§:n 1 momentin 2 kohta). Kaavamaista ennakonpidätysprosenttia ei käytetä, jos suorituksen saaja esittää suorituksen maksajalle käyttökorvausta varten määrätyn muutosverokortin hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua. Muutosverokortilla ennakonpidätysprosentti voi olla pienempi kuin kaavamainen ennakonpidätysprosentti. Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavasta käyttökorvauksesta on 13 prosenttia (
§:n 3 momentti). Jos suorituksen saaja on maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä, ei ennakonpidätystä toimiteta. Mahdollinen arvonlisäveron osuus vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPA 10 § ja 15 §:n 4 momentti). 6.4 Ennakonpidätys työkorvauksesta 6.4.1 Yleistä Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Työkorvaus on saajansa elinkeinotoiminnan tuloa tai muuta ansiotuloa. Sitä, onko suoritus luonteeltaan palkkaa, työkorvausta, tavaran kauppahintaa, osittain tavaran kauppahintaa ja osittain palvelua vai vuokraa, on käsitelty tarkemmin erillisessä Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa. Työkorvauksen maksajan on toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys vain, jos työkorvauksen saajaa ei ole suorituksen maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Ennakkoperintärekisterissä olevan yrittäjän kuolema ei vaikuta ennakkoperintärekisteröintiin. Kuolinpesä on ennakkoperintärekisterissä siihen saakka, kunnes kuolinpesä lopullisesti jaetaan ja se tekee lopettamisilmoituksen. Työkorvauksen maksajan on toimitettava ennakonpidätys, vaikka se maksaa työkorvauksen rahoitusyhtiölle sen vuoksi, että työkorvauksen saaja on myynyt tai siirtänyt laskusaatavan rahoitusyhtiölle. Maksajan on toimitettava ennakonpidätys myös konkurssipesälle maksettavasta työkorvauksesta, jos työ on tehty konkurssiin asettamisen jälkeen eikä konkurssipesä ole suorituksen maksuhetkellä merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Sen sijaan konkurssipesälle maksettavasta suorituksesta, joka perustuu konkurssivelallisen ennen konkurssiin asettamista suorittamaan työhön, tehtävään tai palvelukseen, ei ole toimitettava ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 24 kohta). Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle luonnolliselle henkilölle maksettavasta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys työkorvausta varten määrättyjen ennakonpidätystietojen mukaan (EPA 10 §). Palkkaa varten määrättyjä ennakonpidätystietoja ei siis voi käyttää ennakonpidätyksen toimittamiseen työkorvauksesta. Jos työkorvauksen saaja ei esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle, yleishyödylliselle yhteisölle ja yhtymälle maksettavasta työkorvauksesta ennakonpidätys on 13 prosenttia (
§:n 3 momentti). Maksaja voi vähentää maksamastaan työkorvauksesta arvonlisäveron osuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPA 10 § ja 15 §:n 4 momentti). Vähentämisen edellytyksenä on, että saaja kuuluu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Suorituksen saaja voi ilmoittaa suorituksen maksajalle, jos hän haluaa ennakonpidätyksen toimitettavan suurempana kuin
§:n 3 momentissa on säädetty (EPL 17 §). Ennakonpidätysprosenttia ei voi muuttaa maksajan aloitteesta. Ennakkoperintärekisteriä ja ennakkoperintärekisteröintiä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan. 6.4.2 Kustannusten korvaukset Toimeksiantosuhteessa sovitaan yleensä kokonaiskorvauksesta, jolla toimeksisaaja kattaa kaikki työn suorittamisesta aiheutuneet kustannuksensa. Työkorvaus voi sisältää työkorvauksen saajalle työstä aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi työvälineistä tai valmistus- ja tarveaineista aiheutuvia menoja taikka matkakustannuksia. Maksaja ei voi korvata ennakonpidätystä toimittamatta työkorvauksen maksamisen yhteydessä työkorvauksen saajalle työstä aiheutuneita muita kustannuksia, kuten esimerkiksi työvälineistä, valmistus- ja tarveaineista ja matkoista aiheutuvia kustannuksia. Työkorvauksen saajalle maksetut matkakustannusten korvaukset eivät ole verovapaita, koska kustannusten korvaukset voivat olla verovapaita vain silloin, kun ne on maksettu palkansaajalle (TVL 71 §:n 1 momentti). Myöskään muita työstä aiheutuneita kustannuksia ei voi maksaa työkorvauksen saajalle verovapaasti. Työhön liittyvät kustannukset voidaan korvata ennakonpidätystä toimittamatta vain palkansaajille (EPL 15 §:n 1 momentti). Jos työkorvauksen saajana on luonnollinen henkilö, työkorvauksen maksaja voi kuitenkin maksaa tälle ennakonpidätystä toimittamatta Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen (jäljempänä kustannuspäätös) mukaiset matkakustannusten korvaukset, jos niiden maksamisen edellytykset täyttyvät (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 16 kohta). Myyjälle maksettu vastike voi sisältää sekä tavaran kauppahintaa että työkorvausta, esimerkiksi asennustyötä. Jos työn osuus on eritelty laskulla tai sen liitteellä, taikka tavara ja työkorvaus on laskutettu eri laskuilla, maksaja toimittaa ennakonpidätyksen vain työn osuudesta, jos suorituksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Tavaran ja palvelun myynnistä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa. Huomio osio alkaa Esimerkki 10: A Oy ostaa ammatinharjoittaja B:ltä toimistotilojen perussiivouksen. Työn arvonlisäveroton kokonaishinta on 2 000 euroa. Kokonaishinta on eritelty laskulla muodostuen työn osuudesta 1 623 euroa, pesuaineista ja siivousvälineistä 200 euroa sekä matkakuluista 177 (300 km x 0,59 €/km) euroa. Arvonlisäveron määrä on 480 euroa. B ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, joten B:lle maksetusta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen alaista suoritusta ovat työstä, pesuaineista ja siivousvälineistä maksetut vastikkeet. Kustannuspäätöksen mukaisesti maksetuista matkakustannusten korvauksista ja arvonlisäveron osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätys toimitetaan siten yhteensä 1 862 eurosta. Esimerkki 11: C Oy ostaa ammatinharjoittaja T:ltä ilmalämpöpumpun asennettuna. Työn arvonlisäveroton kokonaishinta on 2 000 euroa. Kokonaishinta on eritelty laskulla muodostuen työn osuudesta (asennus) 700 euroa, ilmalämpöpumpusta 1 200 euroa ja matkakuluista 100 euroa. Arvonlisäveron määrä on 480 euroa. T ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, joten T:lle maksetusta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen alaista suoritusta ovat työstä (asennuksesta) ja matkakuluista maksetut vastikkeet. Ilmalämpöpumpun ja arvonlisäveron osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätys toimitetaan siten yhteensä 800 eurosta. Ennakonpidätys toimitetaan myös matkakuluista, koska matkakulut on laskutettu kokonaiskorvauksena eikä maksamisen perusteita ja määriä ole eritelty. Huomio osio päättyy 6.4.3 Työkorvaus työyhteenliittymälle Työyhteenliittymä on kahden tai useamman elinkeinotoimintaa harjoittavan verovelvollisen muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on ennalta sovitun rakennustyön tai muun siihen rinnastettavan työn suorittaminen (katso TVL 4 §:n 2 momentti). Työyhteenliittymän osakkaat käsittelevät osuutensa työyhteenliittymän tuloista ja menoista osana omaa elinkeinotoimintaansa. Koska työyhteenliittymä ei harjoita itsenäistä elinkeinotoimintaa, sitä ei merkitä ennakkoperintärekisteriin. Työyhteenliittymän osakkaat voidaan sen sijaan merkitä ennakkoperintärekisteriin edellytysten täyttyessä (EPL 25 ja 27 §). Työyhteenliittymän jäsenen ennakkoperintärekisteröinnistä riippuu, toimitetaanko työkorvauksesta ennakonpidätys vai ei. Rekisteröintiasema on tarkistettava jokaisen suorituksen maksamisen yhteydessä. Työyhteenliittymälle maksettavasta työkorvauksesta ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä, jos kaikki työyhteenliittymän osakkaat on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos yhtä tai useampaa osakasta ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Maksaja voi kuitenkin jättää ennakonpidätyksen toimittamatta ennakkoperintärekisteriin merkitylle työyhteenliittymän osakkaalle kohdistuvasta osasta työkorvausta, jos maksajalle esitetään selvitys siitä, miten työkorvaus jakaantuu työyhteenliittymän osakkaiden kesken. Jos laskulla ei ole eritelty, miten työkorvaus jakaantuu työyhteenliittymän osakkaiden kesken, ennakonpidätys toimitetaan kuten yhteissuorituksesta 50 prosentin suuruisena (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 2 §). Verotuksen toimittamista varten työkorvauksen saajat voivat esittää Verohallinnolle selvityksen siitä, miten työkorvaus ja ennakonpidätys jakaantuvat saajien kesken, jolloin verotus toimitetaan esitetyn selvityksen mukaan. 6.5 Ennakonpidätys urheilijan tuloista 6.5.1 Palkat, palkkiot ja palkinnot Kun urheilija on ennakkoperintälain tarkoittamassa työsuhteessa korvauksen maksajaan, työnteosta eli harjoittelusta ja kilpailemisesta maksettava korvaus on urheilijan palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys (EPL 13 §, katso luku 6.1). Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Urheilijan palkkio on välittömästi tai välillisesti urheilusuorituksen perusteella maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa. Urheilijan palkkio perustuu urheilijan henkilökohtaiseen panokseen, urheilusuoritukseen tai urheilijan statukseen. Urheilemisesta, esimerkiksi sijoituksen tai suorituksen perusteella, saadut kilpailupalkinnot ovat urheilijan palkkiota. Urheilijan palkkiolle ei tehdä perusverokorttia. Urheilijan palkkioista ja palkinnoista ennakonpidätys toimitetaan urheilijan palkkiolle määrätyn muutosverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan tai toissijaisesti palkkaa varten määrätyn perusverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan (EPA 4 § ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 17 §). Urheilijan palkkioista on toimitettava ennakonpidätys riippumatta siitä, millä tasolla ja kuinka tavoitteellisesti urheilua harrastetaan. Kilpailupalkinnot, joita ei voida pitää palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja joiden verovuonna saatu yhteenlaskettu arvo on korkeintaan 100 euroa, eivät kuitenkaan ole veronlaista tuloa (TVL 84 a §). Kilpailupalkinnosta, jonka arvo ylittää 100 euroa, ei toimiteta ennakonpidätystä, jollei palkinnon antaminen liity työ- tai palvelussuhteeseen taikka jollei palkinto ole sellainen muu ennakkoperintälaissa tarkoitettu palkka, työ- tai käyttökorvaus tai urheilijanpalkkio (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 14 kohta). Urheilijan palkkiota maksavat voivat korvata suorituksen saajan vaatimuksesta hänelle välittömästi työstä johtuvia kustannuksia ennakonpidätystä toimittamatta tai vähentää kustannusosuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPL 15 §:n 5 momentti, katso luku 8). Muu kuin rahana annettava etu arvioidaan ennakonpidätystä toimitettaessa tavallisesti käypään arvoon tai Verohallinnon vuosittain antaman luontoisetupäätöksen mukaisesti. Pelkästä luontoisedusta tai tavarapalkkiosta tai -palkinnosta ennakonpidätystä ei voida toimittaa, koska ennakonpidätys voidaan toimittaa vain rahana maksettavasta määrästä (EPL 11 §:n 2 momentti). Urheilijan saamia palkkioita, palkintoja ja apurahoja on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus. Ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä välittömästi johtuvien kustannusten korvaamista ja kustannusten huomioimista ennen ennakonpidätyksen toimittamista on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä. 6.5.2 Rahastoidut urheilutulot Urheilija voi siirtää välittömästi urheilemisesta saatuja tuloja ilman välittömiä veroseuraamuksia valmennusrahastoon ja urheilijarahastoon (TVL 116 a-c §). Ennakonpidätystä ei toimiteta, kun välittömästi urheilemisesta saatu urheilutulo maksetaan suoraan valmennus- tai urheilijarahastoon. Työnantaja on kuitenkin velvollinen maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksun urheilijarahastoon maksamansa palkan perusteella (TaSavaL 7 §). Valmennusrahastoon voidaan maksaa muita urheilutuloja kuin palkkaa. Ennakonpidätystä ei toimiteta, kun urheilija käyttää rahastossa olevia varoja urheilemisesta ja valmentautumisesta verovuoden aikana aiheutuvien menojen kattamiseen asianmukaisia kulutositteita vastaan. Urheilija voi myös nostaa rahastossa olevia varojaan muihin tarkoituksiin urheilu-uran jatkuessa tai nostaa varoja urheilu-uran päätyttyä. Näissä tilanteissa valmennusrahaston on toimitettava suorituksesta ennakonpidätys. Urheilijarahasto on tarkoitettu urheilu-uran päättymisen jälkeisen ajan toimeentulon turvaamiseksi. Siksi urheilijarahastoon siirretyt varat voidaan nostaa vasta urheilu-uran päättymisen jälkeen. Urheilijarahastoon voidaan siirtää urheilemisesta saatuja tuloja, myös urheilijan palkkaa. Urheilijarahastoon siirretty urheilijan palkka on urheilijan palkkaa myös rahastosta nostettaessa (KVL 28/2010). Vastaavasti rahastoon siirretty urheilijan palkkio on urheilijan palkkiota myös rahastosta nostettaessa. Varoja ei nosteta rahastosta vielä silloin, jos ne siirretään toiseen vastaavanlaisen säätiön urheilijarahastoon (KVL 9/2016). Urheilijarahastosta nostetut varat ovat kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa. Urheilijarahasto toimittaa ennakonpidätyksen rahastosta nostetusta urheilijan palkasta tai palkkiosta tulolle määrätyn ennakonpidätysprosentin mukaan. Valmennus- ja urheilijarahastoja, urheilutulon käsitettä sekä rahastoimisen edellytyksiä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus. 6.6 Ennakonpidätys henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ja ylijäämästä Henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja muilta osin tulo on verovapaata (TVL 65 §). Rahasto-osuuden ja ylijäämän veronalaisesta osasta toimitetaan ennakonpidätys palkan lisäprosentin mukaan tai kyseistä tuloa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin, lisäprosentin ja tulorajan mukaan (EPA 12 §). Henkilöstörahastoon maksettavien ja rahaston jäsenen sieltä saamien suoritusten verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus. 6.7 Ennakonpidätys eläkkeestä Ansiotuloa olevien eläkkeiden ja elinkoron ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) luvussa
§:n 1 momentin 1 kohta ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 4 momentti). Ennakonpidätyksen määrä lasketaan korotettuna tuloksi luettavasta määrästä, jos TVL 81 a §:ssä tarkoitettu eläke tai suoritus, TVL 34 a §:ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke, muu vakuutussuoritus tai takaisinoston perusteella saatu määrä taikka sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa tarkoitettuun pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus tai veronalainen tulo luetaan verovelvollisen tuloksi korotettuna (EPL 11 §:n 3 momentti ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 5 momentti). 6.8.4 Vahingonkorvaukset Vahingonkorvausten ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) 4 luvun 8 §:ssä. Tuloverolain 78 §:n mukaan vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä. Vahingonkorvaus voi siten olla joko verovapaa tai veronalainen suoritus. Veronalainen vahingonkorvaus on saajalleen joko pääoma- tai ansiotuloa riippuen siitä, kumman tulon sijaan se on saatu. Suorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen saajalle veronalaisesta vahingonkorvauksesta. Myös yksityishenkilö on ennakonpidätysvelvollinen esimerkiksi silloin, kun hän tuomioistuimen päätöksen nojalla maksaa vahingonkorvausta, jolla korvataan sen saajan tulojen tai elatuksen vähentymistä (kotitalouksia koskee kuitenkin huojennus ennakonpidätysvelvollisuudesta, katso luku 2.2 ). Pääomatulona maksettavasta korvauksesta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena (
§:n 1 momentin 1 kohta). Ennakonpidätys ansiotuloksi katsottavan henkilövahingon johdosta maksettavasta korvauksesta toimitetaan kaavamaisesti 50 prosentin suuruisena tai palkan lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 3 momentti). 6.9 Ennakonpidätys työttömyysturvaetuuksista Työttömyysturvaetuuksien ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) luvussa
§:n 3 momentti). Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yrittäjälle maksettavasta suorituksesta toimitetaan verokorttiin merkittyjen pidätysprosenttien mukaan (EPA 10 §). Lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki. 6.10.4 Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio ovat luonteeltaan työkorvausta. Perhehoitajalle maksettava palkkio, kulukorvaus ja erityisten kustannusten korvaus ovat hänen veronalaista ansiotuloa (työkorvausta). Suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen maksamastaan omaishoidon tuesta ja perhehoitajan palkkiosta kyseistä suoritusta koskevien ennakonpidätystietojen mukaan, jos suorituksen saajaa ei ole merkitty Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin. Palkkaa tai työkorvausta koskevia ennakonpidätystietoja ei saa käyttää ennakonpidätyksen toimittamiseen. Jos suorituksen maksajalla ei ole kyseistä suoritusta koskevia ennakonpidätystietoja, luonnolliselle henkilölle maksettavasta omaishoidon tuesta ja perhehoitajan palkkiosta ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena. Jos tulon saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänelle maksettavasta suorituksesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Vaikka suoritukset ovat työkorvausta, niistä poikkeuksellisesti peritään julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukainen eläkemaksu. Luonnollisen henkilön perhehoitajan työstä saaman tulon verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Perhehoitajan verotus. Omaishoidon tuen ja perhehoitajan palkkion verotusta on käsitelty Verohallinnon asiakasohjeessa Omaishoitaja, perhehoitaja, tukiperhe, tukihenkilö – näin hoidat veroasiat. 6.10.5 Opintotuki Opintotuen ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) 7 luvun 14 §:ssä. Päätöksen mukaan opintotukilain (65/1994) mukaisesta opintorahasta ei toimiteta ennakonpidätystä. 6.10.6 Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustuen ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) 7 luvun 15 §:ssä. Päätöksen mukaan aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisesta aikuiskoulutustuesta ennakonpidätys toimitetaan 20 prosentin suuruisena. 6.10.7 Sairauskassojen maksamat päivärahat ja eroavustukset Sairauskassojen maksamien korvausten ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) 4 luvun 7 §:ssä. Työnantajan yhteydessä toimivan sairauskassan maksamasta täydennyspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Vakuutuskassan maksamasta muusta kuin täydennyspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan, kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, jos suorituksen maksajalla ei ole käytettävissään etuuden muutosverokorttia. Jos vakuutuskassalla ei ole suorituksen saajan ennakonpidätystietoja, ennakonpidätys toimitetaan edellä mainituista suorituksista VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 3 momentin taulukon mukaan. Vakuutuskassalaissa (948/2021) tarkoitettu kassa voi maksaa työstään tai toimestaan eronneelle jäsenelleen eroavustusta. Eroavustukseen sovelletaan henkivakuutusten verotusta koskevia säännöksiä. Siten eroavustuksesta vain tuotto on veronalaista pääomatuloa. Eroavustuksen tuotosta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena. 6.10.8 Palkkaturvalain mukaiset suoritukset Palkkaturvalain mukaan maksettavien suoritusten ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) luvussa 8. Työntekijälle voidaan maksaa työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi valtion varoista palkkaturvalain (866/1998) nojalla työnantajalta maksamatta jääneitä palkkasaatavia. Tällöin palkkaturvasta vastaava viranomainen toimii sijaismaksajana ja toimittaa ennakonpidätyksen palkkaturvana maksettavasta suorituksesta. Palkkaturvalain nojalla työntekijälle palkkaturvana maksettavasta vähintään 20 euron ja enintään 5 000 euron suorituksesta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena. Suorituksen siitä osasta, joka ylittää 5 000 euroa, ennakonpidätys toimitetaan 50 %:n suuruisena. (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 16 §). Jos suorituksen maksaja on saanut ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavat tiedot, ennakonpidätys toimitetaan palkan verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 20 §). Ennakonpidätys toimitetaan palkan verokortin ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan myös silloin, kun konkurssipesä on hakenut saatavia palkkaturvana työntekijän lukuun ja suorituksen työntekijälle maksaa konkurssipesä. 6.10.9 Muutosturvaraha Muutosturvarahan ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat Verohallinnon päätöksen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) 10 luvun 18 §:ssä. Työttömyysturvalaissa tarkoitettu kertaluontoinen muutosturvaraha on ennakonpidätyksen alainen etuus. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassaan kuuluville palkansaajille työttömyyskassa ja muille palkansaajille Kela. Suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan, jos suorituksen maksajalla ei ole tietoa kyseistä suoritusta koskevasta muutosverokortista. 7 Ennakonpidätys eräissä erityistapauksissa 7.1 Erillissuoritukset Palkansaajalle voidaan maksaa varsinaisen palkanlaskennan ulkopuolella erikseen satunnaisia suorituksia. Näistä suorituksista on toimitettava ennakonpidätys verokortin lisäprosentin suuruisena tai tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin mukaan (EPA 7 §). Jos suorituksen maksajalla ei ole suorituksen saajan ennakonpidätystietoja, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua maksaa, jos yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä on enintään 20 euroa kalenterikuukaudessa (EPA 14 §, katso myös luku 3.1). Tästä huolimatta tulo on ilmoitettava tulorekisteriin. 7.2 Yhteispalkkiot Yhteispalkkiolla tarkoitetaan kahdelle tai useammalle henkilölle, esimerkiksi esiintyjäryhmälle, yhteisesti maksettavaa suoritusta. Yhteispalkkion ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat 2 luvun 2 §:ssä VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä. Jos yhteispalkkion saajat ilmoittavat maksajalle, miten palkkio heidän välillään jakaantuu, ennakonpidätys toimitetaan kunkin osuudesta erikseen hänen verokortin ennakonpidätystietojen mukaan. Jos tulonsaajat eivät esitä selvitystä tulon jakaantumisesta, ennakonpidätys toimitetaan tulon yhteismäärästä 50 prosentin suuruisena. Tällöin tulorekisteriin ilmoitetaan saajaksi sen henkilön henkilötunnus, kenelle yhteispalkkio maksettiin. Verotuksen toimittamista varten palkkion saajat voivat esittää Verohallinnolle selvityksen, miten palkkio ja ennakonpidätys jakaantuvat saajien kesken, jolloin verotus toimitetaan esitetyn selvityksen mukaan. 8 Välittömät kustannukset ennakonpidätystä toimitettaessa 8.1 Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä Työnantaja voi korvata palkansaajan vaatimuksesta hänelle kertyvät työstä välittömästi johtuvat kustannukset tai vähentää kustannusosuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPL 15 §:n 1 momentti). Säännöstä sovelletaan sekä maksajaan työsuhteessa olevaan henkilöön että EPL 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun henkilökohtaisen palkkion saajaan. Säännöstä sovelletaan lisäksi urheilijan palkkion saajaan (EPL 15 §:n 5 momentti). Työstä välittömästi johtuneina kustannuksina voidaan ennakonpidätystä toimitettaessa ottaa huomioon työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot, matka- ja edustusmenot sekä muut palkansaajalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneet menot. Työnantajan ennen ennakonpidätyksen toimittamista korvattavia tai vähennettäviä työstä välittömästi johtuvia kustannuksia eivät ole palkansaajan elantomenot eikä yleiset tulonhankkimismenot: työttömyyskassamaksut asunnon ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen sekä työkomennuksen kestäessä tehtyjen viikonloppu- ja muiden vastaavien matkojen matkakustannukset asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä ja ammattikirjallisuuden hankkimisesta johtuneet menot. (EPL 15 §:n 4 momentti) Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, työntekijä vähentää sen hankintamenon omassa verotuksessaan tulonhankkimismenoina vuotuisin poistoin. Työnantajan maksamaa korvausta tällaisen työvälineen hankinnasta ei voida pitää sellaisena työstä johtuvan menon korvauksena, joka voitaisiin korvata ennakonpidätystä toimittamatta. Ennakonpidätystä toimittamatta korvattavia kustannuksia ovat lähtökohtaisesti palkansaajalle aiheutuneet todelliset kustannukset. Palkansaajan on esitettävä työnantajalle kustannuksista selvitys, esimerkiksi matkalasku. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, kustannukset on arvioitava vastaavan laatuisissa olosuhteissa ja tehtävissä yleensä aiheutuvien kustannusten mukaisesti (EPL 15 §:n 2 momentti). Esimerkiksi erityisalalla arvioinnin perustaksi on hyväksytty työehtosopimuksen mukaiset työkalukorvaukset. Matkakustannusten arvioimisperusteet vahvistaa Verohallinto vuosittain etukäteen (TVL 73 § ja EPA 17 §). Ennakkoperintäasetuksessa on lisäksi säädetty eräiden muiden kustannusten arvioimisperusteista tilanteissa, joissa muuta selvitystä ei ole esitetty (EPA 18 §). Ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä välittömästi johtuvien kustannusten korvaamista ja kustannusten huomioimista ennen ennakonpidätyksen toimittamista on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä. 8.1.1 Työnantajan palkansaajalle maksamat korvaukset Työnantaja voi korvata palkansaajan vaatimuksesta hänelle kertyvät työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPL 15 §:n 1 momentti). Palkansaajalle maksettua välittömien kustannusten korvausta ei pidetä ennakkoperinnässä palkkana, jos korvaus ei ylitä kustannusten selvitettyä tai arvioitua määrää (EPL 15 §:n 3 momentti). Työnantajan palkansaajalle maksamien korvausten verovapaus ratkaistaan tuloverolain säännösten perusteella. 8.1.2 Vähennys ennen ennakonpidätystä Työnantaja ei välttämättä erikseen maksa tai korvaa palkansaajalle välittömästi työstä johtuvia kustannuksia. Työnantaja saattaa toisaalta suorittaa tai korvata palkansaajalle ainoastaan osan tälle aiheutuneista todellisista kustannuksista. Kustannukset jäävät tällöin joko kokonaan tai osittain palkansaajan rasitukseksi. Jos työnantaja ei korvaa työntekijälle työstä välittömästi aiheutuneita kustannuksia, se voi toimittaa ennakonpidätyksen kustannusosuudella vähennetystä palkan määrästä (EPL 15 §:n 1 momentti). Huomio osio alkaa Esimerkki 12: Palkansaaja tekee työmatkan, joka oikeuttaisi hänen työnantajansa korvaamaan matkasta aiheutuneita kustannuksia 200 euron arvosta. Palkansaajan ja työnantajan kesken ei ole sovittu kustannusten korvaamisesta. Työnantaja ei siten korvaa palkansaajalle kustannuksia, vaan vähentää niiden osuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Palkansaajan kuukausipalkka on 2 000 euroa. Työnantaja vähentää tästä määrästä työmatkasta aiheutuneet todelliset kustannukset 200 euroa ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Työnantaja toimittaa siten ennakonpidätyksen 1 800 eurosta. Huomio osio päättyy Verotusta toimitettaessa ennen ennakonpidätyksen toimittamista vähennettyjen kustannusten määrä lisätään palkansaajan ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan. Tällöin palkansaaja saa omassa verotuksessaan vaatimuksesta vähentää verotuksessa vähennyskelpoiset työstä johtuneet kustannukset tulonhankkimismenoina (TVL 95 §). Asiaa on käsitelty tarkemmin esimerkiksi Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa. 9 Ennakonpidätys pääomatuloista 9.1 Yleistä Pääomatuloja ovat esimerkiksi korot, osingot, osuuspääoman korot, sijoitusrahastojen voitto-osuudet, puun myyntitulot, eräät vakuutussuoritukset, jälkimarkkinahyvitykset, osa yritys- ja maatalouden tulosta sekä muut tulot, joita varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen (TVL 32 §). Vain osa pääomatuloista on ennakonpidätyksen alaisia. Esimerkiksi osa koroista on lähdeverotuksen piirissä, jolloin maksaja perii niistä korkotulon lähdeveron, joka on lopullinen vero. Osa pääomatuloista on ennakonkannon piirissä kuten esimerkiksi yritys- ja maatalouden tulot sekä vuokratulot, joten niistä ei sen vuoksi toimiteta ennakonpidätystä. Erilaisista käytännön syistä ennakonpidätyksen toimittamisesta on VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta annetun päätöksen nojalla vapautettu myös sellaisia korkotuloja ja eräitä muita pääomatuloja, joista maksaja voisi toimittaa ennakonpidätyksen ja jotka ovat saajalleen veronalaisia. Ennakonpidätys toimitetaan silloin, kun suoritus maksetaan asianomaiselle tai merkitään hänen hyväkseen tilille (EPL 11 §:n 1 momentti). Ennakonpidätyksen suuruus pääomatuloista on lähtökohtaisesti 30 prosenttia, jos asiasta ei ole toisin säädetty tai määrätty (
§:n 1 momentin 1 kohta). Ennakonpidätystä toimitettaessa ei oteta huomioon sitä, että verovelvollisen verovuonna saamien kaikkien pääomatulojen määrä saattaa ylittää 30 000 euroa, jonka ylittävää osaa pääomatuloista verotetaan tuloverotuksessa 34 %:n verokannalla. Verovelvollinen voi kuitenkin itse pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen 30 % suurempana (EPL 17 §). Ennakkoperintäasetuksen 15 §:ssä on säädetty eräille pääomatuloille myös muita kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja, joita käsitellään jäljempänä luvuissa 9.6–9.9. Kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja ei käytetä, jos suorituksen maksajalla on tieto kyseistä suoritusta koskevasta muutosverokortista. Ennakonpidätystä tuloverolain mukaan verotettavista pääomatuloista ei toimiteta, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa (EPA 14 §, vähäisistä ja satunnaisista suorituksista katso luku 3.1). Esimerkiksi suuri osa luonnollisille henkilöille maksetuista osuuskuntien ylijäämistä jää tämän rajan alapuolelle. 9.2 Korkotulo ja jälkimarkkinahyvitys Korkotulot voivat olla korkotulon lähdeveron alaisia korkotuloja, tuloverotuksessa veronalaisia korkotuloja tai verovapaita korkotuloja. Korkotulon lähdeverolain alaisista koroista peritään lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen korkotulon lähdevero. Tuloveron alaisesta korosta toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Samoin jälkimarkkinahyvityksestä toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Korko tai jälkimarkkinahyvitys voi kuitenkin olla vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta annetun päätöksen nojalla. Ennakonpidätyksen korosta ja jälkimarkkinahyvityksestä toimittaa suorituksen maksaja tai eräissä tilanteissa suorituksen välittäjä (katso luvut 2.1 ja 2.5). Luotto- tai rahoituslaitos voi ennakonpidätyksen alaista korkoa tai jälkimarkkinahyvitystä maksaessaan alentaa ennakonpidätyksen rahamäärää lopullisessa verotuksessa hyvitettävällä, ulkomailla perityn veron määrällä (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 19 §). Korkotulojen verotusta, korkotulon lähdeveron perimistä ja ennakonpidätystä korkotuloista sekä jälkimarkkinahyvitystä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Korkotulojen verotus. 9.3 Sijoitusrahaston tuotto-osuuden vuotuinen tuotto Sijoitusrahastojen tuotto-osuuksien vuotuiset tuotot ovat veronalaista pääomatuloa. Ennakonpidätyksen toimittamisessa on merkitystä sillä, kenelle suoritus maksetaan. Sijoitusrahaston tuotto-osuuden vuotuisesta tuotosta toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos se maksetaan luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle. Yhteisölle, yhteisetuudelle tai elinkeinoyhtymälle maksettavasta tuotosta ennakonpidätystä ei toimiteta (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 5 kohta). Sijoitusrahastoista saatavien tulojen verotusta on tarkemmin käsitelty Verohallinnon ohjeessa Arvopaperien luovutusten verotus. 9.4 Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suoritukset Sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa (1183/2009) tarkoitettuun pitkäaikaissäästämissopimukseen (niin sanottu PS-sopimus) perustuvat suoritukset ovat veronalaista pääomatuloa (TVL 34 a §), josta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätys toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruisena (
§:n 1 momentin 1 kohta). Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus luetaan tuloverolaissa säädetyissä tilanteissa saajansa tuloksi korotettuna (TVL 34 a-b §). Korotuksen suuruus on tilanteesta riippuen joko 20 tai 50 prosenttia. Ennakonpidätys toimitetaan näissä tilanteissa korotettuna tuloksi luetusta määrästä (EPL 11 §:n 3 momentti ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 5 momentti). Vuosi-ilmoituksella suoritus ilmoitetaan korottamattomana. Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotus. 9.5 Osinkotulo Osakeyhtiön on toimitettava ennakonpidätys jakamastaan osingosta, jos osingon saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Osingosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrästä säännellään
§:n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa. Ennakonpidätyksen määrään vaikuttaa se, jakaako osingon julkisesti noteerattu yhtiö vai muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö. Ennakonpidätys julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on 25,5 prosenttia. Ennakonpidätys muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on 7,5 prosenttia 150 000 euroon saakka ja sen ylittävästä osasta 28 prosenttia. Jos osinkoa jakavaan yhtiöön sovelletaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia (299/2009), ennakonpidätys on 30 prosenttia. Ennakonpidätys toimitetaan osingon koko määrästä silloin, kun osinko on saajan nostettavissa. Osakeyhtiön muulle kuin luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksamasta osingosta ja sijaisosingosta ei toimiteta ennakonpidätystä, ellei kysymys ole EPL 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavasta osingosta (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 1 kohta). Suomessa yleisesti verovelvollisten henkilöasiakkaiden osingosta toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset. Ennakonpidätystä muuna kuin rahana jaettavan osingon osalta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus. Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavan osingon ennakonpidätystä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettujen osinkojen lähdeverotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit ja lähdeveron perimistä ohjeessa Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet. Työpanososingosta (ansiotuloa) toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus. 9.6 Osuuskunnan ylijäämä Osuuskunnasta saadulla ylijäämällä tarkoitetaan osuuspääoman korkoa ja muuta osuuskuntalaissa (421/2013) tarkoitettua osuuskunnan jakamaa ylijäämää. Osuuskunnan luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle jakamasta ylijäämästä ja sen sijaan maksetusta sijaisylijäämästä on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätys on toimitettava siitä riippumatta, onko saaja rekisteröity ennakkoperintärekisteriin tai onko ylijäämä saajalleen tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa, elinkeinotuloa vai maatalouden tuloa. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee myös ylijäämänä verotettavaa varojen jakoa vapaan oman pääoman rahastosta. Ennakonpidätysvelvollisuus ei koske TVL 53 §:n 10 kohdassa verovapaaksi säädettyjä luonnollisen henkilön elantomenoihin liittyviä ylijäämänpalautuksia. Ennakonpidätyksen määrästä säännellään
§:n 1 momentin 5 kohdassa. Ennakonpidätyksen määrä riippuu siitä, jakaako ylijäämän julkisesti noteerattu osuuskunta vai muu kuin julkisesti noteerattu osuuskunta. Ennakonpidätys julkisesti noteeratun osuuskunnan maksamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä on 25,5 prosenttia. Ennakonpidätys muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan maksamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä on 7,5 prosenttia 5 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 25,5 prosenttia. Ennakonpidätyksen määrä on sama, vaikka saatu ylijäämä olisi ansiotuloa. Maksajan tulee seurata samalle saajalle maksamiensa ylijäämien 5 000 euron rajan ylittymistä. Ennakonpidätys toimitetaan ylijäämän koko määrästä silloin, kun ylijäämä on saajan nostettavissa. Osuuskunnan muulle kuin luonnolliselle henkilölle (esimerkiksi osakeyhtiölle) tai kotimaiselle kuolinpesälle maksamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä ei toimiteta ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 3 kohta). Ulkomaiselle rajoitetusti verovelvolliselle kuolinpesälle maksettavasta ylijäämästä peritään lähdevero sitä koskevien säännösten mukaan. EVL 18 §:n 4 momentissa tarkoitetusta jakajaosuuskunnalle vähennyskelpoisesta ylijäämänpalautuksesta ei toimiteta ennakonpidätystä riippumatta siitä, kuka on ylijäämän saaja (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 3 kohta). Osuuskunnasta jaettavien varojen verokohtelua osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksessa on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta. Työpanososinkoa koskevaa TVL 33 b §:n 3 momentin säännöstä sovelletaan myös osuuskunnan maksamaan ylijäämään, jos ylijäämän jakamisperusteena on sen saajan tai tämän vaikutuspiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33 e §:n 7 momentti). Työpanososingon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus. 9.7 Eräät voitto-osuudet ja korot Tuloverolain ylijäämän verottamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaan voitto-osuuteen ja korkoon sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksaman takuupääoman korkoon (TVL 33 e §:n 6 momentti). Vastaavasti näiden suoritusten ennakonpidätys toimitetaan samoin kuin ennakonpidätys osuuskunnan ylijäämästä (
§:n 1 momentin 6 kohta, katso luku 9.6). Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos suoritus maksetaan muulle kuin luonnolliselle henkilölle ja kotimaiselle kuolinpesälle (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 4 kohta). 9.8 Metsätalouden pääomatulot Puukaupoissa puun ostajan on yleensä toimitettava ennakonpidätys metsänomistajalle tai metsän haltijalle maksamastaan puukauppahinnasta. Puun ostajan ennakonpidätysvelvollisuus koskee sellaisia pysty-, hankinta- ja käteiskauppoja, joissa kaupan kohteena on jalostamaton puutavara. Ennakonpidätys tehdään maksusuorituksen arvonlisäverottomasta osuudesta. Ennakonpidätys on 19 prosenttia myyjälle maksetusta arvonlisäverottomasta kauppahinnasta pystykaupoissa ja 13 prosenttia hankintakaupoissa. Ennakonpidätys yli 100 euron määräisestä metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritetusta vakuutuskorvauksesta on 19 prosenttia. (
§:n 2 momentti) Jos puun myyjä ei anna ostajalle vaadittavia henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnustietoja tai nimi- ja kotikuntatietoja, puun ostaja toimittaa ennakonpidätyksen 60 prosentin suuruisena. Jos suorituksen maksajalla on käytettävissään puun myyntitulolle määrätty muutosverokortti, ennakonpidätys on toimitettava sen ennakonpidätystietojen mukaisesti (EPA 4 §). Enintään 100 euron suuruisesta puun myyntitulosta ja metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritettavasta vakuutuskorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä (
§:n 2 momentti). Ennakonpidätystä ei myöskään toimiteta: Jos tulon saajana on Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö, yhteisetuus (esimerkiksi yhteismetsä) tai elinkeinotoimintanaan puutavaran välittämistä harjoittava taikka suomalainen elinkeinoyhtymä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 2 §:n 1 momentti). TVL 43 §:n 2 momentissa tarkoitetuista metsätalouden pääomatuloksi luettavista metsätalouteen saaduista tuista ja avustuksista tai metsätalouteen kohdistuvista muina kuin vakuutuskorvauksina maksetuista vahingonkorvauksista (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 22 kohta). Jos puuta myydään tonttimaalta (esimerkiksi kesämökkitontilta), puun myynnistä saatu tulo ei ole yllä todettua metsätalouden pääomatuloa vaan muuta pääomatuloa, josta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena (
§:n 1 momentin 1 kohta). Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta puun myyntitulosta on aina toimitettava
§:ssä tarkoitettu ennakonpidätys. Ennakonpidätys toimitetaan vastaavin periaattein kuin yleisesti verovelvolliselta, mutta Verohallinnon päätöstä ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta ei sovelleta rajoitetusti verovelvollisen saamiin suorituksiin. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta suorituksesta on perittävä 30 prosentin suuruinen lähdevero, jos kyse ei ole varsinaisesta metsätalouden pääomatulosta eli puut myydään esimerkiksi kesämökkitontilta. Kotitalouden ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos se ostaa puuta samalta metsänomistajalta enintään 1 500 eurolla kalenterivuodessa eikä puun hankinta liity ostajan elinkeinotoimintaan (kotitalouden ennakonpidätyshuojennuksesta katso luku 2.2). Ennakonpidätyksen toimittaa puun ostajan sijaan metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava toimija, jos yhdistys toimii yhteismyynneissä puukaupan välittäjänä ja puun ostaja ei maksa kauppahintaa suoraan metsänomistajien tilille (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 2 §:n 3 momentti). Puun ostajalla ei ole ennakonpidätysvelvollisuutta sellaisista pankille maksamistaan suorituksista, jotka vastaavat pankin puun myyjältä ostaman ja puun ostajan hyväksymän puunmyyntisaatavan kauppahintaa (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 2 §:n 2 momentti). Jalostettujen puutuotteiden myyntitulot verotetaan myyjän ennakonkannon alaisena elinkeinotulona tai maatalouden tulona. Puun ostajan velvollisuuksia on käsitelty tarkemmin Verohallinnon asiakasohjeessa Puun ostajan velvollisuuksia. 9.9 Osakesäästötilin tuotto Ennakkoperintälaissa ei ole erityissäännöksiä osakesäästötililtä nostettujen varojen ennakonpidätyksestä. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on veronalaista pääomatuloa ja se on ennakonpidätyksen alaista tuloa (EPL 1 §). Osakesäästötililtä nostetun pääoman osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä, koska se ei ole tuloa. Tilin avannutta kotimaista palveluntarjoajaa tai ulkomaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä pidetään EPL 9 §:n mukaisena ennakonpidätysvelvollisena maksajana. Osakesäästötilin tuotosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä on 30 prosenttia (
§:n 1 momentin 1 kohta). Maksaja ei kuitenkaan toimita ennakonpidätystä enintään 20 euron suuruisesta pääomatulosta (EPA 14 §). Pääomatulon enintään 20 euron määrää laskettaessa ei oteta huomioon samalla nostettavan pääoman osuutta, koska se ei ole tuloa. Osakesäästötilin verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Osakesäästötilin verotus. 10 Palkkojen takaisinperintä 10.1 Yleistä takaisinperinnästä Palkkaa voidaan tietyissä tilanteissa periä palkansaajalta takaisin. Palkanmaksussa on voinut olla esimerkiksi virhe, jonka johdosta palkkaa on maksettu liikaa. Lähtökohtaisesti liikaa maksettu palkka on perusteetonta etua, joka voidaan periä takaisin. Palkka voidaan periä takaisin joko netto- tai bruttomääräisenä. Jos takaisinmaksu tapahtuu heti virheen havaitsemista seuraavassa palkanmaksussa, liikaa maksettua palkkaa voidaan käsitellä palkkaennakkona. Tässä luvussa käsitellään vain palkkojen takaisinperintää. Esimerkiksi eläkkeiden ja etuuksien takaisinperinnästä lisää ohjeessa Eläkkeiden ja etuuksien takaisinperintä. 10.2 Takaisinmaksu 10.2.1 Takaisinmaksu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu (nettoperintä) Jos työntekijä maksaa liikaa saamansa palkan takaisin samana kalenterivuonna, kun se on hänelle maksettu, työnantaja voi periä palkan takaisin nettona. Nettoperinnässä työnantaja perii palkansaajalta liikasuorituksen, josta se on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden. Verohallinto oikaisee ennakonpidätyksen määrää työnantajan tulorekisteriin antaman takaisinperintäilmoituksen perusteella. Jos työnantaja perii työntekijälle aiheettomasti maksetun suorituksen takaisin ja työntekijälle ei makseta samassa yhteydessä muuta tuloa (esimerkiksi palkkaa), työnantaja perii työntekijältä liikasuorituksen nettomäärän. Huomio osio alkaa Esimerkki 13: Palkansaaja maksaa marraskuussa takaisin 2 000 euron liikasuorituksen, joka hänelle on maksettu syyskuussa. Tulosta on aikanaan toimitettu ennakonpidätystä 500 euroa. Palkansaaja maksaa työnantajalle 1 500 euroa. Verohallinto alentaa työnantajan syyskuun ennakonpidätysvelvoitetta 500 eurolla. Palkansaajan tuloista poistuu 2 000 euroa ja hyväksi luettavista ennakonpidätyksistä 500 euroa. Huomio osio päättyy Jos työnantaja perii työntekijälle aiheettomasti maksetun suorituksen takaisin ja maksaa samassa yhteydessä muuta tuloa (esimerkiksi palkkaa), työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen takaisinperinnän yhteydessä maksettavasta palkasta tulolle määrättyjen ennakonpidätystietojen mukaisesti. Työnantaja vähentää työntekijälle maksettavan palkan nettomäärästä liikasuorituksen nettomäärän. Huomio osio alkaa Esimerkki 14: Palkansaajalle on maksettu liikasuoritusta 500 euroa syyskuussa. Suorituksesta on toimitettu ennakonpidätystä 50 euroa. Palkansaajan kanssa on sovittu, että työnantaja perii suorituksen marraskuun palkanmaksun yhteydessä. Marraskuun palkan määrä on 2 000 euroa ja ennakonpidätysprosentti 10 %. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen (200 euroa) koko marraskuun palkasta (2 000 eurosta) ja vähentää syyskuun liikamaksun nettomäärän (450 euroa) jäljelle jäävästä nettomäärästä (1 800 eurosta). Verohallinto alentaa työnantajan syyskuun ennakonpidätysvelvoitetta 50 eurolla. Palkansaajan tulosta poistuu 500 euroa ja hyväksi luettavista ennakonpidätyksistä 50 euroa. Huomio osio päättyy Tulorekisteriin annettujen ilmoitusten korjaamista on käsitelty tulorekisterin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä. 10.2.2 Takaisinmaksu maksuvuoden jälkeen (bruttoperintä) Jos takaisinperintä tapahtuu palkanmaksuvuotta seuraavana vuonna ennen Verohallinnon päätöksellään (Verohallinnon päätös takaisin perittyjen tulojen takaisinmaksun määräpäivästä suorituksen maksajan verotuksessa) määräämää päivämäärää, työnantaja voi vielä periä suorituksen takaisin nettona. Jos palkka peritään takaisin vasta edellä mainitulla päätöksellä määrätyn päivämäärän jälkeen, työnantaja ei voi enää periä palkkaa takaisin nettona, koska maksajan verokauden veroa ei voida oikaista takaisin maksetusta suorituksesta toimitetun ennakonpidätyksen tai perityn lähdeveron osalta (OVML 51 §:n 5 momentti). Tällöin suoritus on perittävä takaisin bruttona. Bruttoperinnässä työnantaja perii liikasuorituksen takaisin vähentämättä siitä toimittamaansa ennakonpidätystä. Bruttoperinnässä työnantaja voi lähettää palkansaajalle esimerkiksi laskun tai periä liikasuorituksen myöhemmin palkansaajalle maksettavasta nettopalkasta. Huomio osio alkaa Esimerkki 15: Palkansaaja maksaa toukokuussa takaisin 2 000 euron liikasuorituksen, joka hänelle on maksettu edellisen vuoden syyskuussa. Suorituksesta on toimitettu ennakonpidätystä 300 euroa. Koska takaisinmaksu tapahtuu Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen, työnantaja perii palkan takaisin bruttona eli 2 000 euroa. Palkansaajan tuloista poistuu 2 000 euroa, mutta hyväksi luettava ennakonpidätys ei muutu. Esimerkki 16: Palkansaajalle on maksettu liikasuoritusta 500 euroa syyskuussa. Suorituksesta on toimitettu ennakonpidätystä 50 euroa. Palkansaajan kanssa on sovittu, että työnantaja perii suorituksen takaisin maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Toukokuun palkan määrä on 2 000 euroa ja ennakonpidätysprosentti 10 %. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen (200 euroa) koko toukokuun palkasta (2 000 eurosta) ja vähentää syyskuun liikamaksun bruttomäärän (500 euroa) jäljelle jäävästä nettomäärästä (1 800 eurosta). Koska takaisinmaksu tapahtuu Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen, työnantaja perii palkan takaisin bruttona. Huomio osio päättyy Takaisinperintä otetaan huomioon palkansaajan verotusta toimitettaessa, jos tulorekisteritieto takaisinperinnästä tulee Verohallintoon ennen kuin palkansaajan verotus on valmistunut. Jos tulorekisteritieto takaisinperinnästä tulee Verohallintoon vasta palkansaajan verotuksen valmistuttua, Verohallinto korjaa palkansaajan verotusta maksajan tulorekisteriin ilmoittamien tietojen perusteella. Tulorekisteriin annettujen ilmoitusten korjaamista on käsitelty tulorekisterin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä. 10.3 Verokortin tuloraja brutto- tai nettoperinnässä Suorituksen maksajan tulee ottaa huomioon verokortin tulorajan seurannassa verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset ja niiden takaisinperinnät (EPA 4 §:n 2 momentti). Suorituksen maksaja voi periä takaisin tulonsaajalle aiheettomasti maksetun perusteettoman edun tai muun suorituksen joko nettona tai bruttona. Jos takaisinperintä kohdistuu kuluvaa verovuotta aiempaan vuoteen, takaisinperinnällä ei ole vaikutusta kuluvan vuoden verokortin tulorajan seurantaan. Huomio osio alkaa Esimerkki 17: Palkansaajan palkka on 4 000 euroa kuukaudessa. Ennakonpidätys on 1.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.