Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeusgeneettisestä isyystutkimuksest

2015 12/2015 Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 2 ja 3 §, 11 §:n 3 momentti ja 13 § seuraavasti: 2 § Tutkimuksen teettäminen Tuomioistuin voi käsiteltävänään olevassa isyyden vahvistamista tai kumoamista koskevassa asiassa määrätä tutkimuksen tehtäväksi, jos asianosainen sitä vaatii tai jos tuomioistuin pitää sitä muutoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. Lastenvalvoja voi tilata tutkimuksen, jos isyyslain (11/2015) 9 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa. 3 § Tutkimuksen tekijä Tutkimus tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tai Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa (tutkimuksen tekijä). 11 § Tutkimusmääräyksen antaminen Todistuksen antaa näytteen ottamisesta vastuussa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö tai isyyslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu Suomen edustuston virkamies. 13 § Näytteen ottaminen Elossa olevasta otetaan tutkimusta varten solunäyte suun limakalvolta, jollei verinäytteen ottamiseen ole erityistä syytä. Vainajasta näyte otetaan saatavilla olevasta kudoksesta. Verinäytteen ottaa siihen tarvittavan koulutuksen saanut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö terveydenhuollon toimintayksikössä. Näyte suun limakalvolta voidaan ottaa myös lastenvalvojan tai isyyslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun Suomen edustuston virkamiehen valvonnassa. Ennen näytteen ottamista näytteenantajan on todistettava henkilöllisyytensä näytteenottajalle tai näytteenoton valvojalle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. HE 91/2014 LaVM 16/2014 EV 235/2014 Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2015 Tasavallan Presidentti SAULI NIINISTÖ Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson