Maa- ja metsätalousministeriön asetus kantakirjan rakenteesta ja eläimen merkitsemisestä kantakirjaan Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaise

2014 1024/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kantakirjan rakenteesta ja eläimen merkitsemisestä kantakirjaan Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinjalostustoiminnasta annetun lain (319/2014) 1 §:n 2 momentin, 4 §:n 3 momentin, 5 §:n 3 momentin ja 6 §:n 3 momentin nojalla: 1 § Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään puhdasrotuisia nautoja, lampaita, vuohia ja sikoja sekä rekisteröityjä hevoseläimiä koskevien kantakirjojen rakenteesta, risteytettyjä sikoja koskevien rekisterien rakenteesta sekä eläimen kantakirjaan tai rekisteriin merkitsemisen edellytyksistä. 2 § Kantakirjan rakenne Kantakirjan pääosastoon voidaan hakemuksesta merkitä vain liitteen 1 kohdan 1 alakohdan I mukaiset edellytykset täyttävät naudat, lampaat, vuohet ja siat sekä liitteen 2 kohdan I mukaiset edellytykset täyttävät hevoseläimet. Kantakirjan pääosasto voidaan jakaa eläinten jalostuksellisen arvon mukaisiin luokkiin. Luokat voidaan edelleen jakaa alaluokkiin eläinten iän tai sukupuolen mukaan. Eläin voi olla merkittynä kerrallaan vain yhteen näistä luokista tai alaluokista. Lisäksi kantakirjaa pitävä yhteisö voi perustaa kantakirjaan yhden tai useamman lisäosaston sellaisille eläimille, jotka eivät täytä liitteen 1 ja 2 mukaisia pääosastoon merkitsemisen edellytyksiä, mutta jotka täyttävät liitteen 1 kohdan 1 alakohdan II ja liitteen 2 kohdan II mukaiset edellytykset. Poiketen 1 momentissa säädetystä uutta rotua varten perustettavan kantakirjan pääosastoon voidaan eläinjalostustoiminnasta annetun lain (319/2014) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ohjesäännössä, jäljempänä ohjesääntö, hyväksytyn ajanjakson puitteissa merkitä sellaisia ohjesäännössä lueteltujen rotujen eläimiä, jotka itse tai joiden vanhemmista toinen on merkitty rotunsa kantakirjan pääosastoon. Eläintä koskeviin tietoihin on liitettävä merkintä eläimen alkuperäisestä kantakirjasta ja siihen liittyvästä kantakirjanumerosta. Uusi rotu on ohjesäännössä nimettävä siten, että sitä ei voi sekoittaa mihinkään aiemmin nimettyyn rotuun. Risteytettyjä sikoja koskevan rekisterin rakenne ja jaottelu on kuvattava ohjesäännössä. Rekisteriin merkittävien eläinten tulee täyttää liitteen 1 kohdan 2 edellytykset. 3 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Komission päätös 84/419/ETY (31984D0419); EYVL N:o L 237, 5.9.1984, s. 11 Komission päätös 89/502/ETY (31989D0502); EYVL N:o L 247, 23.8.1989, s. 21 Komission päätös 89/505/ETY (31989D0505); EYVL N:o L 247, 23.8.1989, s. 33 Komission päätös 90/255/ETY (31990D0255); EYVL N:o L 145, 8.6.1990, s. 32 Komission päätös 96/78/EY (31996D0078); EYVL N:o L 19, 25.1.1996, s. 39 Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Eläinlääkintöylitarkastaja Ulla Joutsenlahti Liite 1 1) NAUTOJEN LAMPAIDEN, VUOHIEN JA SIKOJEN MERKITSEMINEN PUHDASROTUISTEN ELÄINTEN KANTAKIRJAAN I Kantakirjan pääosasto Tullakseen merkityksi pääosastoon tulee eläimen:

1. a)polveutua vanhemmista ja isovanhemmista, jotka on merkitty saman rodun kantakirjan pääosastoon;
2. b)olla tunnistettu eläintunnistusjärjestelmästä annetussa laissa (238/2010), jäljempänä eläintunnistusjärjestelmälaki, ja EU:n eläinlajikohtaisessa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla; sekä
3. c)sukutaulun täyttää ohjesäännön mukaiset vaatimukset. Toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva puhdasrotuinen eläin tulee merkitä siihen kantakirjan pääosaston luokkaan, jonka vaatimukset eläin eläinjalostustoiminnasta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun polveutumistodistuksen mukaisesti täyttää. Muusta kuin jäsenvaltiosta peräisin olevaa eläintä ei saa merkitä korkeampaan kantakirjan pääosaston luokkaan kuin mihin vastaavantasoinen jäsenvaltiosta peräisin oleva eläin olisi voitu merkitä. Edellä 1 momentin a kohdassa mainitusta edellytyksistä poiketen naaras, jonka emä ja emänemä on merkitty kantakirjan lisäosastoon ja jonka isä, isänisä ja emänisä on merkitty kantakirjan pääosastoon, tulee katsoa puhdasrotuiseksi naaraaksi, joka täyttää kantakirjan pääosastoon merkitsemisen edellytykset. II Kantakirjan lisäosasto Lisäosastoon merkittävän eläimen tulee:
4. a)olla tunnistettu eläintunnistusjärjestelmälaissa ja EU:n eläinlajikohtaisen lainsäädännössä edellytetyllä tavalla; sekä
5. b)täyttää ohjesäännön mukaiset rodun ominaispiirteet ja vähimmäisvaatimukset, vaikka sillä ei ole tunnettua alkuperää tai se on peräisin kantakirjaa pitävän yhteisön hyväksymästä risteytysohjelmasta. 2) SIKOJEN MERKITSEMINEN RISTEYTETTYJEN SIKOJEN REKISTERIIN Tullakseen merkityksi risteytetyistä sioista pidettävään rekisteriin tulee eläimen:
6. a)polveutumisen olla ohjesäännön mukainen; sekä
7. b)olla tunnistettu eläintunnistusjärjestelmälaissa ja EU:n eläinlajikohtaisessa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla. Liite 2 HEVOSELÄINTEN MERKITSEMINEN REKISTERÖITYJEN HEVOSELÄINTEN KANTAKIRJAAN I Kantakirjan pääosasto Tullakseen merkityksi kantakirjan pääosastoon tulee eläimen:
8. a)polveutua saman rodun kantakirjan pääosastoon hyväksytyistä vanhemmista;
9. b)olla tunnistettu eläintunnistusjärjestelmälaissa ja EU:n eläinlajikohtaisessa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla; sekä
10. c)sukutaulun täyttää ohjesäännön mukaiset vaatimukset. Poiketen 1 momentin a kohdassa mainituista edellytyksistä eläin voidaan hyväksyä pääosastoon, jos on kyse ohjesäännön mukaisesta risteytysohjelmasta ja ohjesäännöstä ilmenevät ohjelmaan hyväksytyt rodut. II Kantakirjan lisäosasto Lisäosastoon merkittävän eläimen tulee:
11. a)olla tunnistettu eläintunnistusjärjestelmälaissa ja EU:n eläinlajikohtaisen lainsäädännössä edellytetyllä tavalla; sekä
12. b)täyttää ohjesäännön mukaiset rodun arvosteluperusteet ja vähimmäisvaatimukset. Kantakirjaa pitävän yhteisön on kirjattava ohjesääntöön menettelyt, joilla lisäosastoon merkityn eläimen jälkeläiset voidaan hyväksyä pääosastoon.