§). Palkinto tai voitto on saajan veronalaista tuloa esimerkiksi silloin, kun: voiton saaminen ei perustu sattumaan, voitto on saatu suorituksen perusteella, kyseessä ei ole julkisesti järjestetty arvonta, voitto on saatu vastoin Suomen arpajaislainsäädäntöä Suomessa toimeenpannuista arpajaisista, voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista, tai palkinto tai voitto saadaan työnantajalta. Työnantajan työyhteisön sisällä järjestämistä arpajaisista saadut palkinnot ovat pääsääntöisesti palkkaa, koska osallistuminen edellyttää työsuhdetta. Tämä koskee myös konsernin sisällä järjestettäviä arpajaisia. Myös työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta-, aloite- tai muiden kilpailujen arvottavat palkinnot ovat saajalleen veronalaista palkkatuloa (ks. jäljempänä luvun 4.2 esimerkki 17). Työntekijän työnantajalta esimerkiksi henkilökunnan kesken järjestetyn urheilupäivän tai kuntokilpailun yhteydessä saamaa tai muussa henkilökuntatilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten perusteella saamaa vähäarvoista esinepalkintoa pidetään TVL 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Tällainen verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa. Lisää veronalaiseksi tuloksi katsottavien palkintojen verotuksesta ohjeessa Palkintojen verotus. 4.2 Esimerkkejä arpajaisista ja kilpailuista, jotka eivät kuulu arpajaisveron piiriin Esimerkki 15: Yhdistyksessä on 120 jäsentä. Se järjestää jäseniensä kesken uusien jäsenten hankintakampanjan. Kaikkien uusia jäseniä hankkineiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen tavarapalkinto. Uusien jäsenten hankinta katsotaan näennäissuoritukseksi, mutta arvonta ei täytä arpajaisverolain mukaista julkisuusvaatimusta. Kyse ei siten ole arpajaisverolain piiriin kuuluvasta arvonnasta. Palkinto on saajalleen veronalaista tuloa. Esimerkki 16: Yhtiö järjestää kilpailun, jossa osallistujat lähettävät yhtiölle ottamansa valokuvan. Palkintona on 500 euron arvoinen lahjakortti. Yhtiön edustajat valitsevat kuvista viisi parasta, jonka jälkeen parasta kuvaa voi äänestää yhtiön nettisivuilla. Palkinnon saaminen perustuu suurimmalta osin muuhun kuin sattumaan. Kyse on arpajaisveron piiriin kuulumattomasta kilpailusta, joten kilpailupalkinto on saajalleen veronalaista tuloa. Esimerkki 17: Työnantaja järjestää arvonnan, jossa henkilökunnan kesken arvotaan tavarapalkinto. Kyse ei ole virkistystilaisuudessa järjestetystä arvonnasta eikä arpajaisveron piiriin kuuluvasta arvonnasta. Tavarapalkinto on saajalleen veronalaista palkkatuloa. 5 Arpajaisvoitto saajan tuloverotuksessa Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa (
§). Arpajaisvero on luonteeltaan voiton saajan tuloveron korvaava vero, jonka arpajaisten toimeenpanija on velvollinen suorittamaan (HE 23/2005 vp). Siten voitto, josta arpajaisten toimeenpanija maksaa arpajaisveron, on saajan tuloverotuksessa verovapaata tuloa.
§:n mukaista periaatetta sovelletaan myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) ja maatilatalouden tuloverolain (543/1967, MVL) mukaisessa verotuksessa. Siten arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista arpajaisista saatu voitto on verovapaa myös esimerkiksi EVL:n mukaan verotettavan yhteisön tuloverotuksessa. Arpajaisvoittona saadun hyödykkeen hankintamenoksi katsotaan hyödykkeen käypä arvo sen saantohetkellä (KHO:2010:46). 6 Arpajaisten toimeenpanijan velvollisuudet ja verotus 6.1 Vastuu arpajaisverosta Arpajaisten toimeenpanija on velvollinen suorittamaan arpajaisveron (arpajaisverolaki 3 §). Vastuuta arpajaisverosta ei voi erillisellä sopimuksella siirtää toiselle taholle, kuten arpajaisissa voittaneelle henkilölle. Arpajaislain 3 a §:n mukaisten tavara-arpajaisten käytännön toimeenpano on voidaan antaa muun tahon kuin luvansaajan hoidettavaksi (arpajaislaki 28 §). Arpajaisluvan saaja on kuitenkin varsinaisena toimeenpanijana vastuussa arpajaisverosta, vaikka tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaisi muu kuin arpajaisluvan saaja. Jos useampi toimeenpanija järjestää arpajaiset yhdessä, kukin on vastuussa veron koko määrästä. Vaikka kunkin yhteisvastuullisen arpajaisten järjestäjän laskennallinen osuus arpajaisverosta jäisi alle 50 euron, arpajaisvero on suoritettava, jos veron määrä yhteensä on vähintään 50 euroa. Arpajaisten toimeenpanijan on Verohallinnon pyynnöstä annettava selvitys arpajaisveron suorittamisesta myös siinä tapauksessa, että veron on suorittanut joku muu yhteisvastuullisista arpajaisten toimeenpanijoista. 6.2 Maksaminen ja ilmoittaminen Arpajaisvero on oma-aloitteinen vero eli vero, jonka verovelvollinen laskee itse ja maksaa oma-aloitteisesti. Arpajaisveron verotusmenettelystä ja muutoksenhausta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016, OVML). Kalenterikuukausi, jolta vero suoritetaan ja ilmoitetaan, on kuukausi jolle tuotot on kirjanpitoa koskevien säännösten mukaan kirjattava, jonka aikana tavara-arpajaisten toimeenpanoaika on päättynyt, jonka aikana bingotilaisuus on toimeenpantu, tai jonka aikana arpajaisverolain 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa arpajaisissa (muut arpajaiset) jaettava voitto on ollut perittävänä. Esimerkki 18: Yleishyödyllinen yhdistys on järjestänyt tavara-arpajaiset, joihin se on saanut arpajaislain mukaisen arpajaisluvan. Arpajaisten toimeenpanoaika on ollut 1.2.-30.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.