Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan vesi

2025 1269/2025 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 10 §:n 4 momentti ja 14 f §, sellaisena kuin niistä on 14 f § asetuksessa 1280/2014, muutetaan 3 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentin 5 kohta, 10 §:n otsikko ja 1 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti, liite 2 sekä liitteen 5 kohta 5 ja 13, sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 1 momentti ja 11 §:n 2 momentti asetuksessa 1038/2025 sekä lisätään 9 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 869/2010, uusi 4 a ja 6 kohta sekä asetukseen uusi 12 a ja 12 b § sekä liite 2 b seuraavasti: 3 § Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä. Ryhmän vesimuodostumien tulee olla samalla vesienhoitoalueella ja edustaa samaa pintavesityyppiä tai geologisesti samankaltaista pohjavesialuetta ja niihin kohdistuvien ihmistoiminnan vaikutusten tulee olla samankaltaisia ja samaa suuruusluokkaa. 9 § Määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa: 4 a) vertailualueella riittävää joukkoa vesimuodostumia, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vähiten; 5) ekologisella laatusuhteella ekologista tilaa kuvaavaa yksikköä, joka ilmaisee pintavesimuodostumassa havaittujen ja sille vertailuoloina sovellettavien biologisten muuttujien arvojen suhdetta toisiinsa; 6) luokittelujaksolla luokittelussa käytettävän seuranta-aineiston ajanjaksoa. 10 § Jaottelu pintavesityyppeihin Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteen 2 kohdassa A esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 kohdassa luetellaan Suomessa käytössä olevat pintavesityypit. Liitteen 2 lisäksi jaotteluun sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään. 11 § Vesien tilan arviointi Kalataloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus ja Luonnonvarakeskus toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. 12 § Pintaveden ekologisen tilan luokittelu Luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Vesimuodostuman ekologinen tila määräytyy heikoimman tekijän tilan mukaan. Fysikaalis-kemialliset tekijät voivat kuitenkin laskea vesimuodostuman tilan enintään tyydyttävään ja hydrologis-morfologiset tekijät enintään hyvään. Jos vesimuodostuman biologisten tekijöiden tilaa ei voida luotettavasti määrittää seuranta-aineiston perusteella, voidaan ekologinen tila arvioida fysikaalis-kemiallisten tai hydrologis-morfologisten tekijöiden avulla niiden biologisten vaikutusten kautta myös edellä mainittuja heikompaan tilaan. 12 a § Biologisen tekijän tilan luokittelu Biologisen tekijän tilan luokittelussa käytetään kyseiseen vesimuodostumaan kohdistuvien paineiden vaikutuksia kuvaavia, liitteessä 2 b esitettyjä seurantaohjelman olennaisia muuttujia. Kunkin biologisen tekijän ja sitä kuvaavien muuttujien tila erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1–

1. Ekologinen laatusuhde lasketaan vertaamalla havaittua arvoa 12 b §:ssä tarkoitettuja vertailuoloja kuvaavaan arvoon. Luokittelussa huomioidaan seurantaohjelmien tuottamien tulosten edustavuus, luotettavuus ja tarkkuustaso. Luokittelujaksolla käytetään vähintään luokittelua edeltävien kuuden vuoden saatavilla olevia seuranta-aineistoja. Biologisen tekijän erinomaisen ja hyvän sekä hyvän ja tyydyttävän luokkien rajat perustuvat yhteiseurooppalaisissa pintavesityypeissä Euroopan komission interkalibrointipäätöksiin. 12 b § Pintavesityyppien vertailuolojen ja tyyppikohtaisten raja-arvojen määrittäminen Suomen ympäristökeskus määrittää kullekin 10 §:ssä tarkoitetulle pintavesityypille vertailuolot liitteessä 1 esitettyjen erinomaisen tilan määritelmien mukaan ottaen huomioon Luonnonvarakeskukselta saadut tiedot kalastosta. Vertailuolojen määrittäminen perustuu joko vertailualueisiin tai mallintamiseen taikka näiden menetelmien yhdistelmään. Jos näitä menetelmiä ei voida käyttää, vertailuolot voidaan määritellä myös asiantuntija-arviota käyttäen. Lisäksi Suomen ympäristökeskus määrittää liitteen 2 b mukaisille biologisten tekijöiden tilaa kuvaaville muuttujille tyyppikohtaiset raja-arvot ja tilan laskennassa käytettävät säännöt. Suomen ympäristökeskuksen on määrittäessään vertailuoloja ja raja-arvoja varattava keskeisille viranomaisille ja muille keskeisille tahoille tilaisuus tulla kuulluiksi uusien ja tarkistettujen tietojen osalta. Suomen ympäristökeskus julkaisee pintavesityyppien vertailuolot ja muuttujien tyyppikohtaiset raja-arvot sekä laskennan säännöt viimeistään kolme vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista. Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä tammikuuta
2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060), EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 Helsingissä 18.12.2025 Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala Erityisasiantuntija Turo Hjerppe Liite 2 A) Pintavesityyppien jaottelussa käytettävät tekijät Pintavesityyppi Jaottelussa käytettävä tekijä Joki
3. koko
4. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen
5. korkeus merenpinnasta
6. vesialan osuus valuma-alueesta
7. maantieteellinen sijainti Järvi
8. koko
9. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen
10. korkeus merenpinnasta
11. keskimääräinen vedensyvyys
12. viipymä
13. maantieteellinen sijainti Rannikkovesi
14. suolaisuus
15. aallokon vaikutus
16. maantieteellinen sijainti
17. jääpeitteinen aika B) Pintavesityypit Tyyppi JOKITYYPIT 1) Pienet turvemaiden joet Pienet kangasmaiden joet Pienet savimaiden joet Keskisuuret turvemaiden joet Keskisuuret kangasmaiden joet Keskisuuret savimaiden joet Suuret turvemaiden joet Suuret kangasmaiden joet Suuret savimaiden joet Erittäin suuret turvemaiden joet Erittäin suuret kangasmaiden joet JÄRVITYYPIT Suuret vähähumuksiset järvet Suuret humusjärvet Keskikokoiset ja pienet vähähumuksiset järvet Keskikokoiset humusjärvet Pienet humusjärvet Runsashumuksiset järvet Matalat vähähumuksiset järvet Matalat humusjärvet Matalat runsashumuksiset järvet Hyvin lyhytviipymäiset järvet (viipymä) Pohjois-Lapin järvet (sijainti) Runsasravinteiset järvet (valuma-alueen luontainen runsasravinteisuus) Runsaskalkkiset järvet (valuma-alueen luontainen kalkkipitoisuus) RANNIKKOVESITYYPIT Suomenlahden sisäsaaristo Suomenlahden ulkosaaristo Lounainen sisäsaaristo Lounainen välisaaristo Lounainen ulkosaaristo Selkämeren sisemmät rannikkovedet Selkämeren ulommat rannikkovedet Merenkurkun sisäsaaristo Merenkurkun ulkosaaristo Perämeren sisemmät rannikkovedet Perämeren ulommat rannikkovedet 1) Pohjois-Lapin joet, joiden valuma-alue sijaitsee pääosin männyn metsänrajan pohjoispuolella, poikkeavat ominaisuuksiltaan muun Suomen jokityypeistä. Nämä erotellaan soveltuvimpaan jokityyppiin lisämerkinnällä Pohjois-Lapin joki: Pienet turvemaiden joet, Pohjois-Lappi; Pienet kangasmaiden joet, Pohjois-Lappi; Keskisuuret turvemaiden joet, Pohjois-Lappi; Keskisuuret kangasmaiden joet, Pohjois-Lappi; Suuret turvemaiden joet, Pohjois-Lappi; Suuret kangasmaiden joet, Pohjois-Lappi; Erittäin suuret kangasmaiden joet, Pohjois-Lappi. Liite 2 b Ekologisen luokituksen biologisten tekijöiden tilan luokittelussa käytettävät muuttujat A. Joet
18. Vesikasvit Tyypille ominaisten taksonien esiintyminen (TT40) Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA)
19. Päällyslevät (piilevät) Tyypille ominaisten taksonien esiintyminen (TT) Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA)
20. Pohjaeläimet Tyypille ominaisten taksonien esiintyminen (TT) Tyypille ominaisten EPT-heimojen esiintyminen (EPTh) Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA)
21. Kalat Jokikalaindeksi (FiFI) B. Järvet
22. Kasviplankton Klorofylli- a Kokonaisbiomassa Haitallisten sinilevien prosenttiosuus Kasviplankton trofiaindeksi (TPI)
23. Vesikasvit Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) Referenssi-indeksi (RI)
24. Rantavyöhykkeen päällyslevät (piilevät) Tyypille ominaisten taksonien esiintyminen (TT) Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA)
25. Syvänteiden pohjaeläimet Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) Prosenttisen mallinkaltaisuus (PMA)
26. Rantavyöhykkeen pohjaeläimet Tyypille ominaisten taksonien esiintyminen (TT) Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA)
27. Kalat Biomassa Yksilömäärä Särkikalojen biomassaosuus Indikaattorilajien esiintyminen C. Rannikkovedet
28. Kasviplankton Klorofylli- a Kokonaisbiomassa
29. Makrolevät Rakkohauruvyöhykkeen alaraja Punaleväyhteisöjen vyöhykkeen alaraja
30. Pohjaeläimet Rannikkovesien pohjaeläinindeksi (BBI) Perämeren rannikkovesien pohjaeläinindeksi (pBQI) Liite 5 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
31. Luettelo pintavesille, pohjavesille ja suojelualueille asetetuista ympäristötavoitteista, perustelut mahdolliselle vesienhoitolain 22, 24 ja 25 §:n soveltamiselle ja muut tavoitteiden asettamiseen liittyvät tiedot sekä tiedot vesienhoitolain 20 c §:n mukaisista ympäristötavoitteista poikkeamista koskevista lainvoimaisista päätöksistä sisältäen poikkeuksen perustelut. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
32. Yhteenveto kaikista muutoksista tai tarkistuksista, jotka on tehty edellisen vesienhoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen, mukaan lukien yhteenveto vesienhoitolain 22, 24 ja 25 §:n perusteella asetetuista ympäristötavoitteista ja vesienhoitolain 20 c §:n mukaisista ympäristötavoitteista poikkeamista koskevista lainvoimaisista päätöksistä sisältäen poikkeuksen perustelut. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —