Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tuloverolain (1535/1992)

§:n 2 momentti, 54 d §, 60 §:n 3 momentti, 96 a ja 131 a §, 132 §:n 2 momentti, 133 §:n 2 momentti ja 134 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat,

§:n 2 momentti laissa 876/2017, 54 d § laeissa 1741/2009, 792/2012, 1510/2016 ja 876/2017, 60 §:n 3 momentti laissa 1741/2009, 96 a § laeissa 772/2004 ja 1510/2016, 131 a § laissa 1515/2011, 132 §:n 2 momentti laissa 409/2005, 133 §:n 2 momentti laissa 1115/2005 ja 134 §:n 2 momentti laissa 772/2004, muutetaan 34 a §:n 1 momentti,

§:n 1, 3, 5 ja 7 momentti sekä 68 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 34 a §:n 1 momentti sekä

§:n 3, 5 ja 7 momentti laissa 1741/2009,

§:n 1 momentti laissa 792/2012 ja 68 §:n 2 momentti laissa 876/2017, sekä lisätään 34 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1741/2009 ja 732/2019, siitä lailla 732/2019 kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti, lakiin uusi 34 c § ja 68 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 772/2004 ja 876/2017, uusi 6 ja 7 momentti seuraavasti: 34 a § Vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suoritukset Veronalaista pääomatuloa on luonnollisen henkilön ottamaan 34 c §:n mukaiseen vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke ja muu vakuutussuoritus sekä takaisinoston perusteella saatu määrä, samoin kuin mainitun pykälän mukaiseen sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa (1183/2009) tarkoitettuun sopimukseen (pitkäaikaissäästämissopimus) perustuva suoritus. Vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvasta suorituksesta on kuitenkin veronalaista pääomatuloa vain tuotto siltä osin kuin suoritus on kertynyt sellaisten maksujen perusteella, joita ei ole saanut vähentää verotuksessa. Suorituksen tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka suorituksen maksuhetkellä vastaa vakuutuksessa tai sopimuksessa jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta siitä eläkkeen tai säästövarojen määrästä, joka on kertynyt sellaisten maksujen perusteella, joita ei ole saanut vähentää verotuksessa.

§ Eläkevakuutukseen ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvan suorituksen verotusta koskevia erityisiä säännöksiä Jos vakuutukseen perustuva eläke tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus maksetaan lyhyemmässä ajassa kuin 10 vuodessa tai lyhyemmässä kuin 34 c §:n 5 kohdan mukaisessa ajassa taikka jos eläke tai suoritus maksetaan mainitun pykälän 3 tai 4 kohdan vastaisesti, maksettu määrä luetaan pääomatuloksi 50 prosentilla korotettuna. Korotusta ei kuitenkaan määrätä siltä osin kuin verovelvollinen osoittaa, että maksuja ei ole vähennetty Suomen verotuksessa. Jos oikeus eläkkeeseen, suoritukseen tai säästövaroihin luovutetaan tai pantataan, lainana, luovutushintana tai muutoin saatu määrä luetaan vakuutetun, säästäjän tai varoihin oikeutetun pääomatuloksi 50 prosentilla korotettuna. Eläkettä tai suoritusta myöhemmin nostettaessa veronalaisesta määrästä vähennetään aiemmin tuloksi luettu määrä, ei kuitenkaan korotuksen osuutta. Eläkettä tai suoritusta ei katsota saaduksi, jos vakuutuksenottaja tai säästäjä irtisanoo sopimuksen ja tekee uuden 34 c §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän sopimuksen mainitun pykälän 8 kohdassa tarkoitetun vakuutuksenantajan tai palveluntarjoajan kanssa. Edellytyksenä on, että kertyneet säästövarat siirretään suoraan uuden sopimuksen osapuolena olevalle edellä tarkoitetulle vakuutuksenantajalle tai palveluntarjoajalle. Jos säästövarat siirretään muulle kuin 5 momentissa tarkoitetulle vakuutuksenantajalle tai palveluntarjoajalle tai uusi sopimus ei täytä 34 c §:ssä säädettyjä edellytyksiä, säästövarojen siirtohetken arvo luetaan vakuutuksenottajan tai säästäjän pääomatuloksi 50 prosentilla korotettuna. Eläkettä tai etuutta myöhemmin nostettaessa veronalaisesta määrästä vähennetään aiemmin tuloksi luettu määrä, ei kuitenkaan korotuksen osuutta. 34 c § Vapaaehtoisena yksilöllisenä eläkevakuutuksena tai pitkäaikaissäästämissopimuksena pidettävät sopimukset Vapaaehtoisena yksilöllisenä eläkevakuutuksena tai pitkäaikaissäästämissopimuksena pidetään seuraavat edellytykset täyttäviä sopimuksia: 1) vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen on ottanut verovelvollinen tai hänen puolisonsa, ja vakuutuksessa verovelvollinen on vakuutettuna; 2) pitkäaikaissäästämissopimuksen on tehnyt verovelvollinen tai hänen puolisonsa, ja sopimuksessa verovelvollinen on sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa tarkoitettu varoihin oikeutettu; 3) vakuutussopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaan vakuutusta ei voida takaisinostaa eikä säästömäärää nostaa 4 kohdassa mainittua ajankohtaa aiemmin muilla vakuutetun tai pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaan varoihin oikeutetun olosuhteisiin liittyvillä perusteilla kuin näiden vähintään vuoden kestäneen työttömyyden tai pysyvän työkyvyttömyyden tai osatyökyvyttömyyden, puolison kuoleman tai avioeron perusteella; 4) vakuutussopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaan vanhuuseläkettä aletaan maksaa vakuutetulle tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia varoihin oikeutetulle aikaisintaan hänen saavutettuaan syntymävuotensa ja sopimuksen tekoajan perusteella seuraavan taulukon mukaan määräytyvän iän:

1. a)sopimus on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 2013 syntymävuosi eläkeikä, vuotta 1957 tai aiemmin 63 1958-1961 64 1962-1972 65 1973-1984 66 1985-1997 67 1998 tai myöhemmin 68
2. b)sopimus on tehty 1 päivänä tammikuuta 2013 tai sen jälkeen syntymävuosi eläkeikä, vuotta 1957 tai aiemmin 68 1958-1961 69 1962 tai myöhemmin 70; 5) vakuutussopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaan eläke tai muu suoritus maksetaan muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa toistuvina erinä vuosittain tai lyhyemmin määräajoin varoihin oikeutetun tai edunsaajan jäljellä olevan eliniän aikana tai vähintään 10 vuoden aikana siten, että kunakin vuonna suoritetaan enintään se osa jäljellä olevasta säästömäärästä, joka saadaan jakamalla jäljellä oleva säästömäärä jäljellä olevien maksuvuosien lukumäärällä; kalenterivuoden aikana eläkettä tai muuta suoritusta voidaan kuitenkin jäljellä olevasta säästömäärästä riippumatta maksaa aina 2 000 euroon asti; 6) vakuutussopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaan sopimukseen perustuvaa oikeutta ei saa luovuttaa eikä pantata; 7) vakuutuslaitos, talletuspankki, rahastoyhtiö tai sijoituspalveluyritys on vakuutussopimuksessa tai pitkäaikaissäästämissopimuksessa sitoutunut antamaan Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset Verohallinnon määräämät tiedot Verohallinnon määräämällä tavalla; 8) vakuutus on otettu Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvasta tai siellä kiinteästä toimipaikasta toimivasta vakuutuslaitoksesta tai pitkäaikaissäästämissopimus on tehty Suomessa asuvan tai täällä kiinteästä toimipaikasta toimivan palveluntarjoajan kanssa. 68 § Työnantajan maksamat vakuutusmaksut Työnantajan maksamat, tämän työntekijälleen ottaman 34 c §:n 4, 5 ja 7 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut katsotaan vakuutetun veronalaiseksi ansiotuloksi kuitenkin vain siltä osin kuin niiden yhteismäärä verovuonna ylittää 8 500 euroa. Työnantajan maksamat kollektiivisen lisäeläketurvan maksut eivät ole työntekijän veronalaista tuloa. Kollektiivisella lisäeläketurvalla tarkoitetaan työnantajan työntekijöistä koostuvalle henkilöpiirille järjestämää vapaaehtoista lisäeläketurvaa, jonka henkilöpiiri on määritelty ryhmittäin työalan tai muun siihen verrattavan perusteen mukaan siten, ettei se tosiasiassa kohdistu nimettyihin tai muutoin yksilöllisesti määrättyihin henkilöihin. Kollektiivisena lisäeläketurvana ei kuitenkaan pidetä järjestelyä, joka on tarkoitettu koskemaan vain yhtä työnantajan palveluksessa olevaa henkilöä kerrallaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Poiketen siitä, mitä 34 a §:n 1 momentissa säädetään, luonnollisen henkilön ottamaan vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke ja muu vakuutussuoritus sekä takaisinoston perusteella saatu määrä samoin kuin pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus on veronalaista ansiotuloa siltä osin kuin se on kertynyt ansiotulosta vähennettyjen maksujen ja niille kertyneen tuoton perusteella. Lain 34 a §:n 4 momenttia sovelletaan vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvaan suoritukseen, joka on kertynyt lain voimaantulon jälkeen maksettujen maksujen perusteella. Ennen lain voimaantuloa maksettujen maksujen perusteella kertyneeseen suoritukseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä suorituksen veronalaisuudesta. Ennen tämän lain voimaantuloa otettuihin vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin ja pitkäaikaissäästämissopimuksiin sovelletaan tämän lain

§:n asemesta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eläkkeen tai suorituksen verottamisesta korotettuna. Mitä tämän lain

§:n 1 momentissa ja edellä 4 momentin nojalla sovellettavissa säännöksissä eläkkeen tai suorituksen verottamisesta korotettuna säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos verovelvolliselle maksetaan kertasuorituksena vakuutukseen tai pitkäaikaissäästämissopimukseen kertyneet säästövarat kokonaisuudessaan, säästövarojen määrä tämän lain voimaan tullessa on enintään 5 000 euroa ja suoritus maksetaan kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Työnantajan ennen tämän lain voimaantuloa työntekijälle ottamiin vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin sovelletaan tämän lain 68 §:n 2 momentin asemesta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 17/2025 VaVM 4/2025 EV 56/2025 Helsingissä 27.6.2025 Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Valtiovarainministeri Riikka Purra