Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta

§:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti laissa 1138/2008, 2 §:n 5 kohta laissa 1099/1999, 4 § laissa 549/2000, 5 § osaksi laissa 1119/1997 sekä 6 b §:n 1 momentin 4 kohta,

§:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti laissa 946/2005, seuraavasti: 1 § Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997―2015 enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta. 2 § Tässä laissa tarkoitetaan: 5) korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luotto- tai rahoituslaitoksen kesken tehtävää tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luotto- tai rahoituslaitos maksaa valtiolle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun korontasausluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa, lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti enintään 0,50 prosenttiyksiköllä; 4 § Valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiota, joka määräytyy korontasaustoiminnan hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen erotuksena. Hallinnointipalkkiota maksetaan, kun yhtiön vuositilinpäätökseen perustuva korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen. 5 § Työ- ja elinkeinoministeriön ja korontasausyhtiön on valvottava korontasausluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä korontasausluottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä tai sen edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- ja rahoituslaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. 6 b § Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos: 4) korontasausluotto siirretään uudelle luotonsaajalle tai korontasausluotolla rahoitettu vienti- tai aluskaupan kohde siirretään uudelle omistajalle ilman työ- ja elinkeinoministeriön suostumusta.

§ Työ- ja elinkeinoministeriön on 6 b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta. 7 § Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa noudatettavista periaatteista, jotka koskevat: 1) vienti- ja alusluottojen yleisiä ehtoja; 2) korontasausyhtiön valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta; 3) luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta korontasausyhtiölle ja Valtiokonttorille; 4) korontasaussopimuksen ennenaikaista purkamista; ja 5) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion määräytymisperusteita. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Lain 4 §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin. HE 169/2010 TaVM 21/2010 EV 179/2010 Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen