Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa Syventävä v
§:ssä on luettelo Suomesta saaduista tuloista. Luettelo on ainoastaan esimerkkiluettelo ja myös muita kuin luettelossa mainittuja tuloja voidaan katsoa Suomesta saaduksi tuloksi. Esimerkkiluettelossa mainittuja tuloja pidetään kuitenkin Suomesta saatuina ainoastaan kyseistä tuloa koskevan kohdan sanamuodon asettamissa rajoissa. Suomesta saatu eläketulo on lähtökohtaisesti säännöksen tarkoittamaa Suomesta saatua tuloa. Rajoitetusti verovelvollisten Suomesta saatujen eläketulojen verotukseen vaikuttavat sisäisen lainsäädännön lisäksi verosopimukset. 6.2 Suomesta saatu eläke (
ja 13 §) 6.2.1 Julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä saatu eläketulo on Suomesta saatua tuloa (
§ 5kohta).
Suomen valtion maksama eläke, joka perustuu ulkomaan edustustossa tehtyyn työhön voi kuitenkin olla verovapaata, jos henkilö oli työskentelyn aikana rajoitetusti verovelvollinen eikä hän ollut Suomen kansalainen, henkilö on eläkkeen maksuhetkellä rajoitetusti verovelvollinen eikä hän ole Suomen kansalainen (TVL 76 § 1 momentti 4 kohta) ja eläkkeen maksamista koskeva päätös on tehty 1.1.1996 tai sen jälkeen eikä verosopimus estä asuinvaltiota verottamasta eläkettä (TVL 76 § 2 momentti). 6.2.2 Muu kuin julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke Muu kuin julkisyhteisön palvelukseen perustuva eläke on Suomesta saatua tuloa, jos se välittömästi tai välillisesti perustuu työhön, tehtävään tai palvelukseen, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti suoritettu Suomessa täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun (
§ 5kohta).
Suomesta saatua tuloa on myös eläke, joka perustuu sellaiseen työhön, jonka ulkomaisen työnantajan palveluksessa ollut vuokratyöntekijä on tehnyt Suomessa täällä olevalle työn teettäjälle
§:n 4c kohdan tarkoittamalla tavalla. Merkitystä ei ole sillä, onko eläke kertynyt Suomen työeläkevakuutukseen vai esimerkiksi toisen valtion eläkejärjestelmään, kunhan se perustuu säännöksessä mainitulla tavalla Suomessa tehtyyn työhön, tehtävään tai palvelukseen. Jos eläke perustuu suomalaisen työn- tai toimeksiantajan lukuun tehtyyn työhön ja työ on tehty pääasiassa muualla kuin Suomessa, kertynyt eläke ei ole tuloverolain mukaan Suomesta saatua tuloa. Jos eläke kertyy useasta työsuhteesta, tarkastellaan jokaisen työsuhteen osalta erikseen, onko työskennelty pääasiallisesti ulkomailla (KHO 2014:146). Myös muu eläketulo, joka perustuu Suomesta otettuun liikenne- tai eläkevakuutuk seen, on Suomesta saatua tuloa (
§ 5kohta).
Rajoitetusti verovelvollisen eläke, joka perustuu välittömästi tai välillisesti suomalaisen vesi- tai ilma-aluksen lukuun tehtyyn työhön on Suomesta saatua tuloa (TVL 13 §). Esimerkiksi merimieseläke verotetaan Suomessa, vaikka henkilö ei olisi työskennellyt Suomessa. 6.2.3 Vapaaehtoinen eläkevakuutus Suomesta saatua tuloa on Suomesta otettuun vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke (
§ 5kohta).
Suomesta saatua tuloa on sekä henkilön itse ottamasta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta saatu eläke että työnantajan ottamasta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta saatu eläke, kun eläkevakuutus on otettu Suomesta. Suomesta saatua tuloa on myös työnantajan ottamasta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta saatu eläke, jos se välittömästi tai välillisesti perustuu työhön, tehtävään tai palvelukseen, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti suoritettu Suomessa täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun (
§:n 5 kohta). Merkitystä ei ole sillä, mistä maasta työnantaja on vakuutuksen ottanut, kunhan se perustuu säännöksessä tarkoitetulla tavalla Suomessa tehtyyn työhön, tehtävään tai palvelukseen. Suomesta saatua tuloa on myös eläketulo tai muu suoritus, joka on saatu toisesta valtiosta otetun vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen perusteella, siltä osin kuin vakuutuksen maksuja on vähennetty Suomen verotuksessa (
§ 12kohta).
Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin ja pitkäaikaissäästämiseen liittyvistä suorituksista voi lukea lisää Verohallinnon ohjeesta Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotus. 6.3 Eläkkeen verotus Suomessa 6.3.1 Suomesta ulkomaille maksettavan eläkkeen verotus Ulkomailla asuvien yleisesti verovelvollisten henkilöiden Suomesta saamia eläkkeitä verotetaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvien eläkkeitä. Myös ennakkoperintä toimitetaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvilla. Rajoitetusti verovelvollisten eläkkeiden verotukseen sovelletaan rajoitetusti verovelvollisten tulon verottamisesta annettua lakia (627/1978, lähdeverolaki). Ulkomailla asuvien rajoitetusti verovelvollisten Suomesta saatuja eläkkeitä verotetaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvien eläkkeitä (856/2005). Myös ennakkoperintä toimitetaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvilla. Eläkkeen verotus toimitetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) mukaan. Henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Verotuksessa henkilön kotikunta ei kuitenkaan muutu sinä aikana, jona häntä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena. Vaikka henkilö on vain osan verovuodesta yleisesti verovelvollinen, suorittaa hän kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta veroa koko verovuodelta sille kunnalle, joka oli hänen asuinkuntansa muuttoa edeltävän vuoden viimeisenä päivänä (VML 5 § 2 momentti ja kotikuntalaki 5 §). Koko vuoden rajoitetusti verovelvollisen kunnallisveron osuus määräytyy keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Vuonna 2022 keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 20,
- Rajoitetusti verovelvollisen kaikki verot menevät valtiolle (lähdeverolaki 15 § 2 momentti). Seuraavissa kappaleissa on nostettu eläkkeensaajien näkökulmasta tyypillisimpiä tilanteita yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Niissä on selvitetty, miten Suomesta maksettavia eläkkeitä kohdellaan verosopimuksen mukaan, kun Suomi on lähdevaltion asemassa ja verosopimuksen mukainen asuinvaltio on muu kuin Suomi. 6.3.2 Pohjoismaat Silloin, kun henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio on toisessa Pohjoismaassa ja hänelle maksetaan Suomesta eläkettä, voi Suomi aina lähdevaltiona verosopimuksen mukaan verottaa eläkettä. Näissä tilanteissa henkilön asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen hyvitys- tai vapautusmenetelmällä. Pohjoismaisessa veroportaalissa (www.nordisketax.net) on kuudella eri kielellä tietoa verotuksesta eri Pohjoismaissa ja niiden välillä. 6.3.3 Espanja Suomen ja Espanjan välistä nykyistä verosopimusta on sovellettu vuoden 2019 alusta lukien. Uuden verosopimuksen 17 artiklan 2 kappaleen ja 18 artiklan 2 kappaleen nojalla Suomessa voidaan verottaa lähes kaikki Suomesta Espanjassa asuvalle henkilölle maksettavat eläkkeet, etuudet ja elinkorot. Vuosina 2019-2021 voimassa olleen siirtymäsäännöksen vuoksi Suomi ei kuitenkaan ole voinut verottaa vanhan verosopimuksen 18 artiklan tarkoittamia aikaisempaan palvelukseen perustuvia eläkkeitä eikä suomalaisen julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä karttuneita eläkkeitä siltä osin kuin eläke on ollut veronalaista tuloa eläkkeensaajan asuinvaltiossa Espanjassa. Nykyisen verosopimuksen määräyksiä siitä, että Suomi voi verottaa lähes kaikki Suomesta maksettavat eläketulot, sovelletaan siten täysimääräisesti vasta 1.1.2022 alkaen saatuihin eläketuloihin. Tässä luvussa kerrotaan nykyisen verosopimuksen mukaisesta verotuksesta. Vuoden 2018 loppuun asti sovellettavasta vanhasta Espanjan verosopimuksesta kerrotaan tämän ohjeen aiemmissa versioissa, jotka löytyvät ohjeen versiohistoriasta. Siirtymäsäännöksen sisällöstä on kerrottu tarkemmin vuosina 2019-2021 voimassa olleissa ohjeversioissa. Suomella on oikeus verottaa Suomesta maksettavat yksityissektorin työeläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet, vapaaehtoiseen yksilölliseen tai kollektiiviseen eläkevakuutukseen perustuvat eläkkeet, yrittäjäin eläkelakiin (1727/2006, YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelakiin (1280/2006, MYEL) perustuvat eläkkeet. Suomalaisen julkisyhteisön palveluksessa kertyneet eläkkeet verotetaan Suomessa. Jos eläkkeensaaja asuu Espanjassa ja on sen kansalainen, verotetaan julkisyhteisön palveluksessa kertynyt eläke kuitenkin vain Espanjassa. Jos eläke on kertynyt suomalaisen julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä, sovelletaan siihen yksityistä eläkettä koskevan 17 artiklan määräyksiä, jolloin Suomesta maksettava eläke verotetaan Suomessa eikä eläkkeensaajan kansalaisuudella ole merkitystä. Suomessa verotetaan myös kansaeläke, takuueläke ja muut sosiaalivakuutuslainsäädännön tai julkisen sosiaaliturvan mukaan maksettavat eläkkeet ja etuudet, esimerkiksi äitiys- isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä työttömyyspäiväraha. Liikennevakuutuslain nojalla maksettavaan eläkkeeseen sovelletaan kuitenkin verosopimuksen muu tulo -artiklaa ja se verotetaan vain tulonsaajan asuinvaltiossa. 6.3.3.1 Käänteinen hyvitys Espanjan verosopimuksen 17 artiklan kappaleen tarkoittamien eläkkeiden, etuuksien ja elinkorkojen kaksinkertainen verotus poistetaan niin sanottua käänteistä hyvitystä käyttämällä. Käänteistä hyvitystä sovelletaan siten esimerkiksi Suomesta maksettaviin yksityissektorin työeläkkeisiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin, vapaaehtoiseen yksilölliseen tai kollektiiviseen eläkevakuutukseen perustuviin eläkkeisiin, yrittäjäin eläkelakiin (YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelakiin (MYEL) perustuviin eläkkeisiin. Käänteistä hyvitystä sovelletaan myös suomalaisen julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä kertyneeseen eläkkeeseen. Samoin sitä sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädännön perusteella maksettaviin etuuksiin. Käänteinen hyvitys tarkoittaa sitä, että Suomesta Espanjassa asuvalle henkilölle maksettava eläke, etuus tai elinkorko verotetaan Suomessa siten, että Suomen verotuksessa hyvitetään samasta tulosta Espanjaan maksettu vero. Hyvitys ei voi kuitenkaan ylittää samasta tulosta Suomessa menevän veron määrää. Menetelmälain tarkoittamaa käyttämätöntä ulkomaisen veron hyvitystä koskevat säännökset eivät tule sovellettavaksi, koska kyseinen laki koskee vieraasta valtiosta saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen poistamista. Jos henkilöllä on Suomesta saadun eläkkeen lisäksi muita veronalaisia tuloja asuinvaltiossaan, lasketaan eläkkeestä käänteisellä hyvityksellä hyvitettävän veron määrä puhtaiden tulojen suhteessa. Verovelvollisen on siksi selvitettävä veroilmoituksellaan, minkä verran Suomesta saadusta eläkkeestä on maksettu veroa asuinvaltioon ottaen huomioon mahdolliset kyseisessä valtiossa tulosta tehtävät niin sanotut luonnolliset vähennykset (tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot). Esimerkki 1: Henkilö A asuu Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen mukaan Espanjassa. Henkilö on verovuonna saanut Suomesta yksityissektorin työeläkettä yhteensä 25 000 euroa. Tämän lisäksi hänellä on ollut palkkatuloja espanjalaiselta työnantajalta yhteensä 5 000 euroa ja tähän palkkatuloon kohdistuvia tulonhankkimismenoja 1 000 euroa. Espanjaan maksettavan veron määrä yhteensä on 5 000 euroa. Suomessa hyvitettävä määrä lasketaan puhtaiden ansiotulojen suhteessa 25 000 EUR / (25 000 EUR + (5 000 EUR – 1 000 EUR)) x 5 000 EUR = 4 310,34 EUR. 6.3.4 Portugali Suomen ja Portugalin välillä ei ole voimassa olevaa verosopimusta. Suomesta Portugalissa asuvalle henkilölle maksettava eläke verotetaan tästä syystä Suomen sisäisen lainsäädännön määräysten mukaisesti. Jos Portugalissa asuva henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, hän on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa täältä ja muualta saamastaan tulosta. Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö on Suomessa verovelvollinen kaiken tyyppisistä eläketuloista ja riippumatta siitä, mistä ne maksetaan. Jos Portugalissa asuva henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa täältä saamastaan tulosta. Edellä kohdissa 6.2.1-6.2.3 on käsitelty sitä, milloin eläketulo on rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle Suomesta saatua tuloa. 6.3.5 Ranska Ranskan ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan eläkkeen verotusoikeus on vain asuinvaltiolla, jos kyse ei ole julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä palveluksesta saadusta eläkkeestä. Lähdevaltiossa voidaan verottaa julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke, jos kyseessä on ollut julkinen tehtävä (19 artikla 1 kappale). Ranskan verosopimuksen mukaan muut kuin aikaisempaan palvelukseen perustuvat eläkkeet verotetaan vain asuinvaltiossa ja näihin eläkkeisiin sovelletaan verosopimuksen muu tulo-artiklaa (21 artikla). Tällöin esimerkiksi kansaneläke, henkilön itse ottamaan vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen ja liikennevakuutukseen perustuva eläke, verotetaan vain asuinvaltiossa. 6.3.6 Italia ja Australia Eläkkeensaajan kansalaisuudella on eräissä sopimuksissa merkitystä myös, kun muidenkin kuin julkiseen tehtävään perustuvien eläkkeiden verotusoikeutta jaetaan. Suomen ja Italian välisen verosopimuksen (SopS 55/1983) mukaan, jos Italiassa asuva henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, saa Suomesta sosiaalilainsäädäntöön perustuvaa eläkettä, ei Suomella lähdevaltiona ole verotusoikeutta eläkkeeseen. Tällainen eläke verotetaan vain asuinvaltiossa (18 artikla 2 kappale). Sen sijaan Italiassa asuvan Suomen kansalaisen saama Suomen sosiaalilainsäädäntöön perustuva eläke voidaan verottaa Suomessa, mutta eläkkeen kaksinkertainen verotus poistetaan tässä tapauksessa Suomessa käänteisellä hyvityksellä (23 artikla 3 kappale). Käänteisestä hyvityksestä on kerrottu tarkemmin ohjeen luvuissa 4.5.2 ja 6.3.3.
- Suomen ja Australian välisen verosopimuksen (SopS 91/2007) mukaan vain asuinvaltiolla on verotusoikeus eläkkeisiin, jos henkilö ei ole lähdevaltion kansalainen (17 artikla 3 kappale). Määräys koskee kaikkia eläkkeitä eli niin sosiaalilainsäädäntöön kuin yksityiseen palvelukseen tai julkisyhteisön palvelukseen perustuvia eläkkeitä. 6.3.7 Saksa Suomen ja Saksan välistä uutta verosopimusta (SopS 86/2017) sovelletaan vuoden 2018 alusta lukien saatuihin eläketuloihin. Uuden verosopimuksen mukaan Suomi voi verottaa kaikkia Suomesta maksettavia eläkkeitä. Suomi ei kuitenkaan voi verottaa julkisyhteisön palvelukseen perustuvaa eläkettä, jos eläkkeensaaja asuu Saksassa ja on Saksan kansalainen. Jos eläke perustuu julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä tehtyyn työhön, eläke verotetaan kuitenkin edellä mainitusta poiketen Suomessa. 6.3.8 Eläkevakuutuksen takaisinosto Takaisinostettavat eläkevakuutukset ovat yleensä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Eläkevakuutuksen takaisinosto liittyy useimmiten tilanteeseen, jossa vakuutusyhtiö yksipuolisesti muuttaa vakuutusehtoja tai vakuutuskanta siirretään toiseen vakuutusyhtiöön. Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen takaisinostosuoritus on ansiotuloa siltä osin kuin se perustuu Suomessa ansiotulosta vähennettyihin vakuutusmaksuihin. Muilta osin suoritus on pääomatuloa. Takaisinostosuoritukseen sovelletaan verosopimuksen muu tulo -artiklaa. Muu tulo ‑artikla antaa yleensä verotusoikeuden vain tulonsaajan asuinvaltiolle. Joidenkin sopimusten mukaan takaisinostosuoritus voidaan verottaa myös lähdevaltiossa (esimerkiksi Kanada ja Viro). 6.4 Sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu Suomesta ulkomaille maksettavista eläkkeistä Ulkomaille muuttaneelle henkilölle määrätään Suomessa vakuutetun sairaanhoitomaksu, jos hän edelleen kuuluu muuttonsa jälkeen Suomen sosiaaliturvaan. Sairaanhoitomaksu määrätään myös silloin, kun Suomi vastaa sairaanhoitokustannusten korvaamisesta uudelle asuinvaltiolle (SVL 18 luku 6 §). . Sairaanhoitomaksu määrätään, vaikka eläketulo verotettaisiin vain asuinvaltiossa, koska verosopimukset eivät vaikuta sairausvakuutusmaksujen määräämiseen. Sairaanhoitomaksun maksuvelvollisuus poistuu, jos henkilö esittää Kelan todistuksen, jonka mukaan hän ei ole Suomessa vakuutettu eikä Suomi EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 perusteella vastaa hänen sairaanhoitokustannustensa korvaamisesta uudelle asuinvaltiolle silloin, kun uusi asuinvaltio on EU/ETA-alueella tai Sveitsi. Brexit ei vaikuta Suomen kustannusvastuisiin, vaan Britanniaan maksettavan eläkkeen osalta sairausvakuutusmaksu määrätään samoin perustein kuin ennen Brexitiä. 6.5 Verotusoikeuden siirtyminen uudelle asuinvaltiolle Suomesta ulkomaille muuttava eläkkeensaaja on usein ainakin aluksi yleisesti verovelvollinen sekä Suomessa että uudessa asuinvaltiossa eli henkilö on niin sanottu kaksoisasuja. Tällöin verosopimuksen perusteella ratkaistaan se valtio, jossa henkilön katsotaan asuvan verosopimusta sovellettaessa. Säännökset kaksoisasumistilanteen ratkaisemiseksi ovat verosopimuksen 4 artiklan 2 kappaleessa. Artiklan mukaan kaksoisasuja asuu sopimusta sovellettaessa siinä valtiossa, jossa hänellä on pysyvä asunto varattuna käyttöönsä. Jos eläkkeensaajan käyttöön on varattu asunto molemmissa valtioissa, hän asuu siinä valtiossa, jossa hänellä on elinetujen keskus (kiinteimmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet). Verotuskäytännössä henkilökohtaisten siteiden merkitystä on korostettu. Esimerkiksi silloin, kun henkilö asuu perheineen pääasiallisesti toisessa valtiossa olevassa asunnossa, voidaan elinetujen keskuksen katsoa olevan toisessa sopimusvaltiossa siitä huolimatta, että Suomessa olisi merkittäviä taloudellisia siteitä. Jos verovelvollisella ei ole pysyvää asuntoa kummassakaan sopimusvaltiossa tai ei pystytä ratkaisemaan kummassa valtiossa elinetujen keskus on, ratkaistaan verosopimuksen tarkoittama asuinvaltio sen perusteella, missä henkilö pysyvästi (tavanomaisesti) oleskelee. Verotuskäytännössä on ratkaisevana pidetty sitä, kummassa valtiossa oleskelua on enemmän. Silloin kun henkilö oleskelee pysyvästi useassa valtiossa tai ei oleskele pysyvästi missään niistä, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on. Harvinaista on, että verosopimuksen tarkoittama asuinpaikka jouduttaisiin ratkaisemaan kansalaisuuden perusteella. Eläkkeen verotusoikeuden siirtyminen Suomesta eläkkeensaajan asuinvaltiolle edellyttää, että henkilön katsotaan asuvan toisessa valtiossa verosopimuksen tarkoittamalla tavalla. Tämä edellyttää, että muutto toiseen maahan on ollut todellinen ja pysyvä. Jos eläkkeensaajalle ei jää kotia Suomeen, edellytysten täyttyminen on yleensä selvää. Jos eläkkeensaajalla on edelleen tosiasiallisesti asunto käytettävänään Suomessa ja hän myös oleskelee Suomessa runsaasti, edellytysten täyttymisen arviointi ei ole yksiselitteistä. Tällöin verosopimuksen mukaisen asuinvaltion määrittely vaatii erityisen huolellista eläkkeensaajan kokonaistilanteen tarkastelua. Eläkkeen verotusoikeus voi siirtyä vasta, kun riittävä selvitys muuton pysyvyydestä on esitetty eli on annettu selvitys esimerkiksi seuraavista seikoista: selvitys eläkkeensaajan asunnosta: On osoitettu, että eläkkeensaajalla on pysyvä asunto käytettävänään toisessa valtiossa (verotuskäytännössä pysyvänä asuntona on yleensä pidetty vähintään vuoden ajaksi omaan käyttöön varattua asuntoa). Selvityksenä käy esimerkiksi kopio kauppakirjasta tai vuokrasopimuksesta. On annettu selvitys siitä, että Suomessa olevasta kodista on luovuttu, esimerkiksi kopio kauppakirjasta, todistus vuokrasopimuksen irtisanomisesta tai selvitys asunnon antamisesta vuokralle. missä eläkkeensaajan perhe asuu kuinka paljon eläkkeensaaja oleskelee Suomessa muuton jälkeen minkälaisia tuloja eläkkeensaaja saa Suomesta ulkomaille muuton jälkeen ja harjoittaako hän elinkeinotoimintaa Suomessa asuinvaltion veroviranomainen pitää eläkkeensaajaa verosopimuksen tarkoittamalla tavalla siinä valtiossa asuvana Tästä seuraa, että asuinvaltiossa voidaan verottaa Suomesta ja muualta saatuja tuloja (maailmanlaajuinen verotusoikeus). Asumisen todistamiseen voi käyttää esimerkiksi lomaketta Todistus henkilön verotuksellisesta asuinpaikasta Suomen veroviranomaisia varten
(6132f). Monella valtiolla on oma todistuslomakkeensa, jonka avulla kyseisen valtion veroviranomainen todistaa henkilön verosopimuksen mukaisen asuinpaikan olevan kyseisessä valtiossa. Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuuluminen On annettu Kelan todistus siitä, että eläkkeensaaja ei kuulu Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan tai todistus Kela-kortin luovuttamisesta. eläkkeensaaja on tehnyt Suomessa väestörekisteriviranomaiselle ilmoituksen pysyvästä muutosta ulkomaille Ulkomaille muuttanut eläkkeensaaja voi hakea Suomesta maksettavan eläkkeensä verotusoikeuden siirtoa uudelle asuinvaltiolleen lomakkeella Lähdeverokortti- tai verokorttihakemus – ulkomaille muuttava tai siellä asuva henkilö
(6207a). Jos verosopimus estää eläkkeen verottamisen Suomessa, verotusoikeus voi siirtyä asuinvaltiolle aikaisintaan siitä hetkestä, jolloin sekä Suomesta muuttopäivä että asuinvaltion veroviranomaisen todistus verosopimuksen mukaisesta asumisesta ovat samanaikaisesti voimassa. Esimerkki 2: Suomen kansalainen Y on vuokrannut asunnon Espanjasta kahdeksaksi kuukaudeksi, syyskuun alusta (vuosi 1) huhtikuun loppuun (vuosi 2). Y tekee Suomessa muuttoilmoituksen maistraattiin ja ilmoittaa uudeksi osoitteekseen syyskuun alusta alkaen Espanjan asuntonsa osoitteen. Vuoden 2 kesän aikana asunto on vuokranantajan käytössä, mutta Y vuokraa asunnon uudestaan syyskuun alusta vuonna 2. Y:n puoliso on jäänyt asumaan Suomen asuntoon ja Y tulee kesäksi Suomeen toukokuun alusta elokuun loppuun. Suomesta Y saa aikaisempaan yksityiseen palvelukseen perustuvaa eläkettä. Ensimmäisenä vuonna
(1)Espanja ei katso Y:n olevan siellä asuva, eikä Espanja verota Y:n Suomesta saamaa eläkettä, koska Y on oleskellut Espanjassa alle 183 päivää kalenterivuoden aikana. Seuraavana vuonna (vuosi 2) Y saa Espanjasta asuinpaikkatodistuksen, koska on oleskellut Espanjassa yli 183 päivää kalenterivuoden aikana. Lisäksi hän saa Kelalta päätöksen siitä, että hän ei kuulu enää Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, koska hän asuu ulkomailla. Y vaatii Suomen verotuksessa, että hänet on katsottava verosopimuksen mukaan Espanjassa asuvaksi, koska hän oleskelee Suomessa vain kesäisin. Y:n katsotaan olevan Suomessa verosopimuksen mukaan asuva ja maailmanlaajuisista tuloistaan verovelvollinen koko ajanjaksolta, koska Y:llä on Suomessa käytössään pysyvä asunto ja Y:n perhe asuu Suomessa eikä hänellä ole Espanjassa käytössään pysyvää asuntoa. Esimerkki 3: A ilmoitti väestötietoviranomaiselle muuttaneensa Espanjaan 1.7.
- Espanjan veroviranomaiselta saadun todistuksen mukaan A on Espanjassa asuva 1.1.2024 alkaen. Espanjaa voidaan edellytysten täyttyessä pitää A:n verosopimuksen mukaisena asuinvaltiona 1.7.2024 alkaen. 6.6 Asuinvaltion vaihtuminen kesken vuotta Henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio vaihtuu usein kesken vuotta. Asuinvaltio vaihtuu yleensä heti muuttohetkellä, jos muutto on pysyvä. Asuinvaltion määrittämiseen vaikuttaa verosopimuksen lisäksi uuden asuinvaltion sisäinen lainsäädäntö. Jos henkilö katsotaan sisäisen lainsäädännön mukaan kyseisessä valtiossa asuvaksi, tulee lisäksi ratkaista, mikä on henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Verosopimuksen mukainen asuinvaltio ratkaistaan yleensä verosopimuksen 4 artiklan perusteella. Esimerkki 4: Jos henkilö muuttaa kesken vuotta Suomesta Espanjaan, eläkkeensaajan muuttovuoden verotukseen vaikuttaa muuton ajankohta. Jos eläkkeensaaja muuttaa Espanjaan loppuvuodesta siten, että muuttovuonna Espanjassa oleskelu jää korkeintaan 183 päivään kalenterivuonna, ei Espanja pidä sisäisen lainsäädäntönsä perusteella eläkkeensaajaa verovelvollisena Espanjassa miltään ajalta kyseisen kalenterivuoden aikana, eikä henkilö ole myöskään verosopimuksen tarkoittamalla tavalla Espanjassa asuva. Koska henkilö ei ole verosopimuksen mukaan Espanjassa asuva, ei Suomen ja Espanjan välinen verosopimus rajoita Suomen verotusoikeutta kyseisenä kalenterivuonna. Suomessa voidaan määrätä vero eläkkeensaajan tuloista, niin eläketuloista kuin kaikista muistakin tuloista, koko vuodelta. Samoin on myös silloin, jos henkilö muuttaa kesken vuotta Espanjasta Suomeen ja eläkkeensaaja on oleskellut kyseisen kalenterivuoden aikana Espanjassa enintään 183 päivää. Poikkeuksena tällöin on, että Suomella ei ole verotusoikeutta tuloihin, jotka henkilö ennen ulkomailta muuttoa on saanut muualta kuin Suomesta, jos eläkkeensaaja on ollut Suomessa rajoitetusti verovelvollinen ennen paluumuuttoa. Jos eläkkeensaaja muuttaa Espanjasta Suomeen tai on muuttanut Suomesta Espanjaan niin, että henkilö oleskelee kalenterivuoden aikana Espanjassa yli 183 päivää, Espanja pitää sisäisen lainsäädäntönsä perusteella eläkkeensaajaa siellä verovelvollisena koko kalenterivuoden ajalta. Verosopimuksen mukaan henkilö katsotaan kuitenkin Espanjassa asuvaksi ainoastaan sieltä muuttoon saakka tai vasta sinne muuttohetkestä alkaen. Verosopimus voi siten rajoittaa Suomen verotusoikeutta Suomeen muuttoon saakka tai Suomesta muuttohetkestä alkaen. Suomesta Espanjassa asuvalle maksettavien eläkkeiden verotuksesta kerrotaan tarkemmin ohjeen luvussa 6.3.
- johtava veroasiantuntija Tero Määttä johtava veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri Liite 1: Taulukko ulkomailta Suomeen maksettavien eläkkeiden verosopimuksen mukaisesta verotusoikeudesta Huom! Taulukossa on esitetty yleiset periaatteet, yksittäiset tapaukset on tarkistettava verosopimuksesta. V = vapautusmenetelmä H = hyvitysmenetelmä Y = yksinomainen verotusoikeus Suomella Taulukko ulkomailta Suomeen maksettavien eläkkeiden verosopimuksen mukaisesta verotusoikeudesta Valtio, josta eläke maksetaan Sosiaalilainlainsäädäntöön perustuva eläke Julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke Muu aikaisempaan yksityiseen palvelukseen perustuva eläke, elinkorko ja julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke Alankomaat ja Sambia Australia V H1) V2) H1) H Y Arabiemiraatit, Argentiina, Azerbaidzhan, Barbados, Indonesia, Kazakstan, Moldova, Uzbekistan, Turkmenistan, Hongkong ja Sri Lanka (2019 alkaen) H11) V2) 3) H Armenia, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Brasilia, Irlanti, Israel, Kirgistan, Kroatia, Makedonia, Meksiko, Pakistan, Serbia ja Montenegro, Singapore, Slovakia, Slovenia, Tadžikistan, Thaimaa7), Tšekki, Ukraina, Uruguay ja Vietnam H V2) Y12) Bulgaria V Y Y Espanja H13) V2) H14) Egypti ja Ranska Y V4) Y Italia7), Sveitsi ja Tansania Y V2) Y Kiina, Marokko ja Puola H V2) Y Filippiinit5), Itävalta, Kiina, Korea, Kreikka, Kypros, Unkari, USA ja Uusi Seelanti V V2) Y5) 12) Iso-Britannia, Malta ja Romania V V2) V Japani Kanada Y H H10) H Y H Latvia, Liettua ja Viro Luxemburg, Malesia V V V2) V H6) Y Pohjoismaat9) H H H Venäjä ja Etelä-Afrikka V V V Intia, Saksa Turkki H V2) V2) V2) H Y8) 1) kuitenkin Y, jos saaja ei ole Australian kansalainen 2) kuitenkin Y, jos saaja on Suomen kansalainen 3) Barbadokselta saatuun eläkkeeseen vapautusmenetelmä kansalaisuudesta riippumatta 4) kuitenkin Y, jos eläke ei ole ansaittu julkiluonteissa tehtävässä, tai virkamiehenä (Ranska) 5) Filippiinien sopimus ei koske kunnallisveroa; yksityissektorin eläkkeestä voidaan kuitenkin verottaa Filippiineillä (H), jos se maksetaan filippiiniläisen yrityksen eläkejärjestelmän perusteella, jota ei ole Filippiinien lainsäädännön mukaisesti rekisteröity 6) kuitenkin Y, jos saaja on kansalaisuudeton tai Suomen kansalainen olematta samalla maksajavaltion kansalainen 7) lähdevaltio voi verottaa kansalaistensa sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuvan eläkkeen, mutta sen on poistettava kaksinkertainen verotus 8) kuitenkin V 2), jos kyseessä julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke 9) kuitenkin V, jos kyseessä ”vanha” eläke (alkanut 4.4.2008 tai ennen, ks. luku 5.2 )10) kuitenkin V, jos Japanista eläkettä saava on Japanin kansalainen 11) kuitenkin V, jos kyseessä Argentiinasta saatu, siellä luonteeltaan verovapaa sosiaaliturvasuoritus 12) kuitenkin H, jos elinkorko Belgiasta, Brasiliasta, Israelista, Kyproksesta, Meksikosta, Slovakiasta, Tadžikistanista, Tšekistä tai Uruguaysta 13) Eläke verotetaan Suomessa ja Espanjassa hyvitetään Suomen vero (käänteinen hyvitys). 