Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus Syventävä vero-oh

§:n 1 momentti). Esimerkki alkaa Esimerkki 1: A Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotosta ja päättänyt, että tulospalkkio maksetaan henkilöstörahastoon. Hallitus on päättänyt tulospalkkiojärjestelmän ehdoista ja palkkion määräytymisperusteista ennen sen tilikauden alkua, jolta tulospalkkio määräytyy. Tulospalkkiojärjestelmän ehtojen mukaan palkansaajan tulospalkkio määräytyy kunkin tiimin tavoitteiden täyttymisen sekä henkilökohtaisten tavoitteiden toteuman perusteella. Työnantajayhtiö on päättänyt tulospalkkiojärjestelmän perusteet ja henkilöstörahastoon siirrettävän määrän määräytymisen perusteet. Työnantaja siirtää tulospalkkion sisältävän henkilöstörahastoerän henkilöstörahastoon päätöksensä mukaisesti. Palkansaaja ei saa tuloa vallintaansa eikä häntä veroteta henkilöstörahastoerän rahastoon siirtohetkellä. Palkansaajaa verotetaan suorituksesta vasta, kun hän nostaa varoja henkilöstörahastosta. Esimerkki päättyy 4.1.1 Henkilöstörahastolain 37 ja 38 §:ien mukainen käteisnosto ja rahastointi 4.1.1.1 Rahastoon liitetyn tulos- tai voittopalkkion käteisnosto ja rahastointi Kuten edellä on todettu, HRL 10 §:n mukaan lähtökohtana on se, että päätöksen henkilöstörahastoon liitetyn tulos- tai voittopalkkion rahastoinnista tekee työnantaja henkilöstörahastolaissa määriteltyjen aikarajojen sisällä. HRL 37 §:n mukaan palkansaajalla on kuitenkin oikeus nostaa osuutensa henkilöstörahastoerästä tai sen lisäosasta käteisenä, jos asiasta on määräys yrityksen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä. Palkansaajan on ilmoitettava käteisnostosta työnantajayritykselle HRL 37 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa eli ennen sen tilikauden päättymistä, jolta rahastoerät määräytyvät. Työnantajayritys määrittelee tarkemman ajankohdan ilmoittamiselle säädettyä aikarajaa noudattaen. Jos palkansaaja on ilmoittanut käyttävänsä käteisnosto-oikeuttaan HRL 37 §:ssä säädetyssä ajassa, työnantaja maksaa käteisnoston osuuden suoraan palkansaajalle. Tällöin suoritusta ei rahastoida. Kun palkansaaja nostaa tulos- tai voittopalkkio-osuutensa suoraan käteisenä, palkansaajalle maksettava määrä on kokonaan veronalaista, palkkana verotettavaa ansiotuloa. Käteisnoston yhteydessä toimitettavasta ennakonpidätyksestä ja maksettavista sairausvakuutusmaksuista on kerrottu ohjeen luvuissa 5.1 ja 5.2.1. Jos palkansaaja on päättänyt nostaa työnantajan päätöksen mukaisesti muutoin rahastoitavan osuutensa osittain käteisnostona HRL 37 §:n mukaisesti, hän ei saa henkilöstörahastoon siirrettävää osuutta vallintaansa TVL 110 §:ssä tarkoitetulla tavalla vielä sillä hetkellä, kun rahastoitavia palkkioita siirretään henkilöstörahastoon. Rahastoitu palkkio verotetaan

§:n nojalla sillä hetkellä, kun palkansaaja nostaa suorituksia henkilöstörahastosta. Esimerkki alkaa Esimerkki 2: X Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotosta ja päättänyt, että tulospalkkio maksetaan henkilöstörahastoon. Hallitus on päättänyt tulospalkkiojärjestelmän ehdoista ja palkkion määräytymisperusteista ennen sen tilikauden alkua, jolta tulospalkkio määräytyy. Palkkiojärjestelmän ehtojen mukaan palkansaajalla on mahdollisuus nostaa palkkionsa myös käteisnostona ja käteisnoston määrä voi olla 25 %, 50 % tai 100 % tulospalkkion määrästä. Työnantajayhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Työnantajayhtiö on ilmoittanut, että käteisnostoa on vaadittava viimeistään 15.12. eli ennen sen tilikauden päättymistä (31.12.), jolta henkilöstöerää kerryttävä tulospalkkio maksetaan. Työnantajayhtiö on päättänyt tulospalkkiojärjestelmän perusteista ja palkkion siirtämisestä henkilöstörahastoon. Palkansaaja päättää kuitenkin, että hän nostaa käteisnostona 50 % tulospalkkionsa määrästä. Loppuosa jää henkilöstörahastoon. Käteisnostona nostettava määrä on kokonaisuudessaan palkansaajan veronalaista palkkatuloa, josta maksetaan myös kaikki lakisääteiset työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut. Henkilöstörahastoon rahastoitavaksi jäävästä osuudesta palkansaajaa verotetaan vasta silloin, kun hän nostaa varoja henkilöstörahastosta. Nostohetkellä veronalaista tuloa on 80 prosenttia nostettavien varojen määrästä ja 20 prosenttia verovapaata tuloa (

§:n 1 momentti). Esimerkki päättyy Jos palkansaaja tekee käteisnostoilmoituksen vasta HRL 37 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, hän saa tulon vallintaansa siten, että koko henkilöstörahastoerää kerryttävä tulospalkkio verotetaan hänen palkkatulonaan riippumatta siitä, maksetaanko se hänelle kokonaisuudessaan käteisenä vai siirretäänkö osa siitä henkilöstörahastoon. Palkansaajalle maksettava osuus verotetaan hänen palkkatulonaan suorituksen maksuhetkellä. Rahastoon siirrettävä osuus verotetaan palkkatulona sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon. HRL 37 § soveltuu sanamuotonsa mukaisesti ainoastaan silloin, jos työnantaja on tehnyt päätöksen rahastoinnista ja palkansaaja vaatii osuutensa maksamista käteisenä osittain tai kokonaan. Säännös ei sen sijaan mukaan sovellu, jos työnantaja on päättänyt maksaa koko palkkion käteisenä, mutta palkansaajalla on oikeus päättää siitä, minkä osan henkilöstörahastoerää kerryttävästä tulos- tai voittopalkkiosta hän haluaa rahastoitavaksi. Tällä on merkitystä, kun arvioidaan sitä, onko tulo saatu vallintaan TVL 110 §:ssä tarkoitetulla tavalla jo sillä hetkellä, kun tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän mukaisia palkkioita siirretään henkilöstörahastoon. Jos työnantaja on päättänyt maksaa palkkion kokonaan käteisenä, mutta palkansaaja voi päättää siitä, että hän rahastoikin palkkionsa osittain tai kokonaan, kyse ei ole HRL 37 §:ssä tarkoitetusta käteisnostoilmoituksesta. Palkansaaja saa tällöin palkkana verotettavan tulon TVL 110 §:ssä tarkoitetulla tavalla vallintaansa, koska hän voi päättää siitä, miten hänelle tulevaa tuloa käytetään. Merkitystä ei ole sillä, onko palkansaaja päättänyt osuutensa rahastoinnista HRL 37 §:ssä säädetyn aikarajan sisällä vai myöhemmin. Suoritus verotetaan palkkatulona sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon. Tämä tulkinta on vahvistettu myös keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa KVL 16/2025 (KHO 18.12.2025 taltio 2961, ei muutosta). KVL 16/2025: Hakijan työnantaja tarjosi työntekijöilleen mahdollisuuden siirtää rahana maksettavan henkilökohtaisen tulospalkkionsa henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitettuun henkilöstörahastoon. Jos työntekijä halusi rahastoida vuosittaisen henkilökohtaisen tulospalkkionsa, hänen tuli valita, siirretäänkö rahastoon 50 % vai 100 % kyseisen vuoden maksettavista tulospalkkioista, kuitenkin maksimissaan yhden kuukauden veronalaista ansiota vastaava summa vuodessa. Työntekijällä oli mahdollisuus ilmoittaa tulospalkkion rahastoinnista ainoastaan silloin, kun rahastoinnin ilmoitusaika on auki, viimeistään palkkion kertymisvuoden loppuun mennessä. Tällöin työntekijä ei ollut vielä tietoinen tulospalkkion suuruudesta tai maksetaanko sitä hänelle lainkaan. Mikäli työntekijä ei ilmoittanut rahastoivansa tulospalkkiotaan osittain tai kokonaan, tulospalkkio maksettiin hänelle normaalin palkan ohella. Keskusverolautakunta totesi, että henkilöstörahastolaissa säädettiin henkilöstörahastosta ja sen toiminnasta. Palkkion saajan verotuksesta säädettiin tuloverolaissa. Tuloverolaissa ei ollut nimenomaista säännöstä henkilöstörahastoon siirrettävien tulos- tai voittopalkkioiden verotuksesta. Tuloverolain 65 § koski henkilöstörahastosta nostettujen varojen verotusta. Lainvalmisteluaineistosta ei saanut tukea sille, että tuloverolain 65 §:n 1 momentissa olisi ollut tarkoitus poiketa henkilöstörahastosuoritusten verotuksen osalta tuloverolain 29 §:n ja 110 §:n periaatteista. Keskusverolautakunta totesi lainvalmisteluaineistoon viitaten, että verovelvollisen vallintaan saaduilla tuloilla tarkoitettiin tuloverolain 110 §:n 1 momentissa niitä tuloja, joihin verovelvollisella oli määräämisoikeus, ja että oikeuskäytännössä tulon oli vakiintuneesti katsottu tulevan saajan vallintaan, jos saajalla on valintavaltaa sen suhteen, miten tulo käytetään. Hakemuksessa kuvatussa tilanteessa päätöstä hakijalle maksettavan tulospalkkion siirrosta henkilöstörahastoon ei tehnyt työnantaja vaan hakija. Keskusverolautakunta katsoi, että tässä tilanteessa tulospalkkio tuli hakijan vallintaan tuloverolain 110 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja oli hakijan tuloverolain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettua veronalaista tuloa huolimatta siitä, että hakija valitsi, että palkkio siirretään kokonaan tai osittain henkilöstörahastoon. Tuloverolaki 29 § 1 momentti, 61 §, 65 § 1 momentti ja 110 § 1 momentti Jos työnantaja on tehnyt päätöksen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän mukaisten palkkioiden rahastoinnista ja näitä palkkioita maksetaan useamman kerran vuodessa jo sen tilikauden aikana, jolta palkkiot kertyvät, on edellä tarkoitettu HRL 37 §:n mukainen käteisnostoilmoitus tehtävä aina ennen kunkin palkkioerän maksua. Käteisnostoilmoitus on tehtävä ennen palkkion maksamista myös, jos kyse on yksittäisestä tilikauden aikana myönnettävästä henkilöstörahastoerän lisäosaa kerryttävästä henkilökohtaisesta palkkiosta. Takaraja käteisnostoilmoituksille on näissä kummassakin tapauksessa kyseisen tilikauden päättymishetki HRL 37 §:ssä säädetyllä tavalla, vaikka tilikauden loppupuolella kertyneet palkkiot maksettaisiinkin vasta tilikauden päättymisen jälkeen. 4.1.1.2 Rahastoon liitetyn tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän muuttaminen käteiseksi palkkiojärjestelmäksi HRL 38 §:ssä säädetään palkansaajan oikeudesta palkkion rahastointiin, jos yritys päättää aiemman henkilöstörahastoeriä kerryttäneen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän muuttamisesta käteiseksi palkkiojärjestelmäksi. Näissä muutostilanteissa palkansaajalla on oikeus siirtää henkilöstörahastoon osuutensa henkilöstörahastoerästä tai sen lisäosasta, jos asiasta on määräys yrityksen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä. HRL 38 §:n tarkoitus on varmistaa se, että työntekijällä olisi jatkossakin mahdollisuus siirtää rahastoon palkkio-osuutensa, vaikka työnantaja on päättänyt muuttaa aiemman henkilöstörahastolain mukaisen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän käteiseksi palkkiojärjestelmäksi. Säännöksen perusteluiden (HE 44/2010

1. vp)mukaan HRL 38 § on tarkoitettu sovellettavaksi vain, jos yritys on väliaikaisesti halunnut kokeilla muunlaisia palkkiokriteereitä tai on epäselvää, onko yritys luopumassa palkkioiden maksamisesta henkilöstörahastoon. Säännöksen mukaan rahaston jäsenellä on mahdollisuus siirtää palkkio-osuutensa vielä toiminnassa olevaan rahastoon myös tällaisen siirtymäkauden tai välivaiheen aikana. Kyse on siis välivaiheen tai siirtymäkauden aikaisesta tilanteesta, eikä säännöstä siksi voi soveltaa silloin, kun yritys on lopullisesti päättänyt muuttaa palkkiojärjestelmänsä käteiseksi palkkiojärjestelmäksi. Jos yritys on päättänyt lopullisesti luopua palkkioiden maksamisesta henkilöstörahastoon, on rahaston hallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin rahaston purkamiseksi siten kuin HRL 8 luvussa säädetään. HRL 38 §:ssä tarkoitettu siirto-oikeus koskee vain sitä osaa tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän mukaisesta palkkiosta, joka määräytyy henkilöstörahastolain säännösten mukaisesti. HRL 38 §:n tilanteissakin palkansaajan on ilmoitettava siirto-oikeutensa käyttämisestä työnantajan ilmoittamaan määräaikaan mennessä ja kuitenkin viimeistään ennen sen tilikauden päättymistä, jolta rahastoerät määräytyvät. 4.1.2 Muut henkilöstörahastoon liitetyt järjestelyt HRL 10 §:n mukaan henkilöstörahastoeriä kerryttävästä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta sekä henkilöstörahastoerän lisäosasta päättää yritys. Henkilöstörahastoerän määräytymisperusteista on säännöksen mukaan päätettävä viimeistään ennen sen ajanjakson alkua, jolta henkilöstörahastoerä suoritetaan. Tätä aikaa yritys voi erityisestä syystä pidentää enintään kolmella kuukaudella. Henkilöstörahastoerän lisäosaan, perusteisiin ja kohdentumiseen liittyvään päätökseen ei kuitenkaan sovelleta edellä mainittua määräaikaa. Joissain yhtiöissä henkilöstörahasto on liitetty tulos- tai kustannuspaikkalaskentaan perustuvaan palkkausjärjestelmään. Usein näissä tilanteissa palkansaaja on myös yhtiön osakkeenomistaja. Tulos- tai kustannuspaikan tulos määräytyy sille kohdistettavien tulojen ja kulujen perusteella. Keskusverolautakunta on antamassaan ennakkoratkaisussa KVL 23/2024 arvioinut henkilöstörahastoon kustannuspaikan tuloksen perusteella siirretyn erän verotuskohtelua: KVL 23/2024: Hakemusasiakirjojen hakija työskenteli erikoislääkärinä B Oy:ssä, joka oli valtakunnallinen yksityisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon piirissä toimivien ammattilaisten yhdessä omistama yritys. Hakijan kuukausipalkka koostui peruspalkasta, joka määräytyi erikoistumisen ja tehtyjen tuntimäärien mukaan, sekä henkilökohtaisesta lisästä, joka perustui työsuorituksen arviointiin. B Oy:llä oli yhtiöjärjestyksen mukaan vastaanotto-osakesarjat ja kantaosakesarja. Vastaanotto-osakesarjan osakkeisiin liittyi oikeus harjoittaa B Oy:n toimialan mukaisia yksityisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluliiketoimintoja yhtiön osoittamissa toimipisteissä. Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin vastaanotto-osakesarjalla oli oikeus enintään sen toimintaoikeuden kerryttämän jakamattoman toimintatuloksen mukaiseen työpanososinkoon. B Oy:n laskentatoimi oli järjestetty siten, että kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos oli luotettavasti todennettavissa. B Oy:ssä oli käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jossa henkilöstörahastoon maksettavan tulospalkkion edellytykset olivat: 1) yhtiön vähintään 5 prosentin liikevoitto, 2) rahojen ja pankkisaamisten riittäminen vähintään 2 kuukauden palkanmaksuun ja 3) jakokelpoisen tuloksen vastaaminen vähintään tulospalkkioiden määrää. Mikäli edellytykset täyttyivät, järjestelmän piiriin kuuluva työntekijä oli oikeutettu henkilöstörahastoon maksettavaan tulospalkkioon, joka määräytyi henkilökohtaiselle kustannuspaikalle palkkiokauden aikana kertyneen asiakaslaskutuksen katteen perusteella. B Oy:n hallitus oli päättänyt, että tilikaudella 2024 henkilöstörahastoon oli siirrettävissä edellä mainitut edellytykset huomioon ottaen tulospalkkio, jonka määrä vastasi 25 prosenttia kustannuspaikan katteesta. Työntekijän tulospalkkion laskennassa käytetty kustannuspaikan kate muodostui työntekijän asiakaslaskutuksen ja yhtiön kustannuspaikkakohtaisten henkilöstökulujen ja liiketoiminnan muiden kulujen erotuksesta ennen henkilöstörahastosiirtoja. Kun B Oy suoritti henkilöstörahastolaissa tarkoitetun henkilöstörahastoerän Henkilöstörahasto C:lle hakemuksessa kuvatulla tavalla, ei hakijan verotuksessa realisoitunut tuloverolaissa tarkoitettua tuloa. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2024. Tuloverolaki 29 § Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa oli kyse lääkäreitä työllistäneestä yhtiöstä. Lääkäreille maksettiin tavanomaista kuukausipalkkaa, joka koostui peruspalkasta ja henkilökohtaisesta lisästä. Lääkäri omisti vastaanotto-osakkeita, joiden perusteella hänelle voitiin maksaa työpanososinkoa. Yhtiössä oli käytössä myös tulospalkkiojärjestelmä, jolle yhtiö oli määritellyt kriteerit HRL 10 §:n mukaista aikarajaa noudattaen. Henkilöstörahastoon siirrettävän tulospalkkion määrä perustui henkilökohtaisen kustannuspaikan katteeseen. Yhtiö oli päättänyt, että tulospalkkiojärjestelmän mukaisten kriteerien täyttyessä henkilöstörahastoon siirrettiin tulospalkkio, jonka määrä vastasi 25 prosenttia kustannuspaikan katteesta. Palkansaajalle ei syntynyt veronalaista tuloa siinä vaiheessa, kun yhtiö maksoi tulospalkkion sisältävän henkilöstörahastoerän henkilöstörahastoon, koska yhtiö teki päätökset henkilöstörahastoerän määräytymisperusteista, tulospalkkiojärjestelmästä sekä henkilöstörahastoerän maksamisesta henkilöstörahastoon HRL:ssä säädetyissä aikarajoissa. Joissain tilanteissa palkansaajalla voi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkä suuruista rahapalkkaa ja millaisia luontoisetuja hänelle työstä maksetaan. Hän voi myös päättää olla nostamatta palkkaa tai luontoisetuja. Maksetun palkan ja luontoisetujen määrät sekä kohdistettavien muiden kulujen määrä vaikuttavat siihen, millaiseksi tulos- tai kustannuspaikan tulos muodostuu ja millainen osuus tuloksesta jää henkilöstörahastoon siirrettäväksi. Edellä kuvatussa KVL:n ennakkoratkaisussa ei ollut kyse tällaisesta tilanteesta, koska työntekijälle maksettiin työsopimuksessa sovittua tavanomaista palkkaa ja hänen vaikutusmahdollisuutensa kustannuspaikan tulokseen rajoittuivat asiakaslaskutuksen määrään. Jos palkansaajalla on mahdollisuus omilla toimillaan, (esim. päättämällä siitä, ettei nosta lainkaan työsopimuksessa maksettavaksi sovittua palkkaa), vaikuttaa siihen, mitä eriä henkilöstörahastoon siirretään tai miten henkilöstörahastoon siirrettävä summa tai sen suuruus määräytyy, palkansaajan katsotaan määräävän henkilöstörahastoon siirtyvästä tulosta siten, että hän saa jo siirtohetkellä tulon vallintaansa. Kyse on tällöin palkansaajan ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 13 §:ssä tarkoitetusta palkasta, joka ei ole osaksikaan verovapaa. Tulon verotushetkenä pidetään TVL 110 §:n perusteella sitä hetkeä, jona työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon. Esimerkki alkaa Esimerkki 3: B Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotosta ja päättänyt, että tulospalkkio maksetaan henkilöstörahastoon. Yhtiö on tehnyt päätöksen ennen sen tilikauden alkua, jolta tulospalkkio maksetaan. B Oy:n myyntiedustajina työskentelevät työntekijät ovat samalla yhtiön osakkeenomistajia. Tulospalkkiojärjestelmän ehtojen mukaan tulospalkkio määräytyy kunkin myyntiedustajan tuloksen perusteella. Myyntiedustajan tulos määritellään siten, että hänen henkilökohtaisesta liikevaihdostaan vähennetään hänen rahana ja luontoisetuina nostamansa palkan määrä sekä myyntiedustajan työhön liittyvät hankinnat. Myyntiedustaja on päättänyt, että hän ei halua nostaa rahapalkkaa lainkaan. Hänellä on käytössään B