← Suomi

Valtioneuvoston asetus rikemaksusta ja seuraamusmaksusta finanssimarkkinoilla Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Finanssivalvonnasta annet

2012 1018/2012 Valtioneuvoston asetus rikemaksusta ja seuraamusmaksusta finanssimarkkinoilla Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 43 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa (752/2012): 1 § Rikemaksun ja seuraamusmaksun täytäntöönpano Tässä asetuksessa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 38 §:ssä tarkoitetun rikemaksun sekä 40 ja 41 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun täytäntöönpanosta. Finanssivalvonnan on ilmoitettava Oikeusrekisterikeskukselle päätöksestään määrätä rikemaksu tai seuraamusmaksu. Markkinaoikeuden on niin ikään ilmoitettava Oikeusrekisterikeskukselle päätöksestään määrätä seuraamusmaksu. Ilmoitukseen on liitettävä maksun täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. 2 § Rikemaksun ja seuraamusmaksun muuttuminen markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa Jos markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus muuttaa Finanssivalvonnan päätöstä tai korkein hallinto-oikeus muuttaa markkinaoikeuden päätöstä siten, että rikemaksu tai seuraamusmaksu poistetaan tai sen määrää muutetaan, markkinaoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden on ilmoitettava päätöksestään Oikeusrekisterikeskukselle. 3 § Rikemaksun ja seuraamusmaksun palauttaminen Oikeusrekisterikeskuksen on hakemuksetta palautettava rikemaksu tai seuraamusmaksu, jos sitä koskeva päätös on kumottu, tai, jos määrätyn maksun määrää on alennettu, alennusta vastaava määrä. 4 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Tällä asetuksella kumotaan rikemaksun ja seuraamusmaksun täytäntöönpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1082/2008). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Lainsäädäntöneuvos Markku Sorvari

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.