← Suomi

Valtioneuvoston asetus nimiasetuksen 6 §:n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan nimiasetuksen ( 254/1991 ) 6 §, sellaisena kui

2015 1463/2015 Valtioneuvoston asetus nimiasetuksen 6 §:n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan nimiasetuksen ( 254/1991 ) 6 §, sellaisena kuin se on asetuksissa 222/1997 ja 597/1999, seuraavasti: 6 § Nimilain 17 §:n 1 momentissa ja 32 d §:n 3 momentissa tarkoitettua nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä, jos hakemus koskee: 1) alaikäisen lapsen sukunimen muuttamista hänen vanhempansa sukunimeksi; 2) hakijan sukunimen muuttamista sukunimeksi, joka hänellä on ollut aikaisemmin; 3) hakijan sukunimen muuttamista sukunimeksi, joka on vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmalleen korkeintaan neljännessä polvessa hakijasta luettuna; 4) hakijan sukunimen muuttamista hänen aviopuolisonsa sukunimeksi ja puoliso on antanut siihen suostumuksensa; 5) nimilain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun sukunimen ottamista henkilökohtaiseen käyttöön puolisoiden yhteisen sukunimen edellä avioliiton aikana tai sen päätyttyä; 6) nimilain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sukunimestä luopumista puolisoiden yhteisen sukunimen edellä avioliiton aikana tai sen päätyttyä; 7) hakijan etunimen muuttamista etunimeksi, joka hänellä on ollut aikaisemmin; 8) hakijan etunimen muuttamista etunimeksi, joka on Suomessa käytössä etunimenä samalla sukupuolella, jollei ole syytä epäillä, että etunimen hyväksymiselle on nimilain 32 b §:ssä tarkoitettu este. Maistraatti voi kuitenkin pyytää nimilautakunnan lausunnon 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta, jos se katsoo, että siihen on erityinen syy. Lausuntopyynnössä on ilmoitettava tämä syy. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2015 Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.