Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun

2023 446/2023 Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain ( 617/2021 ) 3 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 ja 5 momentti, 34 §:n 3 momentti ja 35 §:n 7 ja 8 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti laissa 700/2022 ja 35 §:n 7 ja 8 momentti laissa 292/2023, sekä lisätään lakiin uusi 20 a § seuraavasti: 3 § Valtion rahoitus hyvinvointialueille Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat: Osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta prosenttia Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 97,727, josta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 79,156 Asukasmäärä 13,046 Asukastiheys 1,458 Vieraskielisyys 1,944 Kaksikielisyys 0,486 Saamenkielisyys 0,013 Saaristoisuus 0,110 Yliopistosairaalalisä 0,543 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0,972 Pelastustoimi yhteensä 2,273, josta Asukasmäärä 1,477 Asukastiheys 0,114 Riskitekijät 0,682 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 13 § Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet Edellä 1 momentissa saatuun summaan lisätään hyvinvointialueen asukasmäärän, vieraskielisyyden, asukastiheyden, kaksikielisyyden, saamenkielisyyden, saaristoisuuden, yliopistosairaalalisän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten asukaskohtaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnasta sekä 14–20 ja 20 a §:ssä tarkoitettujen määräytymistekijöiden perushinnoista. 20 a § Yliopistosairaalalisä Yliopistosairaalalisä otetaan huomioon Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sekä niiden hyvinvointialueiden osalta, joissa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 34 §:ssä tarkoitettu yliopistollinen sairaala. Yliopistollisen sairaalan perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla yliopistosairaalan perushinta hyvinvointialueen asukkaiden määrällä. 34 § Hyvinvointialueiden koko maan valtion rahoituksen tason määräytyminen vuosina 2023 ja 2024 Vuoden 2024 rahoituksen perusteena on 2 momentissa tarkoitettu vuoden 2023 tarkistettu koko maan rahoituksen taso. Vuodesta 2024 lukien rahoitukseen lisätään 20 a §:ssä tarkoitetun yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi 3 §:n 1 momentin mukainen yliopistosairaalalisän osuus. 35 § Siirtymätasaus Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2024 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään yliopistosairaalalisän kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman yliopistosairaalalisää lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2026 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman kerrointa lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen tätä erotusta vastaava määrä. Rahoituksen lisäys on kaikilla hyvinvointialueilla asukasta kohti yhtä suuri. Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei kuitenkaan lisätä sitä osuutta, joka johtuu 34 §:n 3 momentissa tarkoitetusta yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi vuonna 2024 lisätystä rahoituksesta. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen siten, että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. HE 322/2022 StVM 47/2022 EV 299/2022 Helsingissä 23.3.2023 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö Kuntaministeri Sirpa Paatero