← Suomi

Arvopaperien luovutusten verotus

Arvopaperien luovutusten verotus - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Arvopaperien luovutusten verotus Syventävä vero-ohje Antopäivä 20.12.2022 Vers

§:n 1 momentin mukaan ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan. Etu on veronalaista siltä osin kuin osakkeen tai osuuden hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen tai osuuden käyvästä hinnasta. Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista tuloa. Säännöksen 2 momentissa säädetään julkisesti noteeratun osakkeen tai osuuden käyvän hinnan määrittelystä

§:n 1 momentin mukaisessa osakeannissa. Jos

§:n 1 momentin mukaisessa henkilöstöannissa merkityn osakkeen merkintähinta vastaa käypää arvoa, osakkeiden merkinnästä ei synny veronalaista etua. Tällöin osakkeiden hankintahintana pidetään niistä merkittäessä maksettua kauppahintaa. Jos osakkeita saadaan merkitä niiden käypää arvoa alempaan hintaan henkilöstön enemmistölle suunnatussa

§:n 1 momentin mukaisessa osakeannissa, työntekijälle syntyy veronalainen palkkana verotettava etu siltä osin kuin alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta. Tulona verotettu osa alennuksesta lasketaan mukaan osakkeiden hankintahintaan. Jos alennus on korkeintaan 10 prosenttia, sitä ei lasketa mukaan veronalaiseen palkkatuloon, eikä sitä huomioida myöskään osakkeiden hankintamenon lisäyksenä. Henkilöstöannissa on kysymys suunnatusta osakeannista, joten merkittyjen osakkeiden hankinta-ajankohtana pidetään merkintähetkeä. Esimerkki 32: Antti on saanut merkitä työnantajansa Yhtiö Oyj:n työntekijöilleen suuntamassa

§:n 1 momentin mukaisessa osakeannissa 1 000 osaketta. Osakkeiden merkintähinta on ollut 10 000 euroa. Osakkeiden käypä arvo on merkintähetkellä ollut 15 000 euroa. Antti on saanut merkinnän yhteydessä 5 000 euron suuruisen edun, josta verovapaata on 10 % osakkeiden käyvästä arvosta eli 1 500 euroa. Antin palkkana on verotettu siten 3 500 euroa. Antti myy osakkeet kaksi vuotta myöhemmin 20 000 eurolla. Luovutushinnasta vähennetään hankintamenona osakkeista maksettu hinta 10 000 euroa lisättynä tuloverotuksessa verotetulla 3 500 eurolla. Hankintameno on siten 13 500 euroa. Luovutusvoiton määräksi muodostuu 6 500 euroa. Osakkeiden käyvästä arvosta saatu alennus katsotaan hankintamenoksi, vaikka etua ei olisi verotettu Suomessa ulkomaan työskentelyä koskevan kuuden kuukauden säännön nojalla (KHO 18.3.2003 taltio 575). Hankintamenoon ei kuitenkaan lueta työntekijän työnantajayhtiön osakeannissa saamaa korkeintaan 10 %:n alennusta osakkeen käyvästä hinnasta. Vuoden 2021 alussa voimaan tulleessa

a §:ssä säädetään työsuhteeseen perustuvasta osakeannista muussa kuin julkisesti noteeratussa yhtiössä. Tämän säännöksen edellytykset täyttävässä osakeannissa veronalaista tuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa osakkeelle lasketun matemaattisen arvon, jota on oikaistu tietyillä säännöksessä mainituilla erillä. Jos osakeanti täyttää

a § edellytykset, on osakkeen hankintamenoa vain siitä maksettu merkintähinta. Jos merkintähinta alittaa

a §:n mukaan lasketun matemaattisen arvon, on koko erotus veronalaista tuloa. Tällöin hankintamenoksi katsotaan osakkeen merkintähinnan lisäksi myös palkkana verotettu määrä. Työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhtiön osakkeita käypää hintaa alempaan hintaan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella kutsutaan työsuhdeoptioksi. (

§ 3

momentti) Työsuhdeoptiosta saatu etu on kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa. Työsuhteen perusteella ostettujen ja työsuhdeoptioilla hankittujen osakkeiden hankintameno lasketaan samalla tavalla kuin palkkana saatujen osakkeiden. Hankintamenoa on siten osakkeista maksettu hinta ja palkkana verotettu määrä yhteenlaskettuna. Palkansaajalle voi aiheutua kustannuksia osakkeiden ostamisesta ja työsuhdeoptioiden käyttämisestä. Tällainen meno voi olla esimerkiksi palkansaajan maksama välittäjän palkkio tai varainsiirtovero. Tällaiset menot ovat ansiotulon hankkimisesta aiheutuneita menoja, jotka vähennetään esitetyn selvityksen perusteella palkansaajan verotusta toimitettaessa (TVL 29 ja 95 §). Näitä ansiotulon verotuksessa vähennettyjä tulonhankkimismenoja ei lueta palkansaajan osakkeiden hankintamenoon. Työsuhdeoptioista ja henkilöstöanneista lisää Verohallinnon ohjeissa Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus, Työsuhdeoption ja työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus kansainvälisissä tilanteissa ja Työsuhdeoptioiden verotus. 14 Osinkona saatu osake Osakeyhtiö voi jakaa osakkeenomistajilleen osinkona muutakin omaisuutta kuin rahaa, esimerkiksi omia tai tytäryhtiön osakkeita. Osinkona saadun osakkeen hankintameno on osakkeen käypä arvo sinä ajankohtana, jolloin osinko on nostettavissa. Hankintamenoksi katsotaan osakkeen käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osa osinkotulosta on verovapaata tuloa. Julkisesti noteeratun osakkeen käypä arvo määritellään yleensä sen mukaan, mikä on osakkeen keskikurssi sinä päivänä, jolloin osinko on nostettavissa. Osinkona saadun osakkeen tai muun omaisuuden omistusaika lasketaan siitä, kun osinko on ollut nostettavissa. Esimerkki 33: Julkisesti noteerattu yhtiö Yhtiö Oyj on jakanut 15.2.2015 osakkeenomistajilleen tytäryhtiönsä Firma Oyj:n osakkeita osinkona. Osakkeen käypä arvo on ollut 15 euroa osakkeelta silloin, kun osinko on ollut nostettavissa. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta on tuolloin ollut veronalaista tuloa vain 85 %. Osinkotulona verotettiin 12,75 euroa/osake (= 15 * 85 %). Osinkona saadun osakkeen hankintameno on kuitenkin sen käypä arvo 15 euroa/osake. Osinkona saatu osake katsotaan omistetun 15.2.2015 alkaen. Pörssiyhtiö voi toteuttaa osingonjaon myös siten, että se jakaa osingon joko rahana tai antamalla osakkeenomistajalle suunnatussa annissa rahaosinkoa vastaavasta arvosta ilmaisosakkeita. Yhtiö antaa osakkeenomistajalle ns. scrip-kupongin, jonka avulla omistaja ilmaisee tahtonsa ottaa tuleva osinko rahana tai ilmaisosakkeina​. Osakkeenomistajalle kertyy tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa, kun hän merkitsee scrip-kuponkien perusteella uusia osakkeita (KHO 2020:116). Scrip-kupongin perusteella merkittyjen osakkeiden hankintahinta on osinkotuloksi katsottu määrä kokonaisuudessaan, vaikka vain osa siitä on veronalaista. Osakkeiden omistusaika alkaa niiden merkintähetkestä. Ruotsissa pörssiyhtiöt voivat toteuttaa voitonjaon jakamalla osingon sijaan tai osingon lisäksi lunastusosakkeita osakkeenomistajille. Yhtiö lunastaa lunastusosakkeet myöhemmin takaisin ennalta määrättyyn hintaan ja ennalta määrättynä ajankohtana. Voitonjakona annetut lunastusosakkeet voivat olla myös julkisen kaupankäynnin kohteena ennen ennalta sovittua lunastusta. Lunastusosakkeen ennalta sovittu lunastushinta verotetaan osinkotulona ja se muodostaa lunastusosakkeelle hankintamenon. Lunastusosakkeen myynti julkisessa kaupankäynnissä on veronalainen luovutus, jolloin luovutushinnasta vähennetään osinkotuloksi katsottu määrä kokonaisuudessaan, vaikka vain osa osingosta olisi ollut veronalaista. Osakkeina jaetun osingon verotuksesta kerrotaan enemmän Verohallinnon ohjeessa Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus. 15 Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta luovutuksena 15.1 Yleistä Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa osinkona. Lähtökohtaisesti osingoksi katsotaan niin listatun kuin listaamattomankin osakeyhtiön varojenjako. Listaamattomasta yhtiöstä saatu varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta voidaan katsoa luovutukseksi tietyissä poikkeustilanteissa. 15.2 Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle (tai tämän kuolinpesälle) hänen itse tekemäänsä pääomansijoitusta (= pääomanpalautus) ja pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta Jos osakkeenomistaja ei esitä luotettavaa selvitystä varojen alkuperästä tai jaettavien varojen yhteys verovelvollisen pääomasijoituksiin jää epäselväksi, varojenjako verotetaan osinkoa koskevien säännösten mukaisesti. Varojenjaon verottaminen luovutusvoittona tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa palautetaan osakkaalle hänen merkitsemiensä osakkeiden merkintähinnoista tai optioista vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua osaa. Vapaan oman pääoman varojenjaon verotuksesta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa. 15.3 Pääomanpalautuksen vaikutus osakkeen hankintamenoon Pääomanpalautuksena käsiteltävästä varojenjaosta syntyvä voitto lasketaan osakekohtaisesti siten, että pääomanpalautuksesta vähennetään sen osakkeen hankintameno (esimerkiksi ostohinta), jolle pääomanpalautus on saatu. Hankintamenoa voidaan vähentää kuitenkin enintään osakkeelle maksettua pääomanpalautusta vastaava määrä, tappiota ei siis voi syntyä. Hankintameno-olettamaa ei voi käyttää pääomanpalautuksesta syntyvää voittoa laskettaessa. Kunkin osakkeen alkuperäinen hankintameno pienenee vastaavasti sille maksetun pääomanpalautuksen määrällä. Näin siitä riippumatta, onko pääomasijoitus tehty kaikkien omistettujen osakkeiden perusteella vai ei, tai onko osakkeita hankittu pääomasijoituksen tekemisen jälkeen. Esimerkki 34: Antti on merkinnyt 25 000 A Oy:n osaketta vuonna 2016 suunnatussa osakeannissa yhteensä 25 000 euron merkintähinnalla, joka on kirjattu kokonaisuudessaan A Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisäksi Antti on ostanut yhteensä 6 000 A Oy:n osaketta vuonna 2017 3 000 euron hinnalla. A Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut pelkistä osakeantien yhteydessä rahastoon kirjatuista osakkeiden merkintähinnoista. A Oy on joulukuussa 2018 jakanut varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta siten, että jokaista osaketta kohden on jaettu 0,60 euroa. Varojenjakohetkellä Antti omisti yhteensä 31 000 osaketta, joten hän sai varojenjaossa yhteensä 18 600 euroa. Antin saama pääomanpalautus verotetaan kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan, koska sen määrä ei ylitä Antin tekemän sijoituksen määrää (KVL 2018/44). Pääomanpalautuksesta vähennetään kunkin osakkeen hankintamenoa. Osakeannissa merkittyjen osakkeiden hankintamenoa jää jäljelle 10 000 euroa (25 000 -(25 000 x 0,60)). Luovutusvoittoa ei muodostu. Ostettujen osakkeiden hankintameno vähennetään kokonaan ja niiden osalta pääomanpalautuksesta syntyy luovutusvoittoa 600 euroa ((6 000 x 0,60 €) - 3 000 €). Luovutusvoittona verottamisen edellytysten täyttymistä tarkastellaan osakaskohtaisesti. Jos edellytykset täyttyvät esimerkiksi eri aikoina ja eri yhteyksissä tehtyjen sijoitusten vuoksi vain joillakin osakkeenomistajilla, varojenjakoa näille osakkeille verotetaan luovutusvoittona ja varojenjakoa muille osakkeille verotetaan osinkona. Esimerkki 35: Antti on merkinnyt Y Oy:n osakkeita 10 000 eurolla 4.5.2002 ja Bertta on merkinnyt osakkeita 5 000 eurolla 7.8.

  1. Antin ja Bertan osakemerkintöjen merkintähinnasta on merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 80 %. Bertan osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittiin siis 4 000 euroa. Vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut kokonaan osakkaiden tekemistä sijoituksista. Y Oy päättää jakaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkaille 3 000 euroa 2.2.
  2. Antin saama varojenjako verotetaan osinkoa koskevien säännösten mukaan, koska merkinnästä on kulunut yli 10 vuotta. Antin osakkeiden hankintahinta 10 000 euroa ei muutu. Bertan osakemerkinnästä on kulunut alle 10 vuotta. Tästä syystä hänen saamaansa 3 000 euron varojenjakoa käsitellään kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan, jos hän esittää luotettavan selvityksen, että hänen osakemerkinnästään vähintään 3 000 euroa on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tällöin luovutusvoittoverotusta toimitettaessa Bertan osakkeiden hankintahinnasta 5 000 euroa vähennetään 3 000 euroa eikä verotettavaa voittoa synny. Osakkeiden hankintahinnaksi jää 2 000 euroa. Jos Bertta ei esitä luotettavaa selvitystä varojen merkitsemisestä vapaan oman pääoman rahastoon, hänen saamaansa varojenjakoon sovelletaan osinkoa koskevia verosäännöksiä. Kun osakkeenomistaja myy sellaisen osakkeen, jolle yhtiö on maksanut pääomanpalautusta, osakkeen vähennyskelpoista hankintamenoa on vain pääomanpalautuksella vähennetty määrä alkuperäisestä hankintamenosta. Vaihtoehtoisesti voi vähentää hankintameno-olettaman. Esimerkki 36: Bertta on merkinnyt A Oy:n osakkeita 5 000 eurolla 7.8.
  3. Merkintähinnasta on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 80 %. Bertan osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin 4 000 euroa. Vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut kokonaan osakkaiden tekemistä sijoituksista. A Oy päättää jakaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkaille 3 000 euroa 2.2.
  4. Bertan esittämän selvityksen perusteella hänen saamaansa 3 000 euron varojenjakoa käsitellään kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan. Tällöin luovutusvoittoverotusta toimitettaessa Bertan osakkeiden hankintahinnasta, 5 000 eurosta, vähennetään 3 000 euroa eikä verotettavaa voittoa synny. Osakkeiden hankintahinnaksi jää 2 000 euroa. Bertta myy omistamansa A Oy:n osakkeet 1.9.2018 yhteensä 15 000 eurolla. Jäljellä oleva vähennyskelpoinen osakkeiden hankintameno on 2 000 euroa, joten luovutusvoittoa laskettaessa käytetään hankintameno-olettamaa 40 %/15 000 = 6 000 euroa. Jos osakkeita on luovutettu jo ennen pääomanpalautusta, on myytyjä osakkeita vastaava osa pääomasijoituksesta vähennetty osakkeiden hankintamenona jo luovutusvoittoa laskettaessa. Pääomanpalautuksesta voidaan tällöin vähentää vain jäljellä oleva osakkeiden hankintameno. Jos osakkeelle maksettava pääomanpalautus ylittää osakkeella pääomanpalautushetkellä jäljellä olevan hankintamenon, ylimenevä osa on verovuoden luovutusvoittoa. Hankintameno-olettamaa ei voi soveltaa. Esimerkki 37: Bertta on merkinnyt 100 kpl A Oy:n osakkeita yhteensä 5 000 eurolla (= 50 €/osake) 7.8.
  5. Merkintähinnasta on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 80 %. Bertan osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin 4 000 euroa. Bertta myi 70 A Oy:n osaketta 1.9.2015 yhteensä 8 000 eurolla. Hankintamenona vähennettiin 3 500 euroa (70 x 50 €). Luovutusvoittoa muodostui 4 500 euroa ja jäljellä oleva vähennyskelpoinen osakkeiden hankintameno on 1 500 euroa (30 x 50 €). Vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut kokonaan osakkaiden tekemistä sijoituksista. A Oy päättää jakaa 4 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta kullekin osakkaalle 2.2.
  6. Bertan esittämän selvityksen perusteella hänen saamaansa 4 000 euron varojenjakoa käsitellään kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan. Tällöin luovutusvoittoverotusta toimitettaessa 4 000 euron pääomanpalautuksesta vähennetään Bertalla yhä olevien 30 osakkeen jäljellä oleva hankintahinta 1 500 euroa ja verotettavaa voittoa syntyy 2 500 euroa. Osakkeiden jäljellä oleva hankintahinta on tämän jälkeen 0 euroa. Bertta myy loput omistamansa A Oy:n osakkeet 1.9.2018 yhteensä 15 000 eurolla. Vähennyskelpoista osakkeiden hankintamenoa ei ole jäljellä, joten luovutusvoittoa laskettaessa käytetään hankintameno-olettamaa 40 %/15 000 = 6 000 euroa. Luovutusvoittoa muodostuu 9 000 euroa. 16 Varojen jakaminen yhtiön sidotusta omasta pääomasta Osakeyhtiö voi jakaa sidottua omaa pääomaa osakkailleen lunastamalla näiltä omia osakkeitaan. Osakkeiden lunastusta verotetaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan, ellei lunastuksen ole katsottava tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi. Sidottua omaa pääomaa voidaan jakaa osakkaalle myös ilman, että osakas luopuu osakkeistaan, esimerkiksi alentamalla ylikurssirahastoa. Jaettava määrä on osakkaalle osakkeiden luovutushintaan rinnastettavaa tuloa, jos sitä ei pidetä peiteltynä osinkona. Sidotun oman pääoman jakamisesta syntyvää luovutusvoittoa laskettaessa varojenjaosta vähennetään osakkeen hankintamenoa sama euromäärä kuin varojenjakona saadaan, ei kuitenkaan enempää kuin osakkeen hankintameno. Kun osake myöhemmin luovutetaan, sitä osaa osakkeen hankintamenosta, joka on vähennetty ylikurssirahaston tai muun sidotun oman pääoman jaosta, ei voida vähentää. Kunkin osakkeen hankintamenoa pienennetään sille maksetun varojenjaon määrällä. Jos osakkeelle maksettava varojenjako ylittää osakkeella varojenjakohetkellä olevan hankintamenon, ylimenevä osa on verovuoden luovutusvoittoa. Sidotun oman pääoman varojenjakoon voidaan soveltaa hankintameno-olettamaa, jos osakkeiden jäljellä oleva poistamaton hankintameno on hankintameno-olettamaa pienempi. 17 Arvopapereiden lainaus-, shorttaus ja takaisinostosopimukset 17.1 Yleistä arvopaperien lainaamisesta ja shorttaamisesta Arvopaperien lainaussopimuksessa lainaksiantaja (yleensä rahalaitos) luovuttaa luovutuksen kohteet eli yleensä osakkeet (arvo-osuudet) lainaksiottajalle, joka on velvollinen palauttamaan vastaavat arvopaperit lainaksiantajalle määräajan päätyttyä. Vaikka kysymys onkin arvopapereiden lainaamisesta, lainaksiottaja saa arvopapereihin täyden omistusoikeuden. Ulkomaiset, internetissä toimivat osakevälittäjät hyväksyvät myös luonnolliset henkilöt osakelainan antajiksi. Tuloverolain mukaan verotettavalla asiakkaalla lainaksi anto on luovutus, koska käytännössä osakkeiden omistus siirtyy osakevälittäjälle. Luovutushintana pidetään osakkeiden lainaksi antopäivän käypää arvoa. Kun lainaksi anto päättyy, osakkeiden palautus lainanantajalle on uusi saanto, jossa hankintameno määräytyy palautuspäivän käyvän arvon mukaan. Lainaksiottaja suorittaa korvauksen siitä, että saa arvopaperit käyttöönsä. Luonnollisen henkilön saama korvaus lainaksi annosta on veronalaista pääomatuloa. Lainaksiottaja saa lainausaikana osakkeille kertyvät tuotot. Jos lainaksiottajalle maksetaan osinkoja lainassaolevien osakkeiden perusteella, maksaa hän korvausta siitä lainaksiantajalle. Lainaksiantajalle osingosta maksettua korvausta kutsutaan sijaisosingoksi. 17.2 Arvopaperien lainaus ja shorttaus Shorttauksella eli lyhyeksimyynnillä tarkoitetaan sitä, että myydään osakkeita, joita ei omisteta. Myydyt osakkeet hankitaan jälkeenpäin joko ostamalla tai lainaamalla ne markkinoilta. Shorttaus ja osakelainaus muodostavat usein yhden toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. Shorttaajan näkökulmasta myyntitapahtuma on luovutus, johon kohdistuu vasta myöhemmin tapahtuva hankinta. Shorttaajan tavoite on hyötyä osakkeiden kurssimuutoksesta. Myyntitapahtuman jälkeen shorttaaja odottaa osakekurssin laskevan, jotta hän voi hankkia myymäänsä osakemäärä vastaavan määrän osakkeita myyntiä alemmalla hinnalla. Mahdollinen tuotto muodostuu myynti- ja osto/lainaushinnan erosta vähennettynä kaupankäyntikuluilla. Jos lyhyeksimyytyjä osakkeita vastaavia osakkeita ei osteta saman päivän aikana, muodostetaan myytyjä osakkeita varten osakelaina. Tällöin mahdollinen tuotto muodostuu myyntihinnan ja lainaksiotettujen osakkeiden käyvän hinnan ja osakelainaukseen liittyvien kulujen erotuksesta. Lyhyeksimyynti katsotaan verotuksessa luovutukseksi. Myyntihetki on luovutushetki. Luovutushinnasta voidaan vähentää saman päivän aikana ostettujen osakkeiden hankintameno tai samana päivänä lainaksiotettujen osakkeiden hankintameno, joka on osakkeiden käypä arvo niiden lainaushetkellä. Lainaksiottajan lainasta maksama preemio voidaan vähentää voiton hankkimisesta syntyneenä kuluna. Osakelaina on maksettava takaisin. Takaisinmaksu tapahtuu ostamalla osakelainattua määrää vastaava määrä osakkeita. Kyseisten osakkeiden hankintahinta vähennetään osakkeiden myyntihinnasta. Myyntihinnaksi katsotaan se arvo, joka osakkeilla oli lainaa otettaessa. Esimerkki 38: Antti on päättänyt ”spekuloida” osakkeiden kurssimuutoksella ja lyhyeksimyydä (shortata) Yhtiö Oy:n osakkeita. Shorttaus ja siihen liittyvä osakelainaus muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden, mutta ovat kuitenkin kaksi eri luovutusta. Shorttaus ja arvopaperien lainaus Antti myy Yhtiö Oy:n osakkeita 10 000 eurolla (vaikka hänellä ei ole osakkeita hallussa). Myynnin yhteydessä syntyy myyntikuluja 30 euroa. Koska Antilla ei ole myytäviä osakkeita, hän lainaa osakkeet rahalaitokselta. Lainaus on Antin kannalta kyseiseen myyntitapahtumaan liittyvä hankinta. Lainahetkellä lainattavien osakkeiden käypä arvo on 9 900 euroa. Kyseinen arvo on osakkeiden hankintameno. Antti maksaa korvausta lainanantajalle 300 euroa. Tätä korvausta sanotaan preemioksi. Koska preemio maksetaan vasta lainaa palautettaessa, ei sitä huomioida vähennyksenä vielä tässä vaiheessa. Preemio on lainanantajalle veronalaista tuloa. Luovutusvoiton verotuksessa myyntihinnasta 10 000 euroa vähennetään ostohinta eli lainattujen osakkeiden käypä arvo lainaushetkellä 9 900 euroa sekä myyntikulut, joita tässä vaiheessa on ollut 30 euroa. Luovutusvoiton määräksi tulee 70 euroa. Arvopaperilainan takaisinmaksu Antilla on osakelaina rahalaitokselta. Jotta Antti voisi maksaa lainansa, hän ostaa Yhtiö Oy:n osakkeita markkinoilta alentuneeseen arvoon 8 000 eurolla. Hankinnan yhteydessä A maksaa ostokuluja 30 euroa. Antti palauttaa rahalaitokselle lainaamansa osakkeet. Tässä yhteydessä syntyy luovutus, jossa myyntihintana pidetään osakkeiden lainaushetken käypää arvoa eli 9 900 euroa. Kun myyntihinnasta vähennetään ostohinta 8 000 euroa, ostoon liittyvät kulut 30 euroa ja lainanjärjestelyyn liittyvä preemio 300 euroa, saadaan luovutusvoitoksi 1 570 euroa. 17.3 Takaisinostosopimus Repo- eli takaisinostosopimuksella (engl. repurchase agreement) tarkoitetaan arvopaperien luovutussopimusta, jossa ostaja ja myyjä arvopaperien myynnin lisäksi samalla sopivat kumpaakin osapuolta velvoittavasti siitä, että sovitun ajan kuluttua ostaja myy ostamansa määrän saman lajisia arvopapereita takaisin alkuperäiselle myyjälle. Ensimmäisen luovutuksen yhteydessä määrätään kiinteä takaisinostohinta. Ostaja saa arvopapereihin täyden omistusoikeuden ja voi käyttää kaikkia niihin liittyviä hallinnoimisoikeuksia sekä luovuttaa arvopaperit edelleen. Takaisinostosopimus sisältää kaksi pätevää, vastakkaissuuntaista arvopaperikauppaa. Kummassakin kaupassa omistusoikeus siirtyy osapuolten välillä. Takaisinostohinta ylittää yleensä ostajan maksaman hinnan. Hintaero on korvaus ostajalle siitä, että myyjä saa rahamäärän käyttöönsä sopimuksen ajaksi. Kun kiinteä takaisinostohinta sovitaan ensimmäisen luovutuksen yhteydessä, säilyy myyjällä riski arvopaperien markkinahinnan muutoksista sopimuksen voimassaoloaikana. Takaisinostosopimus on arvopapereiden luovutussopimus, jonka ehtojen mukaan luovutuksensaaja myy ja luovuttaja ostaa myöhemmin luovutettuja arvopapereita vastaavan määrän saman lajisia arvopapereita. Toisin kuin lainaussopimuksessa, takaisinostosopimuksen perusteella kummassakin kaupassa maksetaan täysi kauppahinta. Takaisinostosopimuksessa luovutusvoittona tai -tappiona verotuksessa käsiteltävä korvaus muodostuu kauppahintojen välisestä erotuksesta eli repokorosta. Korkona voidaan käyttää sopimuksessa määriteltyä kiinteää korkoa tai vaihtuvaa korkoa, jolloin reposopimuksen korko on sidottu sopimuksessa määritellyn viitekoron kehitykseen. 18 Vaihtovelkakirjalaina, optiolaina ja optio-oikeus 18.1 Vaihtovelkakirjalaina Vaihtovelkakirja on korollinen tai koroton laina, jonka osakeyhtiö voi ottaa sijoittajalta. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaan sijoittajalla on laina-ajan päätyttyä oikeus halutessaan vaihtaa koko lainamäärä tai osa siitä yhtiön osakkeisiin ennalta määrätyn vaihtosuhteen mukaisesti. Vaihtovelkakirjan hankintamenoa on vaihtovelkakirjan merkintähinta tai muu vaihtovelkakirjasta maksettu hankintameno kuluineen. Jos verovelvollinen on merkinnyt vaihtovelkakirjat omistamiensa yhtiön osakkeiden perusteella, osaakaan osakkeiden hankintamenosta ei katsota vaihtovelkakirjojen hankintamenoksi. Vaihtovelkakirjan vaihtamista sen liikkeeseen laskeneen yhtiön osakkeisiin ei pidetä verotuksessa luovutuksena, eikä siitä synny luovutusvoittoa tai –tappiota. Velkakirjojen hankintameno luetaan niillä merkittyjen osakkeiden hankintamenoksi. Vaihtovelkakirjalla merkittyjen osakkeiden hankinta-ajaksi katsotaan vaihtovelkakirjan hankinta-aika. Jos vaihtovelkakirja on merkitty aiemmin omistettujen osakkeiden perusteella, vaihtovelkakirjalla merkityt osakkeet katsotaan hankituiksi silloin, kun aiemmin omistetut osakkeet oli hankittu. Esimerkki 39: Antti on merkinnyt vuonna 2012 Yhtiö Oy:n liikkeeseen laskemaa vaihtovelkakirjalainaa 10 000 eurolla. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaan vaihtovelkakirjan haltijalla on vuonna 2016 oikeus vaihtaa velkakirjansa Yhtiön Oy:n osakkeisiin uusmerkinnässä siten, että 100 euron lainamäärällä voi merkitä yhden osakkeen. Antti vaihtaa velkakirjansa kokonaan osakkeisiin ja merkitsee siten 100 osaketta (10 000 / 100). Osakkeiden hankintameno on 100 euroa/osake. Osakkeiden omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjalainan merkinnästä eli vuodesta
  7. 18.2 Optiolaina ja optio-oikeus Optiolaina on laina, jonka osakeyhtiö voi ottaa sijoittajalta. Optiolainaa kutsutaan myös merkintäoikeuslainaksi, koska siihen liittyy optiotodistuksia. Sijoittajat saavat lainan koron ja pääoman takaisinmaksun lisäksi oikeuden merkitä yhtiön osakkeita tiettyyn hintaan tiettyinä aikoina. Optio-oikeus on yleensä irrotettavissa velkakirjasta ja se voidaan luovuttaa erikseen. Osakeyhtiö voi antaa optio-oikeuksia myös ilman lainaosaa. Jos optiolainaan liittyvä optio-oikeus käytetään osakemerkintään tai luovutetaan velkakirjasta erikseen, optiolainan hankintameno on jaettava velkakirjan ja optio-oikeuden kesken. Optiolainan korko on yleensä normaalia lainaa alempi sen vuoksi, että lainaan liittyy optio-oikeus. Velkakirjan hankintameno määritetään (vastaavan, mutta optio-oikeudettoman lainan) käyvän koron ja lainaehtojen perusteella velkakirjan hankintahetkellä. Optio-oikeuden hankintameno saadaan vähentämällä velkakirjan hankintameno optiolainan merkintähinnasta tai muusta hankintamenosta. Jos optio-oikeus on saatu aiemman osakkeenomistuksen perusteella, osaakaan aiempien osakkeiden hankintamenosta ei katsota optio-oikeuden hankintamenoksi. Optio-oikeus katsotaan kuitenkin tällöin saaduksi silloin, kun aiemmin omistetut osakkeet on hankittu. Optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään ei pidetä luovutuksena, eikä siitä synny luovutusvoittoa tai -tappiota. Merkittyjen osakkeiden hankintamenona pidetään option hankintahinnan ja maksetun merkintähinnan yhteismäärää. Osakkeiden hankinta-ajankohdaksi katsotaan optio-oikeuden hankinta-ajankohta. Työsuhteen perusteella saatuun vaihtovelkakirjalainaan, optiolainaan ja optio-oikeuteen liittyvän merkintäoikeuden käyttämisestä ja luovutuksesta saatu etu on palkkatuloa (

§). 19 Joukkovelkakirja Joukkovelkakirjoja tai joukkolainoja voivat laskea liikkeelle valtiot, muut julkisyhteisöt sekä yksityiset yritykset. Yleiseen liikkeeseen lasketut vaihdantakelpoiset joukkolainat ovat pääsääntöisesti sellaista arvopaperiomaisuutta, jonka luovutuksiin ja arvonmenetyksiin sovelletaan luovutusvoiton ja luovutustappion verotussäännöksiä. Joukkolainat ovat yleensä jälkimarkkinakelpoisia eli niitä voidaan ostaa ja myydä kuten pörssiosakkeita. Joukkovelkakirjalainan luovutuksesta voi syntyä myös luovutusvoittoa tai -tappiota lainan markkina-arvon muutosten johdosta. Esimerkki 40: Antti on merkinnyt Yhtiö Oyj:n liikkeelle laskemaa korollista joukkovelkakirjalainaa 100 000 eurolla vuonna

  1. Laina-aika päättyy 2016, jolloin lainan nimellisarvo 100 000 euroa maksetaan takaisin. Antti myy lainan sitä ennen jälkimarkkinoilla vuonna
  2. Antti saa myyntihintana 102 000 euroa, josta 700 euroa on lainalle myyntipäivään mennessä kertynyttä erääntymätöntä korkoa (niin sanottua jälkimarkkinahyvitystä). Antille syntyy joukkovelkakirjalainan myynnistä luovutusvoittoa 1 300 euroa (= 102 000 euroa - 100.000 euroa - 700 euroa). Antin joukkovelkakirjalainan myynnin yhteydessä saama jälkimarkkinahyvitys 700 euroa verotetaan muuna pääomatulona vuonna
  3. Esimerkki 41: Bertta ostaa vuonna 2014 jälkimarkkinoilta Yhtiö Oyj:n vuonna 2011 liikkeelle laskeman korollisen, nimellisarvoltaan 100 000 euron joukkovelkakirjan 102 000 eurolla. Bertan maksamasta ostohinnasta 700 euroa on lainalle ostopäivään mennessä kertynyttä erääntymätöntä korkoa (jälkimarkkinahyvitystä). Laina-aika päättyy 2016, jolloin lainan nimellisarvo 100 000 euroa maksetaan takaisin. Bertta pitää joukkovelkakirjalainan laina-ajan päättymiseen saakka, jolloin hänelle maksetaan sen pääoma 100 000 euroa takaisin. Bertalle syntyy joukkovelkakirjalainasta luovutustappiota 1 300 euroa (100 000 euroa - 101 300 euroa) vuonna
  4. Bertan joukkovelkakirjalainan oston yhteydessä maksama jälkimarkkinahyvitys 700 euroa vähennetään hänen pääomatulostaan vuonna
  5. Joukkolaina voi olla pääomaturvattu, jolloin sijoittaja saa aina lainan pääomamäärän takaisin (ellei lainan velallinen ole maksukyvytön). Laina voi olla myös ilman pääomaturvaa esimerkiksi niin, että pääoman takaisinmaksu osittain tai kokonaan riippuu lainan viitteenä olevien sijoituskohteiden arvonmuutoksista. Jos lainan pääomaa ei tällöin makseta takaisin ja kyseinen joukkolaina on luonteeltaan arvopaperi, aiheutuva arvonmenetys saadaan vähentää luovutustappion tapaan arvopaperin lopullisena arvonmenetyksenä. Lisää joukkovelkakirjalainoista Verohallinnon ohjeessa Joukkovelkakirjalainojen verotuksesta tuloverolain mukaan. 20 Osaketalletustodistukset Arvopaperimarkkinalain mukaan oikeudesta osakeyhtiön osakkeeseen tai muun yhteisön osuuteen annettu talletustodistus on arvopaperi. Myös oikeudesta joukkovelkakirjaan tai muuhun velkasitoumukseen annettu talletustodistus on arvopaperi. Perusmuotoinen osaketalletustodistus ("depositary receipt") on pankin liikkeelle laskema erillinen arvopaperi, joka edustaa oikeutta ulkomaiseen osakkeeseen. Talletustodistus voi edustaa murto-osaa osakkeesta tai yhtä tai useampaa ulkomaisen yhtiön osaketta. Todistuksia hallinnoi talletuspankki. Perusmuotoisen osaketalletustodistuksen haltijalla on samat oikeudet kuin yhtiön muilla osakkeenomistajilla eli osaketalletustodistusten haltija on oikeutettu osallistumaan yhtiökokoukseen ja käyttämään siellä äänioikeuttaan sekä saamaan yhtiöltä osinkoa. Perusmuotoisen osaketalletustodistuksen arvo vastaa suoraan yhtiön osakkeen arvoa ja se voidaan muuntaa yhtiön osakkeeksi. Osaketalletuksen muuntamista yhtiön osakkeeksi ei pidetä verotuksessa luovutuksena. Talletustodistuksilla käydään yleensä kauppaa ulkomaisessa pörssissä kuten muillakin arvopapereilla. Esimerkiksi American Depositary Receipt -todistuksilla (ADR) käydään kauppaa Yhdysvaltojen eri pörsseissä, EDR-talletustodistuksilla Euroopan pörsseissä. Suomalaiset osakkeenomistajat eivät voi omistaa suomalaisten yhtiöiden osaketalletustodistuksia, mutta Suomen arvopaperipörssissä voidaan käydä kauppaa ulkomaisten yritysten talletustodistuksilla (FDR). Perusmuotoisia osaketalletustodistuksia käsitellään henkilöverotuksessa kuten osakkeita. Luovutusvoittoverotus noudattaa siten osakkeiden luovutukseen sovellettavia periaatteita. Jos kyse ei ole perusmuotoisesta osaketalletustodistuksesta, arvioidaan tällaisen verokohtelua tapauskohtaisesti. 21 Eräät yritysjärjestelyt ja luovutusvoiton verotus 21.1 Yleistä Sulautumisen (fuusio), jakautumisen ja osakevaihdon johdosta tapahtuvaa osakkeiden vaihtumista toisen yhtiön osakkeisiin ei pidetä veronalaisena luovutuksena, jos kyseinen yritysjärjestely täyttää tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 – 52 g §:ssä säädetyt erityiset edellytykset. Näihin yritysjärjestelyihin sovelletaan verotuksessa jatkuvuusperiaatetta, jos laissa asetetut edellytykset jatkuvuuden soveltamiselle täyttyvät. Jatkuvuuden keskeinen edellytys on se, että osakkeenomistaja saa vastikkeeksi vastaanottavan tai osakkeita hankkivan yhtiön osakkeita. Osakeomistukseen sovelletaan jatkuvuutta, mikä tarkoittaa sitä, että sulautuvan tai jakautuvan yhtiön osakkeiden tai osakevaihdossa luovutettujen osakkeiden hankintameno siirtyy yritysjärjestelyssä vastikkeeksi saaduille osakkeille. Jatkuvuutta noudattavissa yritysjärjestelyissä vasta yritysjärjestelyä seuraava vastikkeellinen luovutus realisoi luovutusvoiton tai –tappion. Verotus siis lykkääntyy sulautumista, jakautumista tai osakevaihtoa seuraavaan luovutukseen. Jatkuvuutta noudattavassa yritysjärjestelyssä osakevastikkeen lisäksi voidaan antaa rahavastiketta. Rahavastikkeen määrä ei saa ylittää kymmentä prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta. Osakevastikkeen sijasta tai sen lisäksi rahana saatava vastike on kuitenkin aina veronalaista tuloa. Sulautumisesta, jakautumisesta ja osakevaihdosta enemmän Verohallinnon ohjeissa Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen, Yritysjärjestelyt ja verotus – jakautuminen, Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto. 21.2 Sulautuminen (fuusio) Sulautumisessa sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät ilman selvitysmenettelyä vastaanottavalle yhtiölle ja sulautuva yhtiö purkautuu. Sulautuvan yhtiön osakkaat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai rahavastiketta. Esimerkki 42: Antti osti 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita 1.11.2012 yhteensä 4 970,00 eurolla (eli 49,70 euroa/osake). Yhtiö Oyj sulautui Firma Oyj:hin vuonna
  6. Yhtä Yhtiö Oyj:n osaketta vastaan sai fuusiovastikkeena 4,3 Firma Oyj:n osaketta. Antti sai Yhtiö Oyj:n osakkeillaan 430 kpl Firma Oyj:n osakkeita. Kunkin Antin omistaman Firma Oyj:n osakkeen hankintameno on 11,56 euroa (= 4 970/430). Firma Oyj:n osakkeiden hankinta-ajaksi katsotaan 1.11.
  7. Sulautumisen yhteydessä mahdollisesti saatuun rahavastikkeeseen sovelletaan luovutusvoiton verotussäännöksiä. Rahavastiketta voidaan käyttää osakevastiketta tasaavana eränä tai se voidaan maksaa osakevastikkeen lisäksi. Esimerkki 43: Bertta omistaa 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Osakkeet on ostettu vuonna 2005 ja niiden hankintameno on ollut 3 000 euroa. Vuonna 2016 Yhtiö Oy sulautuu Firma Oy:öön. Sulautumisvastikkeena annettiin jokaista Yhtiö Oy:n osaketta kohden 1,025 Firma Oy:n osaketta. Jos jakosuhde ei mennyt tasan, annettiin erotus rahavastikkeena. Bertta olisi saanut omistamiensa Yhtiö Oy:n osakkeiden perusteella 102,50 Firma Oy:n osaketta. Hän sai kuitenkin 102 osaketta, koska jakosuhde ei mennyt tasan ja lisäksi 0,50 osaketta vastaavan määrän rahana. Rahavastike oli 40 euroa. Luovutusvoitto lasketaan siten, että rahavastikkeen määrästä vähennetään rahaa vastaan luovutettujen osakkeiden hankintameno (3 000 euroa : 102,5 x 0,50 = 14,63 euroa). Koska hankintameno-olettama on suurempi, lasketaan luovutusvoitto olettamaa käyttäen. Luovutusvoiton määrä on 24 euroa ((40 euroa - (40 euroa x 40 %)). Saatu rahavastike vaikuttaa sulautumisessa saatujen osakkeiden hankintamenoon. Firma Oy:n osakkeiden hankintamenoksi jää osakkeiden hankintameno vähennettynä rahavastikkeella, eli 2 985,37 euroa (3 000 euroa - 14,63 euroa). Sulautumisvastike voidaan määrittää myös siten, että esimerkiksi yhtä osaketta kohden saa tietyn määrän vastaanottavan yhtiön osakkeita ja rahaa. Jos rahavastikkeen määrä ei ylitä kymmentä prosenttia vastikkeeksi annettujen osakkeiden nimellisarvosta, jatkuvuus soveltuu, ja luovutusvoitto lasketaan vain rahavastikkeen osalta. Esimerkki 44: Bertta omistaa 2 000 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Osakkeet on ostettu vuonna 20146 ja niiden hankintameno oli 5 euroa/kpl eli yhteensä 10 000 euroa. Vuonna 2018 Yhtiö Oy sulautuu Firma Oy:öön. Bertta saa sulautumisvastikkeena yhdellä Yhtiö Oy:n osakkeella kolme Firma Oy:n osaketta ja 3 euroa rahaa/osake. Bertta saa sulautumisessa 6 000 Firma Oy:n osaketta ja 6 000 euroa rahaa. Bertta luovuttaa suhteellisen osan jokaisesta omistamastaan osakkeesta. Luovutusvoittoa laskettaessa rahavastikkeesta vähennetään jokaisen osakkeen hankintamenoa rahavastiketta vastaava suhteellinen osuus. Jos Firma Oy:n osakkeen käypä arvo on 40 euroa/osake, jokaista Yhtiö Oy:n osaketta vastaan saadun kokonaisvastikkeen arvo on 15 euroa [((40 € x 6 000) + 6 000 €) : 2 000]. Jokaisen Yhtiö Oy:n osakkeen arvosta vähennetään 3/15 (rahavastikkeen suhteellinen osuus koko vastikkeesta). Vähennettävä hankintameno on 10 000 euroa x 3/15 = 2 000 euroa. Luovutusvoitoksi muodostuu 6 000 euroa - 2 000 euroa = 4 000 euroa. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi jää 10 000 - 2 000 = 8 000 euroa. 21.3 Jakautuminen Jakautumisessa jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät ilman selvitysmenettelyä kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. 1.1.2007 alkaen jakautuminen on voinut tapahtua myös osittaisjakautumisena siten, että myös jakautuva yhtiö jatkaa toimintaansa. Jakautuvan yhtiön osakkaat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai rahavastiketta. Verotuksessa jakautuvan yhtiön osakkeen hankintameno jaetaan jakautumisessa saataville vastaanottavien yhtiöiden osakkeille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön nettovarallisuutta siirtyy vastaanottaville yhtiöille. Jakautumistilanteessa yhtiö selvittää yleensä osakkeenomistajilleen ne perusteet ja jakosuhteen, joilla jakautuvan yhtiön osakkeen hankintameno jaetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden hankintamenoksi. Jos kuitenkin on ilmeistä, että vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde poikkeaa olennaisesti vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden käypien arvojen suhteesta, hankintamenon jakoperusteena käytetään osakkeiden käypien arvojen suhdetta. Jakautumisvastikkeena saatujen osakkeiden omistusajan katsotaan alkaneen silloin, kun osakkeenomistaja on hankkinut jakautuneen yhtiön osakkeet. Esimerkki 45: Antti on toukokuun 2005 lopussa omistanut 10 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita, joiden hankintameno on ollut 6,90 euroa per osake. Yhtiö Oyj jakautui 30.6.2005 (uudeksi) Yhtiö Oyj:ksi ja Uusyhtiö Oyj:ksi siten, että yhtä (vanhaa) Yhtiö Oyj:n osaketta vastaan sai yhden (uuden) Yhtiö Oyj:n ja yhden Uusyhtiö Oyj:n osakkeen. (Uudelle) Yhtiö Oyj:lle siirtyi 90 prosenttia ja Uusyhtiö Oyj:lle 10 prosenttia (vanhan) Yhtiö Oyj:n nettovarallisuudesta. Jakautumisen tapahduttua (uuden) Yhtiö Oyj:n osakkeen käypä arvo oli 5 euroa/osake ja Uusyhtiö Oyj:n osakkeen käypä arvo samoin 5 euroa/osake. Tässä tapauksessa (uudelle) Yhtiö Oyj:lle ja Uusyhtiö Oyj:lle siirtyneiden nettovarallisuuksien suhde poikkesi olennaisesti (uuden) Yhtiö Oyj:n ja Uusyhtiö Oyj:n osakkeiden käypien arvojen suhteesta, joten hankintamenon jakoperusteena käytetään osakkeiden käypien arvojen suhdetta (1:1). Jakautumisen jälkeen Antin omistaman (uuden) Yhtiö Oyj:n osakkeen hankintameno on 3,45 euroa/osake (= 6,90/2) ja Uusyhtiö Oyj:n osakkeen hankintameno samoin 3,45 euroa/osake (= 6,90/2). 21.4 Osakevaihto 21.4.1 Yleistä osakevaihdosta Osakevaihdossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen yhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien tuottamasta äänimäärästä tai jos osakeyhtiöllä on jo enemmän kuin puolet äänimäärästä, hankkii lisää osakkeita. Osakkeet hankkiva yhtiö antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita tai hallussaan olevia omia osakkeita. Osa vastikkeesta voidaan antaa rahana, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeista vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa. Osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihto ei realisoi luovutusvoiton tai -tappion verotusta. Verotus lykkääntyy osakevaihdossa saatujen osakkeiden vastikkeelliseen luovutukseen. Rahavastikkeen osalta vaihto on kuitenkin aina veronalainen luovutus. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan siten, että saadusta rahavastikkeesta vähennetään hankintamenona sama suhteellinen osa hankintamenosta, joka vastaa rahavastikkeen suhteellista osuutta koko vastikkeesta. Osakevaihdossa luovutetun osakkeen hankintameno jaetaan vastikkeena saatavien osakkeiden hankintamenoksi. Osakkeiden hankinta-ajankohta on alkuperäisten osakkeiden hankinta-aika, eikä osakevaihdolla ole merkitystä hankintameno-olettaman laskentaperusteisiin. Esimerkki 46: Bertta omistaa 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Bertta on hankkinut osakkeet 1 euron kappalehintaan vuonna
  8. Yhtiö Oyj:n 24.11.2009 alkaneessa osakevaihdossa Yhtiö Oyj:n osakkeenomistajat saivat yhtä Yhtiö Oyj:n osaketta kohden 1,05 Firma AB:n osaketta. Koska Bertalla oli 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita, joiden hankintameno oli 1,00 euroa/osake (yhteensä 100 euroa), hänellä oli osakevaihdon jälkeen 105 Firma AB:n osaketta, joiden hankintameno oli 0,95 euroa/osake (100 / 105). Hankinta-aika on vuosi
  9. Esimerkki 47: Antti omistaa 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Osakkeet on hankittu vuonna 2013 ja niiden yhteenlaskettu hankintameno on 2 000 euroa. Firma Oy tekee Yhtiö Oy:lle vaihtotarjouksen, jossa kahdella Yhtiö Oy:n osakkeella saa 0,75 Firma Oy:n osaketta. Jos vaihtosuhde ei mene tasan, suoritetaan erotus rahana. Rahavastiketta maksetaan 30 euroa osaketta kohden. Antti saa vaihdossa 37 Firma Oy:n osaketta ja 0,50 osakkeen osalta vastike suoritetaan rahana. Antti saa rahavastiketta 15 euroa. Luovutusvoitto lasketaan siten, että vastikkeen määrästä vähennetään rahaa vastaan luovutettujen osakkeiden hankintameno 20 euroa x 50 : 37 x 0,5 = 13,51 euroa. Luovutusvoitoksi saadaan 1,49 euroa (15 – 13,51) Vaihdossa saatujen osakkeiden hankintameno on Yhtiö Oy:n osakkeiden hankintameno 2 000 euroa vähennettynä rahavastikkeen luovutusvoittoa laskettaessa käytetyllä hankintamenolla 13,51 eurolla. Firma Oy:n osakkeiden hankintameno on siten 1 986,49 euroa, eli osakekohtainen hankintameno 53,68 euroa (1 986,49 : 37). 21.4.2 Osakevaihto ja EVL 52 f § 3 momentin maastapoistumisvero Osakevaihto ei aiheuta luovutusvoiton tai -tappion verotusta. Osakevaihdon verovapaus säilyy, vaikka osakkaana oleva luonnollinen henkilö muuttaa toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon eikä ole enää verotuksellisesti Suomessa asuva. Jos Suomesta muuhun ETA-alueen valtioon muuttanut henkilö kuitenkin luovuttaa osakevaihdossa saamansa osakkeet, ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, osakevaihdossa verottamatta jäänyt luovutusvoitto tulee verotettavaksi Suomessa. Tällöin luovutettuja osakkeita vastaava määrä, joka olisi ollut veronalaista tuloa, jos osakevaihtoon ei olisi sovellettu osakevaihtoa koskevaa säännöstä, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona vastikeosakkeiden luovutus tapahtui. Esimerkki 48: Bertta osti 10 000 kpl Firma Oy:n osakkeita vuonna
  10. Vuonna 2012 toteutetun osakevaihdon jälkeen hänellä oli 15 000 Bolag Ab:n osaketta. Osakevaihdossa syntyi laskennallista voittoa 50 000 euroa. Luovutusvoitto lasketaan siten, että vaihdossa saatujen osakkeiden vaihtohetken käyvästä arvosta vähennetään vaihdossa luovutettujen osakkeiden hankintameno. Vuoden 2013 aikana Bertta muutti pysyvästi Ruotsiin. Bertalle ei jäänyt Suomeen mitään kiinteitä siteitä, joten hänet katsottiin muutosta alkaen Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Vuonna 2016 Bertta myi 3 750 kpl Bolag Ab:n osakkeita. Koska osakevaihdosta ei ole kulunut niiden myyntihetkellä vielä viittä vuotta, Bertan osakevaihdossa verottamatta jäänyt luovutusvoitto verotetaan Suomessa. Luovutusvoittoverotuksen kohteena on kuitenkin vain luovutettuja osakkeita vastaava määrä osakevaihdon kohteena alun perin olleiden osakkeiden määrästä (10 000/15 000X3 750 = 2 500). Luovutusvoittona verotetaan 2 500/10 000 x 50 000 = 12 500 euroa. Maastapoistumisvero ei kohdistu siten niihin osakkeisiin, joiden perusteella Bertta sai hänellä vielä jäljellä olevat 11 250 osaketta. Jos henkilö siirtyy muualla kuin ETA-alueella sijaitsevassa valtiossa asuvaksi ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, osakevaihdossa verottamatta jäänyt luovutusvoitto verotetaan Suomessa, vaikka vastikkeena saatuja osakkeita ei luovutettaisikaan. Jos henkilö luovuttaa vastikeosakkeet tai muuttaa ETA-alueen ulkopuolelle vasta sen jälkeen, kun on kulunut vähintään viisi vuotta sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto tapahtui, osakevaihdon yhteydessä syntynyttä luovutusvoittoa ei veroteta Suomessa. Maastapoistumistilanteessa osakevaihdossa syntynyt luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen. 22 Rahasto-osuuden vaihto Sijoitusrahaston rahasto-osuudet ovat joko tuotto- tai kasvuosuuksia. Tuotto-osuudelle kertyvä tuotto maksetaan vuosittain rahasto-osuuden omistajalle ja kasvuosuudelle tuleva tuotto pääomitetaan vuosittain osaksi rahasto-osuuden omistajan rahasto-osuutta. Kasvuosuudelle kertynyt pääomitettu tuotto on siten mahdollista realisoida ainoastaan rahasto-osuuden luovutuksen kautta. Tuotto-osuuden vaihto saman rahaston kasvuosuuteen tai päinvastoin ei ole luovutus, eikä aiheuta luovutusvoiton verotusta. Mikäli sijoitusrahastolla on alarahastoja sitten, että ne eroavat toisistaan vain esimerkiksi vähimmäissijoitusmäärän ja hallinnointipalkkion suuruuden kohdalla, mutta omaisuusmassa on sama kaikissa alarahastoissa, ei vaihto alarahastosta toiseen ole verotuksessa luovutus. Sen sijaan rahasto-osuuden vaihto toisen rahaston rahasto-osuudeksi on luovutus, vaikka molemmat rahastot olisivat saman rahastoyhtiön hallinnoimia. Rahaston vaihdon johdosta lasketaan luovutusvoitto tai -tappio. Näin tehdään silloinkin, kun rahaa ei nosteta vaihdon yhteydessä, vaan rahasto-osuuksien lunastushinta käytetään suoraan toisen rahaston osuuksien merkintään. Jos rahasto-osuuden vaihto johtuu rahastojen sulautumisesta, ei luovutusvoiton verotus kuitenkaan realisoidu. 23 Arvopaperien luovutusjärjestys 23.1 Yleistä Jos verovelvollinen luovuttaa vain osan omistamistaan samanlaisista arvopapereista, esimerkiksi saman yhtiön saman lajisista osakkeista, luovutusvoiton laskemiseksi on ratkaistava, mitkä osakkeet hänen on katsottava luovuttaneen. Luovutusjärjestys voi vaikuttaa voiton tai tappion määrään, jos eri osakkeiden hankintameno on erisuuruinen ja osakkeita on hankittu eri aikoina. 23.2 Arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomien arvopaperien luovutusjärjestys Jos arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomat arvopaperit voidaan yksilöidä, verovelvollinen voi itse päättää arvopapereiden luovutusjärjestyksestä eli mitkä yksilöidyt arvopaperit hän luovuttaa. Verovelvollinen voi esimerkiksi luovuttaa tietyt numeroidut osakkeet, jos osakkeista on numeroitu osakekirja tai ne on numeroitu osakeluettelossa. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan tällöin vähentämällä osakkeen luovutushinnasta nimenomaan tuon tietyn, yksilöidyn osakkeen hankintameno. Mikäli myytäviä arvopapereita ei voida yksilöidä, verovelvollisen katsotaan myyvän suhteellisen osan jokaisesta eri aikana ja eri hinnalla hankkimastaan osake-erästä. Vähennettävän hankintamenon määrä ja mahdollinen hankintameno-olettaman käyttö ratkaistaan jokaisen osake-erän osalta erikseen. Esimerkki 49: Antilla on eri aikoina hankittuja, numeroimattomia Yhtiö Oyj:n paperisia osakkeita seuraavasti: vuonna 2011: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 25,50 euroa/osake vuonna 2013: 500 osaketta, perintö, perintöverotusarvo 14,00 euroa/osake vuonna 2015: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 14,70 euroa/osake. Antti myy 2 000 osaketta hintaan 17,00 euroa/osake vuonna
  11. Hänen katsotaan luovuttavan osakkeita seuraavasti: 800 kappaletta (1 000 : 2 500 x 2 000) vuonna 2011 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutustappio on 6 800 euroa ((800 x 17,00 euroa) - (800 x 25,50 euroa)); 400 kappaletta (500 : 2 500 x 2 000) vuonna 2013 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 200 euroa ((400 x 17,00 euroa - (400 x 14,00 euroa)); sekä 800 kappaletta vuonna 2015 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 840 euroa ((800 x 17,00 euroa) - (800 x 14,70 euroa)). 23.3 Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien arvo-osuuksien luovutusjärjestys Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia arvo-osuuksia ei yksilöidä numeroilla tai muilla tunnisteilla siten, että verovelvollinen voisi luovuttaa määräämänsä yksittäisen arvo-osuuden useammista saman yhtiön saman lajisista arvo-osuuksista. Arvo-osuuksien luovutusjärjestyksestä on säädetty, että arvo-osuudet tiettyyn omaisuuteen katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu, jollei verovelvollinen muuta näytä. Kyseessä on niin sanottu First In - First Out -periaate eli FIFO-periaate. Esimerkki 50: Antilla on eri aikoina hankittuja, arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia Yhtiö Oyj:n osakkeita seuraavasti: vuonna 2011: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 25,50 euroa/osake vuonna 2013: 500 osaketta, perintö, perintöverotusarvo 14,00 euroa/osake vuonna 2015: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 14,70 euroa/osake. Antti myy 2 000 osaketta hintaan 17,00 euroa/osake vuonna
  12. Hänen katsotaan luovuttavan osakkeita seuraavasti: 1 000 kappaletta vuonna 2011 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutustappio on 8 500 euroa ((1 000 x 17,00 euroa) - (1 000 x 25,50 euroa)); 500 kappaletta vuonna 2013 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 500 euroa ((500 x 17,00 euroa - (500 x 14,00 euroa)); sekä 500 kappaletta vuonna 2015 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 150 euroa ((500 x 17,00 euroa) - (500 x 14,70 euroa)). Verotuskäytännössä FIFO-periaatteen mukaisesta luovutusjärjestyksestä ei ole poikettu sillä perusteella, että verovelvollinen on ilmoittanut hänen tarkoituksensa olleen luovuttaa tietyt arvo-osuudet. Jos verovelvollinen on hankkinut saman yhtiön samoja arvo-osuuksia eri arvo-osuustileilleen, hän on kuitenkin voinut osoittaa luovuttaneensa tietyllä tilillä olleita arvo-osuuksia. FIFO-periaatetta sovelletaan siis arvo-osuustilikohtaisesti. Esimerkki 51: Antti on ostanut 100 kappaletta Yhtiö Oyj:n osakkeita hintaan 5 euroa/osake vuonna
  13. Osakkeet on ostettu arvo-osuustilille 1, jossa ne ovat jatkuvasti olleet. Antti on avannut vuonna 2005 toisen arvo-osuustilin (arvo-osuustili 2) ja ostaa sinne 300 Yhtiö Oyj:n osaketta hintaan 10 euroa/osake. Osakkeet ovat olleet jatkuvasti arvo-osuustilillä
  14. Antti myy 100 Yhtiö Oyj:n osaketta vuonna 2016 hintaan 12 euroa/osake arvo-osuustililtä
  15. Hänen katsotaan myyvän vuonna 2005 ostamiaan osakkeita, joiden hankintameno on 10 euroa/osake. Osakkeiden siirto arvo-osuustililtä toiselle ei ole saanto eikä luovutus. Siirto arvo-osuustililtä toiselle ei aloita uutta omistusajan laskentaa. Siirrettyjen osakkeiden paikan luovutusjärjestyksessä vastaanottavalla arvo-osuustilillä määrää niiden hankinta-aika. Esimerkki 52: Antti on ostanut 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita vuonna 1999 hintaan 5 euroa/osake. Osakkeet on ostettu arvo-osuustilille
  16. Antilla on ollut toinenkin arvo-osuustili (arvo-osuustili 2), jonne hän on ostanut 300 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita hintaan 10 euroa/osake vuonna
  17. Antti on siirtänyt vuonna 2007 arvo-osuustilillä 1 olleet 100 kpl Yhtiö Oyj:n osaketta (hankintahinta 5 euroa/osake) arvo-osuustilille
  18. Hän myy 150 Yhtiö Oyj:n osaketta vuonna 2016 arvo-osuustililtä
  19. Hänen katsotaan myyvän: 100 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 1999 ja joiden hankintahinta on ollut 5 euroa/osake ja 50 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 2005 ja joiden hankintahinta on ollut 10 euroa/osake. Antille jää (arvo-osuustilille 2) vielä 250 Yhtiö Oyj:n osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 2005 hintaan 10 euroa/osake. FIFO-periaatetta ei sovelleta arvo-osuuksien siirtoon arvo-osuustililtä toiselle, koska tilisiirto ei ole luovutus. Tilisiirto ei vaikuta saman lajisten arvo-osuuksien keskinäiseen luovutusjärjestykseen. Kun verovelvollinen siirtää arvo-osuustililtä toiselle vain osan saman lajisista arvo-osuuksista, hän ei voi verotukseen vaikuttavalla tavalla määrätä, että siirto koskee esimerkiksi tiettyyn hankintaerään kuuluvia arvo-osuuksia. FIFO-periaatteen sisältöä on täsmennetty verovuodesta 2008 alkaen. Luovutusjärjestystä ratkaistaessa arvo-osuudet katsotaan saaduiksi samana ajankohtana, josta niiden omistusaika lasketaan luovutusvoiton verotuksessa Siitä, miten omistusaika lasketaan eri tilanteissa, on kerrottu aiemmin tässä ohjeessa. Seuraavassa kerrotaan omistusajan laskennasta vielä erikseen FIFO-periaatteen kannalta eräissä käytännössä tavallisissa tilanteissa. 23.4 Osakeannissa saatujen osakkeiden luovutusjärjestys Kun osakeannissa saadaan uusia osakkeita vanhan osakkeenomistuksen perusteella ja sen mukaisessa suhteessa, uudet osakkeet katsotaan saaduiksi samana ajankohtana kuin merkinnän perusteena olevat vanhat osakkeet. Ratkaistaessa arvo-osuustilillä olevien vanhojen osakkeiden (arvo-osuuksien) ja niiden perusteella merkittyjen, samalle arvo-osuustilille lisättyjen uusien osakkeiden keskinäistä luovutusjärjestystä, vanhat osakkeet katsotaan luovutetuiksi ennen niiden perusteella merkittyjä uusia osakkeita. Esimerkki 53: Antti on ostanut 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita vuonna
  20. Hän on ostanut 50 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita lisää vuonna
  21. Yhtiö Oyj on järjestänyt vuonna 2013 rahastoannin, jossa osakkeenomistajat saavat yhtä vanhaa osaketta kohden yhden uuden Yhtiö Oyj:n osakkeen ilmaiseksi. Osakeannin tapahtuessa Antilla on 150 kpl Yhtiö Oyj:n osaketta. Antilla on ollut vain yksi arvo-osuustili. Hän saa vuonna 2007 ostamillaan 100 osakkeella 100 uutta osaketta ja vuonna 2010 ostamillaan 50 osakkeella 50 uutta osaketta. Antti myy 220 Yhtiö Oyj:n osaketta vuonna
  22. Hänen katsotaan luovuttavan osakkeita seuraavassa järjestyksessä: 100 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 2007; 100 osaketta, jotka hän on saanut vuoden 2013 osakeannissa vuonna 2007 ostamiensa osakkeiden perusteella; sekä 20 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna
  23. Myynnin jälkeen Antille jää vielä 80 Yhtiö Oyj:n osaketta, joista 30 on vuonna 2010 ostettuja osakkeita ja 50 kpl niiden perusteella vuoden 2013 osakeannissa saatuja osakkeita. Vähennettävän hankintamenon laskemisesta katso tämän ohjeen lukua 9.
  24. 23.5 Perintönä saatujen osakkeiden luovutusjärjestys Perintönä tai testamentilla saatujen osakkeiden omistusaika lasketaan perinnönjättäjän kuolemasta. Perinnönjaon toimittamisajankohta ei vaikuta omistusajan laskentaan, jos osakkeet saadaan perintöosuuden rajoissa tai testamenttimääräyksen perusteella. Esimerkki 54: Bertta on ostanut 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita arvo-osuustililleen vuonna
  25. Bertan isä on kuollut vuonna
  26. Hänen jäämistöönsä kuuluu 1 000 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Perinnönjako isän jälkeen on toimitettu vuonna
  27. Bertta on saanut perinnönjaossa itselleen 1 000 Yhtiö Oyj:n osaketta muiden perillisten saadessa vastaavasti muuta jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Bertta siirtää perinnönjaon jälkeen perintönä saamansa Yhtiö Oyj:n osa

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.