Kun konkurssiin asettamishetken loppuvarasto siirtyy arvonlisäverolliselle konkurssipesälle, loppuvarastosta ei suoriteta arvonlisäveroa. Konkurssipesällä ei ole vastaavasti vähennysoikeutta. Konkurssiin asettaminen ei johda myöskään kiinteistöinvestointeja koskevan vähennyksen tarkistamiseen, kun konkurssipesä jatkaa arvonlisäverovelvollisuutta omaisuuden myynnin ajan. Jos realisoinnin aikana kiinteistö myydään arvonlisäverovelvolliselle ostajalle, tarkistusvastuu- ja velvollisuus siirtyvät ostajalle edellytysten täyttyessä. Konkurssipesä on velvollinen tarkistamaan tehtyjä vähennyksiä, jos arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä konkurssipesälle jää haltuun kiinteistöjä ja tarkistuskautta on jäljellä. Konkurssipesä tilittää arvonlisäveroa omaisuuden myynneistä saaduista myyntihinnoista ja ilmoittaa myynnin veron konkurssipesän y-tunnuksella ajallisen kohdistamisen säännösten mukaisesti. Ostajalla on tällöin oikeus vähentää ostohintaan sisältyvä arvonlisävero edellytysten täyttyessä. Arvonlisäveroa on suoritettava myös osamaksurahoituksella ostetusta omaisuudesta saadusta korvauksesta, jos osamaksueristä on voitu tehdä arvonlisäverovähennys hankintahetkellä. Esimerkki 7: Yhtiö ostaa pakettiauton osamaksurahoituksella. Auton verollinen ostohinta on 60 000 euroa (sis. alv). Yhtiö vähentää ostohinnan sisältämän arvonlisäveron kokonaisuudessaan hankintahetkellä. Rahoituksen osuus on 40 000 euroa. Rahoitusyhtiö omistaa auton, kunnes rahoitus on kokonaan maksettu. Yhtiö asetetaan konkurssiin vuoden kuluttua auton hankinnasta. Konkurssipesä jatkaa arvonlisäverovelvollisuutta liikeomaisuuden myynnin ajan. Konkurssipesälle annetaan uusi y-tunnus. Kun konkurssipesä jatkaa arvonlisäverovelvollisena omaisuuden myynnin ajan, auton käyttötarkoitus säilyy vähennykseen oikeuttavana. Tällöin konkurssivelallisen tai konkurssipesän ei ole suoritettava oman käytön veroa, kun pakettiauto siirtyy konkurssipesälle. Omaisuuden myynnin aikana rahoitusyhtiö ottaa auton takaisin ja tilityksen mukaan tilittää konkurssipesälle tilityshetken käyvän arvon (40 000 eur) ja jäljellä olevan velan (30 000 eur) välisen erotuksen eli 10 000 euroa (sis. alv). Kyse on konkurssipesän arvonlisäverollisesta myynnistä rahoitusyhtiölle. Tällöin veron peruste on vastike eli tilityssumma ilman veron osuutta 7 968,13 euroa (10 000–10 000 x 25,5/125,5) (AVL 73 § 1 mom.). Konkurssipesä ilmoittaa tilityksen sisältämän arvonlisäveron 2 031,87 euroa (10 000 x 25,5/125,5) yleisen verokannan myynnin veroissa. Rahoitusyhtiöllä on oikeus vähentää tilityssumman sisältämä arvonlisävero. Jos konkurssivelallinen on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta, myös konkurssipesän on hakeuduttava, jotta vuokraus voi jatkua arvonlisäverollisena. Tällöin konkurssivelallisella tai konkurssipesällä ei ole velvollisuutta tehdä mahdollista kiinteistöinvestointien vähennysten tarkistamista. Jos vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutunut konkurssipesä myöhemmin myy kiinteistön, myös tarkistusoikeus ja -velvollisuus siirtyvät siirron edellytysten täyttyessä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle ostajalle. Konkurssipesän on suoritettava kiinteistöinvestoinnin kertatarkistus, jos tarkistusoikeus ja -velvollisuus eivät siirry ostajalle. Jos verovelvollinen konkurssipesä luovuttaa liiketoiminnan tai sen osan liiketoiminnan jatkajalle, luovutukseen voidaan soveltaa
§:ää edellytysten täyttyessä (ks. esimerkki 12, vaihtoehto 2). Jos konkurssipesällä on liikeomaisuuden myynnin ja arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä hallussaan esimerkiksi loppuvarastoa tai kiinteistöjä, verovelvollisuuden päättymisestä aiheutuvat veroseuraamukset ilmoitetaan konkurssipesän y-tunnuksella ja lopettamisajankohdan arvonlisäveroilmoituksella (ks. luku 2.1). Jos arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä konkurssipesälle jää haltuun kiinteistöjä, konkurssipesä on velvollinen tarkistamaan tehtyjä kiinteistöinvestointien vähennyksiä, jos tarkistuskautta on jäljellä. Arvonlisäverollisuutta jatkaneen konkurssipesän verovelka on pesän massavelkaa, joten pesän myynneistä suoritettavat verot eivät ole konkurssissa valvottavaa velkaa. Pesä tilittää tällöin myynneistä perimänsä arvonlisäverot valtiolle ennen jako-osuuksien jakamista velkojille. 3.3 Konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa itsenäisesti Konkurssipesä voi jatkaa itsenäisesti arvonlisäverollisen liiketoiminnan harjoittamista. Jos konkurssipesä jatkaa arvonlisäverollista liiketoimintaa itsenäisesti ja sen arvonlisäverolain 3 §:n mukainen kalenterivuoden liikevaihto on yli 20 000 euroa, konkurssipesä on arvonlisäverovelvollinen (AVL 14 §). Konkurssipesällä on myös mahdollisuus hakeutua liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta itsenäisesti harjoitetutusta liiketoiminnasta vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka arvonlisäverolain 3 §:n mukainen vähäisen toiminnan raja ei ylittyisikään. Konkurssipesä tilittää tällöin myynneistä arvonlisäveron. Konkurssipesällä on myös arvonlisäveron vähennysoikeus hankinnoista edellytysten täyttyessä (AVL 102 §). Arvonlisäverolaissa ei ole määritelty, milloin toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 88/1993 vp) mukaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvana pidettäisiin ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Jotta toiminnan katsottaisiin tapahtuvan liiketoiminnan muodossa, sen tulisi olla jatkuvaa tai ainakin toistuvaa. Arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaan verovelvollisella tarkoitetaan jokaista, joka itsenäisesti missä tahansa harjoittaa liiketoimintaa, riippumatta tämän toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta. Liiketoimintana pidetään kaikkea tuottajan, kauppiaan tai palvelujen suorittajan harjoittamaa toimintaa, mukaan lukien kaivostoiminta, maataloustoiminta ja vapaa ammattitoiminta tai vastaava. Liiketoimintana pidetään erityisesti aineellisen tai aineettoman omaisuuden hyödyntämistä jatkuvaluontoisessa tulonsaantitarkoituksessa. Konkurssipesän ei katsota harjoittavan itsenäistä liiketoimintaa, kun se vain myy konkurssiin menneen yrityksen pesäluettelossa ollutta liikeomaisuutta, saattaa loppuun keskeneräiset työt tai valmistuttaa alihankkijoilla olemassa olevan tilauskannan, jos toimintaa varten ei hankita vähäistä enempää uutta vaihto-omaisuutta. Myyntiä varten ja myynnin ajaksi voidaan kuitenkin palkata myyntihenkilökuntaa, vuokrata myyntitilat ja mainostaa, kun se on välttämätöntä omaisuuden myymiseksi. Esimerkki 8: Urheilutarvikkeita ja -vaatteita kuluttajille myyvä nettikauppa asetetaan konkurssiin lokakuussa. Konkurssipesä ei halua jatkaa arvonlisäverollisuutta liikeomaisuuden myynnin ajan (AVL 174 §). Liikeomaisuuden myymiseksi yhtiö jatkaa nettikauppaa ja myynnin vauhdittamiseksi konkurssipesä päättää avata myös pop up -myymälän, koska urheilutarvikkeita ja -vaatteita on paljon varastossa. Myymälää varten vuokrataan liiketila kauppakeskuksesta vuoden loppuun asti, hankitaan maksupääte sekä palkataan myyntihenkilökunta. Konkurssipesä ei kokonaisuutena arvioiden harjoita itsenäistä arvonlisäverollista toimintaa, koska konkurssipesä vain myy velallisen varastossa olevia urheilutarvikkeita ja -vaatteita, eikä ole arvonlisäverovelvollinen. Konkurssipesä myy tuotteet ilman arvonlisäveroa. Jos pesänhoitaja ryhtyy toimenpiteisiin, jotka on tulkittava konkurssipesän harjoittamaksi itsenäiseksi liiketoiminnaksi, Verohallinto voi rekisteröidä konkurssipesän arvonlisäverovelvolliseksi. Itsenäiseksi liiketoiminnan harjoittamiseksi katsotaan muun muassa sellaisen vaihto- ja käyttöomaisuuden hankkiminen pesään, joka ei ole välttämätöntä omaisuuden myymiseksi sekä käyttöomaisuuteen kuuluvien tavaroiden vuokraus, leasingtoiminnan jatkaminen perimällä leasingtoiminnan vuokratuottoja ja esimerkiksi kahvila- tai ravintolatoiminnan jatkaminen yrityksen konkurssiin asettamisen jälkeen. Esimerkki 9: Ulkoiluvaatteita kuluttajille myyvä nettikauppa asetetaan konkurssiin lokakuussa. Vaatteet ovat yhtiön omaa suunnittelua ja ne ovat valmistettu yhtiön omana ompelutyönä. Koska valmiita tuotteita on paljon varastossa, konkurssipesä päättää jatkaa nettikauppaa ja avaa myös pop up -myymälän. Myymälää varten vuokrataan liiketila kauppakeskuksesta, hankitaan maksupääte sekä palkataan myyntihenkilökunta. Yhtiöllä on varastossa myös paljon kangasmateriaalia, joten konkurssipesä päättää teettää niistä vaatteet valmiiksi alihankintana. Vaatteiden valmistuttamiseen ja edelleen myyntiin arvioidaan kuluvan puoli vuotta. Konkurssipesän katsotaan jatkavan liiketoimintaa itsenäisesti, koska se valmistuttaa alihankintana uusia vaatteita myyntiä varten, eikä vain myy varastossa olevaa kangasmateriaalia. Toiminta tapahtuu arvonlisäverolain 1 §:n mukaisesti liiketoiminnan muodossa, joten konkurssipesän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi itsenäisestä liiketoiminnasta. Kun konkurssipesä jatkaa itsenäisesti arvonlisäverollisen liiketoiminnan harjoittamista, konkurssipesää pidetään konkurssiin asetetusta eri verovelvollisena. Tässä tilanteessa konkurssipesän on ilmoitettava Verohallinnolle konkurssista ja verovelvollisuuden jatkamisesta sekä konkurssivelallisen nimen muuttamisesta konkurssihallinnon nimeksi. Pesänhoitaja hakee pesälle y-tunnuksen ja ilmoittaa pesän arvonlisäverovelvolliseksi perustamisilmoituksella. Konkurssipesä voi myös edellytysten täyttyessä hakeutua kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi. Jos konkurssipesälle on jo aikaisemmin haettu y-tunnus esimerkiksi palkanmaksuun liittyvien velvoitteiden hoitamiseksi, pesänhoitaja ilmoittaa konkurssipesän arvonlisäverovelvolliseksi sähköisesti OmaVerossa, YTJ-palvelussa tai muutosilmoituksella. Ilmoituksen liitteenä on oltava pesänhoitajan määräys, velkojainkokouksen päätös liiketoiminnan jatkamisesta sekä selvitys, millaista toimintaa konkurssipesä tulee harjoittamaan. Jos konkurssivelallinen luovuttaa liiketoiminnan tai sen osan luovutuksen yhteydessä tavaroita ja palveluja liiketoimintaa jatkavalle verovelvolliselle konkurssipesälle, luovutusta ei pidetä myyntinä. Edellytyksenä on, että konkurssipesä ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja arvonlisäverovähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen (
Konkurssivelallinen ei suorita arvonlisäveroa tästä loppuvaraston luovutuksesta, eikä konkurssipesällä ole vastaavasti vähennysoikeutta. Tällöin konkurssivelallinen ei ole myöskään velvollinen suorittamaan kiinteistöinvestoinnin kertatarkistusta. Esimerkki 10: Yhtiö ostaa pakettiauton osamaksurahoituksella. Auton verollinen ostohinta on 60 000 euroa (sis. alv). Yhtiö vähentää ostohinnan sisältämän arvonlisäveron kokonaisuudessaan hankintahetkellä. Rahoituksen osuus on 40 000 euroa. Rahoitusyhtiö omistaa auton, kunnes rahoitus on kokonaan maksettu. Yhtiö asetetaan konkurssiin vuoden kuluttua hankinnasta. Konkurssipesä jatkaa arvonlisäverollista liiketoimintaa itsenäisesti. Konkurssipesälle annetaan uusi y-tunnus. Itsenäistä arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittava konkurssipesä on eri verovelvollinen kuin konkurssivelallinen. Myyntinä ei pidetä tavaroiden ja palvelujen luovutusta liiketoimintaa jatkavalle konkurssipesälle, kun konkurssipesä ryhtyy käyttämään tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen (
Tällöin konkurssivelallisen suoritettavaksi ei tule arvonlisäveroa pakettiauton siirrosta konkurssipesälle. Yhtiön konkurssiin asettamisen jälkeen rahoitusyhtiö ottaa auton takaisin. Rahoitusyhtiö tilittää konkurssipesälle tilityshetken käyvän arvon (40 000
§:n perusteella. KHO 1.11.2002 taltio 2799 A Oy oli ostanut B Oy:ltä liiketoimintaansa varten osamaksulla ajoneuvoja. Osamaksusopimusten mukaan B Oy oli pidättänyt itselleen omistusoikeuden myymiinsä ajoneuvoihin siihen saakka, kunnes kauppahinta oli kokonaisuudessaan maksettu. A Oy oli asetettu konkurssiin 10.3.
§:ää ei voida soveltaa liiketoiminnan myyntiin entisten työntekijöiden perustamalle yhtiölle, koska pesä ei ole jatkanut arvonlisäverollista toimintaa. Konkurssipesä ilmoittaa konkurssivelallisen y-tunnuksella verovelvollisuuden päättymisestä aiheutuvat veroseuraamukset myynnin veroissa. Loppuvaraston osalta oman käytön veron perusteena on ostohinta tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta. Jos loppuvaraston myynnistä saatu hinta on alhaisempi kuin verotuksessa käytetty arvo, pesänhoitaja voi antaa oikaisuilmoituksen viimeiselle verokaudelle oikaisulle asetetussa määräajassa (OVML 25 §). Kauppakirjassa ja muissa tositteissa ei saa olla arvonlisäveromerkintöjä. Ostajalla ei ole vähennysoikeutta miltään osin kaupassa siirtyvän omaisuuden osalta. Myynnin alv-laskelma alv Vaihto-omaisuus, oman käytön vero 100 000 25 500 Käyttöomaisuuskalusto:
§:n mukainen luovutus. Tällöin luovutettavan omaisuuden on muodostettava sellainen liiketoiminta tai sen osa, jolla jatkaja voi harjoittaa vähennykseen oikeuttavaa toimintaa. Tässä tapauksessa verovelvollinen konkurssipesä myy vaihto- ja käyttöomaisuuden liiketoimintaa jatkavalle entisten työntekijöiden perustamalle yhtiölle. Luovutettu omaisuus muodostaa sellaisen liiketoimintakokonaisuuden, jolla jatkaja voi harjoittaa vähennykseen oikeuttavaa toimintaa. Tällöin kyse on arvonlisäverottomasta liikkeen luovutuksesta (
§). Myynnin alv-laskelma alv Vaihto-omaisuus 100 000 – Käyttöomaisuuskalusto, luovutus jatkajalle 100 000 – Liikekiinteistön osakkeet, veroton myynti 50 000 – Myynti suoriteperusteella ennen konkurssiin asettamista 70 000 17 850 Yhteensä 17 850 Kauppakirja/lasku Varasto 100 000 Käyttöomaisuus 100 000 Osakkeet 50 000 Yhteensä 250 000 ”
§:n mukainen luovutus” Laskunantovelvollisuus koskee
§:ssä tarkoitettuja liikkeen tai sen osan luovutuksia. Kauppakirjan liitteenä myyjän on annettava selvitys liikekiinteistön mahdollisesta kiinteistöinvestoinnista (AVL 209 j § 3 mom., 209 k § ja 209 l §) sekä annettava myös selvitys käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden osalta (AVL 209 j § 2 mom.). Laskutusvaatimuksista voi lukea lisää Verohallinnon ohjeesta Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa. Lisäksi ostajan on annettava myyjälle selvitys siitä, että kiinteistö hankitaan liiketoimintaa varten (AVL 209 m §) ja että luovutettuja tavaroita ja palveluja tullaan käyttämään vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen (AVL 209 j § 1 mom.). Kauppakirjassa ja sen liitteissä on määriteltävä tarkasti luovutettava omaisuus omaisuuslajeittain eriteltynä. Kyseessä olevien omaisuuserien hankinnan/käyttötarkoituksen muutosten kirjanpitokäsittelyn yhteys kauppakirjan mukaisiin omaisuuserien luovutuksiin on oltava vaikeuksitta todettavissa. Esimerkki 13: Perustajarakentaja Rakennustoimintaa harjoittava yhtiö on asetettu konkurssiin. Yhtiön arvonlisäverovelvollisuus on päättynyt konkurssiin asettamiseen. Yhtiö on harjoittanut pääosin perustajarakentamista, johon on sovellettu rakentamispalvelun oman käytön verotusta (AVL 31 § 1 mom. 2 kohta). Perustajarakentaja on suorittanut oman käytön arvonlisäveroa rakentamisesta aiheutuvista välittömistä ja välillisistä kustannuksista ilman arvonlisäveron osuutta (AVL 75 § 2 kohta). Yhtiö on lukenut osuuden välillisistä kustannuksista, kuten koneiden ja laitteiden poistoista, oman käytön veron perusteeseen. Yhtiö on suorittanut rakentamispalvelun oman käytön veroa rakentamistyön edistymisen mukaan. Konkurssipesän haltuun on jäänyt vaihto- ja käyttöomaisuutta (ei sis. alv) seuraavasti: Pesäluettelo Todennäköinen/toteutunut Vaihto-omaisuus (ei sis. alv) Työmaa 1 (perustajaurakointi) rakennusmateriaali 20 000 euroa 20 000 euroa Työmaa 2 (perustajaurakointi) rakennusmateriaali 40 000 euroa 40 000 euroa betonielementit (myyty) 100 000 euroa 50 000 euroa Käyttöomaisuus (ei sis. alv) Rakennuskoneet ja laitteet 30 000 euroa 30 000 euroa Muu kalusto (myyty) 15 000 euroa 17 100 euroa Yhteensä 190 000 euroa 157 000 euroa Konkurssipesä on saanut pesäluettelon teon jälkeen ostajalta tarjouksen betonielementeistä. Ostaja on tarjonnut elementeistä 50 000 euroa ja konkurssipesä on hyväksynyt tarjouksen. Betonielementtien käypä arvo on pesäluettelon arvosta poiketen 50 000 euroa. Koska konkurssipesä ei ole arvonlisäverovelvollinen, konkurssipesän omaisuuden myynti ei sisällä arvonlisäveroa. Konkurssipesän on suoritettava konkurssivelallisen nimissä oman käytön vero pesäluettelon sisältämän vaihto- ja käyttöomaisuuden käyvästä arvosta, jossa on huomioitu toteutuneet myyntihinnat. Oman käytön veron peruste on 157 000 euroa, jolloin oman käytön veroa on suoritettava 40 035 euroa (157 000 x 25,5 %). Yhtiö on suorittanut rakentamispalvelun oman käytön veron ajallisen kohdistamisen säännösten mukaisesti eli esimerkiksi rakennusmateriaaleista sitä mukaa kun ne on otettu rakennustyössä käytettäväksi. Pesäluettelossa vaihto-omaisuutena on vain sellaista omaisuutta, jota ei ole ennen konkurssia käytetty rakennustyössä. Pesäluettelon vaihto-omaisuudessa olevista eristä ei siten ole suoritettu rakentamispalvelun oman käytön veroa, ja konkurssipesän on suoritettava niistä vero oman käytön yleisten säännösten (AVL 21 § 3 mom. ja 22 § 3 mom.) mukaisesti. Oman käytön vero on suoritettava myös käyttöomaisuuden käyvästä arvosta (haltuun jääneen käyttöomaisuuden käyvästä arvosta), vaikka yhtiö olisi huomioinut koneiden ja kaluston poistot välillisissä kuluissa rakentamispalvelun oman käytön veroa laskettaessa. Kysymys on kahdesta erillisestä oman käytön veron laskentatilanteesta. 4 Vähennysoikeus Arvonlisäverollisen toiminnan lopettamiseen liittyvät kulut voivat olla vähennyskelpoisia vähennysoikeuden yleisten edellytysten täyttyessä (AVL 102 § ja 117 §). Vähennykset kohdistetaan viimeistään liiketoiminnan lopettamiskuukaudelle ja ilmoitetaan lopettamisajankohdalta annettavalla arvonlisäveroilmoituksella. Jos vähennysten lopullinen määrä selviää vasta myöhemmin, on annettava uusi korvaava arvonlisäveroilmoitus. Lisätietoa vähennysoikeudesta löytyy Verohallinnon ohjeesta Arvonlisäveron vähennysoikeudesta. Konkurssipesän selvityksestä ja yleisestä hallinnosta syntyneiden kulujen ei voida katsoa liittyvän välittömästi konkurssipesän arvonlisäverolliseen toimintaan eli kulujen sisältämä arvonlisävero ei ole vähennyskelpoinen. Päätöksessä KHO 2009:43 oli kyse konkurssipesän oikeudesta vähentää konkurssipesän toimintaan liittyvät kulut arvonlisäverotuksessa. Konkurssipesä oli noin kuukauden ajan kestäneen liiketoiminnan jatkamisen jälkeen lähinnä myynyt konkurssivelallisen käyttöomaisuutta sekä hoitanut erilaisia konkurssipesän hoitoon liittyviä toimia, kuten riitautusasioiden selvittelyä ja saatavien perintää. Konkurssipesä oli rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi. Konkurssivelallisen pesäluetteloon sisältyneen vaihto- ja käyttöomaisuuden realisoinnin kulut oli hyväksytty konkurssipesän vähennyskelpoisiksi kuluiksi, koska konkurssipesä oli verovelvollinen liikeomaisuuden myynnin ajan. Konkurssipesä ei harjoittanut muuta tavaroiden tai palvelujen myyntiä, joka olisi tapahtunut liiketoiminnan muodossa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että konkurssipesän selvityksestä ja yleisestä hallinnosta syntyneiden kulujen ei voida katsoa liittyvän välittömästi siihen verolliseen liiketoimintaan, josta konkurssipesä on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi. Tämän vuoksi konkurssipesällä ei ollut oikeutta vähentää näihin kuluihin sisältyviä arvonlisäveroja (AVL 102 §). KHO 2009:43 Konkurssipesällä ei ollut arvonlisäverolain 102 §:n nojalla oikeutta vähentää konkurssipesän selvityksestä ja yleisestä hallinnosta aiheutuneisiin kuluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Tällaisten kulujen vähennyskelpoisuudesta ei ollut olemassa sellaista vakiintunutta verotuskäytäntöä, että konkurssipesä olisi voinut sen perusteella saada asiassa luottamuksensuojaa. johtava veroasiantuntija Mika Jokinen veroasiantuntija Tanja Hanki Sivu on viimeksi päivitetty 21.8.2025
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.