Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (115

2014 1015/2014 Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) 3 §:n 2 ja 3 momentin sekä 4 §:n 2 momentin nojalla: 1 luku Perusyksiköt 1 § Perusyksiköiden määritelmät Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti: 1) pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia; 2) massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa; 3) ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä; 4) sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 . 10 -7 newtonin voiman metriä kohti; 5) lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta; 6) ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12 C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä; 7) valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 10 12 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. 2 § Perusyksiköiden tunnukset Perusyksiköiden tunnukset ovat: Suure Yksikkö Tunnus pituus metri m massa kilogramma kg aika sekunti s sähkövirta ampeeri A termodynaaminen lämpötila kelvin K ainemäärä mooli mol valovoima kandela cd 2 luku Muut SI-yksiköt 3 § Johdannaisyksiköt Johdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerojakajana on

1. 4 § Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimi Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia taulukon 1 mukaisesti. Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia. Taulukko
2. Suure Yksikkö Tunnus Selitys tasokulma radiaani rad 1 rad = 1 m/m avaruuskulma steradiaani sr 1 sr = 1 m 2 /m 2 taajuus hertsi Hz 1 Hz = 1 s -1 voima newton N 1 N = 1 kg · m/s 2 paine, jännitys pascal Pa 1 Pa = 1 N/m 2 energia, työ joule J 1 J = 1 Nm teho watti W 1 W = 1 J/s sähkövaraus coulombi C 1 C = 1 As jännite voltti V 1 V = 1 W/A kapasitanssi faradi F 1 F = 1 C/V resistanssi ohmi Ω 1 Ω = 1 V/A konduktanssi siemens S 1 S = 1 A/V magneettivuo weber Wb 1 Wb = 1 Vs magneettivuon tiheys tesla T 1 T = 1 Wb/m 2 induktanssi henry H 1 H = 1 Vs/A celsiuslämpötila celsiusaste °C 1 °C = 1 K valovirta luumen lm 1 lm = 1 cd · sr valaistusvoimakkuus luksi lx 1 lx = 1 lm/m 2 aktiivisuus becquerel Bq 1 Bq = 1 s -1 absorboitunut annos gray Gy 1 Gy = 1 J/kg annosekvivalentti sievert Sv 1 Sv = 1 J/kg katalyyttinen aktiivisuus katal kat 1 kat = 1 mol/s 5 § Mittayksiköiden kerrannaiset Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3 ja 4 §:ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia taulukossa 2 mainittujen etuliitteiden avulla. Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista. Taulukko
3. Etuliite Tunnus Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi jotta Y 1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 10 24 tsetta Z 1 000 000 000 000 000 000 000 = 10 21 eksa E 1 000 000 000 000 000 000 = 10 18 peta P 1 000 000 000 000 000 = 10 15 tera T 1 000 000 000 000 = 10 12 giga G 1 000 000 000 = 10 9 mega M 1 000 000 = 10 6 kilo k 1 000 = 10 3 hehto h 100 = 10 2 deka da 10 = 10 1 desi d 0,1 = 10 -1 sentti c 0,01 = 10 -2 milli m 0,001 = 10 -3 mikro μ 0,000001 = 10 -6 nano n 0,000 000 001 = 10 -9 piko p 0,000 000 000 001 = 10 -12 femto f 0,000 000 000 000 001 = 10 -15 atto a 0,000 000 000 000 000 001 = 10 -18 tsepto z 0,000 000 000 000 000 000 001 = 10 -21 jokto y 0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10 -24 6 § SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi Taulukossa 3 olevilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus. Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä. Taulukko
4. Suure Yksikkö Tunnus Selitys tilavuus litra l tai L 1 l = 1 dm 3 massa tonni t 1 t = 1 000 kg paine baari bar 1 bar = 10 5 Pa 3 luku Muut sallitut yksiköt 7 § SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt Taulukossa 4 mainittujen SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia. Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä. Taulukko
5. Suure Yksikkö Tunnus Selitys aika minuutti min 1 min = 60 s tunti h 1 h = 60 min vuorokausi d 1 d = 24 h tasokulma kierros 1 kierros = 2π rad aste ° 1 ° = (π/180) rad minuutti ′ 1 ′ = (1/60)° sekunti ″ 1 ″ = (1/60)′ gooni gon 1 gon = (π/200) rad 8 § Koetulosten avulla määritellyt yksiköt Taulukossa 5 mainitut kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja. Dalton on yhtä suuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12 C nuklidi. Elektronivoltti on yhtä suuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjiössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron. Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä. Taulukko
6. Suure Yksikkö Tunnus Selitys massa dalton Da atomimassayksikkö u 1 Da = 1 u ≈ 1,660 538 9 · 10 -27 kg energia elektronivoltti eV 1 eV ≈ 1,602 176 57 · 10 -19 J 9 § Erikoisaloilla sallitut yksiköt Taulukossa 6 mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä. Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 5 §:ssä mainittuja etuliitteitä. Taulukko
7. Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu Yksikkö Tunnus Selitys etäisyys ja matka ilmailussa ja merenkulussa meripeninkulma (merimaili) M 1 M = 1 852 m nopeus ilmailussa ja merenkulussa solmu kn 1 kn = 1 852 m/h lentokorkeus ilmailussa jalka ft 1 ft = 0,3048 m jalokivien massa karaatti karaatti 1 karaatti = 0,2 g langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa tex tex 1 tex = 10 -6 kg/m pinta-ala maa- ja metsätaloudessa aari a 1 a = 100 m 2, hehtaari ha 1 ha = 10 000 m 2 paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa elohopeamillimetri mmHg 1 mmHg = (101325/760) Pa optinen taittokyky dioptria 1 dioptria = 1 m -1 vaikutusala ydintekniikassa barn b 1 b = 10 -28 m 2 jalometallin massa troy unssi oz tr 1 oz tr = 31,10 g 4 luku Täydentävät säännökset 10 § Yhdistelmäyksiköt Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä. 11 § Lämpötila- ja aika-asteikot Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (ITS90). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T 0 erotuksena (t = T − T 0 ), jossa T 0 = 273,15 K. Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto ylläpitää UTC-aikaa yhdessä kansallisten aikalaboratorioiden kanssa. Suomen UTC-ajan toteuttamisesta vastaa Mittatekniikan keskus. 12 § Poikkeukset Lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen saadaan käyttää perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, jos se on määritelty säädöksessä, jonka perusteella sitä käytetään. Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä. Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin. 13 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä joulukuuta
8. Neuvoston direktiivi 80/181/ETY (31980L0181); EYVL N:o L 39, 15.2.1980, s. 40 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/103/EY (31999L0103); EYVL N:o L 34, 9.2.2000, s. 17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/3/EY (32009L0003); EYVL N:o L 114, 7.5.2009, s. 10 Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Ylitarkastaja Veli Viitala