← Suomi

Laki verontilityslain 13 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain ( 532/1998 )

2006 1102/2006 Laki verontilityslain 13 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain ( 532/1998 ) 13 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 724/2004, seuraavasti: 13 § Yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuudet Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantorahatuloja, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella olevien metsämaapinta-alojen suhteessa, perusteeseen ei kuitenkaan lueta kunnan metsäalueisiin kuuluvia tässä momentissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueita. Lisäksi perusteeseen luetaan arvioidut saamatta jääneet kantorahatulot lakisääteisten luonnonsuojelualueiden metsämaista sekä vanhojen metsien suojeluohjelman mukaisista valtion mailla ja 1 päivänä tammikuuta 1998 yksityismaista Kuusamon yhteismetsän alueella sijainneista metsämaista. Arvioidut saamatta jääneet tulot otetaan kuitenkin huomioon vain silloin, kun asianomaisten metsämaiden pinta-ala on Lapin läänissä vähintään 1 000 hehtaaria, Oulun läänissä 500 hehtaaria ja muualla maassa 300 hehtaaria. Saamatta jääneet kantorahatulot määritellään vuosittain siten, että suojelualueiden metsämaan hehtaarimäärä kerrotaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetulla metsän keskimääräisellä vuotuisella tuotolla. Metsävero-osuus lisättynä Metsähallitukselle maksuunpannulla yhteisöverolla jaetaan yksittäisten kuntien metsäeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksia laskettaessa. HE 209/2006 VaVM 28/2006 EV 177/2006 Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.