§:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Mainituista syistä myös eristykseen määrätty eläin voidaan määrätä lopetettavaksi ennen uusintatutkimuksen suorittamista. 5 § Oireetonta eläintä koskeva päätös taudin leviämisen estämiseksi Jos virallinen eläintautiepäily kohdistuu eläimeen, jolla ei ole raivotaudin oireita, mutta jota raivotautiin sairastuneeksi epäilty oireileva eläin on purrut tai jonka muusta syystä epäillään saaneen tartunnan, on tehtävä eläintautilain 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla: 1) määrätään epäilyn kohteena oleva eläin eristettäväksi, sen terveydentilaa seurattavaksi sekä eläin uudestaan tarkastettavaksi raivotaudin oireiden varalta, kun eristyksen alkamisesta on kulunut kuusi kuukautta, ellei päätöstä ole sitä ennen kumottu; sekä 2) kielletään eläimen maidon käyttö muuten kuin pastöroituna tai kuumennettuna vähintään pastörointia vastaavalla tavalla. Päätöksessä tulee antaa tarkemmat määräykset eristyksen toteuttamisesta. Aluehallintovirasto voi eläintautilain 23 §:n 3 momentin nojalla myöntää luvan poiketa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä eläimen kuljettamiseksi teurastettavaksi. Päätös kumotaan, jos epäily suljetaan pois eristysaikana tai jos eläimellä ei uusintatutkimuksessa voida todeta raivotautiin viittaavia oireita. Virallisen eläintautiepäilyn kohteena oleva oireeton eläin on määrättävä eläintautilain 20 §:n 2 momentin nojalla
§:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, jos eläimen mahdollisesti tartuttaneessa eläimessä todetaan raivotauti. Jos eristykseen määrätty eläin alkaa oireilla siten, ettei eristystä voida vaaratta jatkaa, eläin voidaan määrätä eläintautilain 20 §:n 2 momentin nojalla
§:n 2 momentissa säädetyllä tavalla ennen kuuden kuukauden määräajan täyttymistä. 6 § Rokotettua oireetonta eläintä koskeva poikkeus Jos muun syyn kuin taudin oireiden vuoksi virallisen eläintautiepäilyn kohteena oleva eläin on rokotettu rokotteen valmistajan suositusten mukaisesti raivotautia vastaan ja sillä katsotaan olleen riittävä suoja raivotautia vastaan mahdollisella tartuntahetkellä, eläintautilain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulla päätöksellä on 5 §:ssä säädetystä poiketen määrättävä: 1) eläin välittömästi uudelleen rokotettavaksi; 2) eläin pidettäväksi kytkettynä eläimistä vastuussa olevan toimijan valvonnassa; 3) eläin eristettäväksi muista kuin pitopaikassa pidettävistä eläimistä sekä ihmisistä, jotka eivät asu pitopaikassa tai osallistu eläimen hoitoon; sekä 4) eläin tutkittavaksi uudelleen raivotaudin oireiden varalta, kun eristyksen alkamisesta on kulunut 45 päivää, ellei päätöstä ole sitä ennen kumottu. Päätöksessä tulee antaa tarkemmat määräykset eristyksen toteuttamista. Aluehallintovirasto voi eläintautilain 23 §:n 3 momentin nojalla myöntää luvan poiketa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä eläimen kuljettamiseksi teurastettavaksi. Eristysaikana oireilevan eläimen osalta noudatetaan, mitä 5 §:n 5 momentissa säädetään. 7 § Taudin hävittämistoimenpiteitä koskeva päätös Eläintautilain 26 §:n nojalla voidaan tarvittaessa päättää raatojen hävittämiseen sekä pitopaikan puhdistamiseen ja desinfiointiin liittyvistä toimenpiteistä. 8 § Itärajan vapaana ylittänyttä koiraa tai kissaa koskevat toimenpiteet Jos Suomen ja Venäjän välisen rajan lähettyviltä irrallaan tavatun koiran tai kissan tiedetään tai epäillään ylittäneen rajan vapaana, eläin on tutkittava 2 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ja valvontaviranomaisen on pyrittävä selvittämään eläimen alkuperä. Mahdollisen näytteenoton osalta sovelletaan, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään. Jos kyseessä on virallinen eläintautiepäily, noudatetaan mitä 3—7 §:ssä säädetään, ellei kyseessä ole Venäjältä lähtöisin oleva eläin, joka pystytään palauttamaan. 9 § Velvollisuus rokottaa metsästyskoirat ja viranomaisen palveluskoirat Eläimistä vastuussa olevan toimijan on eläintautilain 11 §:n mukaisesti huolehdittava, että metsästykseen käytettävillä koirilla ja viranomaisen palveluskoirilla on voimassa oleva rokotus raivotautia vastaan. Ensimmäinen rokotus on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen koiran käyttöä metsästyksessä tai palvelutehtävissä. Rokotuksen suorittaneen eläinlääkärin on annettava eläimistä vastuussa olevalle toimijalle päiväyksellä ja allekirjoituksella vahvistettu todistus suoritetusta rokotuksesta. Todistuksessa on oltava merkintä rokotuksen voimassaoloajasta. Eläinlääkärin velvollisuudesta tehdä rokotuksesta merkintä potilaskortistoonsa säädetään potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (421/2000) 3 §:ssä. Eläimistä vastuussa olevan toimijan on säilytettävä rokotusta koskevat tiedot sisältävä todistus. 10 § Ilmoitus terveysviranomaisille Aluehallintoviraston on tehtävä raivotautia koskevasta virallisesta eläintautiepäilystä eläintautilain 16 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus asianomaiselle terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Raivotaudista ilmoittamisesta säädetään eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1010/2013). 11 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä syyskuuta 2014. Tällä asetuksella kumotaan raivotaudin vastustamisesta annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (596/1999) sekä koirien ja kissojen kuljetuksen rajoittamisesta raivotaudin eli rabieksen leviämisen ehkäisemiseksi Manner-Suomesta Ahvenanmaan maakuntaan annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston päätös (N:o 387/512-88). Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Neuvotteleva virkamies Miia Jakava-Viljanen
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.