§:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale, 15 §, 17 §:n 2 momentti, 22 §, 24 §:n 2 momentti sekä liitteen 6 kohta a, sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentin johdantokappale, 6 §:n johdantokappale, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 3 momentti, 10 §:n 1 momentti,
§:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale, 15 §, 17 §:n 2 momentti sekä 22 § asetuksessa 869/2010, 11 § asetuksessa 926/2014, 24 §:n 2 momentti asetuksessa 1280/2014 sekä liitteen 6 kohta a asetuksessa 753/2020, seuraavasti: 3 § Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen määrittää vesienhoitoalueen pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesi-ekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. 4 § Erityiset alueet Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen kokoaa tiedot vesienhoitoalueella sijaitsevista seuraavista alueista: 6 § Pinta- ja pohjavesiin vaikuttava toiminta Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen kokoaa vesienhoitoalueella tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot: 7 § Vaikutusten arviointi ja lisäselvitykset Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten. 8 § Vedenkäytön taloudellinen selvitys Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaista, vesitaloustehtävää hoitavaa elinvoimakeskusta sekä Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa. 10 § Jaottelu pintavesityyppeihin ja tyyppien vertailuolot Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteessä 2 esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 lisäksi jaottelussa sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään. 11 § Vesien tilan arviointi Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen luokittelee pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti. Kalataloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus ja Luonnonvarakeskus toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle.
§ Poikkeuksellisten olosuhteiden arviointi Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tulee tarvittaessa arvioida vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksellisen luonnonolosuhteen tai onnettomuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta. Arvioidessaan, voidaanko vesien tilaa pitää ympäristötavoitteiden mukaisena, on vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tarkasteltava seuraavien edellytysten täyttymistä: 15 § Seurantaohjelma Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen määrittelee vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon, mitä 16–20 §:ssä säädetään. Se laatii vesienhoitoalueelle seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys. Kalaston seurannan tarpeet vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen määrittelee yhteistyössä kalataloustehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen kanssa. 17 § Pintaveden seurantapaikat ja -alueet Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin. 22 § Vesienhoitosuunnitelman valmistelu Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen huolehtii siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä. 24 § Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon perustoimenpiteistä Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tulee osana vesienhoitolain 19 §:ssä tarkoitettua toimenpideohjelman tarkistamista tarkastella myös 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja ennakkovalvontatoimenpiteitä ja esittää tarvittaessa toimia niiden saattamiseksi ajan tasalle. Ennakkovalvontatoimenpiteisiin kuuluvien lupien sekä tarkkailumääräysten muuttamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja vesilaissa (587/2011). Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060), EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 Helsingissä 27.11.2025 Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi Liite 6 a) Vesienhoidon perustoimenpiteet Vesienhoidon perustoimenpiteet sisältyvät seuraaviin säädöksiin: i) sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) ii) luonnonsuojelulaki (9/2023) iii) metsälaki (1093/1996) iv) sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta (1352/2015) v) valtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta (7/2023) vi) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) vii) valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) viii) laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) ix) valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) x) valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) xi) laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) xii) valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) xiii) ympäristönsuojelulaki (527/2014) xiv) valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) xv) vesilaki (587/2011) xvi) vesihuoltolaki (119/2001) xvii) alueidenkäyttölaki (132/1999) xviii) rakentamislaki (751/2023) xiv) terveydensuojelulaki (763/1994) xx) merensuojelulaki (1415/1994) — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.