Laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Hallinnonalan virastot Opetus- ja kulttu

2025 507/2025 Laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Hallinnonalan virastot Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvat seuraavat virastot: 1) Opetushallitus; 2) Kansallisarkisto; 3) Museovirasto; 4) Taide- ja kulttuurivirasto; 5) Suomen Akatemia; 6) opintotuen muutoksenhakulautakunta. Virastojen tehtävistä säädetään erikseen. 2 § Sivistyshallinto Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen hallinnonalalle kuuluvat virastot muodostavat keskustason sivistyshallinnon. Sivistyshallinnon tavoitteena on turvata kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutuminen laadukkaasti ja vaikuttavasti yhteistyössä eri hallinnonalojen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Sivistyshallinto edistää toimialallaan yhteiskunnan toimintavarmuutta sekä kansalaisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Sivistyshallinnon toiminnan laatua ja vaikuttavuutta edistetään yhteisillä toimintamalleilla ja ‑rakenteilla sekä kehittämällä virastojen yhteisiä palveluita. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää virastojen yhteisten palvelujen järjestämisestä, sisällöstä ja toteuttamistavoista. 3 § Viraston pääjohtaja Virastossa on pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa viraston toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtajan erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994). Suomen Akatemian pääjohtajan erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään lisäksi Suomen Akatemiasta annetussa laissa (922/2009). 4 § Viraston muu henkilöstö Virkamiehet nimittää ja muun henkilöstön ottaa palvelukseen pääjohtaja, jollei viraston työjärjestyksessä muuta määrätä. Viraston toimintayksikön päälliköllä, joka on välittömästi pääjohtajan alaisuudessa, erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Virkamiehellä, jonka tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävän julkisen vallan käyttämistä, kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. 5 § Asioiden ratkaiseminen Pääjohtaja ratkaisee virastossa päätettävät asiat, jos muuta ei säädetä taikka työjärjestyksessä tai Suomen Akatemian johtosäännössä määrätä. Pääjohtaja voi pidättää ratkaistavakseen yksittäisen asian, joka työjärjestyksen mukaan kuuluisi muun virkamiehen päätettäväksi. 6 § Työjärjestys Jollei laissa tai asetuksessa muuta säädetä, viraston organisaatiosta, johtamisesta, ratkaisuvallasta sekä muusta hallinnon ja toiminnan järjestämisestä määrätään pääjohtajan vahvistamassa työjärjestyksessä. 7 § Varautuminen Virastojen varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa (1552/2011). Viraston pääjohtaja hyväksyy viraston valmiussuunnitelman. Virastossa on valmiuspäällikkö. Valmiuspäällikön tehtävänä on yhteensovittaa viraston häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista ja valmiussuunnittelua, avustaa viraston pääjohtajaa viraston johtamisessa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä osallistua hallinnonalan varautumisyhteistyöhön. 8 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026. Tämän lain voimaan tullessa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut pääjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat viraston toimintayksikön päälliköt ovat edelleen kelpoisia tehtäviinsä. HE 31/2025 SiVM 4/2025 EV 76/2025 Naantalissa ja Helsingissä 4.7.2025 Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Opetusministeri Anders Adlercreutz