Maa- ja metsätalousministeriön asetus hunajasta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään elintarvikelain (297/2021) 21 §:n 1 mome

2025 224/2025 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hunajasta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään elintarvikelain (297/2021) 21 §:n 1 momentin nojalla: 1 § Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön hunajasta annettu neuvoston direktiivi (2001/110/EY) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 § Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan liitteessä 1 määriteltyihin tuotteisiin. 3 § Tuotteen koostumusta koskevat vaatimukset Liitteessä 1 määriteltyjen tuotteiden on täytettävä liitteessä 2 esitetyt vaatimukset. Siitepölyä, joka on hunajalle ominainen luonnollinen osatekijä, ei pidetä liitteessä I määriteltyjen tuotteiden ainesosana elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla. 4 § Elintarvikkeen nimi Nimeä hunaja saa käyttää ainoastaan liitteen 1 1 kohdassa määritellyistä tuotteista ja sitä on käytettävä pidettäessä kaupan näitä tuotteita. Liitteen 1 2 ja 3 kohdassa mainittuja nimiä saa käyttää ainoastaan kyseisissä kohdissa määritellyistä tuotteista ja niitä on käytettävä pidettäessä kaupan näitä tuotteita. Näistä tuotteista voidaan kuitenkin käyttää myös nimeä hunaja lukuun ottamatta kennohunajaa, palahunajaa tai leikattua kennohunajaa ja taloushunajaa. Lukuun ottamatta taloushunajaa, elintarvikkeen nimeä voidaan täydentää tiedoilla, jotka liittyvät hunajan: 1) kukka- tai kasvialkuperään, jos tuote on kokonaan tai pääasiallisesti peräisin ilmoitetusta lähteestä ja jos sillä on lähteelle ominaiset aistinvaraiset, fysikaaliskemialliset ja mikroskooppiset ominaisuudet; 2) seudulliseen, alueelliseen tai topografiseen alkuperään, jos tuote on kokonaan peräisin ilmoitetusta lähteestä; tai 3) erityisiin laatuvaatimuksiin. Jos taloushunajaa on käytetty koostetun elintarvikkeen ainesosana, voidaan koostetun elintarvikkeen nimessä käyttää nimeä hunaja nimen taloushunaja sijasta. Ainesosaluetteloon on kuitenkin merkittävä taloushunaja. 5 § Muut pakkausmerkinnät Sen lisäksi, mitä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä on muualla säädetty, hunajan pakkaukseen on tehtävä seuraavat merkinnät: 1) Yksi tai useampi alkuperämaa, josta hunaja on kerätty. Jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä maasta, pakkauksen pääasiallisessa nähtävissä olevassa kentässä on ilmoitettava alkuperämaat, joista hunaja on kerätty, niiden paino-osuuden mukaisessa alenevassa järjestyksessä sekä kustakin alkuperämaasta olevan hunajan prosenttiosuus. Kullekin prosenttiosuudelle sallitaan viiden prosentin poikkeama, joka lasketaan toimijan jäljitettävyyttä koskevan dokumentaation perusteella. Jos hunajasekoituksessa on hunajaa useammasta kuin neljästä alkuperämaasta, Suomen markkinoilla olevissa tuotteissa on sallittua ilmoittaa prosenttiosuus neljästä suurinta osuutta edustavasta hunajasta edellyttäen, että näiden neljän hunajan osuus yhteensä on yli 50 prosenttia hunajasekoituksesta. Muut alkuperämaat ilmoitetaan alenevassa järjestyksessä ilman prosenttiosuutta. Alle 30 grammaa hunajaa sisältävissä pakkauksissa alkuperämaan nimi voidaan korvata kaksikirjaimisella koodilla kansainvälisen ISO 3166-1 -standardin (2-kirjaimiset maatunnukset) viimeisimmän voimassa olevan version mukaisesti. 