2019 1300/2019 Maa- ja metsätalousministeriön asetus biologisessa torjunnassa ja pölytyksessä käytettävien makroeliöiden markkinoinnista, käytöstä ja maahantuonnista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kasvinterveyslain (1110/2019) 8 §:n 5 momentin nojalla: 1 § Ilmoitusvelvollisuus makroeliöstä Kasvinterveyslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa alkuperäisestä makroeliölajista ja Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön standardiin hyväksytystä makroeliöstä on tuotekohtaisesti oltava: 1) ilmoittajan nimi, yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot; 2) tieto siitä, onko tarkoituksena maahantuonti, markkinointi tai käyttö; 3) yksityiskohtainen käyttötarkoitus; 4) tuotteen kauppanimi ja valmistaja; 5) makroeliön tieteellinen nimi ja alkuperä; 6) lajin määrityksessä käytetty menetelmä; 7) tieto siitä, onko kanta luonnosta kerätty vai laboratoriossa kasvatettu; 8) alkuperäisen lajin osalta viite tieteelliseen kirjallisuuteen, jonka perusteella alkuperäisyys voidaan varmistaa; 9) valmistajan tai tuottajan tuoteseloste ja käyttöohjeet. 2 § Hakemus makroeliön hyväksymiseksi Kasvinterveyslain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa hakemuksessa makroeliön hyväksymiseksi on tuotekohtaisesti oltava: 1) hakijan nimi, yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot; 2) liitteessä I määritellyt tiedot; 3) liitteessä II määritellyt tiedot, jos hakemus koskee tutkimusta, joka tehdään suljetussa tilassa. Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2019 Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2019 Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Erityisasiantuntija Taina Sahin Liite I Hakemus makroeliön hyväksymiseksi Haettu toiminta ja makroeliön käyttötarkoitus
- Toiminnan tarkoitus – Maahantuonti – Markkinointi – Käyttö – Yksityinen, tutkimus tai ammattimainen
- Makroeliön käyttötarkoitus 2.1 Torjuntaeliöt – Minkä kasvintuhoojan tai rikkakasvin torjuntaan eliötä käytetään – Mille kasvilajeille eliötä käytetään – Käytetäänkö eliötä kasvihuoneessa vai avomaalla – Torjuttavan tuhoojan taksoni, yleiskielinen nimi, alkuperäinen levinneisyysalue ja biologia – Tuhoojan aiheuttamat vahingot kasvilajeille 2.2 Pölytyksessä käytettävät makroeliöt – Minkä kasvilajin pölytykseen eliötä käytetään – Käytetäänkö eliötä kasvihuoneessa vai avomaalla
- Makroeliön käytön hyödyt – Eliöiden tehokkuus ja eliöiden käytöllä saavutettavat hyödyt
- Muut hakemukset – Onko hakija aikaisemmin hakenut lupaa samalle eliölle, samalle tuotteelle tai vastaavalle tuotteelle – Onko lupaa haettu muualla Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön toimialueella Tiedot makroeliöstä (A) Taksonomia ja alkuperä
- Hakemuksen kohteena oleva makroeliö – Eliön taksoni – Yleiskieliset nimet ja vaihtoehtoiset nimet – Makroeliön mukana olevat muut merkittävät eliöt (entomopatogeenisten sukkulamatojen bakteerit) – Lajin määritys (määrityksen tekijä, käytetty menetelmä ja vertailuyksilön säilytyspaikka tai -paikat)
- Makroeliön kuvaus – Kehitysasteet ja kannat – Kehitysasteiden tuntomerkit – Lajin ja kannan erityispiirteet
- Makroeliön alkuperä ja levinneisyys – Luonnosta kerätty – Laboratoriossa kasvatettu – Tuottaja ja toimittaja – Alkuperäinen alue ja levinneisyysalue – Alueet, joille tuotu tai kulkeutunut aikaisemmin (B) Tuotetta koskevat tiedot
- Tuotetiedot – Tuote- ja kauppanimi – Valmistaja ja toimittaja – Kehitysasteet – Pakkausmerkinnöissä annettavat tiedot – Varastointi – Tuotteen käyttötapa
- Tuotteen koostumus – Muut tuotteen sisältämät eliöt – Mahdolliset kontaminantit – Mahdolliset muut aineet (C) Biologia ja ekologia
- Makroeliön biologia ja ekologia – Elinkaari -sukupolvia/vuosi – Selviytymiskeinot – Leviämistavat – Ilmasto-olosuhteet – Elinympäristöt – Kohde-eliöt – Luontaiset viholliset (D) Makroeliön ja tuotteen riskien arviointi sekä riskinhallinta
- Riskin arviointi – Arvio eliön ja tuotteen riskeistä kasvinterveydelle sekä ihmisten ja eläinten terveydelle – Arvio eliön ja tuotteen ympäristöriskeistä (eliön mahdollisuus aiheuttaa haittaa Suomen alkuperäisille lajeille, eliön mahdollisuus asettua pysyvästi Suomen luontoon, eliön lisääntymiseen ja levittäytymiseen ympäristössä vaikuttavat tekijät) – Tiedot riskinarvioinnista
- Selvitys riskinhallinnasta eliön ja tuotteen käytössä – Kuvaus riskinhallinnasta Liite II Hakemuksessa esitettävät tiedot, kun makroeliötä tuodaan tutkimukseen, joka tehdään suljetussa tilassa Tiedot tutkimuksesta – Tutkimuslaitoksen nimi ja yhteystiedot – Tutkimuksen suorittajien nimet – Tutkimuksen tarkoitus ja mahdolliset hyödyt – Käytössä olevien tilojen kuvaus Hakemuksen kohteena olevan makroeliön tiedot – Makroeliön täsmällinen tunnistaminen, tai jos eliötä ei ole tunnistettu, eliön luonnehtiminen siten, että se on yksiselitteisesti tunnistettavissa Tuontia koskevat tiedot – Onko kyse ensimmäisestä makroeliötä koskevasta tuonnista tutkimukseen suljetussa tilassa – Tuodaanko samaa makroeliötä samasta alkuperästä uudelleen tutkimukseen suljetussa tilassa (A) Ensimmäistä tuontia koskevat tiedot – Missä muodossa makroeliötä tuodaan ja aiottu tuontimäärä – Eliön alkuperäinen esiintymisalue – Paikka tai alue, josta eliötä ollaan tuomassa – Onko eliö luonnosta kerätty (suurempi hyperparasiittien ja kontaminaatioiden riski) – Onko eliö laboratoriossa kasvatettu – Eliön isäntäkasvit, jos tiedossa – Eliön aiempi käyttö biologisessa torjunnassa, jos tiedossa – Kokemuksia makroeliön vaikutuksesta ympäristöön – Tieto aiemmasta makroeliön tuonnista tutkimukseen (tuoja ja tutkimuksen tulokset) – Makroeliöstä mahdollisesti aiheutuvat riskit maatalous- ja luonnonympäristöön (B) Seuraavaa tuontia koskevat tiedot – Jos makroeliön seuraavaa tuontia koskevat tiedot eivät muutu eliön ensimmäistä tuontia koskevasta hakemuksesta, tutkimuslaitos tekee seuraavasta tuonnista ilmoituksen viranomaiselle ja kopioi tiedot ensimmäistä tuontia koskevasta hakemuksesta. – Jos makroeliön seuraavaa tuontia koskevat tiedot muuttuvat, tutkimuslaitoksen on tehtävä uusi ensimmäistä tuontia koskeva hakemus viranomaiselle. – Jos toinen tutkimuslaitos tuo samaa makroeliötä samasta alkuperästä tutkimukseen, joka tehdään suljetussa tilassa, sen tulee tehdä oma ensimmäistä tuontia koskeva hakemus viranomaiselle.