2025 511/2025 Laki Taide- ja kulttuurivirastosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Toimiala Taide- ja kulttuurivirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluva virasto, joka toimii taiteen ja kulttuurin, mediakasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edistämiseen sekä audiovisuaalisen kulttuurin arkistointiin ja tuntemuksen edistämiseen liittyvissä tehtävissä. 2 § Tehtävät Taide- ja kulttuuriviraston tehtävänä on: 1) edistää taidetta ja kulttuuria sekä niiden asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa valtakunnallisesti ja alueellisesti, jollei asia kuulu muun viranomaisen toimialaan; 2) luoda edellytyksiä taiteen tekemiselle ja taiteilijoiden työskentelylle; 3) edistää mediakasvatusta ja medialukutaitoa; 4) edistää lapsille turvallista mediaympäristöä; 5) säilyttää elokuviin sekä radio- ja televisio-ohjelmiin liittyviä aineistoja ja edistää niiden tutkimusta ja muuta käyttöä; 6) edistää audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta; 7) hoitaa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämät tehtävät. Lisäksi Taide- ja kulttuuriviraston tehtävänä on hoitaa valtion taiteilija-apurahoista annetussa laissa (734/1969), kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007), kuvaohjelmalaissa (710/2011), ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetussa laissa (194/2016) ja valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetussa laissa (1174/2018) ja muussa lainsäädännössä sille säädetyt tehtävät. Poiketen siitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista annetun lain (507/2025) 5 §:ssä säädetään, ratkaisuvalta kuvaohjelmalain mukaisissa asioissa on sen toimintayksikön päälliköllä, jonka tehtäviin asiat viraston työjärjestyksen mukaan kuuluvat, eikä viraston pääjohtaja voi pidättää niitä ratkaistavakseen. 3 § Toimipaikat Taide- ja kulttuurivirasto päättää toimipaikoistaan ja niiden sijoittamisesta. 4 § Taide- ja kulttuurineuvosto Taide- ja kulttuuriviraston yhteydessä toimii taide- ja kulttuurineuvosto, jonka tehtävänä on: 1) päättää vertaisarviointiin perustuen valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista, muista taiteilijoille ja taiteilijaryhmille myönnettävistä apurahoista sekä taidepalkinnoista; 2) esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaista akateemikon arvonimeä; 3) toimia asiantuntijaelimenä taide- ja kulttuuripoliittisissa asioissa; 4) huolehtia tehtävistä, joista säädetään erikseen tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa. Valtioneuvosto nimeää taide- ja kulttuurineuvostoon puheenjohtajan, vähintään kahdeksan ja enintään 12 jäsentä sekä enintään seitsemän varajäsentä kolmen vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi, jäseneksi tai varajäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua uudelleen. Neuvoston jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa taide- ja kulttuuripolitiikan asiantuntemusta laaja-alaisesti eri näkökulmista. Ennen neuvoston asettamista tulee kuulla taiteen ja kulttuurin kannalta keskeisiä tahoja. Valtioneuvoston asetuksella säädetään neuvoston päätöksenteosta ja toiminnasta. 5 § Toimielimet Taide- ja kulttuuriviraston yhteydessä toimivat seuraavat toimielimet: 1) apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetussa laissa (236/1961); 2) apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetussa laissa (115/1997); 3) esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, josta säädetään esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa (1082/2020); 4) kuvaohjelmalautakunta, josta säädetään kuvaohjelmalaissa. 6 § Muutoksenhakukielto Taide- ja kulttuurineuvoston päätöksestä, joka koskee taidepalkinnon myöntämistä, ei saa hakea oikaisua eikä valittaa. 7 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.