Elintarviketurvallisuusviraston päätös Rajoitusvyöhykkeen perustamisesta kalojen tarttuvan verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN) vuoksi Asian virei

2017 858/2017 Elintarviketurvallisuusviraston päätös Rajoitusvyöhykkeen perustamisesta kalojen tarttuvan verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN) vuoksi Asian vireilletulo Tervon kunnasta on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laboratoriotutkimuksissa todettu 11.12.2017 kalojen tarttuva verta muodostavan kudoksen kuolio (IHN-tauti). Kuuleminen Tämä päätös on tehty ilman kirjallista kuulemista hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla, koska kuuleminen voisi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen voisi aiheuttaa huomattavaa riskiä eläintaudin leviämisestä. PÄÄTÖS JA PERUSTELUT Päätös Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (jäljempänä Evira) perustaa eläintautilain (441/2013) 33 §:n nojalla rajoitusvyöhykkeen taudin esiintymispaikan ympärillä olevalle alueelle. Rajoitusvyöhyke on jaettu suoja-alueeseen ja seuranta-alueeseen vesistöaluejaon mukaan. Suoja-alue sisältyy seuranta-alueeseen. Rajoitusvyöhykkeen, suoja-alueen sekä seuranta-alueen tarkka sijainti ja rajat ilmenevät tämän päätöksen oheen liitetystä kartasta (Liite 1). Eläintaudin leviämisen estämiseksi Evira päättää seuraavista tarpeellisista toimenpiteistä: TOIMENPITEET RAJOITUSVYÖHYKKEELLÄ Vesieläimiä ja niiden sukusoluja koskeva siirtokielto Taudille alttiiden tai vektorilajeihin kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä, rajoitusvyöhykkeelle tai rajoitusvyöhykkeeltä pois on kielletty. Edellä mainittu kielto koskee myös taudille alttiiden ja vektorilajeihin kuuluvien, toiseen elinympäristöön siirrettäviksi tarkoitettujen vesieläinten ja niiden sukusolujen kuljettamista. Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen tarkastaminen Kunnaneläinlääkärin on tarkastettava rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikat ja otettava niistä tarvittavat seurantanäytteet. Tarkastuksen yhteydessä pitopaikan altaat ja verkkokassit on tarkastettava oireilevien ja kuolleiden vesiviljelyeläinten varalta. Lisäksi on tarkastettava pitopaikan eläinluettelot ja vesiviljelyeläinten kuolleisuutta koskeva kirjanpito. Evira ohjeistaa tarkemmin tarkastusten tekemisestä ja näytteiden ottamisesta. Rajoitusvyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi Vyöhykkeellä sijaitsevista taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikoista vastuussa olevien toimijoiden on seurattava vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta. Taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta. Taudille alttiista vesiviljelyeläimistä vastuussa olevien toimijoiden ja vesiviljelyeläimistä saatujen sivutuotteiden haltijoiden on hävitettävä pitopaikoista peräisin olevat kuolleet vesiviljelyeläimet ja muut sivutuotteet tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Kuljetusvälineiden desinfiointi Kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien taudille alttiiden vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen. Vesiviljelyeläimiä ja niiden sukusoluja koskeva istutuskielto Taudille alttiiden vesiviljelyeläinten ja niiden sukusolujen vapauttaminen luontoon rajoitusvyöhykkeellä on kielletty. Rajoitusvyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä poikkeaminen Eläintautilain 38 §:n nojalla aluehallintovirasto voi myöntää luvan poiketa edellä mainituista kielloista ja toimenpiteistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1009/2013) 25 §:stä ilmenevin perustein. Perustelut Kalojen tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN-tauti) on eläintautilain 5 §:ssä tarkoitettu helposti leviävä eläintauti. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) määritellään IHN-tauti helposti leviäväksi eläintaudiksi. Eläintautilain 33 §:n nojalla Evira voi perustaa rajoitusvyöhykkeen helposti leviävän eläintaudin esiintymispaikan ympärillä olevalle alueelle. Eläintautilain 34 §:ssä säädetään toimenpiteistä, joihin Evira voi ryhtyä, mikäli se on välttämätöntä eläintaudin leviämisen estämiseksi tai ihmisten terveyden suojaamiseksi. Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1554 liitteen I mukaan rajoitusalueeseen kuuluu suoja-alue ja seuranta-alue. Rajoitusvyöhyke kattaa koko Kymijoen vesistöalueen. Rajoitusvyöhykkeestä on erotettu suoja-alueeksi positiiviseksi todetun pitopaikan tarkempi sijainti Rautalammin reitin vesistöalue. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013) säädetään tarkemmin suoja-alueella ja seuranta-alueella voimassa olevista kielloista, rajoituksista ja toimenpiteistä. Edellä päätösosassa määrätyt toimenpiteet ovat sellaisia, joista on säädetty tarkemmin eläintautilain 34 §:ssä sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1009/2013). Toimenpiteet ovat välttämättömiä eläintaudin vastustamiseksi sekä taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitusvyöhykkeen, suoja-alueen ja seuranta-alueen osien rajoja määritettäessä Evira on ottanut huomioon maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epidemiologiset tekijät sekä valvontamahdollisuudet. TIEDOKSIANTO Tämän päätöksen tiedoksiantoon ei sovelleta, mitä hallintolain (434/2003) 9 ja 10 luvussa säädetään hallintopäätöksen tiedoksiannosta. Tämä päätös tulee voimaan välittömästi sen antamisen jälkeen. Päätös julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Valvontaviranomaisten on asianmukaisesti ja riittävällä tavalla tiedotettava päätöksestä alueen ja vyöhykkeen sijaintikunnissa. Päätöksestä tiedotetaan lisäksi erikseen niitä pitopaikoista vastuussa olevia toimijoita, jotka ovat valvontaviranomaisen tiedossa ja joita päätös koskee. SOVELLETUT LAINKOHDAT Eläintautilaki (441/2013) 1 – 6, 33 – 37, 84 ja 116 § Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013) 1, 3, 19 – 26 § Maa- ja metsätalousministeriön asetus vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) 1 ja 3 § Hallintolaki (434/2003) 34 § Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 4 – 7 ja 12 § Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1554 direktiivin 2006/88/EY soveltamissäännöistä seurantaa ja diagnostisia menetelmiä koskevien vaatimusten osalta MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2017 Pääjohtajan sijainen, johtaja Pia Mäkelä Yksikönjohtaja Terhi Laaksonen Lisätietoja päätöksestä antaa tarvittaessa ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila puh. 040 351 3318 tai sähköpostitse (hanna.kuukka-anttila@evira.fi) LIITTEET 1) Kartta rajoitusvyöhykkeestä 2) Valitusosoitus JAKELU Maa- ja metsätalousministeriö Aluehallintovirastot ELY-keskukset Kunnat: Asikkala Kouvola Haapajärvi Hankasalmi Hartola Mikkeli Hirvensalmi Hollola Heinola Iisalmi Iitti Joutsa Jyväskylä Jämsä Kangasniemi Kannonkoski Karstula Kuopio Keitele Keuruu Kinnula Kiuruvesi Kivijärvi Konnevesi Kotka Kangasala Kuhmoinen Kyyjärvi Lappeenranta Lapinjärvi Laukaa Lemi Lestijärvi Luhanka Luumäki Orivesi Multia Muurame Mäntyharju Lahti Padasjoki Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pihtipudas Pyhtää Pyhäjärvi Saarijärvi Rautalampi Reisjärvi Loviisa Saarijärvi Savitaipale Soini Äänekoski Suonenjoki Sysmä Tervo Toivakka Uurainen Vesanto Viitasaari Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat kalojen pitopaikat Liite 1: Kartta rajoitusvyöhykkeestä Liite 2 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: – Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta. – Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. – Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. – Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. – Jos päätös on annettu asianosaisen suostumuksella tiedoksi sähköisenä viestinä sähköpostilla, katsotaan asianosaisen saaneen sen tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat: – valittajan nimi ja kotikunta – postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa – päätös, johon muutosta haetaan – miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: – valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä – tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta – asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja – mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Oikeuslaitoksen internetsivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakuasian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään 250 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Muutoksenhakija on maksun suorittamisesta vapaa, jos hallinto-oikeus muuttaa alemman viranomaisen päätöstä muutoksenhakijan eduksi. (Tuomioistuinmaksulaki (1455/2015). Yhteystiedot Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Puhelinvaihde: 029 564 2500 Telefax: 029 56 4 2501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Virka-aika: klo 8.00 – 16.15