§:ssä tarkoitetut monivuotista nurmea edellyttävät sopimusalat; 3) luonnonhoitopellot, joiden kasvusto päätetään keväällä; 4) monivuotiset puutarhakasvit kuten monivuotiset marjakasvit ja hedelmäpuut, tyrni, marja-aronia, monivuotiset taimitarhakasvit, koristekasvit, maustekasvit, lääkekasvit, siemenmausteet ja leikkovihreä; 5) alus- ja pyydyskasvien viljely, jos lohko kynnetään tai muokataan vasta seuraavana keväänä; 6) viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki sekä sänkikesanto, ei kuitenkaan silloin, jos sänkeen tai sänkikesantoon on syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä tai spelttivehnä, syysrypsi tai syysrapsi, 7) keväällä korjattava pellava tai hamppu; ja 8) tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto säilytetään nurmipeitteisenä talven yli. 27 § Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Tässä tarkoitettua kasvipeitteisyyttä täyttävät seuraavat lohkot: 1) monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi sekä viherlannoitusnurmi, jota ei muokata syksyllä; 2) pellolle perustetut luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 40, 51,
§:ssä tarkoitetut monivuotista nurmea edellyttävät sopimusalat; 3) luonnonhoitopellot, joiden kasvusto päätetään keväällä; 4) monivuotiset puutarhakasvit kuten monivuotiset marjakasvit ja hedelmäpuut, tyrni, marja-aronia, monivuotiset taimitarhakasvit, koristekasvit, maustekasvit, lääkekasvit, siemenmausteet ja leikkovihreä; 5) viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki sekä sänkikesanto, ei kuitenkaan silloin, jos sänkeen tai sänkikesantoon on syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä tai spelttivehnä, syysrypsi tai syysrapsi; 6) keväällä korjattava pellava tai hamppu; ja 7) tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto säilytetään nurmipeitteisenä talven yli. 28 § Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Tässä tarkoitettua kasvipeitteisyyttä täyttävät seuraavat lohkot: 1) monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi sekä viherlannoitusnurmi, jota ei muokata syksyllä; 2) pellolle perustetut luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 40, 51,
§:ssä tarkoitetut monivuotista nurmea edellyttävät sopimusalat; 3) luonnonhoitopellot, joiden kasvusto päätetään keväällä; 4) monivuotiset puutarhakasvit kuten monivuotiset marjakasvit ja hedelmäpuut, tyrni, marja-aronia, taimitarhakasvit, koristekasvit, maustekasvit, lääkekasvit, siemenmausteet ja leikkovihreä; 5) viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki sekä sänkikesanto, ei kuitenkaan silloin, jos sänkeen tai sänkikesantoon on syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä tai spelttivehnä, syysrypsi tai syysrapsi; 6) keväällä korjattava pellava tai hamppu; ja 7) tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto säilytetään nurmipeitteisenä talven yli. 35 § Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Viljelijän on mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoituksia. Jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä oma analyysi. Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä (20―30 cm). Jos maassa olevan liukoisen typen määrä on ennen kevätlannoitusta yli 20 kg/ha, yli 20 kg:n menevä typpiosuus on vähennettävä lohkon vuosittaisesta typpilannoitusmäärästä. Vähennys on tehtävä maatilalla noudatettavista 4 luvun mukaisista lannoitusehtojen mukaisista määristä. Viljelijä voi tehdä tai teettää analyysin liukoisen typen määrästä käyttämällä pikamääritysmenetelmää eli niin sanottua typpisalkkua, tai viljelijä voi teettää liukoisen typen määrästä laboratorioanalyysin. Pikamääritysmenetelmällä tarkoitetaan tarvikkeistoa, joka on tarkoitettu vesiliukoisen typen määrittämiseen peltomaasta ja jonka analyysitulos kertoo vesiliukoisen typen määrän peltomaassa kiloina hehtaaria kohti. Laboratorioanalyysi on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut typpianalyysien tekoon. Mittausten tulokset on merkittävä 4 §:ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. 37 § Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö Torjuntamenetelmien käyttö on perustuttava havainnoinnista tehtyihin kirjauksiin. Seurantaa on tehtävä 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta asti aina silloin, kun viljeltävälle kasville tuhoja aiheuttavia tuhohyönteisiä esiintyy ja kun viljeltävä kasvi on taimettunut tai istutettu lohkolle. Viljelijän on hankittava Kasvinsuojeluseuran vuonna 2002 julkaisema opas "Avomaavihannesten taudit ja tuholaiset" tai "Aktuella växtskyddsanvisningar" -opas tai Kasvinsuojeluseuran vuonna 1997 julkaisema "Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet" tai Kasvinsuojeluseuran julkaisu nro 100 "Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita". 38 § Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Suojavyöhykkeiden uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman nopeaan kasvipeitteisyyden aikaansaamiseen. Vaikeiden rikkaruohojen poistamisessa on ensisijassa käytettävä mekaanisia keinoja. Erityisistä syistä voidaan sallia pesäkekäsittely. Pesäkekäsittelystä on ilmoitettava ennen toimenpidettä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tällaisessa tapauksessa kasvillisuuden uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman nopeaan kasvipeitteisyyden aikaansaamiseen. 45 § Perinnebiotooppien hoito Perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tapauskohtaisesti hyväksyä vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä. Laidunnus on toteutettava niin, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai maaperän eroosiota. Laidunnettava perinnebiotooppi on yleensä erotettava aidalla muista laidunnurmista. Aluetta ei saa ojittaa tai metsittää. 47 § Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Sopimusaluetta ei saa metsittää, lannoittaa eikä käsitellä torjunta-aineilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen luonnonvaraisten lintujen levähdys- ja ruokailualueilla sekä torjunta-aineen käytön esimerkiksi niitettävien alueiden kantokäsittelyssä. Tapauskohtaisesti sallittu laidunnus on toteutettava niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Eläimille voidaan antaa kivennäisiä ja vitamiineja, jos ne sisältävät vähän fosforia ja niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymistä. Kivennäisten ja vitamiinien syöttö on järjestettävä katetusti siten, ettei niitä pääse leviämään sateen tai eläinten mukana syöttöpaikan lähiympäristöön. Syöttö paikka tulisi sijoittaa metsän laitaan tai lajistoltaan vähäarvoiseen kohtaan aluetta. 49 c § Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Sopimusalueella on kasvatettava monivuotisia nurmi- tai heinäkasveja koko sopimuskauden ajan. Nurmi- tai heinäkasvusto voidaan perustaa suojakasvin kanssa tai ilman sitä sopimusta edeltävänä kasvukautena tai se voidaan perustaa ensimmäisenä sopimusvuotena. Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana. Nurmikasvusto voidaan kuitenkin uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Sopimusalueen salaojitus on sallittua. Salaojituksen yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti ojituksen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. 49 d § Kasvinsuojeluasioiden koulutus Maatalouden ympäristötuen vähimmäisvaatimuksiin liittyvän ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden koulutuksen, jäljempänä kasvinsuojelukoulutus, järjestäjänä voi olla yksityinen henkilö, yritys, yhdistys, yhteisö, oppilaitos, neuvontajärjestö tai muu vastaava taho. Kasvinsuojelukoulutukset hyväksyy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka alueella koulutus järjestetään. Kasvinsuojelukoulutuksen voi yksittäistapauksessa hyväksyä myös se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka toimialueen viljelijöille koulutus on kohdennettu. Koulutuspäivälle on oltava nimettynä päävastuullinen kouluttaja. Kaikilla kouluttajilla on oltava vähintään opistotason tai ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan tai ympäristöalan koulutus tai muu koulutus, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy riittäväksi käsiteltävänä oleva aihe huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjän on annettava viljelijälle todistus koulutukseen osallistumisesta. Todistuksesta on käytävä ilmi koulutuspäivän ajankohta, pituus, sisältö ja tieto siitä, että kyseessä on ollut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä ympäristötuen vähimmäisvaatimukset täyttävä koulutus. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Asetuksen 7 §:n 2 momenttia siltä osin kuin se koskee apilan hyväksyttävyyttä niittykasviksi sekä nurmi- ja heinäkasvien siemenien osuutta maisemakasviseoksessa sovelletaan vuonna 2010 tai myöhemmin perustettaviin kasvustoihin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitussihteeri Suvi Ruuska
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.