Oy:ltä saatu puhelinetu (20 euroa kuukaudessa) sekä autoetu (700 euroa kuukaudessa). Kullakin henkilöstörahaston jäsenellä on oikeus siirtää henkilöstörahastoon 0–100 prosenttia tulospalkkion määrästä. Se osuus, jota ei siirretä henkilöstörahastoon, maksetaan palkkiojärjestelmän ehtojen mukaan käteisenä ja käsitellään rahapalkan tavoin. Myyntiedustaja C:n henkilökohtainen liikevaihto on yhteensä 150 000 euroa. Hän ei ole nostanut rahapalkkaa eikä tehnyt liikevaihdosta vähennettäviä hankintoja. Liikevaihdosta vähennettävien luontoisetujen yhteismäärä on 12 kk x (20 euroa/kk + 700 euroa/
2. kk)= 8 640 euroa. Siten myyntiedustajan tulos on 150 000 euroa – 8 640 euroa = 141 360 euroa. Myyntiedustaja pyytää koko tulospalkkion siirrettäväksi hänen henkilökohtaiseen henkilöstörahasto-osuuteensa. Koko henkilöstörahastoerään liitettävä tulospalkkio 141 360 euroa on TVL 110 §:n nojalla myyntiedustajan veronalaista tuloa jo sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää sen henkilöstörahastoon. Myyntiedustaja C on voinut itse vaikuttaa siihen, mikä henkilöstörahastoon siirrettävä summa kulloinkin on, koska hän on voinut päättää olla nostamatta rahapalkkaa. Lisäksi hän on voinut valita, minkä osuuden kustannuspaikan tuloksesta hän haluaa rahastoitavaksi. Koska hänellä siten on ollut mahdollisuus määrätä tulostaan ja sen käyttämisestä, hän saa TVL 110 §:n perusteella tulon vallintaansa jo sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää suorituksen henkilöstörahastoon. Suoritus on siirtohetkellä koko määrältään TVL 61 §:n 2 momentissa ja EPL 13 §:ssä tarkoitettua palkkaa, eikä se ole osaksikaan myyntiedustajan verovapaata tuloa. Esimerkki päättyy Henkilöstörahastolaissa säädetään siitä, mitä eriä henkilöstörahastoon voidaan siirtää. Lähtökohtaisesti palkansaajan normaalin kuukausittaisen rahapalkan siirtäminen henkilöstörahastoon ei ole mahdollista henkilöstörahastolain säännösten mukaan. Verotuksessa järjestelyihin, joissa henkilöstörahastoon on siirretty muita kuin henkilöstörahastolaissa määriteltyjen periaatteiden mukaan kertyneitä henkilöstörahastoeriä, voidaan puuttua tarvittaessa soveltamalla veron kiertämistä koskevaa verotusmenettelylain (1558/1995, VML) 28 §:n säännöstä. 4.2 Henkilöstörahastosta nostettavien suoritusten verotus Henkilöstörahastot maksavat jäsenilleen rahasto-osuuksia ja ylijäämää. Silloin, kun henkilöstörahastoon siirrettävästä erästä on päättänyt työnantaja luvussa 4.1 kuvatulla tavalla, palkansaajaa verotetaan tulosta vasta hänen nostaessaan varoja henkilöstörahastosta.

§:n 1 momentin mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Muilta osin tulo on verosta vapaa. Henkilöstörahastosta maksetut suoritukset eivät siis ole EPL 13 §:n mukaista palkkaa vaan muuta ansiotuloa. Henkilöstörahastolain mukaan rahasto-osuus voidaan maksaa myös jäsenen oikeudenomistajalle. Jos henkilöstörahaston jäsen kuolee, henkilöstörahaston rahasto-osuuden käypä arvo kuolinhetkellä on perintöverotuksen alaista omaisuutta. Kun henkilöstörahasto-osuus tämän jälkeen maksetaan perilliselle, on perilliselle tuloverotuksessa veronalaista tuloa vain kuolinpäivän jälkeistä arvonnousua vastaava määrä. Tästä arvonnoususta on

§:n mukaisesti veronalaista ansiotuloa 80 prosenttia ja 20 prosenttia verovapaata tuloa. Perintöverotuksen kohteena ollutta määrää henkilöstörahastosta saatavasta tulosta ei siten enää veroteta uudelleen tuloverotuksessa, vaan tuloverotuksen kohteena on ainoastaan kuolinhetken jälkeinen arvonnousu (KHO 2025:64). Kun työntekijä työsuhteensa päättymisen jälkeen on tietyn ajan kuluessa oikeutettu saamaan rahasto-osuutensa, rahasto-osuus on hänen verotettavaa tuloaan nostohetkellä.

