Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, säädetään

2007 393/2007 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) nojalla: 1 § Valtioneuvoston kanslian tehtävät Valtioneuvoston kanslian tehtäviä ovat: 1) hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittaminen; 2) hallitusohjelman toimeenpanon seuranta; 3) hallituksen vaihdokseen ja työskentelyyn liittyvät toimenpiteet; 4) Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen; 5) Euroopan unionin perussopimuksen muuttamista koskevat asiat yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa; 6) Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevien asioiden sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevien asioiden yhteensovittaminen; 7) Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat; 8) Euroopan yhteisöjen komissiota, Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta, Euroopan keskuspankin johtokuntaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa koskevat nimitysasiat; 9) tulevaisuus- ja muu yhteiskuntapoliittinen suunnittelu; 10) valtioneuvoston yhteinen viestintä ja ministeriöiden ulkoisen viestinnän yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen viestinnän yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen; 11) eduskunnan ja hallituksen välinen virallinen kirjeenvaihto, kirjalliset kysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet; 12) kertomus hallituksen toimenpiteistä; 13) valtioneuvoston organisaatio ja päätöksentekomenettelyt; 14) valtioneuvoston arkisto, kirjaamo ja muu tietopalvelu; 15) valtioneuvostossa tarvittavien asiakirjojen kääntäminen kansalliskielille sekä hallinnon nimikkeitä ja sanastoja koskeva kielipalvelu; 16) tasavallan presidentin annettavaksi säädetyt arvonimet; 17) tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat; 18) oikeuskanslerinviraston taloushallinto; 19) puoluetukien myöntäminen; 20) tulopolitiikan valmistelu; 21) talousneuvoston sihteeristötehtävät; 22) valtioneuvoston edustustilojen toiminta; 23) valtioneuvoston kuljetuspalvelut; 24) valtioneuvoston turvallisuuspalvelut, turvallisuuteen liittyvän yleisen tilannekuvan kokoaminen ja valtioneuvoston yhteinen poikkeusoloihin varautuminen; 25) valtion yleisen omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen valmistelu ja täytäntöönpano, ministeriön alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus sekä eri ministeriöiden omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittaminen ja ministeriöiden välisen yhteistyön koordinointi; sekä 26) tehtävät, jotka eivät kuulu muille ministeriöille. 2 § Valtioneuvoston kanslian alaiset valtio-omisteiset yhtiöt Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat yhtiöt: Altia Oyj, Arek Oy, Art and Design City Helsinki Oy Ab, Boreal Kasvinjalostus Oy, Edita Oyj, Eka-kiinteistöt Oy, Ekokem Oy Ab, Fingrid Oyj, Finnair Oyj, Fortum Oyj, Gasum Oy, Haus kehittämiskeskus Oy, Kemijoki Oy, Kemira Oyj, Kemira GrowHow Oyj, Metso Oyj, Motiva Oy, Neste Oil Oyj, OMX Abp, Outokumpu Oyj, Patria Oyj, Rahapaja Oy, Raskone Oy, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Santapark Oy, Silta Oy, Solidium Oy, Sponda Oyj, Stora Enso Oyj, Suomen Posti Oyj, Suomen Siemenperunakeskus Oy, Suomen Viljava Oy, TeliaSonera AB, Tietokarhu Oy, Vapo Oy, Vuotekno Oy sekä Wood Focus Oy. 3 § Valtioneuvoston kanslian organisaatio Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö. Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri johtaa ja valvoo kanslian toimintaa. Valtioneuvoston kansliassa on politiikkapalvelut sekä hallinto- ja palveluosasto, valmiusosasto ja omistajaohjausosasto. Politiikkapalveluihin kuuluvat valtioneuvoston EU-sihteeristö, valtioneuvoston viestintäyksikkö, valtioneuvoston istuntoyksikkö ja politiikka-analyysiyksikkö. Osastot voivat jakautua yksikköihin kuten työjärjestyksessä säädetään. Yksikköjen sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa kanslian sisäisessä määräyksessä, jonka alivaltiosihteeri vahvistaa. 4 § Ratkaisuvallan käyttö Kansliassa päätettävät asiat ratkaisee pääministeri tai valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri toimialansa osalta. Kanslian virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin kanslian työjärjestyksessä säädetään. Osaston johtaja ja yksikön johtaja voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista. Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri ja alivaltiosihteeri eivät voi omistajaohjausosaston toimialan sisällöllisissä asioissa pidättää itselleen päätösvaltaa tai määrätä valmistelusta taikka ottaa itselleen valmisteltavaksi tai esiteltäväksi tällaista asiaa. 5 § Valtioneuvoston kanslian työjärjestys Valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä säädetään tarkemmin kanslian johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta kansliassa sekä päätösvallan siirtämisestä kanslian virkamiesten ratkaistavaksi. 6 § Valtioneuvoston kanslian virkamiehet Kansliassa on pääministerin toimikaudeksi nimitettävä valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja muita virkamiehiä. Kansliassa on lisäksi pääministeriä avustavia määräaikaisia virkamiehiä. Kansliassa on turvallisuusjohtaja, jonka puolustusvoimat on pääministerin pyynnöstä komentanut tehtävään. Turvallisuusjohtaja toimii ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen puheenjohtajana ja valmiuspäällikkökokouksen sihteeristö toimii tässä tehtävässä hänen ohjauksessaan. Kansliaan voidaan ottaa myös työsopimussuhteista henkilöstöä. 7 § Arvonimet Osaston johtajana toimivalla virkamiehellä on ylijohtajan arvonimi. EU-sihteeristön päälliköllä on EU-asioiden valtiosihteerin arvonimi ja EU-sihteeristön apulaispäälliköllä EU-asioiden alivaltiosihteerin arvonimi. Talousneuvoston sihteeristön päälliköllä on talousasioiden alivaltiosihteerin arvonimi. 8 § Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) alivaltiosihteerillä, sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) säädetään, oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto; 2) osaston johtajana toimivalla virkamiehellä, sen lisäksi mitä muutoin virkamiehen viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään osastopäälliköstä; 3) omistajaohjausyksikön johtajalla, valtioneuvoston EU-sihteeristön päälliköllä, valtioneuvoston EU-sihteeristön apulaispäälliköllä ja talousneuvoston sihteeristön päälliköllä ylempi korkeakoulututkinto; 4) valtioneuvoston viestintäjohtajalla:

1. a)ylempi korkeakoulututkinto ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta; tai
2. b)pitkäaikainen ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta; 5) valtioneuvoston käännöstoimiston päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella, sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään, suomen ja ruotsin kielten erinomainen suullinen ja kirjallinen taito; 6) tietopalvelupäälliköllä, rakennusneuvoksella, finanssineuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, tietohallintopäälliköllä, henkilöstön kehittämispäälliköllä, tiedotuspäälliköllä, apulaistiedotuspäälliköllä, erityisasiantuntijalla, johtavalla terminologilla, johtavalla tietoasiantuntijalla, kriisiviestinnän koordinaattorilla, tilannekuvakoordinaattorilla, EU-erityisasiantuntijalla ja EU-tiedottajalla ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; sekä 7) EU-asiantuntijalla, ylitarkastajalla ja terminologilla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Osaston johtajana toimivalta virkamieheltä, yksikön johtajana toimivalta virkamieheltä ja talousneuvoston sihteeristön päälliköltä edellytetään käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta sekä valtioneuvoston EU-sihteeristön apulaispäälliköltä, tiedotuspäälliköltä ja henkilöstön kehittämispäälliköltä käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä hyvää perehtyneisyyttä viran tehtäväalaan. Valtioneuvoston käännöstoimiston apulaispäälliköltä ja ylikielenkääntäjiltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Siltä, joka erityisesti tarkastaa vaativia oikeudellisia käännöksiä ja lainsäädäntöneuvokselta, edellytetään oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa. Valtioneuvoston käännöstoimistossa käännöstyötä tekeviltä edellytetään korkeakoulututkintoa tai diplomikielenkääntäjän tutkintoa. Kaikilta tässä momentissa tarkoitetuilta edellytetään suomen ja ruotsin erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. 9 § Virkamiesten nimittämistoimivalta Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, johtajan, osastopäällikön, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, finanssineuvoksen, neuvottelevan virkamiehen, lainsäädäntöneuvoksen ja hallitussihteerin nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään. EU-sihteeristön päällikön, EU-sihteeristön apulaispäällikön ja talousneuvoston sihteeristön päällikön nimittää valtioneuvosto. Pääministeri nimittää 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut pääministeriä avustavat virkamiehet enintään toimikaudekseen. Pääministeri nimittää ministerin erityisavustajan asianomaisen ministerin esityksestä tämän toimikauden ajaksi. Erityisavustajat kuuluvat muutoin sijoitusministeriönsä henkilökuntaan. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa kanslia. 10 § Virkavapaus Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kanslia. 11 § Pääministerin valtiosihteerin tehtävät Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään: 1) johtaa pääministerin apuna 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen virkamiesten toimintaa; ja 2) toimia kansliapäällikkökokousten puheenjohtajana. Kansliapäällikkökokousten puheenjohtajan tehtävässä pääministerin toimikaudeksi nimitetyllä valtiosihteerillä on apunaan valtioneuvoston kanslian määräämä sihteeristö. Käsiteltäessä valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:n 7 kohdan mukaisia asioita sihteeristönä toimii kuitenkin valmiuspäällikkökokouksen sihteeristö. 12 § Ministerin valtiosihteerin tehtävät Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:n 2 momentissa. Ministeri antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset valtiosihteerin tehtävistä. 13 § Alivaltiosihteerin tehtävät Alivaltiosihteerin tehtävänä on johtaa ja valvoa kanslian toimintaa sekä siinä tarkoituksessa: 1) vastata kanslian toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti; 2) huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta kansliassa; 3) vastata kanslian tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta; 4) johtaa ja kehittää kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa; 5) vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta kansliassa; 6) toimia valtioneuvoston esittelijänä hallitusta muodostettaessa; ja 7) huolehtia kanslian yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Alivaltiosihteeri suorittaa edellä mainitut tehtävät pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin alaisena. 14 § Seuranta- ja aloitevelvoite Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin, ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kehitystä kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi. 15 § Valmistelusta määrääminen Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri voi määrätä kanslian virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi pääministerin toimialaan kuuluvan asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa alivaltiosihteerillä, osaston johtajalla ja yksikön johtajalla asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä. 16 § Työsopimussuhteinen henkilöstö Mitä 8–10 §:ssä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön. 17 § Yhteistoimintamenettely Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään. 18 § Sijaisuudet Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin ollessa estyneenä hoitamasta virkaansa tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessaan estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä virkamies. Osaston johtajan tai yksikön johtajan ollessa estyneenä hoitamasta virkaansa tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteerin määräämä virkamies. 19 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 12 päivänä kesäkuuta 2003 annettu asetus (459/2003). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2007 Pääministeri Matti Vanhanen Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen