← Suomi

Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen

Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Julkisesti not

luvun mukainen verotusarvo. Verotusarvon laskemista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa. Kiinteistöverolain soveltamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Kiinteistöverolain soveltaminen. Kiinteistön verotusarvot kerrotaan kiinteistöverotuspäätöksessä. Esimerkiksi verovuoden 2021 verotusarvo näkyy verovuoden 2022 kiinteistöveropäätöksessä. Tiettyjen kiinteistöjen vertailuarvo tulee määrittää erikseen. Tällaisia kiinteistöjä ovat muun muassa metsäkiinteistöt, maatalousmaa sekä muut kiinteistöverolain 3 §:ssä mainitut rakennukset ja alueet. Metsän vertailuarvo määritetään ArvL 3 §:n 5 momentin perusteella ArvL 7 §:n mukaisesti. Siten yhtiön omistaman metsän vertailuarvoksi katsotaan metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla

  1. Metsäksi luetaan maapohja ja puusto. Metsämaaksi luetaan ArvL 7 §:n 2 momentin mukaan puun kasvattamiseen käytetty tai tarkoitettu maa, jolla kasvupaikalle sopivan täystiheän puuston keskimääräinen kasvu on korkeimpaan keskimääräiseen tuotokseen johtavana kiertoaikana vähintään 1 kuutiometri hehtaaria kohti kuorellista runkopuuta vuodessa. Tuottokyvyltään tätä huonompi maa luetaan joutomaaksi. Joutomaan vertailuarvo on ArvL 3 §:n 5 momentin ja ArvL 31 a §:n perusteella nolla euroa. Verohallinto vahvistaa ArvL 7 §:n 3 momentin mukaisesti vuosittain metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton kunnittain hehtaarilta. Verohallinnon vahvistama metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto on saatavissa Verohallinnon päätöksestä Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta. Jos verovuoden aikana tapahtuneen kuntajaon muutoksen vuoksi metsälle viimeksi vahvistetut keskimääräiset vuotuiset tuotot poikkeavat toisistaan kunnan eri osissa, metsän viimeksi vahvistettuna keskimääräisenä vuotuisena tuottona pidetään ArvL 7 §:n 4 momentin mukaan näiden tuottojen pinta-alojen suhteessa painotettua keskiarvoa. Esimerkki alkaa Esimerkki 4: A Oy omistaa Asikkalassa sijaitsevan 5 hehtaarin suuruisen metsäkiinteistön. Kiinteistön koko maa-alue on ArvL 7 §:n 2 momentin mukaista metsämaata. Verohallinnon metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta antaman päätöksen mukaan Asikkalassa sijaitsevan metsän vuotuinen tuotto verovuonna 2021 on 173,19 euroa/ha. Siten metsän verovuoden 2021 vertailuarvo on 8 659,50 euroa (10 x (5 x 173,19 euroa)). Esimerkki päättyy Maatalousmaan vertailuarvona pidetään ArvL 20 §:n mukaista arvoa. ArvL 20 §:n 1 momentin mukaan maatalousmaan ja sen kasvuston arvoksi katsotaan maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla seitsemän. Maatalousmaaksi katsotaan pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä oleva pelto, puutarha sekä luonnonniitty ja luonnonlaidun. Verohallinto vahvistaa vuosittain pellon keskimääräisen vuotuisen tuoton hehtaarilta kunnittain. Verohallinnon vahvistama pellon keskimääräinen vuotuinen tuotto on saatavissa Verohallinnon päätöksestä Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä. Kiinteistöllä voi olla useita käyttötarkoituksia. Yhtiön omistamasta kiinteistöstä osa voi muodostua esimerkiksi maatalousmaasta tai metsämaasta, minkä lisäksi kiinteistöllä voi sijaita rakennuksia ja rakennelmia. Kiinteistön vertailuarvon laskemiseksi eri käytössä olevien, kyseiseen kiinteistöön kuuluvien maa-alueiden vertailuarvot määritetään käyttötarkoituksen perusteella edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti ja lasketaan yhteen. Tähän lisätään rakennusten ja rakennelmien vertailuarvot. Tätä kiinteistön osien vertailuarvojen summaa verrataan kiinteistön osien poistamattomien hankintamenojen summaan. Esimerkki alkaa Esimerkki 5: A Oy omistaa Asikkalassa sijaitsevan kiinteistön. Kiinteistön maa-alueesta 5 hehtaaria muodostuu ArvL 7 §:n 2 momentin mukaista metsämaasta. Kiinteistöstä 3 hehtaaria on pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä olevaa peltoa, joka on salaojitettu. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsee yksi asuinrakennus sekä yksi navetta, jonka rakennuspaikan suuruus on 2000 neliömetriä. Verohallinnon metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta antaman päätöksen mukaan Asikkalassa sijaitsevan metsän vuotoinen tuotto verovuonna 2021 on 173,19 euroa/ha. Siten metsän verovuoden 2021 vertailuarvo on 8 659,50 euroa (10 x (5 x 173,19 euroa)). Verohallinnon pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä antaman päätöksen mukaan Asikkalassa sijaitsevan pellon vuotoinen tuotto verovuonna 2021 on 69,97 euroa/ha ja salaojituslisä 379,23 euroa/ha. Siten pellon verovuoden 2021 vertailuarvo on 2 607,06 euroa ((7 x (3 x 69,97 euroa)) + (3 x 379,23 euroa)). Navetan rakennuspaikan arvoksi katsotaan ArvL 31 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan vastaavan suuruiselle maatalousmaalle määrätty arvo kerrottuna neljällä. Kun maatalousmaan arvo Asikkalassa on 489,79 euroa (7 x 69,97 euroa) hehtaarilta, tulee 0,2 hehtaarin maatalouden tuotantorakennuksen rakennuspaikan arvoksi 391,84 euroa (4 x (0,2 x 489,79 euroa)). Maatalouden tuotantorakennuksen verovuoden 2021 vertailuarvoksi katsotaan sen tuloverotuksessa verovuoden 2021 päättyessä poistamatta oleva hankintameno. Navetan poistamaton hankintameno on 20 000 euroa. Asuinrakennuksen rakennuspaikan ja rakennuksen yhteenlasketuksi verovuoden 2021 verotusarvoksi on vahvistettu 30 000 euroa. Koko kiinteistön vertailuarvo verovuodelle 2021 muodostuu kaikkien edellä kuvattujen kiinteistön osien vertailuarvojen summasta. Metsän vertailuarvo 8 659,50 euroa +Maatalousmaan vertailuarvo 2 607,06 euroa +Maatalouden rakennuspaikan vertailuarvo 391,84 +Maatalousrakennuksen vertailuarvo 20 000 +Asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan vertailuarvo 30 000 =Kiinteistön vertailuarvo 61 658,40 euroa. Kiinteistön verovuoden 2021 vertailuarvo on siis 61 658,40 euroa. Esimerkki päättyy Muiden kiinteistöverolain 3 §:ssä tarkoitettujen kiinteistöjen kuin maatalousmaan ja metsän vertailuarvona pidetään nollaa. Siten seuraavien yhtiön omistamien rakennusten ja alueiden vertailuarvona käytetään arvovertailussa nollaa euroa: autiokirkko, linna, linnoitus, luostari Suomen aluevalvontaan käytettävä rakennus, rakennelma tai muu kiinteistö siltä osin kuin sitä käytetään Puolustusvoimien tarpeisiin linnakkeena, sotilas-, lento- tai laivastotukikohtana, tutkimus- tai koelaitoksena, varastona tai varikkona, luonnonsuojelulain (1096/1996) 24 §:n nojalla suojeltu alue lukuun ottamatta sillä olevia rakennuksia ja rakennelmia rakennuspaikkoineen vesialue. Omistajayhtiön tilikauden vaikutus vertailuarvon valintaan ArvL 3 §:n 5 ja 10 momenttien perusteella osakeyhtiön tilikauden päättymisajankohta määrittää, minkä vuoden vertailuarvoa arvovertailussa ja nettovarallisuuslaskelmassa käytetään. Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.
  2. tai sen jälkeen, vertailuarvona käytetään kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee esimerkiksi verovuoden 2022 nettovarallisuutta, se käyttää arvovertailussa omistamiensa kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien verovuoden 2022 vertailuarvoja. Esimerkki alkaa Esimerkki 6: A Oy omistaa kiinteistön. A Oy:n tilikausi on 1.1.-31.12.2022, joka muodostaa A Oy:n verovuoden
  3. A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle
  4. Tämä on ArvL 3 §:n 5 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Kun A Oy laskee verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, yhtiö käyttää arvovertailussa verovuodelle 2022 laskettua kiinteistön vertailuarvoa (=verovuotta

(2023)edeltävän vuoden
(2022)vertailuarvo). Verovuodelle 2022 laskettu kiinteistön verotusarvo näkyy verovuoden 2023 kiinteistöveropäätöksestä. Esimerkki päättyy Jos yhtiön tilikausi päättyy 30.
  1. tai sitä ennen, kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman vertailuarvona pidetään verovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden vertailuarvoa. Tämä johtuu siitä, että kiinteistön, rakennuksen tai rakennelman vertailuarvoa verovuotta edeltäneelle vuodelle ei ole vielä määrätty, kun yhtiölle lasketaan verovuotta edeltävän vuoden verotuksen toimittamisen yhteydessä osakkeen vertailuarvo seuraavaa verovuotta varten. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, se käyttää arvovertailussa omistamiensa kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien verovuoden 2021 vertailuarvoja. Esimerkki alkaa Esimerkki 7: B Oy omistaa kiinteistön. B Oy:n tilikausi on 1.1.-30.6.2022, joka muodostaa B Oy:n verovuoden
  2. B Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle
  3. Tämä on ArvL 3 §:n 5 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Koska B Oy:n tilikausi on päättynyt ennen 30.9.2022, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvovertailussa verovuodelle 2021 laskettua kiinteistön vertailuarvoa (=verovuotta
(2023)edeltänyttä vuotta
(2022)edeltävän vuoden
(2021)vertailuarvo). Esimerkki päättyy 2.2.8 Arvopapereiden arvovertailu ja vertailuarvon määrittäminen Arvovertailu ArvL 3 §:n 6 momentin perusteella muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvat julkisesti noteeratut arvopaperit, tietyt sijoitusrahasto-osuudet sekä ArvL 2 luvussa tarkoitetun yhtiön osakkeet arvostetaan tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan niiden yhteenlaskettuun ArvL 4, 5 tai 5 a §:ssä tarkoitettuun vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenttien nojalla vertailuarvona käytetään omistajayhtiön tilikauden päättymisajankohdasta riippuen joko verovuotta edeltävän vuoden tai verovuotta edeltänyttä vuotta edeltävän vuoden vertailuarvoa. ArvL 2 luvussa tarkoitetun yhtiön osakkeita ovat julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön, osuuskunnan, asunto-osakeyhtiön, kiinteistöosakeyhtiön sekä keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet. Osuuskunnan osuudet rinnastetaan osakeyhtiön osakkeisiin (katso KHO 2023:58). Siten rahoitusomaisuuteen, käyttöomaisuuteen, muun omaisuuden omaisuuslajiin, henkilökohtaiseen tulolähteeseen tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvien julkisesti noteerattujen arvopapereiden, sijoitusrahasto-osuuksien sekä julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön ja osuuskunnan, asunto-osakeyhtiön, kiinteistöosakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeiden ja osuuksien arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä. Arvopapereiden arvovertailulla tarkoitetaan sitä, että arvopaperit arvostetaan yhtenä kokonaisuutena joko niiden yhteenlaskettuun tuloverotuksen poistamattomaan hankintamenoon tai yhteenlaskettuun vertailuarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on suurempi. Etuyhteysosakevaihdossa hankittujen kohdeyhtiön osakkeiden arvona käytetään arvopapereiden arvovertailussa tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan kohdeyhtiön osakkeiden osakevaihtoa edeltävää matemaattista arvoa (katso tarkemmin luku 2.2.9). Vertailuarvon määrittäminen Arvovertailun tekeminen edellyttää, että arvovertailun piiriin kuuluville arvopapereille määritetään vertailuarvot. Vertailuarvojen määrittäminen tapahtuu arvostamislain säännösten mukaisesti. Vertailuarvon määrittämiseen vaikuttaa, millaisesta arvopaperista on kysymys. Julkisesti noteeratun arvopaperin vertailuarvo on ArvL 4 §:n 1 momentin mukaan 70 prosenttia tilinpäätöspäivän mukaisesta päätöskurssista. Tilinpäätöspäivällä tarkoitetaan omistajayhtiön oman tilikauden päättymisajankohtaa. Julkisesti noteeratulla arvopaperilla tarkoitetaan ArvL 4 §:n 2 momentin mukaan arvopaperia ja johdannaissopimusta, joka on kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella. Säänneltyjä markkinoita ovat sellaiset kauppapaikat tai pörssit, joilla on säännellyn markkinan toimilupa. Tällaisia säänneltyjä markkinoita ovat esimerkiksi Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämä pörssilista ja siihen liittyvä Pre-lista sekä Nasdaq Stockholm Ab:n päämarkkinat. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivuilla on luettelo EU/ETA-alueen säännellyistä markkinoista (valitse Entity type -kohdasta Regulated market). Siten julkisesti noteerattuja arvopapereita ovat esimerkiksi osakkeet, merkintäoikeudet sekä johdannaissopimukset kuten optiot, termiinit ja warrantit, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla. Monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit eivät ole ArvL 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja julkisesti noteerattuja arvopapereita. Monenkeskisen kaupankäynnin kohteena ovat esimerkiksi arvopaperit, joilla käydään kauppaa First North Finland -kaupankäyntijärjestelmässä. Verohallinto ei laske julkisesti noteeratun yhtiön osakkeelle vertailuarvoa, vaan omistajayhtiön pitää laskea vertailuarvo itse. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeiden eri päivien päätöskurssitiedot löytyvät yleensä pörssien internet-sivuilta (katso esimerkiksi osoitteesta http://www.nasdaqomxnordic.com kohta Historialliset kurssitiedot). Esimerkki alkaa Esimerkki 8: A Oy omistaa 30 kappaletta B Oyj:n osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.4.2021-31.3.2022. Verovuoden 2022 nettovarallisuuden laskemista ja arvovertailun tekemistä varten A Oy laskee B Oyj:n osakkeille vertailuarvon. B Oyj:n osakkeen päätöskurssi A Oy:n tilinpäätöspäivänä 31.3.2022 on ollut 10 euroa. Koska julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen vertailuarvo on 70 prosenttia päätöskurssista, B Oyj:n osakkeen vertailuarvoksi muodostuu 7 euroa (0,7 x 10 euroa). Siten B Oyj:n osakkeiden yhteenlaskettu vertailuarvo on yhteensä 210 euroa (30 kpl x 7 euroa). Esimerkki päättyy Sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on ArvL 4 §:n 3 momentin mukaan 70 prosenttia käyvästä arvosta. Sijoitusrahastolla tarkoitetaan ArvL 4 §:n 3 momentin mukaan sijoitusrahastolain (213/2019) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja sijoitusrahastoja ja 17 kohdassa tarkoitettuja yhteissijoitusyrityksiä. Sijoitusrahastolain mukaan sijoitusrahastolla tarkoitetaan sijoitusrahastotoiminnassa hankittuja sekä Suomessa vahvistettujen sääntöjen ja sijoitusrahastolain 13 luvun mukaan sijoitettuja varoja sekä niistä johtuvia velvoitteita. Sijoitusrahasto voi myös koostua yhdestä tai useammasta alarahastosta. Yhteissijoitusyrityksellä tarkoitetaan sellaista muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa toimiluvan saanutta yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa yritystä, joka kotivaltionsa lainsäädännön perusteella täyttää sijoitusrahastodirektiivin edellytykset. ArvL 4 §:n 3 momentissa ei säädetä, minkä ajankohdan käyvän arvon mukaan vertailuarvo määritetään. Varallisuusverolakiin sisältyi sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvon laskemisesta vastaavan sisältöinen säännös. Varallisuusverolain voimassaollessa Verohallitus määräsi sijoitusrahasto-osuuksille vertailuarvon vuoden viimeisen päivän käyvän arvon perusteella. Kun arvostamislakia säädettäessä lain esitöissä ei tuotu esiin, että säännöstä tulisi tulkita eri tavalla kuin varallisuusverolain voimassa ollessa, arvostamisajankohtana käytetään edelleen kalenterivuoden loppua. Siten sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on 70 prosenttia kalenterivuoden viimeisen päivän (31.12.) käyvästä arvosta. Yhtiön tilikauden päättymispäivä vaikuttaa siihen, minkä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan (katso tarkemmin jäljempänä). Julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeiden arvovertailu perustuu osakkeen vertailuarvoon. Verohallinto laskee muun kuin julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen vertailuarvon yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuden perusteella (katso tarkemmin luku 4). Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen vertailuarvo on julkinen tieto. Verohallinto julkaisee osakeyhtiöiden osakkeen vertailuarvot vuosittain vero.fi -sivustolla (Muut julkiset tiedot). Koska listaus perustuu edellisen verovuoden nettovarallisuuden perusteella laskettuun vertailuarvoon, listauksessa ilmoitettuun osakkeen vertailuarvoon voi tulla muutoksia, jos yhtiössä tapahtuu verovuonna osakkeen vertailuarvoon vaikuttavia muutoksia. Nämä muutokset otetaan erikseen huomioon kyseisen verovuoden verotuksen toimittamisen yhteydessä, mutta niitä ei päivitetä vero.fi -sivustolle. Siten osakkeen vertailuarvo on mahdollisuuksien mukaan hyvä tarkistaa sen yhtiön verotuspäätöksestä, jonka osakkeesta on kysymys. Yhtiön varoihin kuuluvan julkisesti noteeraamattoman ulkomaisen yhtiön osakkeen vertailuarvo lasketaan ArvL 6 §:n mukaan soveltuvin osin kuten kotimaisen liikeosakkeen arvo eli kyseisen ulkomaisen yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Verohallinto ei laske ulkomaisen yhtiön osakkeelle vertailuarvoa, vaan verovelvollisen tulee itse laskea ulkomaisen yhtiön osakkeen vertailuarvo tässä ohjeessa kuvatulla tavalla. Poikkeuksen tähän muodostavat Suomessa yleisesti verovelvolliset yhteisöt, jotka rinnastuvat kotimaiseen julkisesti noteeraamattomaan osakeyhtiöön. Tällaisia yhteisöjä kohdellaan verotuksessa kuten kotimaisia osakeyhtiöitä, ja Verohallinto laskee niille osakkeen vertailuarvon samalla tavalla kuin kotimaisillekin osakeyhtiöille. Asunto-osakeyhtiön ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden vertailuarvo määritetään arvovertailua varten muista arvopapereista poikkeavasti, ja niiden arvostamiseen vaikuttaa osakkeen hankinta-aika. Jos asunto-osakeyhtiön tai määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet on hankittu ennen 1.1.2006, arvovertailussa osakkeiden vertailuarvona käytetään

a §:n mukaan varallisuusverolain (1537/1992) mukaan laskettua vuoden 2005 verotusarvoa. Vuoden 2005 verotusarvot löytyvät Verohallinnon ohjeesta Asunto- ja kiinteistöosakkeiden verotusarvot vuodelta

  1. Jos asunto-osakeyhtiön tai määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet on hankittu 1.1.2006 tai sen jälkeen, osakkeilla ei ole erillistä verotusarvoa. Tällaiset osakkeet arvostetaan aina tuloverotuksessa poistamatta olevaan hankintamenoon lisättynä niiden hankintahintamenosta vähennetyllä jälleenhankintavarauksella. Jos kiinteistöyhtiön osakkeet eivät oikeuta määrätyn huoneiston hallintaan, ne arvostetaan niiden hankinta-ajankohdasta riippumatta samalla tavalla kuin muiden julkisesti noteeraamattomien yhtiöiden osakkeet. Sen sijaan asunto-osakeyhtiön osakkeet arvostetaan yllä kuvattujen periaatteiden mukaan, vaikka ne eivät oikeuttaisi määrätyn huoneiston hallintaan. Esimerkki alkaa Esimerkki 9: A Oy omistaa asunto-osakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan asunto-osakeyhtiön piha-alueella sijaitsevaa parkkipaikkaa. Lisäksi A Oy omistaa kahden kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa olevilla maa-alueilla sijaitsevia rakennuksia. Yhtiö ei omista muita arvopapereita. Asunto-osakeyhtiön osakkeet on hankittu 1.8.2020 ja niiden hankintameno on ollut 15 000 euroa. Kiinteistö-osakeyhtiöiden osakkeet on hankittu 1.5.2005 ja niiden hankintameno on ollut yhteensä 30 000 euroa. Kiinteistö-osakeyhtiöiden osakkeiden vuoden 2005 verotusarvo on ollut yhteensä 40 000 euroa. Koska asunto-osakeyhtiön osakkeet on hankittu vuonna 2020, osakkeet jäävät arvovertailun ulkopuolelle ja ne arvostetaan hankintamenoonsa. Kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeille suoritetaan arvovertailu, koska ne on hankittu ennen 1.1.
  2. Arvovertailun perusteella kiinteistöyhtiöiden osakkeet arvostetaan vuoden 2005 yhteenlaskettuun verotusarvoon, koska se on osakkeiden hankintamenoja suurempi. Esimerkki päättyy Osuuskunnan osuuksien arvovertailu perustuu osuuden vertailuarvoon. Päätöksen KHO 2023:58 perusteella osuuskunnan osuuksien arvostamisessa maataloutta harjoittavan osakeyhtiön verotuksessa voidaan ottaa huomioon ArvL 26 §:n 2 momentissa säädetyt periaatteet. ArvL 26 §:n 2 momentin mukaan maatalouteen kuuluvan osuuskunnan osuuden arvo lasketaan osuusmaksun suuruutta vastaavaksi. Jos osuuden omistamiseen liittyy erityisiä etuja, jotka edellyttävät poikkeamista tästä menettelystä, voidaan osuuden verotusarvo vahvistaa tarvittaessa noudattaen, mitä osakkeen matemaattisen arvon laskemisesta säädetään. Siten osuuskunnan osuuden vertailuarvona käytetään lähtökohtaisesti osuusmaksun määrää. Jos osakeyhtiön maatalouteen kuuluvan osuuskunnan osuuden omistamiseen kuitenkin liittyy ArvL 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä etuja, Verohallinto laskee osuuskunnan osuudelle vertailuarvon. Osuuskunnan osuuden vertailuarvo on julkinen tieto. Verohallinto julkaisee vertailuarvot vuosittain vero.fi -sivustolla (Muut julkiset tiedot). Omistajayhtiön tilikauden vaikutus vertailuarvon valintaan ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenttien perusteella yhtiön tilikauden päättymisajankohta määrittää, minkä vuoden vertailuarvoa arvopapereiden arvovertailussa käytetään. Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.
  3. tai sen jälkeen, vertailuarvona käytetään arvopaperin verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee esimerkiksi verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, se käyttää arvovertailussa omistamiensa arvopapereiden verovuoden 2022 vertailuarvoja. Sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan aina kalenterivuoden viimeisen päivän (31.12.) mukaan, vaikka omistajayhtiön tilikausi poikkeaisi kalenterivuodesta. Sijoitusrahasto-osuuksien kohdalla omistajayhtiön tilikauden päättymisajankohta vaikuttaa siten siihen, minkä kalenterivuoden lopun käypää arvoa arvostamisessa käytetään (katso esimerkit 11 ja 13). Esimerkki alkaa Esimerkki 10: A Oy omistaa noteeraamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.1.-31.12.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden
  4. A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle
  5. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Kun A Oy laskee verovuoden 2022 nettovarallisuuttaan, A Oy käyttää arvovertailussa omistamiensa osakkeiden verovuodelle 2022 laskettuja vertailuarvoja (= verovuotta

(2023)edeltävän vuoden
(2022)vertailuarvo). Esimerkki 11: A Oy omistaa suomalaisen sijoitusrahaston osuuksia. Kysymys on ArvL 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuista sijoitusrahastoista, joiden vertailuarvo määräytyy kalenterivuoden viimeisen päivän käyvän arvon mukaan. Lisäksi A Oy omistaa Helsingin pörssin varsinaisella pörssilistalla noteerattujen yhtiöiden osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.7.2021-31.10.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden
  1. Yhtiön verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle
  2. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Koska yhtiön tilikausi on päättynyt 30.9.2022 jälkeen, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvopapereiden arvovertailussa arvopapereiden verovuodelle 2022 laskemiaan vertailuarvoja (= verovuotta
(2023)edeltäneen vuoden
(2022)vertailuarvo). Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitusrahasto-osuuksien vertailuarvo on 70 prosenttia niiden käyvästä arvosta 31.12.
  1. Noteerattujen yhtiöiden osakkeiden vertailuarvo on 70 prosenttia A Oy:n tilikauden päättymispäivän (31.10.2022) käyvästä arvosta. Esimerkki päättyy Jos yhtiön tilikausi päättyy 30.
  2. tai sitä ennen, arvopaperin vertailuarvona pidetään verovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden vertailuarvoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun omistajayhtiö laskee nettovarallisuuttaan verovuodelle 2022, se käyttää arvovertailussa omistamiensa arvopapereiden verovuoden 2021 vertailuarvoja. Esimerkki alkaa Esimerkki 12: A Oy omistaa noteeraamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.1.-30.6.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden
  3. A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle
  4. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Koska A Oy:n tilikausi on päättynyt ennen 30.9.2022, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvovertailussa osakkeiden verovuodelle 2021 laskettuja vertailuarvoja (= verovuotta
(2023)edeltänyttä vuotta
(2022)edeltävän vuoden
(2021)vertailuarvo). Esimerkki 13: A Oy omistaa suomalaisen sijoitusrahaston osuuksia. Kysymys on ArvL 4 §:n 3 momentissa tarkoitetuista sijoitusrahastoista, joiden vertailuarvo määräytyy kalenterivuoden viimeisen päivän käyvän arvon mukaan. Lisäksi A Oy omistaa Helsingin pörssin varsinaisella pörssilistalla noteerattujen yhtiöiden osakkeita. A Oy:n tilikausi on 1.7.2021-30.6.2022, joka muodostaa yhtiön verovuoden
  1. Yhtiön verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella määräytyvät yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo verovuodelle
  2. Tämä on ArvL 3 §:n 6 ja 10 momenteissa tarkoitettu verovuosi. Koska yhtiön tilikausi on päättynyt ennen 30.9.2022, yhtiö käyttää verovuoden 2022 nettovarallisuutta laskiessaan arvovertailussa osakkeiden verovuodelle 2021 laskemiaan vertailuarvoja (= verovuotta
(2023)edeltänyttä vuotta
(2022)edeltävän vuoden
(2021)vertailuarvo). Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitusrahasto-osuuksien vertailuarvo on 70 prosenttia niiden käyvästä arvosta 31.12.
  1. Noteerattujen yhtiöiden osakkeiden vertailuarvo on 70 prosenttia A Oy:n edellisen tilikauden päättymispäivän (30.6.2021) käyvästä arvosta. Esimerkki päättyy Kun arvovertailun piiriin kuuluville arvopapereille on määritetty edellä kuvatulla tavalla vertailuarvot, kaikkien arvovertailun piiriin kuuluvien arvopapereiden poistamattomat hankintamenot ja edellä kerrotulla tavalla määritetyt vertailuarvot lasketaan yhteen ja arvopaperit arvostetaan joko hankintamenoon tai vertailuarvoon sen mukaan, kumpien yhteenlaskettu määrä on suurempi. Esimerkki alkaa Esimerkki 14: A Oy:n tilikausi on 1.1.-31.12.
  2. A Oy omistaa 30 kappaletta B Oyj:n osakkeita ja 500 kappaletta X Oy:n osakkeita. B Oyj:n osakkeiden hankintameno on 15 000 euroa ja A Oy:n tilikauden 1.1.-31.12.2022 tilinpäätösajankohdan perusteella laskettu vertailuarvo 30 000 euroa. X Oy:n osakkeiden hankintameno on 25 000 euroa ja verovuoden 2022 vertailuarvo 11 000 euroa. A Oy ei omista muuta arvovertailun piiriin kuuluvaa omaisuutta. Koska B Oyj:n ja X Oy:n osakkeiden yhteenlasketut vertailuarvot (41 000 euroa) ovat osakkeiden yhteenlaskettuja hankintamenoja (40 000 euroa) suuremmat, osakkeet arvostetaan A Oy:n nettovarallisuutta laskettaessa niiden yhteenlaskettuihin vertailuarvoihin. Siten B Oyj:n ja X Oy:n osakkeiden arvoksi katsotaan A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuudessa 41 000 euroa. Esimerkki päättyy Jos osakkeet arvostetaan arvovertailun lopputuloksena niiden yhteenlaskettuun vertailuarvoon, ja kysymys on esimerkiksi monitasoisesta konsernista, jossa emoyhtiön omistama tytäryhtiö omistaa kolmannen yhtiön osakkeita ja niin edelleen, kunkin omistetun yhtiön nettovarallisuus ja siihen pohjautuva osakkeen vertailuarvo vaikuttavat käytännössä kunkin omistajayhtiön nettovarallisuuteen ja sitä kautta sen osakkeen vertailuarvoon. Esimerkki alkaa Esimerkki 15: A Oy omistaa X Oy:n osakkeet. X Oy puolestaan omistaa Y Oy:n osakkeet. Y Oy omistaa Z Oy:n osakkeet. Yhtiöt eivät omista muita osakkeita. Kaikkien yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi. Kun A Oy laskee omaa nettovarallisuuttaan verovuodelle 2022, se suorittaa X Oy:n osakkeiden arvostamiseksi arvovertailun vertaamalla X Oy:n osakkeiden hankintamenoa (10 000 euroa) kyseisten osakkeiden verovuoden 2022 vertailuarvoon (15 000 euroa). Koska vertailuarvo on suurempi, A Oy arvostaa X Oy:n osakkeet niiden vertailuarvoon. X Oy:n osakkeen verovuoden 2022 vertailuarvo perustuu X Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuuteen. Kun X Oy on laskenut verovuoden 2021 nettovarallisuuttaan, sen on tullut suorittaa Y Oy:n osakkeiden arvostamiseksi arvovertailu vertaamalla Y Oy:n osakkeiden hankintamenoa (7 000 euroa) kyseisten osakkeiden verovuoden 2021 vertailuarvoon (12 000 euroa). Koska vertailuarvo on ollut suurempi, X Oy on arvostanut Y Oy:n osakkeet niiden vertailuarvoon. Y Oy:n osakkeen verovuoden 2021 vertailuarvo puolestaan perustuu Y Oy:n verovuoden 2020 nettovarallisuuteen. Kun Y Oy on laskenut verovuoden 2020 nettovarallisuuttaan, sen on tullut suorittaa Z Oy:n osakkeiden arvostamiseksi arvovertailu vertaamalla Z Oy:n osakkeiden hankintamenoa (3 000 euroa) kyseisten osakkeiden verovuoden 2020 vertailuarvoon (9 000 euroa). Koska vertailuarvo on ollut suurempi, Y Oy on arvostanut Z Oy:n osakkeet niiden vertailuarvoon. Esimerkki päättyy 2.2.9 Etuyhteysosakevaihdolla hankitut osakkeet Etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden arvostamisesta säädetään erikseen ArvL 3 §:n 9 momentissa. Etuyhteysosakevaihdolla tarkoitetaan EVL 52 f §:n mukaista osakevaihtoa, jonka osapuolet ovat EVL 52 f §:n 5 momentin mukaisesti etuyhteydessä toisiinsa (katso tarkemmin Verohallinnon ohje Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto, luku 3.2). ArvL 3 §:n 9 momenttia sovelletaan 1.1.2017 tai sen jälkeen etuyhteysosakevaihdolla hankittuihin osakkeisiin. Säännöksen perusteella etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden arvo on niiden osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo. Osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on kohdeyhtiön matemaattinen arvo sille kalenterivuodelle, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut. Esimerkki alkaa Esimerkki 16: A Oy:n ja B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy on hankkinut B Oy:n koko osakekannan (100 osaketta) 30.6.2020 toteutetulla etuyhteysosakevaihdolla. B Oy:n osakkeet on kirjattu A Oy:n kirjanpidossa niiden osakevaihtohetken käypään arvoon (500 000 euroa), joka on myös osakkeiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno. Koska etuyhteysosakevaihto on toteutettu 1.1.2017 jälkeen, A Oy arvostaa nettovarallisuutta laskiessaan B Oy:n osakkeet tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan niiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon. B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on osakkeen matemaattinen arvo sille kalenterivuodelle, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut. Koska osakevaihto on tapahtunut kalenterivuoden 2020 aikana, B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on verovuoden 2020 matemaattinen arvo (300 euroa). B Oy:n verovuoden 2020 matemaattinen arvo perustuu B Oy:n verovuoden 2019 nettovarallisuuteen, ja se näkyy B Oy:n verovuoden 2019 verotuspäätöksestä. B Oy:n osakkeiden arvo on yhteensä 30 000 euroa (100 osaketta x 300 euroa). Esimerkki 17: B Oy:n tilikausi on 1.7.–30.
  3. ja A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy hankki B Oy:n koko osakekannan (50 osaketta) 12.11.2025 toteutetulla etuyhteysosakevaihdolla. B Oy:n osakkeet on kirjattu A Oy:n kirjanpidossa niiden osakevaihtohetken käypään arvoon (400 000 euroa), joka on myös osakkeiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno. Koska etuyhteysosakevaihto on tapahtunut 1.1.2017 jälkeen, A Oy arvostaa nettovarallisuutta laskiessaan B Oy:n osakkeet tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan niiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon. B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on osakkeen matemaattinen arvo sille kalenterivuodelle, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut. Koska osakevaihto on tapahtunut kalenterivuoden 2025 aikana, B Oy:n osakkeen osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on verovuoden 2025 matemaattinen arvo (200 euroa). B Oy:n osakkeen verovuoden 2025 matemaattinen arvo perustuu tilikauden 1.7.2023-30.6.2024 taseen perusteella laskettuun verovuoden 2024 nettovarallisuuteen. B Oy:n verovuoden 2025 matemaattinen arvo näkyy B Oy:n verovuoden 2024 verotuspäätöksestä. B Oy:n osakkeiden arvo on yhteensä 10 000 euroa (50 osaketta x 200 euroa). Esimerkki päättyy Jos etuyhteysosakevaihdolla hankitut osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen (EVL 12 §), rahoitusomaisuuteen (EVL 9 §), muuhun omaisuuteen (EVL 12 a §), henkilökohtaiseen tulolähteeseen tai maatalouden tulolähteeseen, osakkeiden arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä (katso tarkemmin luku 2.2.8). Arvopapereiden arvovertailussa etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden osakevaihtoa edeltävä yhteenlaskettu matemaattinen arvo otetaan huomioon, kun lasketaan kaikkien arvopapereiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa. Esimerkki alkaa Esimerkki 18: Esimerkin 16 tilanteessa B Oy:n osakkeet kuuluvat A Oy:n verotuksessa muun omaisuuden omaisuuslajiin, jonka arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä. A Oy ei omista muita arvopapereita. A Oy laskee verovuoden 2025 nettovarallisuuttaan. A Oy ottaa B Oy:n osakkeiden osakevaihtoa edeltävän yhteenlasketun matemaattisen arvon (30 000 euroa) huomioon laskiessaan omistamiensa arvopapereiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa arvopapereiden arvovertailua varten. Koska A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi, A Oy käyttää arvovertailussa B Oy:n osakkeiden vertailuarvona B Oy:n osakkeen verovuoden 2025 vertailuarvoa. B Oy:n osakkeen verovuoden 2025 vertailuarvo on 150 euroa, joten B Oy:n osakkeiden vertailuarvo on yhteensä 15 000 euroa (100 osaketta x 150 euroa). Siten A Oy arvostaa B Oy:n osakkeet niiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon (30 000 euroa), koska se on osakkeiden yhteenlaskettua vertailuarvoa (15 000 euroa) isompi. Esimerkki päättyy ArvL 3 §:n 9 momenttia ei sovelleta osakevaihdolla hankittuihin osakkeisiin, jos osakevaihdon osapuolet eivät ole etuyhteydessä toisiinsa EVL 52 f §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla. ArvL 3 §:n 9 momenttia ei sovelleta myöskään silloin, jos etuyhteysosakevaihto, jossa kohdeyhtiön osakkeet on hankittu, on tapahtunut 31.12.2016 tai tätä aiemmin. Näissä tilanteissa osakevaihdolla hankitut osakkeet arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa lähtökohtaisesti niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon (katso tarkemmin luvut 2.2.1–2.2.6). Arvopapereiden arvovertailun piiriin kuuluvat osakkeet arvostetaan luvussa 2.2.8 kerrotulla tavalla. Esimerkki alkaa Esimerkki 19: A Oy:n ja B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy on hankkinut B Oy:n koko osakekannan (100 osaketta) 1.2.2015 toteutetulla etuyhteysosakevaihdolla. B Oy:n osakkeiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno on 500 000 euroa ja se perustuu osakevaihtohetken käypään arvoon. Esimerkki päättyy Koska osakevaihto on tapahtunut aiemmin kuin 1.1.2017, A Oy arvostaa nettovarallisuutta laskiessaan B Oy:n osakkeet niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon (500 000 euroa). Jos osakkeet kuuluvat arvopapereiden arvovertailun piiriin, A Oy käyttää arvovertailussa B Oy:n osakkeiden tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa (500 000 euroa). 2.2.10 Maastapoistumisverotuksen kohteena olleet varat Yhtiön varoihin on voinut kohdistua maastapoistumisverotus, jos yhtiö on siirtänyt varojaan pois Suomen verotusvallasta toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan tai yhtiön verosopimuksen mukainen verotuksellinen kotipaikka on voinut siirtyä pois Suomesta. Maastapoistumisverotuksen kohteena olleet varat arvostetaan ArvL 3 §:n 7 momentin mukaan maastapoistumisarvoon. Jos kysymys on arvovertailun piiriin kuuluvista varoista, maastapoistumisarvo otetaan huomioon yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa laskettaessa. Maastapoistumisverotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Maastapoistumisverotus. 2.3 Nettovarallisuuden laskennassa huomioitavat velat Yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa velkana pidetään ArvL 2 §:n 3 momentin mukaan taseen vastattaviin vieraaseen pääomaan merkittyjä eriä. Velkana pidetään myös: vakuutuslaitoksen korvaus- ja vakuutusmaksuvastuuta sekä eläkesäätiön ja muun eläkelaitoksen eläkesitoumuksista johtuvaa vakuutusteknisten perusteiden mukaan laskettua eläkevastuuta; elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 48 a §:ssä tarkoitettua lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön vakavaraisuutensa parantamiseksi tekemää varausta; pääomalainaa silloin, kun se on taloudelliselta luonteeltaan vierasta pääomaa. Siten velkoina otetaan lähtökohtaisesti huomioon yhtiön kaikkien tulolähteiden velat sekä ArvL 2 §:n 3 momentissa erikseen säädetyt erät, joita pidetään vieraana pääomana. Pääomalainaa pidetään arvostamislakia sovellettaessa lähtökohtaisesti vieraana pääomana sen kirjanpitokäsittelystä riippumatta. ArvL 2 §:n 4 momentin mukaan velkana ei kuitenkaan pidetä KPL 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja. Laskennalliset verovelat ovat eriä, joita voidaan merkitä tilinpäätökseen esimerkiksi kirjanpidon ja verotuksen välisten jaksotuserojen perusteella. Sen sijaan maksuunpanematon tuloverovelka, jonka yhtiö kirjaa vieraaseen pääomaan, on pääsäännön mukaan velkaa myös nettovarallisuutta laskettaessa. Yhtiön omaa pääomaa tai oman pääoman rahastoja ei pidetä velkana. Myöskään pakolliset tai vapaaehtoiset varaukset eivät ole velkaa. Tämä johtuu siitä, että varaukset ovat luonteeltaan ennakollisia kulukirjauksia. Myöskään taseen vastattavissa olevaa tilinpäätössiirtojen kertymää ei oteta erikseen huomioon, kun lasketaan nettovarallisuutta. Tilinpäätössiirtojen kertymä on yhtiön kirjaamien poistoerokirjausten summa, joka osoittaa, kuinka paljon kirjanpidossa on tehty suunnitelman mukaiset poistot ylittäviä poistoja. 2.4 Velkojen arvostaminen Velkojen arvostamista säädetään ArvL 2 luvun 8 §:ssä. Säännöksen perusteella kaikkien tulolähteiden euromääräiset velat arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa lähtökohtaisesti nimellisarvoonsa. Jos velka on indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen sidottu, sen arvona pidetään muuttuneen vertailuperusteen mukaista arvoa. Ulkomaanrahan määräiset velat arvostetaan kirjanpitolain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla eli pääsäännön mukaan Euroopan Keskuspankin (EKP) tilinpäätöspäivänä julkaisemaan kurssiin. Jos saaminen tai velka on suojattu valuuttakurssin muutokselta, muuntoa ei tehdä. Kaikkien tulolähteiden velat arvostetaan siten nettovarallisuutta laskettaessa käytännössä yhtiön tilinpäätöksen mukaiseen arvoonsa. 2.5 Yhteenveto nettovarallisuuden laskemisesta Vastaavaa/varat Aineettomat oikeudet Arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Esimerkkejä aineettomista oikeuksista: patentit tekijänoikeudet tavaramerkkioikeudet lisenssimaksut toimilupaoikeudet atk-ohjelmien lisenssimaksut mallioikeudet. Pitkävaikutteiset menot Otetaan varoina huomioon, jos varallisuusarvoa. Arvostetaan lähtökohtaisesti tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Varallisuusarvoa ei ole esimerkiksi seuraavilla erillä: Perustamismenot Tutkimusmenot (EVL 25 §) Mainoskampanjan menot Liikearvo (pl. liiketoimintasiirrossa syntynyt liikearvo, joka perustuu kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen erotukseen) Varallisuusarvoa on esimerkiksi seuraavilla erillä: Osakehuoneiston perusparannusmenot Sulautumistappio/fuusiotappio (arvostetaan kirjanpidossa poistamattomaan hankintamenoon) Kiinteistöt Arvostetaan joko tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon tai vertailuarvoon sen mukaan, kumpi on suurempi. Vertailu tehdään kiinteistöittäin. Kiinteistöön luetaan maapohja ja sillä olevat rakennukset. Koneet ja kalusto Arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Ennakkomaksut Arvostetaan nimellisarvoon. Käyttöomaisuuteen, rahoitusomaisuuteen tai muuhun omaisuuteen kuuluvat arvopaperit Julkisesti noteeratut arvopaperit, muun osakeyhtiön, osuuskunnan, asunto-osakeyhtiön, määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavat kiinteistöyhtiön osakkeet, osuuskunnan osuudet sekä ArvL 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan joko niiden yhteenlaskettuun tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon tai vertailuarvoon sen mukaan kumpi on suurempi. Poikkeus edelliseen: 1.1.2006 tai sen jälkeen hankitut huoneisto-osakkeet ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttavat kiinteistöyhtiön osakkeet arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon, johon on lisätty hankintamenosta vähennetty jälleenhankintavaraus. Muut arvopaperit arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Etuyhteysosakevaihdossa hankittujen osakkeiden arvona käytetään osakkeiden osakevaihtoa edeltävää matemaattista arvoa, jos osakevaihto on toteutettu 1.1.2017 tai sen jälkeen (katso tarkemmin luku 2.2.9). Vaihto-omaisuuskiinteistöt Arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Vaihto-omaisuusarvopaperit Arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Muu vaihto-omaisuus (esim. aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset ja valmiit tuotteet) Arvostetaan hankintamenoon, josta on tarvittaessa tehty EVL 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvonalenemisvähennys. Rahat ja pankkisaamiset Arvostetaan nimellisarvoon. Saamiset Arvostetaan nimellisarvoon, josta on tarvittaessa tehty EVL 17 §:ssä tarkoitettu arvonalentumisvähennys. Muut käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuteen tai muuhun omaisuuteen kuuluvat varat Arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Vastattavaa Vieras pääoma Arvostetaan nimellisarvoon. Vieraan pääoman yhteismäärä vähennetään yhteenlasketuista varoista. Oma pääoma Ei vähennetä varoista. Poistoero Ei ole velkaa, ei vähennetä varoista. Vapaaehtoiset varaukset Ei ole velkaa, ei vähennetä varoista. Pakolliset varaukset Ei ole velkaa, ei vähennetä varoista. 3 Osakkeen matemaattinen arvo Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan vain julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeelle. Julkisesti noteeraamattomalla osakeyhtiöllä tarkoitetaan sellaista yhtiötä, joka ei täytä TVL 33 a §:n 2 momentin mukaista julkisesti noteeratun yhtiön määritelmää. Julkisesti noteeratun yhtiön määritelmää käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.
  4. Yhtiön osakkaana olevan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän yhtiöstä verovuonna saaman osingon ansiotulo- ja pääomatulo-osuudet määräytyvät osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketun verovuoden matemaattisen arvon perusteella, josta on tehty TVL 33 b §:ssä säädetyt vähennykset. Osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon määrittämistä käsitellään Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.2.
  5. Osakkeen matemaattinen arvo perustuu ArvL 2 §:n 1 momentin mukaan verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuteen. Siten esimerkiksi osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo perustuu verovuoden 2022 nettovarallisuuteen. ArvL 9 §:n mukaan osakkeen matemaattinen arvo lasketaan siten, että yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon ulkona olevina osakkeina. Ulkona olevien osakkeiden lukumääränä käytetään aina edellisen tilikauden tilinpäätöshetkellä ulkona olleiden osakkeiden määrää (katso myös KHO 2001 taltio 2742). Siten verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöshetken jälkeen tapahtuneet muutokset yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrässä eivät vaikuta osakkeen matemaattisen arvon laskentaan (katso tarkemmin luku 5.3). Esimerkki alkaa Esimerkki 20: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2021 A Oy:ssä on 100 osaketta, joista A Oy:n hallussa on 20 osaketta. A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuus on 40 000 euroa. Siten A Oy:n verovuoden 2022 osakkeen matemaattiseksi arvoksi muodostuu 500 euroa (40 000 euroa / 80 osaketta). Esimerkki päättyy Kaikki yhtiön tilinpäätöshetkellä ulkona olevat osakkeet otetaan huomioon niiden erilajisuudesta riippumatta (KVL 18/1999). Siten kaikkien ulkona olevien osakkeiden matemaattinen arvo muodostuu yhtä suureksi, vaikka osakkeet poikkeaisivat toisistaan esimerkiksi ääni- tai voitonjako-oikeuksien perusteella. Esimerkki alkaa Esimerkki 21: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2021 A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta, joista 40 on A-osakkeita ja 60 B-osakkeita. A-osakkeet tuottavat 4-kertaisen äänioikeuden B-osakkeisiin verrattuna. A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuus on 40 000 euroa. A Oy:n verovuoden 2022 osakkeen matemaattiseksi arvoksi muodostuu 400 euroa (40 000 euroa / 100 osaketta). Esimerkki päättyy Yhtiön kalenterivuodesta poikkeava tilikausi ei vaikuta matemaattisen arvon laskentaan. Siten matemaattinen arvo perustuu myös kalenterivuodesta poikkeavana tilikautena verovuotta edeltävän vuoden taseen ja sen pohjalta laskettuun nettovarallisuuteen. Esimerkki alkaa Esimerkki 22: A Oy:n tilikausi on 1.2.2021−31.1.
  6. Matemaattinen arvo verovuodelle 2022 määräytyy tilikauden 1.2.2020−31.1.2021 eli verovuotta edeltävän vuoden taseen ja sen pohjalta lasketun verovuoden 2021 nettovarallisuuden perusteella. Esimerkki päättyy Jos yhtiöllä ei ole verovuotta edeltävänä vuonna päättynyt yhtään tilikautta, osakkeen matemaattinen arvo lasketaan tätä aiemman, viimeksi päättyneen tilikauden taseeseen pohjautuvan nettovarallisuuden perusteella (KVL 309/1993). Esimerkki alkaa Esimerkki 23: A Oy:n tilikaudet ovat olleet 1.1.−31.10.2020 ja 1.11.2020−30.4.
  7. Koska yhtiöllä ei ole päättynyt tilikautta kalenterivuoden 2021 aikana eikä yhtiöllä siten ole ollut verovuotta 2021, osakkeen matemaattinen arvo verovuodelle 2022 lasketaan taseen 1.1.−31.10.2020 ja sen pohjalta lasketun verovuoden 2020 nettovarallisuuden perusteella. Esimerkki päättyy Yhtiöllä voi päättyä saman kalenterivuoden aikana useampi kuin yksi tilikausi. Tällaisessa tilanteessa matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltäneenä vuonna viimeiseksi päättyneen tilikauden nettovarallisuuden perusteella. Esimerkki alkaa Esimerkki 24: A Oy:n tilikausi on 1.2.2020−31.1.
  8. A Oy muuttaa tilikauttaan niin, että seuraava tilikausi on 1.2.2021−31.12.
  9. Siten A Oy:llä päättyy kalenterivuoden 2021 aikana kaksi tilikautta. A Oy:n osakkeen matemaattinen arvo verovuodelle 2022 lasketaan tilikauden 1.2.2021−31.12.2021 taseen ja sen pohjalta lasketun verovuoden 2021 nettovarallisuuden perusteella. Esimerkki päättyy Osakkeen matemaattinen arvo on aina vähintään nolla. Siten tilanteessa, jossa osakkeen matemaattisen arvon perusteena oleva nettovarallisuus on negatiivinen, osakkeen matemaattinen arvo on nolla. Jos yhtiöön on tullut uusia osakkeita edellisen vuoden tilinpäätöshetken jälkeen, uusille osakkeille lasketaan matemaattinen arvo erikseen (katso luku 5.2). Myös uuden yhtiön ensimmäisen verovuoden matemaattisen arvon laskemisesta säädetään erikseen (katso luku 5.1). Lisäksi yritysjärjestelyt otetaan matemaattisen arvon laskemisessa huomioon erikseen (katso luvut 5.5). Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon verotuksen toimittamisen yhteydessä. Matemaattinen arvo pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuudella. Tieto osakkeen matemaattisesta arvosta löytyy yhtiön verotuspäätökseltä. Verovuoden verotuspäätöksellä näkyy aina matemaattinen arvo seuraavalle verovuodelle. Siten esimerkiksi verovuoden 2022 verotuspäätöksellä näkyvä matemaattinen arvo on matemaattinen arvo verovuodelle
  10. 4 Osakkeen vertailuarvo

§:n 1 momentin mukaan muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen vertailuarvo lasketaan noudattaen matemaattisen arvon laskemista koskevia säännöksiä 2–5 momentissa säädetyin poikkeuksin. Myös osakkeen vertailuarvo perustuu yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Siten esimerkiksi yhtiön osakkeelle verovuodelle 2023 laskettu vertailuarvo perustuu verovuoden 2022 nettovarallisuuteen.

§:n 2 momentin mukaan osakkeen vertailuarvoa laskettaessa nettovarallisuudesta vähennetään tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko. Tämän jälkeen jäljelle jäänyt nettovarallisuus jaetaan yhtiön edellisen tilikauden tilinpäätöshetkellä ulkona olleiden osakkeiden lukumäärällä. Näin saadaan selville yhtiön osakkeen verovuoden vertailuarvo. Verotuksessa kaikki osingonjakopäätökset katsotaan tehdyksi viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Siten nettovarallisuudesta vähennetään kaikki ne osingonjaot, joista yhtiökokous on päättänyt yhtiön edellisen verovuoden muodostavan tilikauden päättymisen jälkeen, mutta ennen meneillään olevan verovuoden muodostavan tilikauden tai tilikausien päättymistä. Esimerkki alkaa Esimerkki 25: A Oy:n tilikaudet ovat 1.1.-31.12.2021 ja 1.1.-31.12.2022. A Oy:n yhtiökokous päättää 1.11.2022 jakaa tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 väliosinkoa. Verovuoden 2022 osakkeen vertailuarvon laskemista varten A Oy:n tilikauden 1.1.-31.12.2021 taseen perusteella lasketusta nettovarallisuudesta vähennetään 1.11.2022 jaettavaksi päätetty osinko. Esimerkki päättyy

§:n 2 momentissa säädetään osakkeen vertailuarvon laskemisessa sovellettavasta niin sanotusta jarrusäännöstä.

§:n 2 momentin mukaan osakkeen vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden vertailuarvo. Jos edellisen vuoden vertailuarvo on nolla, vertailuarvoksi katsotaan verovuoden vertailuarvon ja edellisen vuoden vertailuarvon keskiarvo. Esimerkki alkaa Esimerkki 26: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakkeen verovuoden 2021 vertailuarvo on 3 000 euroa. Verovuoden 2022 vertailuarvo lasketaan verovuoden 2021 nettovarallisuuden ja 31.12.2021 ulkona olleiden osakkeiden perusteella. Verovuoden 2021 nettovarallisuus on 500 000 euroa ja ulkona olevien osakkeiden määrä on 100 kappaletta. Siten A Oy:n osakkeen verovuoden 2022 vertailuarvoksi muodostuisi ennen jarrusäännön huomioon ottamista 5 000 euroa. Jarrusäännön perusteella osakkeen verovuoden vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen verovuoden vertailuarvoa korkeampi. Siten A Oy:n verovuoden 2022 osakkeen vertailuarvoksi muodostuu 4 500 euroa (1,5 x 3 000 euroa). Esimerkki 27: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakkeen verovuoden 2021 vertailuarvo on 0 euroa. Verovuoden 2022 vertailuarvo lasketaan verovuoden 2021 nettovarallisuuden ja 31.12.2021 ulkona olleiden osakkeiden perusteella. Verovuoden 2021 nettovarallisuus on 500 000 euroa ja ulkona olevien osakkeiden määrä on 100 kappaletta. Siten A Oy:n osakkeen verovuoden 2022 vertailuarvoksi muodostuisi ennen jarrusäännön huomioon ottamista 5 000 euroa. Koska A Oy:n osakkeen verovuoden 2021 vertailuarvo on nolla, verovuoden 2022 vertailuarvoksi katsotaan jarrusäännön perusteella verovuoden vertailuarvon ja edellisen verovuoden vertailuarvon keskiarvo. Siten A Oy:n osakkeen verovuoden 2022 osakkeen vertailuarvoksi muodostuu 2 500 euroa ((0 euroa + 5 000 euroa) / 2). Esimerkki päättyy Jarrusääntö johtaa käytännössä siihen, että jos yhtiön nettovarallisuus kasvaa edelliseen verovuoteen nähden huomattavasti ja jarrusääntö tulee sovellettavaksi, koko nettovarallisuuden määrä ei tule huomioiduksi osakkeen vertailuarvon määrässä. Osakkeen vertailuarvo voi pienentyä edellisen vuoden vertailuarvoon nähden rajoitta. Osakkeen vertailuarvo on aina vähintään nolla. Siten tilanteessa, jossa osakkeen vertailuarvon perusteena oleva nettovarallisuus on negatiivinen, osakkeen vertailuarvo on nolla. Jos yhtiöllä ei ole verovuotta edeltävänä kalenterivuonna päättynyt yhtään tilikautta, osakkeen vertailuarvo lasketaan tätä aiemman, viimeksi päättyneen tilikauden taseeseen pohjautuvan nettovarallisuuden perusteella (katso myös KVL 309/1993). Myös jarrusäännön soveltamista arvioidaan yhtiön viimeksi päättyneen verovuoden osakkeen vertailuarvon perusteella. Esimerkki alkaa Esimerkki 28: A Oy:n tilikaudet ovat olleet 1.1.−31.10.2020 ja 1.11.2020−30.4.2022. Koska yhtiöllä ei ole päättynyt tilikautta kalenterivuoden 2021 aikana eikä yhtiöllä siten ole ollut verovuotta 2021, osakkeen vertailuarvo verovuodelle 2022 lasketaan tilikauden 1.1.−31.10.2020 taseen ja sen pohjalta lasketun verovuoden 2020 nettovarallisuuden perusteella. Jarrusäännön soveltumista arvioidaan verovuodelle 2020 lasketun vertailuarvon perusteella. Esimerkki päättyy Yhtiön olosuhteissa edellisen tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet muutokset, kuten osakepääoman korottaminen ja alentaminen, omien osakkeiden lunastaminen ja hankkiminen sekä yritysjärjestelyt otetaan erikseen huomioon osakkeen vertailuarvoa laskettaessa ja jarrusääntöä sovellettaessa (katso luvut 5.2–5.5). Verohallinto laskee osakkeen vertailuarvon verotuksen toimittamisen yhteydessä. Jos osakkeen vertailuarvo on alle 10 euroa, vertailuarvo pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuudella. Jos arvo on 10 euroa tai enemmän, vertailuarvo pyöristetään kahden desimaalin tarkkuudella. Tieto osakkeen vertailuarvosta löytyy yhtiön verotuspäätökseltä. Verovuoden verotuspäätöksellä oleva arvo on aina osakkeen vertailuarvo seuraavalle verovuodelle. Siten esimerkiksi verovuoden 2022 verotuspäätöksellä näkyvä osakkeen vertailuarvo on verovuoden 2023 osakkeen vertailuarvo. 5 Erityistilanteet Arvostamislaissa säädetään erikseen siitä, miten osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo lasketaan eräissä erityistilanteissa. Säännöksiä tarvitaan, koska osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo perustuvat lähtökohtaisesti edellisen verovuoden nettovarallisuuteen ja osakemäärään. Tämän vuoksi uuden yhtiön perustaminen sekä tietyt verovuoden aikana tapahtuneet muutokset tulee ottaa huomioon erikseen. 5.1 Uusi yhtiö Arvostamislaissa säädetään erikseen siitä, miten uuden yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo lasketaan. Erityissäännöstä tarvitaan sen vuoksi, että uudella yhtiöllä ei ole olemassa edellisen verovuoden nettovarallisuutta, jonka perusteella yhtiön ensimmäisen verovuoden osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo voitaisiin laskea. Uutena yhtiönä pidetään yhtiötä, jota ei voida katsoa perustetun ennestään olemassa olleen liikkeen, ammatin, maatalouden tai metsätalouden, yhtymän tai yhteisön toiminnan jatkamista varten. Siten yhtiö on uusi, ellei sitä ole perustettu TVL 24 §:n mukaisessa toimintamuodon muutoksessa jatkamaan edeltäneeltä yritysmuodolta siirtyvää toimintaa. Toimintamuodon muutoksessa perustetun osakeyhtiön nettovarallisuuden laskemisesta säädetään erikseen ArvL 11 §:ssä (katso luku 5.6). Yhtiötä pidetään uutena yhtiönä, vaikka yhtiöön sulautuu sen ensimmäisen tilikauden aikana toinen yhtiö (katso KVL 271/1993). Vastaavaa tulkintaa noudatetaan myös silloin, jos jo olemassa oleva yhtiö on sen ensimmäisen tilikauden aikana vastaanottavana yhtiönä jakautumisessa. Tällaisissa tilanteissa myös yritysjärjestelyssä annettavien vastikeosakkeiden matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskemisessa sovelletaan tässä luvussa kuvattuja periaatteita. Vastikeosakkeiden merkintähintana pidetään tällöin yritysjärjestelyssä siirtyneiden nettovarojen määrää, jolloin yhden osakkeen merkintähinta saadaan jakamalla yritysjärjestelyssä siirtyneiden nettovarojen määrä vastikeosakkeiden lukumäärällä. Jos sulautumisessa tai jakautumisessa vastaanottovana yhtiönä oleva yhtiö perustetaan vasta yritysjärjestelyn toteuttamisen yhteydessä, vastaanottavan yhtiön matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskemisessa sovelletaan luvuissa 5.5.1 ja 5.5.2 kuvattuja periaatteita. Uuden yhtiön osakkeen matemaattisen arvon laskemisesta säädetään ArvL 10 §:ssä. Koska

§:ssä ei säädetä erikseen uuden yhtiön osakkeen vertailuarvon laskemisesta, ArvL 10 §:ää sovelletaan myös yhtiön ensimmäisen verovuoden osakkeen vertailuarvon laskemiseen. ArvL 10 §:n perusteella uuden yhtiön ensimmäisen verovuoden matemaattiseksi arvoksi ja osakkeen vertailuarvoksi katsotaan osakkeen nimellisarvo tai nimellisarvon puuttuessa osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvo. Laskentaperusteena käytetään osakkeen merkintähintaa, jos se on nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampi. Osakkeen merkintähinnan käyttäminen osakkeen matemaattisena arvona ja vertailuarvona edellyttää aina yhtiön tai osakkaan vaatimusta. OYL:n mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ellei sellaisesta ei ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään nimellisarvosta, kaikilla osakkeilla on OYL 3 luvun 5 §:n mukaan oltava sama nimellisarvo, ja vähintään nimellisarvon määrä on kunkin osakkeen osalta merkittävä osakepääomaan. Jos yhtiön osakkeella on nimellisarvo, sitä käytetään lähtökohtaisesti uuden yhtiön osakkeen ensimmäisen verovuoden matemaattisena arvona ja vertailuarvona. Jos yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa, osakkeen ensimmäisen verovuoden matemaattisena arvona ja vertailuarvona käytetään lähtökohtaisesti osakkeen kirjanpidollista vasta-arvoa. Kirjanpidollisella vasta-arvolla tarkoitetaan OYL:n mukaan sitä osaa osakkeen merkintähinnasta, joka merkitään osakepääomaan (OYL 3 luku 5 § 1 momentti). Kirjanpidollinen vasta-arvo voi olla eri osakkeilla erisuuruinen. OYL:n mukaan julkisesti noteeraamattomalla yhtiöllä ei tarvitse olla vähimmäisosakepääomaa, vaan yhtiö voidaan perustaa kokonaan ilman osakepääomaa. Tällöin osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on nolla. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo voi olla nolla myös silloin, jos osakkeen merkintähinta merkitään kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto). Siten vain osakepääomaan merkityt erät voidaan ottaa huomioon osakkeen kirjanpidolliseen vasta-arvoon perustuvassa osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskemisessa. Jos yhtiö tai osakas vaatii, että osakkeen matemaattisena arvona ja siten myös osakkeen vertailuarvona tulee käyttää nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampaa osakkeen merkintähintaa, myös esimerkiksi SVOP-rahastoon merkitty osa osakkeen merkintähinnasta voidaan ottaa huomioon osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskemisessa. Esimerkki alkaa Esimerkki 29: Uuden yhtiön ensimmäinen tilikausi on 1.1.-30.6.

  1. Yhtiöjärjestyksessä määrätään, että yhtiön osakkeen nimellisarvo on 3 euroa. Perustamisen yhteydessä yhtiön osakkaat ovat merkinneet 100 osaketta hintaan 100 euroa per osake. Siten osakkeen merkintähinta on 100 euroa. Osakkeen merkintähinnasta 90 euroa on määrätty perustamissopimuksessa merkittäväksi SVOP-rahastoon. Nimellisarvoa vastaava määrä (3 euroa) merkitään osakepääomaan. Lisäksi osakepääomaan merkitään nimellisarvon ja SVOP-rahastoon merkittäväksi määrätyn merkintähinnan erotus eli 7 euroa. Siten perustamisen yhteydessä annetun osakkeen kirjanpidolliseksi vasta-arvoksi muodostuu 10 euroa (3 euroa + 7 euroa). Koska yhtiön osakkeella on nimellisarvo, osakkeen verovuoden 2022 matemaattinen arvo ja vertailuarvo ovat lähtökohtaisesti 3 euroa. Jos yhtiö tai osakas vaatii, osakkeen matemaattisena arvona ja siten myös osakkeen vertailuarvona voidaan kuitenkin käyttää osakkeen merkintähintaa, koska se on nimellisarvoa korkeampi. Tällöin osakkeen verovuoden 2022 matemaattinen arvo ja vertailuarvo ovat 100 euroa. Jos yhtiön osakkeella ei olisi nimellisarvoa, osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo olisivat määräytyneet lähtökohtaisesti kirjanpidollisen vasta-arvon (10 euroa) perusteella, ellei yhtiö tai osakas olisi vaatinut käytettäväksi osakkeen merkintähintaa. Esimerkki päättyy Uuden yhtiön ensimmäisen verovuoden jälkeisinä verovuosina osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo määräytyvät yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen perustuen (katso luvut 3 ja 4). Siten esimerkiksi uuden yhtiön toisen verovuoden osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo määräytyvät yhtiön ensimmäisen verovuoden nettovarallisuustietojen perusteella. Esimerkki alkaa Esimerkki 30: Uuden yhtiön ensimmäinen tilikausi on 1.10.2022 – 30.9.2023 ja toinen tilikausi on 1.10.2023-30.9.
  2. Yhtiön osakkeen ensimmäisen verovuoden eli verovuoden 2023 matemaattinen arvo ja vertailuarvo määräytyvät tässä luvussa kuvatulla tavalla. Yhtiön osakkeen toisen verovuoden eli verovuoden 2024 matemaattinen arvo ja vertailuarvo määräytyvät tilikauden 1.10.2022-30.9.2023 taseen ja sen perusteella lasketun verovuoden 2023 nettovarallisuuden perusteella. Jos yhtiö jakaa osinkoa ensimmäiseltä, 30.9.2023 päättyneeltä tilikaudeltaan siten, että osinko on nostettavissa kalenterivuoden 2024 aikana, yhtiön osakkaana olevan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon pääomatulo-osuuden määrä perustuu verovuodelle 2024 laskettuun matemaattiseen arvoon. Jos osinko olisi nostettavissa jo kalenterivuoden 2023 aikana, osingon pääomatulo-osuuden määrä perustuisi verovuodelle 2023 laskettuun matemaattiseen arvoon. Esimerkki päättyy Jarrusääntöä sovelletaan vasta yhtiön toisen verovuoden vertailuarvon pohjalta. Tämä johtuu siitä, että yhtiön ensimmäisen verovuoden vertailuarvo perustuu nettovarallisuuden sijaan nimellisarvoon, kirjanpidolliseen vasta-arvoon tai osakkeen merkintähintaan eikä yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Esimerkki alkaa Esimerkki 31: Uuden yhtiön ensimmäinen tilikausi on 1.1.-31.12.
  3. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Perustamisen yhteydessä yhtiön osakkaat ovat merkinneet 100 osaketta hintaan 90 euroa per osake. Yhtiö on vaatinut, että merkintähintaa (90 euroa) käytetään yhtiön osakkeen matemaattisena arvona ja vertailuarvona. Siten yhtiön osakkeen verovuoden 2022 vertailuarvo on 90 euroa. Yhtiön ensimmäisen verovuoden (verovuosi 2022) nettovarallisuus on ollut 20 000 euroa. Koska jarrusääntöä ei sovelleta vielä yhtiön ensimmäisen verovuoden vertailuarvon perusteella, yhtiön verovuoden 2023 vertailuarvo on 200 euroa (20 000 euroa / 100 osaketta). Yhtiön toisen verovuoden (verovuosi 2023) nettovarallisuus on ollut 35 000 euroa. Nettovarallisuuden perusteella yhtiön osakkeen verovuoden 2024 vertailuarvoksi muodostuisi 350 euroa (35 000 euroa / 100 osaketta). Jarrusäännön soveltamisen vuoksi yhtiön verovuoden 2024 vertailuarvoksi muodostuu 300 euroa (1,5 x 200 euroa). Esimerkki päättyy Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän uudesta yhtiöstä saamien osinkojen verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osinkotulojen verotus. 5.2 Uudet osakkeet Arvostamislaissa säädetään erikseen siitä, miten uuden osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo lasketaan. Erityissäännöksiä tarvitaan sen vuoksi, että uusia osakkeita ei ole ollut olemassa vielä edellisen verovuoden päättyessä, jonka nettovarallisuuteen ja osakkeiden lukumäärään yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo perustuvat. Uusina osakkeina pidetään osakkeita, jotka on merkitty edellisenä vuonna päättyneen tilikauden jälkeen eli verovuoden aikana tapahtuneessa osakeannissa. Matemaattisen arvon ja vertailuarvon määrittäminen uusille osakkeille edellyttää, että osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin verovuoden aikana. Osakeanti voidaan toteuttaa joko yhtiön liikkeeseen laskemilla uusilla osakkeilla tai yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla. Osakeanti voi olla maksullinen, jolloin osakkeista maksetaan merkintähinta. Merkintähinta voidaan maksaa rahana tai apporttiomaisuudella. Vaihtoehtoisesti osakeanti voi olla maksuton, jolloin yhtiö antaa uusia osakkeita ilmaiseksi. Myös osakkeiden splittausta pidetään maksuttomana osakeantina. Jos yhtiö järjestää maksuttoman osakeannin itselleen, uusille osakkeille ei lasketa matemaattista arvoa tai vertailuarvoa, ellei yhtiö luovuta osakkeita eteenpäin. Tämä johtuu siitä, että osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo voidaan laskea vain ulkona oleville osakkeille. Uusien osakkeiden matemaattisen arvon laskemisesta säädetään ArvL 12 §:ssä. ArvL 12 §:n 1 momentti sisältää uusien osakkeiden matemaattisen arvon laskemista koskevan pääsäännön. ArvL 12 §:n 2 momentissa säädetään poikkeuksesta, jota sovelletaan etuyhteysosakevaihdossa annettavien vastikeosakkeiden matemaattisen arvon määrittämiseen. Tässä luvussa käsitellään ArvL 12 §:n 1 momenttia. ArvL 12 §:n 2 momentin soveltamista käsitellään luvussa 5.5.
  4. ArvL 12 §:n 1 momentin mukaan jos osakepääoman korottaminen on tapahtunut sen jälkeen, kun verovuoden alkua edeltänyt viimeisin tilikausi on päättynyt, korottamisen yhteydessä merkittyjen uusien osakkeiden matemaattiseksi arvoksi verovuonna katsotaan osakkeen nimellisarvo. Nimellisarvon puuttuessa arvoksi katsotaan osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo taikka yhtiön tai sen osakkaan niin vaatiessa nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampi merkintähinta. Toisin sanoen uusien osakkeiden matemaattinen arvo määräytyy samalla tavalla kuin uuden yhtiön ensimmäisen verovuoden osakkeen matemaattinen arvo (katso luku 5.1). ArvL 12 §:n 1 momenttia sovelletaan uuden osakkeen matemaattiseen arvoon, vaikka osakepääomaa ei koroteta osakeannin yhteydessä. Siten säännöstä sovelletaan esimerkiksi sellaisiin osakeanteihin, joissa osakkeiden merkintähinta merkitään kokonaan SVOP-rahastoon. Tällöin osakkeen merkintähinnan käyttäminen uuden osakkeen matemaattisena arvona edellyttää yhtiön tai osakkaan vaatimusta. ArvL 12 §:n 1 momentti johtaa siihen, että osakeannissa annettujen osakkeiden matemaattinen arvo poikkeaa yleensä muiden osakkeiden matemaattisesta arvosta sinä verovuonna, jona osakeanti toteutetaan. Seuraavana verovuonna myös osakeantiosakkeiden matemaattinen arvo määräytyy samalla tavalla kuin yhtiön muiden osakkeiden matemaattinen arvo (katso luku 3). Siten esimerkiksi verovuonna 2022 annettujen uusien osakkeiden, joille on laskettu verovuoden 2022 matemaattinen arvo erikseen tässä luvussa kerrotun mukaisesti, lasketaan verovuoden 2023 matemaattinen arvo verovuoden 2022 nettovarallisuuden ja kyseisen verovuoden lopun osakemäärän perusteella samalla tavalla kuin yhtiön muillekin vanhoille osakkeille. Esimerkki alkaa Esimerkki 32: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta. A Oy:n osakkeen verovuoden 2022 matemaattinen arvo on 200 euroa ja se perustuu A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuuteen. A Oy järjestää 1.3.2022 eli verovuoden 2022 alkua edeltäneen viimeisimmän tilikautensa päättymisen jälkeen osakeannin, jossa A Oy:n osakas merkitsee 100 uutta osaketta hintaan 50 euroa per osake. A Oy:n osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osakkeiden merkintähinta 5 000 euroa merkitään kokonaan SVOP-rahastoon, joten osakkeilla ei ole myöskään kirjanpidollista vasta-arvoa. Ilman A Oy:n tai osakkaan vaatimusta uusien osakkeiden matemaattinen arvo on 0 euroa. A Oy vaatii merkintähinnan käyttämistä uusien osakkeiden matemaattisena arvona. Siten uusien osakkeiden matemaattiseksi arvoksi muodostuu 50 euroa. Osakeannin seurauksena A Oy:ssä on 100 osaketta, joiden verovuoden 2022 matemaattinen arvo on 200 euroa ja 100 osaketta, joiden verovuoden 2022 matemaattinen arvo on 50 euroa. A Oy jakaa tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 osinkoa, joka on nostettavissa 1.4.
  5. Koska osingonjako tapahtuu osakeannin jälkeen, osinkoa jaetaan sekä vanhoille että kaupparekisteriin rekisteröidyille uusille osakkeille. Niin sanottujen vanhojen osakkeiden perusteella saatu osinko jaetaan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa ansio- ja pääomatuloksi vanhojen osakkeiden verovuoden 2022 matemaattisen arvon perusteella (200 euroa). Uusien osakkeiden perusteella saatu osinko jaetaan ansio- ja pääomatuloksi uusien osakkeiden verovuoden 2022 matemaattisen arvon perusteella (50 euroa). Seuraavana verovuonna eli verovuonna 2023 kaikkien A Oy:n 200 osakkeen matemaattinen arvo määräytyy normaalisti verovuoden 2022 nettovarallisuuden perusteella. Jos A Oy jakaa osinkoa, joka on nostettavissa kalenterivuoden 2023 aikana, osingon pääomatulo-osuuden määrä perustuu A Oy:n osakkaana olevan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa kaikkien osakkeiden osalta A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuden pohjalta laskettuun verovuoden 2023 matemaattiseen arvoon. Esimerkki päättyy ArvL 12 §:n 1 momenttia sovelletaan myös maksuttomiin osakeanteihin. Jos osakeannissa annetaan maksutta uusia osakkeita, joilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa, niiden merkintähinta on nolla. Tällöin uusien maksutta saatujen osakkeiden matemaattinen arvo on nolla. Esimerkki alkaa Esimerkki 33: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta. A Oy:n osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo on 200 euroa ja se perustuu A Oy:n verovuoden 2022 nettovarallisuuteen. A Oy järjestää 1.3.2023 eli verovuoden alkua edeltäneen viimeisimmän tilikautena päättymisen jälkeen maksuttoman osakeannin, jossa A Oy:n osakas merkitsee 100 uutta osaketta hintaan 0 euroa per osake. A Oy:n osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Koska kysymyksessä on ilmaisanti, osakkeilla ei ole myöskään kirjanpidollista vasta-arvoa eikä merkintähintaa. Siten uusien osakkeiden matemaattinen arvo on 0 euroa. Osakeannin seurauksena A Oy:ssä on 100 osaketta, joiden verovuoden 2023 matemaattinen arvo on 200 euroa ja 100 osaketta, joiden verovuoden 2023 matemaattinen arvo on 0 euroa. A Oy jakaa tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 osinkoa, joka on nostettavissa 30.6.
  6. Koska osingonjako tapahtuu osakeannin jälkeen, osinkoa jaetaan sekä vanhoille että uusille kaupparekisteriin rekisteröidyille osakkeille. Vanhojen osakkeiden perusteella saatu osinko jaetaan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa ansio- ja pääomatuloksi vanhojen osakkeiden verovuoden 2023 matemaattisen arvon perusteella (200 euroa). Uusien osakkeiden perusteella saatu osinko jaetaan ansio- ja pääomatuloksi uusien osakkeiden verovuoden 2023 matemaattisen arvon perusteella (0 euroa). Seuraavana verovuonna eli verovuonna 2024 kaikkien A Oy:n 200 osakkeen matemaattinen arvo määräytyy normaalisti verovuoden 2023 nettovarallisuuden perusteella. Esimerkki päättyy Osakeannissa annettujen uusien osakkeiden ja niiden merkintähintojen huomioiminen matemaattisen arvon laskennassa edellyttää OYL 9 luvun 15 §:n perusteella sitä, että osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin. Tämä johtuu siitä, että uudet osakkeet syntyvät vasta kaupparekisterimerkinnän myötä. Uusien osakkeiden ensimmäinen verovuosi on siten se verovuosi, jonka aikana osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin. Jos uusien osakkeiden merkintähintojen maksaminen ja osakkeiden rekisteröiminen kaupparekisteriin ajoittuvat yhtiön verotuksessa eri verovuosille, yhtiön nettovarallisuutta tarkistetaan ArvL 2 §:n ja 9 §:n perusteella vähentämällä siitä kyseisenä verovuonna rekisteröimättä olevien osakkeiden merkintähinnat. Tätä tarkistettua nettovarallisuutta käytetään, kun lasketaan yhtiön niin sanottujen vanhojen osakkeiden seuraavan verovuoden matemaattista arvoa ArvL 9 §:n mukaan. Ilman nettovarallisuuden tarkistamista uusien osakkeiden merkintähinnat tulisivat ArvL 12 §:n 1 momentin soveltamisen vuoksi huomioiduksi uusien osakkeiden rekisteröimisverovuonna sekä vanhojen että uusien osakkeiden matemaattisessa arvossa. Tällöin yhtiön osakkeiden matemaattisten arvojen yhteismäärä ei vastaisi uusien osakkeiden rekisteröimisverovuonna yhtiön nettovarallisuutta, vaan ylittäisi sen merkintähintojen määrällä. Tämä ei vastaisi ArvL 2 §:n ja 9 §:n tarkoitusta eikä tuloverolain esitöissä lausuttua TVL 33 b §:n tarkoitusta perustaa julkisesti noteeraamattomasta osakeyhtiöstä saadun osingon verotus yhtiöön sijoitetun pääoman laskennalliseen tuottoon. Jos uudet osakkeet rekisteröidään yhtiön murretun tilikauden päättymisen jälkeen, mutta ennen saman kalenterivuoden loppua, ja yhtiö jakaa uusien osakkeiden rekisteröimisen jälkeen osinkoa sekä vanhoille että uusille osakkeille siten, että osinko on nostettavissa vielä saman kalenterivuoden aikana, uusille osakkeille määritetään ArvL 12 §:n 1 momentin perusteella matemaattinen arvo jo niiden rekisteröimisverovuotta aiemmalle verovuodelle. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien osakkeiden matemaattinen arvo määräytyy poikkeuksellisesti kahtena peräkkäisenä verovuonna ArvL 12 §:n 1 momentin perusteella. Uusien osakkeiden rekisteröintiverovuotta seuraavasta verovuodesta eteenpäin uusien osakkeiden matemaattinen arvo määräytyy muiden osakkeiden tavoin edellisen verovuoden nettovarallisuuden perusteella. Uusien osakkeiden rekisteröintiverovuonna osakkeiden merkintähinnat huomioidaan yhtiön nettovarallisuudessa. Esimerkki alkaa Esimerkki 34: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta. A Oy järjestää 1.9.2025 osakeannin, jossa A Oy antaa 100 uutta osaketta hintaan 400 euroa/osake. Osakkaat merkitsevät verovuoden 2025 aikana kaikki 100 osaketta ja maksavat niiden merkintähinnat (yhteensä 40 000 euroa). Osakkeet rekisteröidään kaupparekisteriin 1.3.
  7. Koska uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin yhtiön verovuoden 2026 aikana, osakkeiden ensimmäinen verovuosi on verovuosi
  8. Osakkaat vaativat, että uusien osakkeiden ensimmäisen verovuoden matemaattisena arvona käytetään osakkeiden merkintähintaa. Siten uusien osakkeiden ensimmäisen verovuoden matemaattinen arvo 400 euroa/osake. A Oy:n vanhojen osakkeiden verovuoden 2026 matemaattinen arvo perustuu A Oy:n verovuoden 2025 nettovarallisuuteen, joka on 200 000 euroa. Uusien osakkeiden merkintähinnat (40 000 euroa) sisältyvät nettovarallisuuteen. Koska uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin vasta verovuonna 2026, A Oy:n verovuoden 2025 nettovarallisuutta tarkistetaan vähentämällä nettovarallisuudesta uusien osakkeiden merkintähinnat (40 000 euroa). Siten A Oy:n verovuoden 2025 tarkistettu nettovarallisuus on 160 000 euroa (200 000 euroa – 40 000 euroa), ja A Oy:n vanhojen osakkeiden matemaattiseksi arvoksi verovuodelle 2026 muodostuu 160 euroa/osake (160 000 euroa / 100 osaketta). Seuraavana verovuonna eli verovuonna 2027 A Oy:n kaikkien osakkeiden (200 kpl) matemaattinen arvo määräytyy normaalisti A Oy:n verovuoden 2026 nettovarallisuuden perusteella, johon sisältyvät myös osakeannissa annettujen uusien osakkeiden merkintähinnat (40 000 euroa). Esimerkki päättyy Uusien osakkeiden vaikutuksesta osakkeen vertailuarvoon säädetään

§:n 3–5 momenteissa.

§:n 3 momentin mukaan osakepääoman korottaminen ja yhtiön osakkeiden luovuttaminen otetaan osakkeen vertailuarvoa laskettaessa huomioon, jos uusmerkinnässä osakkeiden merkintäaika on päättynyt tai osakkeet on luovutettu ennen verovuoden loppua. Yhtiön nettovarallisuus lasketaan tällöin siten, että nettovarallisuuteen lisätään yhtiöön tullut uusi maksullinen pääoma ja osakkeiden luovutuksessa saatu määrä.

§:n 4 momentin mukaan osakkeen vertailuarvo saadaan jakamalla uusi nettovarallisuus osakkeiden uudella lukumäärällä. Kun osakkeen vertailuarvoa lasketaan uudestaan osakeannin myötä, laskemisessa tulee ottaa huomioon

§:n 2 momentin mukainen jarrusääntö. Jarrusäännön soveltamisesta uuden osakkeen vertailuarvon laskemisessa säädetään erikseen

§:n 5 momentissa. Säännöksen perusteella osakkeen edellisen vuoden vertailuarvo muunnetaan vertailukelpoiseksi siten, että edellisen vuoden osakkeiden yhteenlaskettuun vertailuarvoon lisätään yhtiöön tullut uusi maksullinen pääoma. Näin saatu uusi osakekannan arvo jaetaan uudella osakkeiden lukumäärällä. Osakkeen vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettua vertailuarvoa korkeampi. Jos edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettu vertailuarvo on nolla euroa, vertailuarvoksi muodostuu vertailuarvon ja nollan keskiarvo. Uusien osakkeiden vertailuarvo ei poikkea yhtiön muiden osakkeiden vertailuarvosta. Tämä johtuu siitä, että osakeannissa annettujen osakkeiden merkintähinnat lisätään kyseisen verovuoden osakkeen vertailuarvon perusteena olevaan nettovarallisuuteen, ja näin syntynyt uusi nettovarallisuus jaetaan osakeannin jälkeisellä osakkeiden lukumäärällä. Tällä tavalla uudet osakkeet ja niistä mahdollisesti maksettu merkintähinta vaikuttavat siis kaikkien osakkeiden vertailuarvoon. Siten kaikkien osakkeiden vertailuarvo on aina samansuuruinen.

§:n 3–5 momenttien soveltaminen ei edellytä osakepääoman korottamista osakeannin yhteydessä. Siten säännöksiä sovelletaan esimerkiksi sellaisiin osakeanteihin, joissa osakkeiden merkintähinta merkitään kokonaan SVOP-rahastoon. SVOP-rahastoon merkittyjen merkintähintojen huomioon ottaminen osakkeen vertailuarvon laskennassa ei edellytä yhtiön tai osakkaan vaatimusta. Esimerkki alkaa Esimerkki 35: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta. A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuus on ollut 50 000 euroa. A Oy:n verovuoden 2021 osakkeen vertailuarvo on ollut 300 euroa, mikä perustuu A Oy:n verovuoden 2020 nettovarallisuuteen A Oy järjestää 1.3.2022 eli verovuoden alkua edeltäneen viimeisimmän tilikautena päättymisen jälkeen osakeannin, jossa A Oy:n osakas merkitsee 100 uutta osaketta hintaan 420 euroa per osake. Osakkeiden merkintähinta 42 000 euroa merkitään kokonaan SVOP-rahastoon. Ennen osakeannin huomioon ottamista A Oy:n osakkeen verovuoden 2022 vertailuarvo on jarrusäännön soveltamisen vuoksi 450 euroa. Osakeanti otetaan huomioon A Oy:n verovuoden 2022 osakkeen vertailuarvossa siten, että A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuuteen lisätään osakeannissa yhtiöön tullut pääoma. Näin saatu uusi nettovarallisuus 92 000 euroa (50 000 euroa + 42 000 euroa) jaetaan A Oy:n uudella osakemäärällä (200 osaketta). Uudelleen lasketuksi osakkeen vertailuarvoksi saadaan 460 euroa. Jarrusäännön huomioon ottamiseksi uudelleen laskettua osakkeen vertailuarvoa verrataan osakkeen edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettuun vertailuarvoon, joka on 360 euroa ((100 x 300 euroa) + 42 000 euroa) / 200 osaketta)). Koska osakkeen uusi vertailuarvo ei ole yli 50 prosenttia vertailukelpoiseksi muunnettua vertailuarvoa korkeampi, A Oy:n osakkeen uudeksi vertailuarvoksi vahvistetaan 460 euroa. Esimerkki päättyy

§:n 3–5 momenttien säännöksiä sovelletaan myös maksuttomiin osakeanteihin. Koska yhtiöön ei tule maksuttomassa osakeannissa uutta pääomaa, osakkeen vertailuarvon perustana oleva nettovarallisuus jaetaan käytännössä uudella osakemäärällä, kun yhtiön osakkeelle lasketaan uutta vertailuarvoa ja edellisen vuoden muunnettua vertailuarvoa. Esimerkki alkaa Esimerkki 36: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta. A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuus on ollut 50 000 euroa. A Oy:n verovuoden 2021 osakkeen vertailuarvo on ollut 300 euroa, mikä perustuu A Oy:n verovuoden 2020 nettovarallisuuteen. A Oy järjestää 1.3.2022 eli verovuoden alkua edeltäneen viimeisimmän tilikautensa päättymisen jälkeen maksuttoman osakeannin, jossa A Oy antaa 100 uutta osaketta. Ennen osakeannin huomioon ottamista A Oy:n osakkeen verovuoden 2022 vertailuarvo on jarrusäännön soveltamisen vuoksi 450 euroa. Osakeanti otetaan huomioon A Oy:n verovuoden 2022 osakkeen vertailuarvossa siten, että A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuus jaetaan osakeannin jälkeisellä osakemäärällä. Näin uudelleen lasketuksi osakkeen vertailuarvoksi saadaan 250 euroa (50 000 euroa / 200 osaketta). Jarrusäännön huomioon ottamiseksi uudelleen laskettua osakkeen vertailuarvoa verrataan osakkeen edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettuun vertailuarvoon, joka on 150 euroa ((100 x 300 euroa) / 200 osaketta)). Koska osakkeen uusi vertailuarvo on yli 50 prosenttia vertailukelpoiseksi muunnettua vertailuarvoa korkeampi, jarrusääntö tulee sovellettavaksi ja A Oy:n osakkeen uudeksi vertailuarvoksi vahvistetaan 225 euroa (150 euroa x 1,5). Esimerkki päättyy Osakeannin huomioon ottaminen osakkeiden vertailuarvossa edellyttää, että merkintäaika on kulunut loppuun viimeistään, kun verovuosi päättyy. Jos merkintäaika ei ole kulunut loppuun verovuoden päättyessä, osakeannissa tarjottaville osakkeille ei vahvisteta vertailuarvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeen vertailuarvo lasketaan edellisen verovuoden nettovarallisuuden ja osakemäärän perusteella (katso luku 4). Jos osakeannissa annettavia osakkeita on merkitty merkintäajan päättymisverovuotta edeltävien verovuosien aikana, osakeannissa yhtiöön tulleita varoja voi jo sisältyä verovuoden osakkeen vertailuarvon perusteena olevaan edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Siltä osin kuin osakeannin vuoksi yhtiöön tulleita varoja sisältyy jo yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen, varoja ei ole tarpeen ottaa enää erikseen huomioon osakkeen vertailuarvon laskemisessa sinä verovuonna, jona merkintäaika päättyy. Tällöin osakeanti huomioidaan osakkeen vertailuarvon laskemisessa siten, että yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen lisätään ainoastaan verovuoden aikana yhtiöön osakeannin vuoksi tulleet varat, ja näin saatu uusi nettovarallisuus jaetaan osakeannin jälkeisellä osakemäärällä. Esimerkki alkaa Esimerkki 37: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta. A Oy järjestää 1.9.2022 osakeannin, jossa A Oy antaa 100 uutta osaketta hintaan 400 euroa/osake. Osakkeiden merkintäaika päättyy 31.1.

  1. Osakkaat merkitsevät verovuoden 2022 aikana kaikki 100 osaketta ja maksavat niiden merkintähinnat (yhteensä 40 000 euroa). Koska osakkeiden merkintäaika päättyy vasta verovuonna 2023, osakeanti otetaan huomioon verovuoden 2023 osakkeen vertailuarvossa. Siten verovuoden 2022 osakkeen vertailuarvo perustuu verovuoden 2021 nettovarallisuuteen ja osakemäärään (100 kappaletta). Osakeanti otetaan verovuoden 2023 osakkeen vertailuarvossa huomioon siten, että verovuoden 2022 nettovarallisuus jaetaan A Oy:n uudella osakemäärällä (200 osaketta). Tämä johtuu siitä, että osakkaat ovat maksaneet osakkeiden merkintähinnat yhtiölle jo verovuoden 2022 aikana, minkä vuoksi varat sisältyvät jo yhtiön verovuoden 2022 nettovarallisuuteen. Jarrusäännön huomioon ottamiseksi A Oy:lle lasketaan edellisen verovuoden muunnettu vertailuarvo. Tämä tapahtuu siten, että verovuoden 2021 nettovarallisuuteen lisätään osakeannissa saatujen varojen määrä (40 000 euroa) ja jaetaan näin syntynyt uusi nettovarallisuus osakeannin jälkeisellä osakemäärällä (200 osaketta). Esimerkki päättyy Seuraavana verovuonna yhtiön kaikkien osakkeiden vertailuarvo määräytyy yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen ja kyseisen verovuoden lopun osakemäärään perustuen (katso luku 4). 5.3 Omien osakkeiden lunastaminen tai hankkiminen Yhtiö voi lunastaa tai hankkia omia osakkeitaan verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöshetken jälkeen eli verovuoden aikana. Kun yhtiö lunastaa tai hankkii omia osakkeitaan, yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärä pienenee. Lisäksi yhtiön varat vähenevät, kun yhtiö maksaa osakkeista niille osakkaille, joilta osakkeita hankitaan. Tämän seurauksena yhtiössä on verovuonna vähemmän ulkona olevia osakkeita ja varoja kuin edeltävänä verovuonna, jonka päättyessä ulkona olleiden osakkeiden lukumäärään ja nettovarallisuuteen osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo perustuvat. Arvostamislaissa ei säädetä erikseen verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöshetken jälkeen omien osakkeiden lunastamisen tai hankkimisen huomioon ottamisesta osakkeen matemaattisessa arvossa. Koska osakkeen matemaattinen arvo lasketaan aina edellisen verovuoden nettovarallisuuden ja edellisen tilikauden tilinpäätöshetken osakkeiden lukumäärän mukaan, verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöshetken jälkeen tapahtuneet muutokset yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrässä eivät siten vaikuta osakkeen matemaattisen arvon laskentaan. Siten lunastamisen tai hankkimisen vuoksi muuttunut yhtiön varallisuuden määrä ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tulee huomioiduksi vasta silloin, kun yhtiölle lasketaan seuraavan verovuoden matemaattista arvoa. Esimerkki alkaa Esimerkki 38: Yhtiön tilikausi on 1.
  2. – 31.12.
  3. Yhtiön osakkaista A omistaa 50 osaketta ja B omistaa 50 osaketta. Tilinpäätöksen 31.12.2021 mukaisen nettovarallisuuden määrä on 500 000 euroa. Yhtiö hankkii 28.2.2022 omia osakkeitaan suunnatusti siten, että yhtiö hankkii kaikki B:n omistamat 50 osaketta 250 000 eurolla. Yhtiön osakkeen verovuoden 2022 matemaattinen arvo lasketaan tilinpäätöksen 31.12.2021 mukaisen nettovarallisuuden (500 000 euroa) sekä tilinpäätöshetken 31.12.2021 ulkona olevien osakkeiden (100 kpl) lukumäärän perusteella. Osakkeen verovuoden 2022 matemaattinen arvo on siten 5 000 euroa (500 000 euroa / 100 osaketta). Verovuoden 2023 osakkeen matemaattinen arvo perustuu yhtiön verovuoden 2022 nettovarallisuuden määrään, joka on 260 000 euroa. Osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo on siten 5 200 euroa (260 000 euroa / 50 osaketta). Esimerkki päättyy Osakkeen vertailuarvon laskemisessa otetaan erikseen huomioon se, että yhtiö lunastaa tai hankkii omia osakkeitaan.

§:n 3 momentin mukaan yhtiön nettovarallisuudesta vähennetään osakkeiden lunastamisen ja hankkimisen vuoksi yhtiön osakkaille maksettu määrä, jos osakkeet on hankittu ennen verovuoden päättymistä.

§:n 4 momentin mukaan osakkeen vertailuarvo saadaan jakamalla uusi nettovarallisuus osakkeiden uudella määrällä. Jarrusäännön huomioon ottamista varten osakkeen edellisen vuoden vertailuarvo pitää muuntaa vertailukelpoiseksi

§:n 5 momentissa säädetyllä tavalla. Tämä tapahtuu siten, että edellisen vuoden osakkeiden yhteenlasketusta vertailuarvosta vähennetään osakkeiden lunastamisen ja hankkimisen vuoksi yhtiön osakkaille maksetun pääoman määrä. Näin saatu uusi osakekannan arvo jaetaan uudella ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Osakkeen vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettua vertailuarvoa korkeampi. Jos edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettu vertailuarvo on nolla euroa, vertailuarvoksi muodostuu vertailuarvon ja nollan keskiarvo. Lunastamisen jälkeisenä verovuonna osakkeen vertailuarvo määräytyy yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuden ja osakemäärän perusteella jarrusääntö huomioon ottaen (katso luku 4). Esimerkki alkaa Esimerkki 39: Edellisen esimerkin yhtiön verovuoden 2022 osakkeen vertailuarvo tulee laskea uudelleen 28.2.2022 tapahtuneen osakkeiden hankkimisen vuoksi. Tämä tapahtuu siten, että yhtiölle lasketaan uusi nettovarallisuus vähentämällä verovuoden 2021 nettovarallisuudesta omien osakkeiden lunastamisesta maksettu määrä. Uusi nettovarallisuus jaetaan uudella osakemäärällä. Näin uudeksi vertailuarvoksi saadaan ennen jarrusäännön huomioon ottamista 5 000 euroa ((500 000 euroa – 250 000 euroa) / 50 osaketta). Jarrusäännön huomioon ottamista varten edellisen verovuoden

(2021)vertailuarvo muunnetaan vertailukelpoiseksi. Verovuoden 2021 osakkeen vertailuarvo on ollut 3 000 euroa. Vertailukelpoiseksi muunnettu vertailuarvo on siten 1 000 euroa (((100 osaketta x 3 000 euroa) – osakkaalle maksettu määrä 250 000 euroa) / 50 osaketta). Uusi osakkeen vertailuarvo verovuodelle 2022 saa olla enintään 50 prosenttia edellisen verovuoden muunnettua vertailuarvoa korkeampi. Siten verovuoden 2022 osakkeen uudeksi vertailuarvoksi muodostuu 1 500 euroa (1,5 x 1 000 euroa). Verovuoden 2023 osakkeen vertailuarvo perustuu yhtiön verovuoden 2022 nettovarallisuuteen (260 000 euroa) ja osakemäärään (50 osaketta). Ilman jarrusäännön huomioon ottamista verovuoden 2023 vertailuarvo olisi 5 200 euroa (260 000 euroa / 50 osaketta). Jarrusääntö huomioon ottaen verovuoden 2023 vertailuarvoksi muodostuu 2 250 euroa (1 500 euroa x 1,5). Esimerkki päättyy 5.4 Oman pääoman alentaminen Yhtiön oman pääoman määrä voi muuttua myös muista syistä kuin maksullisen osakeannin tai omien osakkeiden lunastamisen tai hankkimisen vuoksi. Yhtiön oman pääoman määrä voi alentua esimerkiksi sen vuoksi, että yhtiö päättää alentaa osakepääomaansa ja jakaa varat osakkailleen. OYL:n mukaan julkisesti noteeraamattomalla osakeyhtiöllä ei tarvitse olla lainkaan osakepääomaa. Siten osakeyhtiöiden osakepääoma voidaan alentaa aina nollaan euroon saakka, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty vähimmäisosakepääomasta tai osakkeen nimellisarvosta. Jos osakkeilla on nimellisarvo, osakepääomaa ei saa alentaa niin, että se olisi vähemmän kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo. Osakepääoman alentamisesta säädetään OYL 14 luvussa. OYL 14 luvun 1 §:n mukaan yhtiökokous voi päättää osakepääoman jakamisesta, sen alentamisesta varojen siirtämiseksi SVOP-rahastoon sekä sen käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä. Osakepääoma on OYL:n mukaan alennettu, kun alentaminen on rekisteröity kaupparekisteriin (OYL 14 luku 5 § 3 momentti ja 6 § 1 momentti). Edellisen vuoden tilinpäätöshetken jälkeen tapahtunutta osakepääoman alentamista ei oteta lainkaan huomioon osakkeen matemaattisen arvon laskemisessa. Sen sijaan osakkeen vertailuarvo lasketaan uudestaan, jos yhtiö on alentanut osakepääomaansa edellisen vuoden tilinpäätöshetken jälkeen siten, että varat on jaettu osakkaille. Osakepääoman alentamisen huomioon ottaminen edellyttää

§:n 3 momentin mukaan, että osakepääoman alentaminen on rekisteröity kaupparekisteriin ennen verovuoden päättymistä. Jos osakepääoman alentamisen huomioon ottamisen edellytykset täyttyvät, uusi osakkeen vertailuarvo saadaan siten, että osakepääoman alentamisen vuoksi osakkaille maksettu määrä vähennetään yhtiön nettovarallisuudesta, ja uusi nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden määrällä (

§ 3ja 4 momentit).

Jarrusäännön huomioon ottamista varten osakkeen edellisen vuoden vertailuarvo muunnetaan vertailukelpoiseksi siten, että edellisen vuoden osakkeiden yhteenlasketusta vertailuarvosta vähennetään osakepääoman alentamisen vuoksi yhtiön osakkaille maksetun pääoman määrä, ja uusi osakekannan arvo jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä (

§ 5momentti).

Osakkeen vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettua vertailuarvoa korkeampi. Jos edellisen vuoden vertailukelpoiseksi muunnettu vertailuarvo on nolla euroa, vertailuarvoksi muodostuu vertailuarvon ja nollan keskiarvo. Esimerkki alkaa Esimerkki 40: A Oy:n osakepääoma on 2 500 euroa. A Oy on päättänyt verovuonna 2022 alentaa osakepääomansa 0 euroon jakamalla osakepääoman osakkailleen. A Oy:n osakekanta muodostuu 100 osakkeesta. A Oy:n verovuoden 2021 nettovarallisuus on 20 000 euroa. Verovuoden 2021 osakkeen vertailuarvo on 180 euroa. Kun osakepääoman alentaminen otetaan huomioon, verovuoden 2022 uudeksi vertailuarvoksi muodostuu 175 euroa ((20 000 euroa – 2 500 euroa) / 100 osaketta). Verovuoden 2021 muunnetuksi vertailuarvoksi muodostuu 155 euroa (((100 osaketta x 180 euroa) – 2 500 euroa) / 100 osaketta). Koska verovuoden 2022 uusi vertailuarvo ei ole yli 50 prosenttia edellisen verovuoden muunnettua vertailuarvoa suurempi, verovuoden 2022 uudeksi vertailuarvoksi vahvistetaan 175 euroa. Esimerkki päättyy Osakepääoman alentamista ei oteta huomioon osakkeen vertailuarvossa, jos osakepääoman alentamista ei ole verovuoden aikana rekisteröity kaupparekisteriin. Osakepääoman alentamista ei oteta huomioon myöskään silloin, jos osakepääoman alentaminen on tehty siirtämällä varat SVOP-rahastoon tai varoja on käytetty tappion kattamiseen. Tämä johtuu siitä, että varat pysyvät edelleen yhtiössä. 5.5 Yritysjärjestelyt Yritysjärjestelyt voivat vaikuttaa yritysjärjestelyn toteuttamisverovuoden osakkeen matemaattisen arvoon ja vertailuarvoon. Koska osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo perustuvat aina edellisen verovuoden nettovarallisuuteen, yritysjärjestelyssä siirtyneet nettovarat pitää tarvittaessa ottaa erikseen huomioon yritysjärjestelyn toteuttamisverovuoden matemaattisessa arvossa ja osakkeen vertailuarvossa. Yritysjärjestelyä seuraavien verovuosien osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo määräytyvät jälleen yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuden perusteella, johon sisältyvät myös yritysjärjestelyssä siirtyneet nettovarat (katso luvut 3 ja 4). 5.5.1 Sulautuminen Sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa yksi tai useampi sulautuva yhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä ja siirtää kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle yhtiölle. Vastaanottava yhtiö voi olla ennen sulautumista perustettu, jo olemassa oleva yhtiö tai se voi syntyä kombinaatiosulautumisessa, jossa vähintään kaksi yhtiötä sulautuvat yhdeksi uudeksi yhtiöksi. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Sulautumisessa voidaan tietyin edellytyksin maksaa myös rahavastiketta. Sulautuminen voidaan tietyissä tilanteissa toteuttaa myös ilman vastikkeen antamista. Sulautumista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen. ArvL 13 §:ssä säädetään siitä, miten sulautuminen otetaan huomioon vastaanottavan yhtiön sulautumisen toteuttamisverovuoden matemaattisessa arvossa. Jos sulautuminen kuitenkin tapahtuu jo olemassa olevaan vastaanottavaan yhtiöön sen ensimmäisen verovuoden aikana, sulautumista ei oteta vastaanottavan yhtiön verotuksessa huomioon tässä luvussa kuvatulla tavalla. Sen sijaan sulautumisessa annettavien vastikeosakkeiden matemaattinen arvo lasketaan ArvL 10 §:ssä säädetyllä tavalla eli samalla tavalla kuin uuden yhtiön osakkeen matemaattinen arvo (katso KVL 271/1993 ja luku 5.1). Muissa tilanteissa sulautuminen huomioidaan ArvL 13 §:n mukaisesti. ArvL 13 §:n 1 momentin mukaan yhtiöiden sulautuminen otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon. ArvL 13 §:n 2 momentin mukaan jos sulautuminen on tullut voimaan sen tilikauden päättymiseen mennessä, jolta osinko jaetaan, ja osinko on nostettavissa sen kalenterivuoden kuluessa, jonka aikana tilikausi on päättynyt, vastaanottavan yhtiön ja kombinaatiosulautumisessa syntyvän uuden yhtiön nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen vastaanottavan yhtiön ja sulautuvien yhtiöiden nettovarallisuudet. Vastaanottavan yhtiön varoihin ei kuitenkaan lueta sen omistamia sulautuvan yhtiön osakkeita. Jos sulautumisvastike muodostuu muusta kuin vastaanottavan yhtiön osakkeista, otetaan tämä niin ikään vastaanottavan yhtiön varallisuutta vähentävänä huomioon. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla näin saatu nettovarallisuus vastaanottavan yhtiön tai syntyneen uuden yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Siten sulautuminen otetaan huomioon vastaanottavan yhtiön matemaattisen arvon laskennassa ArvL 13 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, jos vastaanottava yhtiö jakaa osinkoa siltä tilikaudelta, jonka aikana sulautuminen on toteutettu, ja osinko on nostettavissa sen kalenterivuoden kuluessa, jonka aikana se vastaanottavan yhtiön tilikausi, jonka aikana sulautuminen on toteutettu, on päättynyt (katso myös KHO 1999:58). Jos vastaanottava yhtiö on perustettu kombinaatiosulautumisessa, ArvL 13 §:n 2 momentin soveltaminen edellyttää, että vastaanottava yhtiö jakaa osinkoa ensimmäiseltä tilikaudeltaan tai sen aikana, ja osinko on nostettavissa sen kalenterivuoden kuluessa, jonka aikana ensimmäinen tilikausi on päättynyt. Sulautumisen huomioon ottaminen matemaattisen arvon laskennassa edellyttää käytännössä myös sitä, että vastaanottavan yhtiön osakkaana on luonnollisia henkilöitä tai kuolinpesiä, joiden osinkoverotukseen matemaattinen arvo vaikuttaa. Esimerkki alkaa Esimerkki 41: Luonnollisten henkilöiden omistaman X Oy:n ja sen kokonaan omistaman tytäryhtiön Y Oy:n tilikaudet ovat 1.6.2021 – 31.5.2022 ja 1.6.2022 – 31.5.2023. Y Oy sulautuu emoyhtiöönsä X Oy:öön 1.7.2022 eli X Oy:n verovuoden 2023 aikana. X Oy:n 31.5.2022 päättyneen tilikauden tilinpäätös vahvistetaan 1.9.2022 ja samalla päätetään osingonjaosta. Osinko on nostettavissa heti. Koska X Oy ei ole jakanut osinkoa siltä tilikaudelta, jonka aikana sulautuminen on toteutettu, ArvL 13 §:n 2 momentin edellytykset eivät täyty. Siten sulautumista ei oteta huomioon X Oy:n osakkeen matemaattisen arvon laskennassa verovuonna 2022. Sen sijaan sulautuminen otetaan huomioon X Oy:n verovuoden 2023 matemaattisessa arvossa, jos yhtiö jakaa tilikaudelta 1.6.2022-31.5.2023 osinkoa, joka on nostettavissa kalenterivuoden 2023 aikana. Esimerkki 42: Luonnollisten henkilöiden omistaman X Oy:n ja sen kokonaan omistaman tytäryhtiön Y Oy:n tilikausi on 1.6.2021 – 31.5.2022. Y Oy sulautuu emoyhtiöönsä 30.4.2022. X Oy jakaa 31.5.2022 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa, joka on nostettavissa 15.10.2022. Koska ArvL 13 §:n 2 momentin edellytykset täyttyvät, sulautuminen otetaan huomioon X Oy:n osakkeen verovuoden 2022 matemaattisen arvon laskennassa. Esimerkki 43: Luonnollisten henkilöiden omistaman X Oy:n ja sen kokonaan omistaman tytäryhtiön Y Oy:n tilikautena on kalenterivuosi. Y Oy sulautuu emoyhtiöönsä 31.12.2022 eli X Oy:n verovuoden 2022 aikana. X Oy:n 31.12.2022 päättyneen tilikauden tilinpäätös vahvistetaan 1

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.