14) Eläke verotetaan Suomessa ja Espanjassa hyvitetään Suomen vero (käänteinen hyvitys). Liite 2: Taulukko Suomesta ulkomaille maksettavien eläkkeiden verosopimusten mukaisesta verotusoikeudesta Huom! Taulukossa on esitetty yleiset periaatteet, yksittäiset tapaukset on tarkistettava verosopimuksesta. x = verosopimus sallii verottamisen Suomessa– = verosopimuksen mukaan verotetaan vain asuinvaltiossa Taulukko Suomesta ulkomaille maksettavien eläkkeiden verosopimusten mukaisesta verotusoikeudesta Asuinvaltio Sosiaalilainsäädäntöön perustuvat eläkkeet mm. TyEL-, YEL-, MyEL-, merimieseläke, tapaturmaeläke, kansaneläke, perhe-eläke Julkisyhteisön palveluksessa ansaittu eläke ja julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke Vakuutetun tai työnantajan ottamaan vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke Muu eläke, esimerkiksi liikennevakuutuseläke tai muu riskivakuutukseen perustuva eläke Alankomaat x10) x5) x8) 10) – Australia x2) x2) – – Egypti – x1) x x Japani, Ranska9) – x1) 4) – – Albania, Azerbaidzhan, Belgia, Georgia, Hongkong, Israel, Kirgistan11), Kypros, Makedonia11), Malta, Moldova, Romania, Singapore, Slovakia, Tadžikistan, Tšekki, Turkmenistan, Ukraina, , Valko-Venäjä x x5) 15) x – Bosnia-Hertsegovina, Irlanti, Itävalta, Korean tasavalta, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Serbia ja Montenegro, Sveitsi, Unkari, USA x x5) – – Malesia, Bulgaria x x – – Barbados, Etelä-Afrikka, Islanti, Kanada7), Norja, Ruotsi, Tanska x x x x Armenia11), Venäjä x x x – Arabiemiraatit, Argentiina, Brasilia, Iso-Britannia, Filippiinit, Indonesia, Intia, Kazakstan, Pakistan, Sambia, Sri Lanka, Thaimaa, Uruguay, Uusi Seelanti, Uzbekistan, Vietnam x x5) 14) x x Tansania – x1) 3) – – Espanja x x13) x – Puola x x5) x – Latvia, Liettua, Viro x x5) x6) x Meksiko x8) x5) x8) x Italia x2) x5) – – Kiina, Marokko, Saksa x x5) x x Turkki x3) x3) x x Slovenia x11) x5) 12) x11) – muu valtio x x x x 1) kuitenkin –, jos eläke maksetaan työstä julkisyhteisön liiketoiminnan yhteydessä2) kuitenkin –, jos saaja ei ole Suomen kansalainen3) kuitenkin –, jos saaja on asuinvaltion kansalainen4) kuitenkin –, jos kyseessä ei ole julkisluonteista tehtävää hoidettaessa ansaittu eläke5) kuitenkin –, jos saaja on asuinvaltion kansalainen eikä eläke ole ansaittu julkisyhteisön liiketoiminnassa6) kuitenkin –, jos saaja on asuinvaltion kansalainen olematta samalla Suomen kansalainen. Jos saaja on Suomen kansalainen, vero on 15 %7) vero eläkkeestä enintään 20 %. Ostetusta eläkkeestä (elinkorosta) vero on enintään15 %, jos maksut eivät ole olleet verotuksessa kokonaan tai osittain vähennyskelpoisia8) vero eläkkeestä enintään 20 %9) erillissopimus Suomen dipl. edustustossa Ranskassa paikalta palkattuina palvelleiden osalta10) kuitenkin –, jos eläkkeensaaja jo 20.12.1997 asui Alankomaissa ja oikeus eläkkeeseen alkoi ennen tätä ajankohtaa11) vero enintään 25 %12) vero enintään 25 %, jos eläke on ansaittu julkisyhteisön elinkeinotoiminnassa.13) Julkisyhteisön palveluksessa (muussa kuin liiketoiminnan yhteydessä kertynyt) ansaittu eläke kuitenkin -, jos eläkkeensaaja on Espanjan kansalainen14) Sri Lankan osalta X, vaikka henkilö olisi asuinvaltion kansalainen, jos hän on lisäksi Suomen kansalainen ja Suomessa yleisesti verovelvollinen. Tällöin Suomen on hyvitettä julkisyhteisön maksamasta eläkkeestä, joka ei ole kertynyt julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä, Sri Lankaan maksettu vero.15) kuitenkin - , jos saaja asuu Hongkongissa ja hänellä on oikeus oleskella siellä Sivu on viimeksi päivitetty 30.1.2025