← Suomi

Ruokaviraston päätös kalojen tarttuvan verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN) vuoksi perustetun rajoitusvyöhykkeen lakkauttamisesta Asian vireilletu

2020 77/2020 Ruokaviraston päätös kalojen tarttuvan verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN) vuoksi perustetun rajoitusvyöhykkeen lakkauttamisesta Asian vireilletulo Ruokavirasto (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto, entinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) on 11.12.2017 perustanut rajoitusvyöhykkeen Tervon kunnassa esiintyneen kalojen tarttuva verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN-tauti) vuoksi. Ruokavirasto on 29.12.2017 päätöksellään pienentänyt edellä mainittua rajoitusvyöhykettä. Ruokaviraston määräämät taudin hävittämistoimenpiteet on suoritettu loppuun vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa, joissa tauti oli todettu. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on asetuksellaan (1009/2013, muutos 776/2018) luokitellut alueen sellaiseksi, jolla toteutetaan IHN-taudin seurantaa ja rajoitetaan perkaamattomien kalojen siirtoja kyseisestä taudista vapaan aseman saavuttamiseksi. Kuuleminen Tämä päätös on tehty ilman kirjallista kuulemista hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla, koska kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta, koska päätöksellä kumotaan aiemmin voimassa olleita rajoituksia. PÄÄTÖS JA PERUSTELUT Päätös Ruokavirasto lakkauttaa eläintautilain (441/2013) 33 §:n nojalla perustetun rajoitusvyöhykkeen taudin esiintymispaikan ympärillä olevalta alueelta Tervon kunnassa. Rajoitusvyöhykkeellä noudatettaviksi määrätyt toimenpiteet lakkaavat tämän päätöksen voimaantulon myötä 11.2.

  1. PERUSTELUT Kalojen tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN-tauti) on eläintautilain 5 §:ssä tarkoitettu helposti leviävä eläintauti. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) määritellään IHN-tauti helposti leviäväksi eläintaudiksi. Eläintautilain 33 §:n mukaan päätöksen rajoitusvyöhykkeen perustamisesta ja lakkauttamisesta tekee Ruokavirasto. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013) säädetään tarkemmin rajoitusvyöhyke-alueella voimassa olevista kielloista, rajoituksista ja toimenpiteistä sekä rajoitusvyöhykkeen lakkauttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1009/2013) 26 §:n mukaan rajoitusvyöhyke voidaan lakkauttaa, kun Ruokaviraston määräämät taudin hävittämistoimenpiteet on suoritettu loppuun niissä vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa, joissa tauti on todettu, ja tämän jälkeen: 1) rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa on tehty tarvittavat tutkimukset taudin varalta, ja niiden tulokset ovat olleet kielteiset; tai 2) rajoitusvyöhykkeellä ei ole viljelty taudille alttiita vesiviljelyeläimiä neljään vuoteen. Ruokaviraston määräämät taudin hävittämistoimet on suoritettu loppuun vyöhykkeellä olleissa tartuntapitopaikoissa 30.10.
  2. Tämän jälkeen rajoitusvyöhykkeelle kasvatukseen otetut kalat on tutkittu IHN:n varalta. Ruokavirastossa 23.9.2019 ja 13.1.2020 valmistuneissa tutkimuksissa näytteiksi lähetetyissä kaloissa ei ole todettu IHN-virusta. Lisäksi rajoitusvyöhykkeeltä on tutkittu luonnonvaraisia kaloja IHN-taudin varalta, eikä niissä ole todettu IHN-virusta. TIEDOKSIANTO Tämän päätöksen tiedoksiantoon ei sovelleta, mitä hallintolain (434/2003) 9 ja 10 luvussa säädetään hallintopäätöksen tiedoksiannosta. Tämä päätös tulee voimaan välittömästi sen antamisen jälkeen. Päätös julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Valvontaviranomaisten on asianmukaisesti ja riittävällä tavalla tiedotettava päätöksestä alueen ja vyöhykkeen sijaintikunnissa. Päätöksestä tiedotetaan lisäksi erikseen niitä pitopaikoista vastuussa olevia toimijoita, jotka ovat valvontaviranomaisen tiedossa ja joita päätös koskee. SOVELLETUT LAINKOHDAT Eläintautilaki (441/2013) 1–6, 33–37, 84 ja 116 § Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013, muut. 776/2018) 1, 3, 7, 19–26 § ja liite 1 Maa- ja metsätalousministeriön asetus vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) 1 ja 3 § Hallintolaki (434/2003) 34 § Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 6–10 § MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2020 Ylijohtajan sijainen, osastonjohtaja Leena Räsänen Osastonjohtaja Terhi Laaksonen Lisätietoja päätöksestä antaa tarvittaessa ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila puh. 040 351 3318 tai sähköpostitse (hanna.kuukka-anttila@ruokavirasto.fi). LIITE Valitusosoitus JAKELU Maa- ja metsätalousministeriö Aluehallintovirastot ELY-keskukset Kunnat: Suonenjoki, Kuopio, Tervo, Rautalampi, Vesanto, Pielavesi, Keitele, Pihtipudas, Viitasaari, Pyhäjärvi Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat kalojen pitopaikat Liite VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti. VALITUSAIKA Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: – Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta. – Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. – Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. – Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. – Jos päätös on annettu asianosaisen suostumuksella tiedoksi sähköisenä viestinä sähköpostilla, katsotaan asianosaisen saaneen sen tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ JA ALLEKIRJOITTAMINEN Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat: – valittajan nimi ja kotikunta – postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa – päätös, johon muutosta haetaan – miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. VALITUSKIRJELMÄN LIITTEET Valituskirjelmään on liitettävä: – valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä – tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta – asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja – mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. VALITUSKIRJELMÄN TOIMITTAMINEN Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Valituksen voi toimittaahenkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Oikeuslaitoksen internetsivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi OIKEUDENKÄYNTIMAKSU Muutoksenhakuasian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään 250 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Muutoksenhakija on maksun suorittamisesta vapaa, jos hallinto-oikeus muuttaa alemman viranomaisen päätöstä muutoksenhakijan eduksi. (Tuomioistuinmaksulaki (1455/2015). YHTEYSTIEDOT Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Puhelinvaihde: 029 56 42500 Telefax: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Virka-aika: klo 8.00–16.15

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.