← Suomi

Verohallinnon päätös tiedoista, jotka vakuutusyhtiön tai muun etuuden maksajan on ilmoitettava perintö- ja lahjaverotusta varten Verohallitus on 12 pä

2010 132/2010 Verohallinnon päätös tiedoista, jotka vakuutusyhtiön tai muun etuuden maksajan on ilmoitettava perintö- ja lahjaverotusta varten Verohallitus on 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/40) 28 a §:n, sellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa laissa (507/98), nojalla määrännyt: 1 § Ilmoitettavat tiedot Sen lisäksi, mitä perintö- ja lahjaverolaissa säädetään, on vakuutusyhtiön tai muun etuuden maksajan ilmoitettava perintö- ja lahjaverotusta varten seuraavat tiedot: 1) vakuutuksen antaja; 2) vakuutuksen numero tai muu tunnus; 3) vakuutuksenottajan tai vainajan nimi ja henkilötunnus; 4) edunsaajan nimi ja henkilötunnus; 5) maksetun korvauksen pääoma sekä maksun eräpäivä tai kuolemantapauksen johdosta maksetun korvauksen määrä ja maksupäivä; 6) vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen perusteella maksettu korvaus eriteltynä eläkevakuutuksen säästösumman määrään ja säästösumman ylittävään määrään; 7) jos vakuutuskorvaus on kokonaan tai osittain maksettu panttioikeuden haltijalle, ilmoitetaan maksunsaajan nimi sekä henkilö-, yritys- ja yhteisötunnus sekä maksettu määrä. 2 § Miten ja milloin tiedot ilmoitetaan Tiedonantovelvollisen on annettava 1 §:ssä tarkoitetut tiedot konekielisinä tai verohallinnon hyväksymällä muulla tavalla kuukausittain etuuden maksukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. 3 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010. Tammi, helmi ja maaliskuussa 2010 maksettujen 1 §:n 6) kohdassa tarkoitettujen korvausten osalta tässä päätöksessä tarkoitetut tiedot on ilmoitettava huhtikuun 30 päivään 2010 mennessä. Tällä päätöksellä kumotaan 12. tammikuuta 1996 annettu Verohallituksen päätös 40/1996. Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2010 Pääjohtaja Mirjami Laitinen Ylitarkastaja Jarmo Salminen

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.