2) Taloushunajaa sisältävissä suurpakkauksissa ja laatikoissa sekä niitä koskevissa myyntiasiakirjoissa on selvästi ilmoitettava tuotteen nimi taloushunaja. 3) Taloushunajan nimen yhteydessä on oltava maininta "ainoastaan muihin elintarvikkeisiin ja ruoanlaittoon". Hunajan vähittäismyyntipakkauksissa on oltava maininta siitä, että hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaille lapsille. 6 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä kesäkuuta 2026. Tällä asetuksella kumotaan hunajasta 9 päivänä huhtikuuta 2015 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (392/2015). Tuotteet, jotka on valmistettu ja pakattu ennen mainittua päivää, saadaan myydä loppuun edellyttäen, että ne täyttävät ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleet vaatimukset. Neuvoston direktiivi 2001/110/EY (32001L0110), EYVL N:o L 10, 12.1.2001, s. 47 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/63/EU (32014L0063), EUVL N:o L 164, 3.6.2014, s.1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1438 (32024L1438), EUVL L, 24.5.2024 Helsingissä 9.5.2025 Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Hallitusneuvos Anne Haikonen Liite 1 TUOTTEIDEN NIMET JA MÄÄRITELMÄT 1) Hunaja on luonnosta peräisin olevaa makeaa ainetta, jonka hunajamehiläinen (Apis mellifera) on tuottanut kasvien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai kasvien elävillä osilla elävien kasveja imevien hyönteisten eritteistä, joita mehiläiset keräävät, muuttavat yhdistämällä omia tiettyjen itsestään peräisin olevien aineiden kanssa, luovuttavat hunajakennoon, haihduttavat liiallisen veden, varastoivat ja jättävät kehittymään ja kypsymään hunajakennoihin. 2) Hunajan päälajit ovat:

1. a)alkuperän mukaan
2. i)kukkaishunaja tai mesihunaja on hunajaa, joka on saatu kasvien medestä;
3. ii)mesikastehunaja on hunajaa, joka on saatu pääasiassa kasveja imevien hyönteislajien (Hemiptera) kasvien elävillä osilla olevista eritteistä tai kasvien elävien osien eritteistä,
4. b)tuotantotavan ja/tai olomuodon mukaan iii) kennohunaja on hunajaa, jota mehiläiset varastoivat vastarakennetuissa sikiöttömissä hunajakakuissa tai ainoastaan mehiläisvahaa sisältäviin ohuisiin vahapohjukkeisiin rakentamiinsa hunajakennoihin, ja jota myydään kuorimattomana kokonaisina kakkuina tai kakun palasina;
5. iv)palahunaja tai leikattu kennohunaja on hunajaa, joka sisältää yhden tai useamman palan kennohunajaa;
6. v)valutettu hunaja on hunajaa, joka on saatu valuttamalla kuorittuja, sikiöttömiä hunajakakkuja;
7. vi)lingottu hunaja on hunajaa, joka on saatu linkoamalla kuorittuja, sikiöttömiä hunajakakkuja; vii) puristettu hunaja on hunajaa, joka on saatu puristamalla sikiöttömiä hunajakakkuja; puristamisen apuna voidaan käyttää kohtuullista, enintään 45 asteen lämpötilaa. 3) Taloushunaja on hunajaa, joka
8. a)soveltuu teollisuuskäyttöön tai muiden elintarvikkeiden ainesosaksi ja
9. b)joka mahdollisesti – sisältää vieraita makuja tai hajuja; – on alkanut käydä tai on jo käynyt; – jota on ylikuumennettu; tai – joka on saatu poistamalla vierasta epäorgaanista tai orgaanista ainetta siten, että merkittävä osa siitepölystä on poistettu. Liite 2 HUNAJAN KOOSTUMUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET Hunaja koostuu olennaiselta osaltaan erilaisista sokereista, ennen kaikkea hedelmäsokerista ja rypälesokerista sekä muista aineista, kuten orgaanisista hapoista, entsyymeistä ja kiinteistä hiukkasista, jotka ovat tulleet hunajan keräysvaiheessa. Hunajan väri voi vaihdella lähes värittömästä sävystä tummanruskeaan. Hunaja voi olla koostumukseltaan juokseva, tahmea taikka osittain tai kokonaan kiteytynyt. Maku ja aromi vaihtelevat, mutta ne ovat kasveista peräisin. Kun hunajaa pidetään kaupan sellaisenaan tai elintarvikkeen ainesosana, siihen ei saa olla lisättynä mitään muita ainesosia, mukaan lukien elintarvikelisäaineet. Hunajassa on oltava mahdollisimman vähän sen koostumukselle vieraita orgaanisia tai epäorgaanisia aineita. Hunaja ei liitteen 1 3 kohdassa mainittua taloushunajaa lukuun ottamatta saa sisältää mitään vieraita makuja tai hajuja, eikä se saa olla käynyttä tai alkavassa käymistilassa, eikä sen happamuutta saa olla keinotekoisesti muutettu, eikä sitä saa olla kuumennettu siten, että sen luonnolliset entsyymit ovat joko tuhoutuneet tai merkittävästi heikentyneet. Siitepölyä tai mitään muita hunajalle ominaisia osatekijöitä ei saa poistaa paitsi, ellei tätä voida välttää vierasta epäorgaanista tai orgaanista ainetta poistettaessa. Kun hunajaa pidetään kaupan sellaisenaan tai elintarvikkeen ainesosana, sen on täytettävä seuraavat koostumusta koskevat vaatimukset : 1) Sokeripitoisuus
10. a)Hedelmä- ja rypälesokeripitoisuus (fruktoosi- ja glukoosipitoisuus) yhteensä – kukkaishunaja: vähintään 60 g/100 g; – mesikastehunaja, mesikastehunajan ja kukkaishunajan sekoitukset: vähintään 45 grammaa /100 grammaa.
11. b)Ruokosokeripitoisuus (sakkaroosipitoisuus) – yleensä: enintään 5 g/100 g; – valeakaasia (Robinia pseudoacacia), sinimailanen (Medicago sativa), banksia (Banksia menziesii), punanätkin (Hedysarum), punaeukalyptus (Eucalyptus camadulensis), kiiltoeukryfia (Eucryphia lucida), pikkueukryfia (Eucryphia milligani), sitruspuut: enintään 10 g/100 g; – laventelit (Lavendula), purasruoho (Borago officinalis): enintään 15 g/100 g. 2) Kosteuspitoisuus – yleensä: enintään 20 %; – kanerva (Calluna) ja taloushunaja yleensä: enintään 23 %; – kanervataloushunaja (Calluna): enintään 25 %. 3) Veteen liukenemattomien kiinteiden aineiden pitoisuudet – yleensä: enintään 0,1 g/100 g; – puristettu hunaja: enintään 0,5 g/100 g. 4) Sähkönjohtavuus – hunaja, jota ei ole lueteltu jäljempänä ja tällaisten hunajalaatujen sekoitukset: enintään 0,8 mS/cm; – mesikastehunaja ja kastanjahunaja sekä näiden sekoitukset, lukuun ottamatta jäljempänä lueteltuja hunajalaatuja: vähintään 0,8 mS/cm; – poikkeukset: lännenmansikkapuu (Arbutus unedo), kellokanerva (Erica), eukalyptus, lehmukset (Tilia spp.), kanerva (Calluna vulgaris), ruusumyrtti (Leptospermum), paperikaarnapuut (Melaleuca spp.). 5) Vapaa happo – yleensä: enintään 50 milliekvivalenttia happoa kilogrammaa kohti; – taloushunaja: enintään 80 milliekvivalenttia happoa kilogrammaa kohti. 6) Diastaasiaktiivisuus ja hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus (HMF) määriteltynä prosessoinnin ja sekoittamisen jälkeen
12. a)diastaasiaktiivisuus (Schade-asteikko) – yleensä, lukuun ottamatta taloushunajaa: vähintään 8; – hunajat, joissa on alhainen luontainen entsyymipitoisuus (esimerkiksi sitrushunaja) ja joiden HMF-pitoisuus enintään 15 mg/kg: vähintään 3.
13. b)HMF – yleensä, lukuun ottamatta taloushunajaa: enintään 40 mg/kg (jollei a alakohdan toisesta luetelmakohdasta muuta johdu); – hunaja, jonka ilmoitettu alkuperäalue kuuluu trooppiseen ilmastoon ja niiden sekoitukset: enintään 80 mg/kg.