§:n 2 momentin mukaan rahasto-osuutta ei kuitenkaan katsota saaduksi siltä osin kuin se työnantajan vaihtuessa siirretään uuteen henkilöstörahastoon. Rahasto-osuuden siirrosta uuden työnantajan henkilörahastoon ei siten aiheudu palkansaajalle tuloveroseuraamuksia. Palkansaajan henkilöstörahastosta saamaan rahasto-osuuteen sovelletaan tulontasausta, jos hän osoittaa, miltä ajalta suoritus on kertynyt ja tulontasauksen edellytykset muutoinkin täyttyvät. Tulontasauksesta on kerrottu tarkemmin ohjeessa Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa. 4.3 Palkkana verotettujen erien nostaminen henkilöstörahastosta Jos henkilöstörahastoon siirretty suoritus on jo verotettu työntekijän palkkana työnantajan siirtäessä varoja henkilöstörahastoon, samaa tuloa ei enää veroteta uudelleen siinä vaiheessa, kun palkansaaja nostaa varoja henkilöstörahastosta. Palkansaaja voi siten nostaa henkilöstörahastosta varoja ilman veroseuraamuksia siihen euromäärään saakka, joka on jo verotettu hänen palkkanaan työnantajan maksaessa henkilöstörahastoeriä henkilöstörahastoon. Palkansaaja voi hakea Verohallinnolta henkilöstörahastosta maksettavia suorituksia varten verokortin, jossa aiemmin palkkana verotetut määrät on huomioitu. Rahastoonsiirtohetkellä palkkana verotetut suoritukset katsotaan nostetuksi ensimmäisenä vastaavasti kuin eläkevakuutuksista maksettavat suoritukset silloin, kun vakuutukseen maksetut maksut on katsottu veronalaiseksi palkkatuloksi niiden maksuhetkellä (KHO 2018:37). Sen jälkeen kun palkkana jo aikaisemmin verotettu määrä on nostettu henkilöstörahastosta, verotetaan rahastosta nostettavaa tuloa

§:n nojalla ansiotulona siten, että 80 prosenttia suorituksesta on veronalaista ja 20 prosenttia verovapaata. 4.4 Henkilöstörahastosta saatavien suoritusten verotus kansainvälisissä tilanteissa Suomessa asuva henkilö on velvollinen maksamaan veroa myös ulkomaisesta henkilöstörahastosta saamastaan suorituksesta.

§:n mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Muilta osin tulo on verosta vapaa.

§:n säännöstä sovelletaan myös sellaisiin EU:n alueella toimiviin rahastoihin, jotka ovat keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin suomalaiset henkilöstörahastot (KHO 2007:24). Verosopimustilanteissa henkilöstörahastosuorituksiin sovelletaan yleensä verosopimuksen palkkatuloa koskevia määräyksiä. Sovellettavaksi tulee siten useimmiten verosopimuksen 15 artikla tai 19 artikla riippuen siitä, onko työskentely tapahtunut yksityisessä työsuhteessa vai julkisyhteisön palveluksessa. Jos Suomessa asuva yksityisessä työsuhteessa työskentelevä tai työskennellyt henkilö saa tuloa ulkomaisesta henkilöstörahastosta, Suomella on 15 artiklan 1 kohdan nojalla oikeus palkansaajan asuinvaltiona verottaa suoritus. Jos lähdevaltio on verottanut siellä tapahtunutta työskentelyä vastaavan osan henkilöstörahastosuorituksesta verosopimuksen palkkatuloartiklan mukaisesti, Suomi poistaa palkansaajan asuinvaltiona kaksinkertaisen verotuksen palkkatuloartiklaa koskevan menetelmän mukaisesti. Jos lähdevaltio on pitänyt henkilöstörahastosuoritusta verosopimuksen tarkoittamana eläkkeenä ja verottanut henkilöstörahastosuorituksen eläkkeenä, Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen eläkeartiklaa koskevan menetelmän mukaisesti. Henkilöstörahastosuoritukseen ei sovellu TVL 77 §:n mukainen kuuden kuukauden verovapaussääntö, vaikka henkilöstörahasto-osuus olisi kertynyt ulkomaantyöskentelyn aikana, koska henkilöstörahastosta nostettava suoritus ei ole tuloverolakia sovellettaessa palkkaa vaan muuta ansiotuloa. Jos suomalaisesta henkilöstörahastosta maksetaan suoritus Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle, suoritus on TVL 10 §:n 9 kohdan nojalla Suomesta saatua tuloa.

§:n mukaan siitä on 80 prosenttia veronalaista tuloa ja loppuosa verovapaata tuloa. Jos henkilö on henkilöstörahasto-osuutta kerryttäneen työskentelyn aikana työskennellyt ulkomailla siten, että Suomella ei ole ollut verotusoikeutta tästä työskentelystä maksettuun palkkaan, voidaan ulkomaan työskentelyä vastaava osa henkilöstörahastosuorituksesta jättää verottamatta Suomessa. 5 Ennakonpidätys ja sairausvakuutusmaksut 5.1 Ennakonpidätyksen toimittaminen Henkilöstörahaston maksama rahasto-osuus ja ylijäämä eivät ole palkansaajan palkkaa vaan muuta ansiotuloa. Ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) 12 §:n mukaan ennakonpidätys veronalaisesta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä toimitetaan verokorttiin merkityn lisäprosentin mukaan tai tätä tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin, lisäprosentin ja tulorajan mukaan. Ennakonpidätyksen toimittaa suorituksen maksaja (EPL 9 §) eli henkilöstörahasto. Rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta henkilöstörahasto-osuudesta ja ylijäämästä peritään 35 prosenttia lähdeveroa (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 627/1978, 7 §) ellei suorituksen saaja esitä maksajalle rajoitetusti verovelvollisen verokorttia. Lue lisää Verohallinnon ohjeesta Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus. Jos palkansaaja nostaa tulos- tai voittopalkkio-osuuden rahastoinnin sijaan käteisenä, se on kokonaan TVL 61 §:n 2 momentissa ja EPL 13 §:ssä tarkoitettua veronalaista palkkaa. Työnantaja toimittaa siitä ennakonpidätyksen tai perii lähdeveron kuten muustakin palkasta. 5.2 Sairausvakuutusmaksut 5.2.1 Työnantajan sairausvakuutusmaksu Henkilöstörahastoon siirretystä henkilöstörahastoerästä ja sen lisäosasta ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua (laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 771/2016, 5 §:n 3 momentti). Jos palkansaaja tekee HRL 37 §:ssä tarkoitetun käteisnoston rahastoitavasta voittopalkkiosta, käteisnoston perusteella ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Sama koskee julkisyhteisön tulospalkkiojärjestelmän perusteella tapahtuvaa käteisnostoa. Jos sen sijaan käteisnosto perustuu yrityksen tulospalkkiojärjestelmään, palkansaajalle maksettava suoritus on TVL 61 §:n 2 momentin ja EPL 13 §:n mukaista palkkatuloa, josta on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava myös, jos henkilöstörahastoon siirrettävä erä verotetaan palkkatulona jo sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon. Palkansaajalle maksettavasta henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua, koska kyseinen suoritus ei ole luonteeltaan palkkaa vaan muuta ansiotuloa. 5.2.2 Vakuutetun sairausvakuutusmaksut Henkilöstörahastoon siirretystä henkilöstörahastoerästä ja sen lisäosasta ei makseta vakuutetun sairausvakuutusmaksuun sisältyvää päivärahamaksua (sairausvakuutuslaki 1224/2004, SVL, 11 luvun 3 §:n 3 momentin 9 kohta) eikä sairaanhoitomaksua (SVL 18 luvun 14 §:n 1 momentti). Jos palkansaaja tekee HRL 37 §:ssä tarkoitetun käteisnoston rahastoitavasta voittopalkkiosta, käteisnoston perusteella ei makseta päivärahamaksua (SVL 11 luvun 3 §:n 3 momentin 10 kohta). Sama koskee julkisyhteisön tulospalkkiojärjestelmän perusteella tapahtuvaa käteisnostoa. Käteisnoston perusteella maksetaan kuitenkin vakuutetun sairaanhoitomaksu, joka määrätään korotettuna (SVL 18 luvun 20 §:n 3 momentti). Jos palkansaaja tekee HRL 37 §:ssä tarkoitetun käteisnoston yrityksen tulospalkkiojärjestelmästä saadusta palkkiosta, palkansaajalle maksettava suoritus on TVL 61 §:n 2 momentin ja EPL 13 §:n mukaista palkkatuloa, josta maksetaan sekä päivärahamaksu että sairaanhoitomaksu. Päivärahamaksu ja sairaanhoitomaksu on maksettava myös niissä tilanteissa, joissa henkilöstörahastoon siirrettävä erä verotetaan palkkatulona jo sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon. Palkansaajalle maksettavasta henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ei makseta sairausvakuutuksen päivärahamaksua, koska suoritusta ei pidetä päivärahamaksun perusteena olevana palkkatulona (SVL 11 luvun 3 §:n 3 momentin 9 kohta). Koska palkansaajan rahastosta nostama rahasto-osuus on hänen veronalaista ansiotuloaan, sen perusteella maksetaan kuitenkin vakuutetun sairaanhoitomaksu, joka määrätään korotettuna (SVL 18 luvun 20 §:n 2-3 momentti). johtava veroasiantuntija Tero Määttä johtava veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri Sivu on viimeksi päivitetty 10.2.2026