Työ- ja elinkeinoministeriön asetus julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen

2023 360/2023 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen ( 1547/2011 ) 3 § sekä muutetaan 4–7, 9–13 ja 16 § seuraavasti: 4 § Vienninrahoituksen ja korontasauksen valuutta Vienti- ja alusluoton sekä korontasauksen valuutta on euro, Yhdysvaltain dollari taikka luotonsaajan tai ostajan maan valuutta. 5 § Kiinteä korko Vienti- ja alusluoton sekä korontasauksen kiinteä korko on vähintään OECD:n määrittelemä kaupallinen viitekorko (CIRR) kyseiselle valuutalle. Korkoa määriteltäessä yhtiön tulee huomioida arvioidut varainhankinta- ja suojauskustannukset. 6 § Kiinteän koron lukinta Kiinteä 5 §:n mukainen OECD:n määrittelemä kaupallinen viitekorko (CIRR) lukitaan viimeistään tehdyssä luottosopimuksessa. Jatkuvassa viennissä suomalainen viejä ja ulkomainen ostaja sopivat toimitusten yleisistä ehdoista puitesopimuksella. Puitesopimukseen sisältyvät vientikaupat tehdään yksittäisiä toimituksia koskevina tilauksina. Puitesopimuksen mukaan tehty ja siihen kuuluva ensimmäinen tilaus katsotaan kauppasopimukseksi. Lukittua korkoa voidaan soveltaa jatkuvassa viennissä kaikkiin kyseiseen kokonaistoimitukseen kuuluviin tilauksiin, jotka tehdään 24 kuukauden sisällä kauppasopimukseksi katsottavan tilauksen tekemisestä. 7 § Vaihtuva korko Vaihtuvakorkoisen vienti- ja alusluoton korko muodostuu luottovaluutassa yleisesti sovellettavasta viitekorosta ja sen päälle lisättävästä marginaalista. Hankekohtaisesti määriteltävä marginaali voi perustua keskeisen kilpailijamaan vientiluottolaitoksen tai luotto- ja rahoituslaitosten arvioituihin varainhankintakustannuksiin tai niiden tarjoaman rahoituksen hintaan taikka OECD-vientiluottoehtojen mukaiseen hinnoitteluun. Marginaali ei kuitenkaan voi alittaa Finnvera Oyj:n arvioitua varainhankintakustannusta. 9 § Luotto- tai rahoituslaitokselle maksettava kokonaiskorko Valtio maksaa korontasaussopimuksen nojalla luotto- tai rahoituslaitokselle vaihtuvakorkoisen viitekoron lisäksi seuraavan taulukon mukaista marginaalia: Luottoaika vuosina Luoton määrä miljoonaa euroa alle 5 vähintään 5 mutta enintään 25 yli 25 mutta enintään 50 yli 50 enintään 5 0,50 % 0,40 % 0,35 % 0,30 % yli 5 mutta enintään 10 0,50 % 0,45 % 0,40 % 0,40 % yli 10 0,50 % 0,50 % 0,45 % 0,40 % Jos viitekorkona on riskitön korko, korotetaan valtion luotto- tai rahoituslaitokselle maksamaa 1 momentin mukaista marginaalia korkojohdannaismarkkinoilla yleisesti hyväksyttyjen siirtymäkäytäntöjen mukaisesti. 10 § Yhtiölle maksettava kokonaiskorko Valtio maksaa korontasauspäätöksen nojalla yhtiölle vaihtuvakorkoisen viitekoron lisäksi 0,25 prosentin marginaalia. Jos viitekorkona on riskitön korko, korotetaan valtion yhtiölle maksamaa 1 momentin mukaista marginaalia korkojohdannaismarkkinoilla yleisesti hyväksyttyjen siirtymäkäytäntöjen mukaisesti. 11 § Korontasauksen laskeminen Valtio maksaa korontasauksen korkotukea luotto- tai rahoituslaitokselle taikka yhtiölle, kun vaihtuva korko ylittää luotto- tai rahoituslaitoksen taikka yhtiön maksaman kiinteän koron. Luotto- tai rahoituslaitos taikka yhtiö maksaa korontasauksen korkohyvitystä valtiolle, kun vaihtuva korko alittaa luotto- tai rahoituslaitoksen taikka yhtiön maksaman kiinteän koron. Valtiokonttori maksaa korontasaussopimuksen mukaisen korkotuen luotto- tai rahoituslaitoksen tekemän ja yhtiön vahvistaman laskelman perusteella sekä korontasauspäätöksen mukaisen korkotuen yhtiön tekemän laskelman perusteella. Yhtiö vahvistaa luotto- tai rahoituslaitoksen tekemät korkohyvityslaskelmat ennen korkohyvityksen maksamista Valtiokonttorille. Muilta osin Valtiokonttori ja yhtiö sopivat erikseen korkotuen ja korkohyvityksen maksamismenettelystä. 12 § Hallinnointipalkkion maksaminen korontasauksessa Valtio maksaa yhtiölle hallinnointipalkkiota, kun korontasaustoiminnan hallinnoinnin tulos muodostuu tilinpäätösvuodelta alijäämäiseksi. Korontasaustoiminnan hallinnoinnin tulos saadaan, kun asiakkaiden maksamista palkkioista ja korontasaustoiminnan korkokatteesta saaduista tuloista vähennetään toiminnan hallinnoinnista aiheutuneet kulut. Hallinnointipalkkio maksetaan yhtiön tekemän selvityksen perusteella kuukauden kuluessa selvityksen antamisesta. Selvitys laaditaan yhtiön vuositilinpäätöksen perusteella. 13 § Hakemus Kiinteäkorkoisia vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta haetaan yhtiöltä ennen kiinteän koron lukintaa. 16 § Yhtiön raportointivelvollisuus Yhtiön tulee raportoida työ- ja elinkeinoministeriölle vienti- ja alusluottojen hakemisesta ja myöntämisestä sekä korontasaustoiminnasta. Yhtiö ja ministeriö sopivat erikseen raportointitavasta. Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä maaliskuuta 2023. Helsingissä 21.3.2023 Elinkeinoministeri Mika Lintilä Johtava asiantuntija Jari Kautto