Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan kaatopaikoista an

2015 103/2015 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen ( 331/2013 ) 4 §:n 3 momentti, 9 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta, 18 §:n 1 momentin 7 kohta ja 50 § seuraavasti: 4 § Kaatopaikan sijainti Omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteiden huomioon ottamisesta kaatopaikan perustamisessa ja sijoittamisessa säädetään jätelain (646/2011) 19 §:ssä. 9 § Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteita sekä kaatopaikkaveden ja -kaasun keräämistä koskevat poikkeukset Lupaviranomainen voi päätöksellään lieventää 5—8 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia kaatopaikkavesien keräämisestä yhteen ja käsittelystä, kaatopaikan pohja- ja pintarakenteista tai kaatopaikkakaasun hallinnasta, jos kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa (527/2014) tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 16 §:ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 17 §:ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Kaatopaikalla käytettävän tekniikan sekä terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän on tällöinkin oltava jätelain 13 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisia. 14 § Kaatopaikalle soveltumaton jäte Kaatopaikalle ei hyväksytä: 2) jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III korvaamisesta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1357/2014 säädetyn mukaisesti räjähtävää, syövyttävää, hapettavaa tai syttyvää; 3) sairaalassa ja eläinlääkäriasemalla sekä niihin rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä jätettä, joka on 2 kohdassa mainitussa komission asetuksessa säädetyn mukaisesti tartuntavaarallista; 18 § Perusmäärittelyssä vaadittavat tiedot Perusmäärittelyä varten on jätteestä oltava käytettävissä seuraavat perustiedot: 7) vaarallisesta jätteestä 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitussa komission asetuksessa säädetyn mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet; 50 § Tietojen tallettaminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Valtion lupa- ja valvontaviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen velvollisuudesta tallettaa tiedot kaatopaikan ympäristöluvasta, mukaan lukien 9 ja 34—36 §:n mukaiset päätökset, 49 §:ssä tarkoitetut seuranta- ja tarkkailutiedot sekä muut vastaavat kaatopaikkaa koskevat tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään säädetään ympäristönsuojelulain 223 §:ssä. Lupaviranomaisen on toimitettava tiedot 9 ja 34—36 §:n mukaisista päätöksistä viivytyksettä myös Suomen ympäristökeskukselle. Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä helmikuuta 2015. Sen 14 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta sekä 18 §:n 1 momentin 7 kohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivästä kesäkuuta 2015. Neuvoston direktiivi 1999/31/EY (31999L0031); EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1 Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2015 Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen Ympäristöneuvos Klaus Pfister