§). Verovelvollisen on tarkistettava selvitykseltä seuraavat
§:n 1 momentissa määritellyt maapohjaa koskevat tiedot: pinta-ala rakennusoikeus kaavatilanne rantaoikeus käyttötarkoitus omistus- ja hallintaoikeus. Verovelvollisen on tarkistettava rakennuksen jälleenhankinta-arvon perusteena käytetyt tiedot ja käyttötarkoitus (
Esimerkiksi pientalon tarkistamisvelvollisuus koskee siten rakennuksen käyttötarkoituksen lisäksi valmistumisvuotta, pinta-alaa ja kantavaa rakennetta sekä sitä, puuttuuko rakennuksesta vesijohto, viemäri, keskuslämmitys tai sähköistys. Tarkistamisvelvollisuuden ohella verovelvollisella on velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle maapohjaa ja rakennusta koskevissa tiedoissa ilmenevät virheet. Virheiden lisäksi verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle selvitykseltä puuttuvat kiinteistöt ja rakennukset sekä rakennuksiin kohdistuvat perusparannukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, tiedot varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikasta tai muusta vastaavasta etuudesta sekä tieto rakennuksen purkamisesta tai käytöstä poistamisesta (
Samalla kun verovelvollinen ilmoittaa puuttuvan rakennuksen, hänen on ilmoitettava myös sen kiinteistön tiedot, jolla rakennus sijaitsee, jotta rakennus voidaan kohdentaa oikealle kiinteistölle ja rakennuspaikalle. Kiinteistövero koskee pääsääntöisesti kaikkia rakennuksia ja rakennelmia. Verohallinnon rekisteristä puuttuvat kuitenkin sellaiset pienet, taloudelliselta merkitykseltään vähäiset rakennukset ja rakennelmat, joista ei saada tietoa kunnan rakennusvalvonnalta (esimerkiksi alle 30 m² :n suuruiset rakennukset ja rakennelmat). Näiden rakennusten ja rakennelmien rakentamiseen ei vaadita yleensä lupaa eikä niiden rakentamisesta tarvitse edes ilmoittaa rakennusvalvonnalle. Edellä tarkoitettuja pieniä rakennuksia ja rakennelmia ovat omakotitalojen ja vapaa-ajan rakennusten pihapiirissä olevat kevytrakenteiset piharakennukset, esimerkiksi leikkimökit, puutarhavajat, puusuojat, jätesuojat ja muut vastaavat rakennukset sekä kesämökkien tavanomaiset laiturit ja muut rakennelmat. Jos tällainen rakennus tai rakennelma, jonka pinta-ala on enintään 5 m², puuttuu selvitysosalta, sitä ei tarvitse ilmoittaa kiinteistöverotukseen. Sauna on kuitenkin lämpöeristetty talousrakennus, joka pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella, vaikka sen koko olisi alle 5 m². Verohallinnon päätöksessä veroilmoituksen ja kiinteistötietojen ilmoituksen antamisesta määrätään, miten ja milloin kiinteistötiedot on ilmoitettava.
a §:n mukaan yhteisön ja yhteisetuuden on annettava
§:ssä tarkoitetut tiedot sähköisesti. Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä tietojen antamisen paperisena. Muu verovelvollinen, joka on saanut kiinteistöverotuspäätöksen, voi ilmoittaa kiinteistöverotusta varten
§:ssä tarkoitetun selvityksen tiedoissa olevat virheet ja puutteet sähköisesti Verohallinnon julkaiseman sähköisen palvelun OmaVeron kautta. Ilmoittamisvelvollisuus on myös silloin, jos verovelvollinen ei ole saanut kiinteistöverotuspäätöstä, mutta omistaa kiinteistöveronalaisen kiinteistön verovuoden alkaessa.
§:ssä tarkoitetun selvityksen tiedoissa olevat virheet ja puutteet voidaan ilmoittaa myös Verohallinnon vahvistamia lomakkeita käyttäen. Korjattavat tiedot on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään verotuspäätökseen merkittynä määräpäivänä. Puolisoiden yhdessä omistamasta kiinteistöstä riittää yksi yhteinen ilmoitus. Jos verovelvollinen täydentää tai korjaa kiinteistötietoja ennen verotuksen päättymistä, verotus päättyy uuteen verotuspäätökseen merkittynä päivänä. Verohallinto voi verotuksen päättymispäivän estämättä jatkaa verovelvollisen verotusta, jos valvontatoimi on keskeneräinen. Verohallinnon on lähetettävä verovelvolliselle ilmoitus verotuksen jatkamisesta ennen verotuksen päättymistä. Verotus päättyy tällöin uuteen verotuspäätökseen merkittynä päivänä. Kiinteistöverotus päättyy viimeistään verovuoden lokakuun lopussa. Sähköisesti annettu kiinteistöveroilmoitus on annettu oikeaan aikaan, jos se on saapunut ilmoituspalvelujen välittäjälle viimeistään veroilmoituksen määräpäivänä ja lähettäjä on saanut ilmoituspalvelujen välittäjältä sähköisen kuittauksen kiinteistöveroilmoituksen vastaanottamisesta. Postitse saapuneen kiinteistöveroilmoituksen saapumispäivänä pidetään päivää, jona ilmoitus on saapunut Verohllinnon postilokeroon tai Verohallinnolle on toimitettu ilmoitus lähetyksen saapumisesta postiyritykseen.
momentin mukaan verovelvollisen, joka ei ole saanut
§:n 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ja joka on kalenterivuoden alkaessa omistanut veronalaisen kiinteistön, on kiinteistöverotusta varten kehotuksetta ilmoitettava Verohallinnolle
§:n 1 momentissa tarkoitetut maapohjaa ja rakennusta koskevat tiedot. Jos verovelvollinen ei korjaa kiinteistöverotuksen perusteena olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen tiedot kiinteistöverotusta varten hänelle lähetetyn selvityksen mukaisena (
VL 25 § 1 momentti). Veronkorotuksesta ja muista kiinteistöverotuksen seuraamusmaksuista on kerrottu Verohallinnon ohjeessa Seuraamusmaksut kiinteistöverotuksessa. Täydentävää verotuspäätöstä koskeva säännös sisältyy KiVL 25 §:ään. Säännöksen mukaan täydentävään verotuspäätökseen sovelletaan, mitä VML:ssa täydentävästä verotuspäätöksestä säädetään. Käytännössä tämä viittaus merkitsee sitä, että täyden-tävään verotuspäätökseen sovelletaan VML:n 51 a §:n säännöksiä. Verohallinto tekee täydentävän verotuspäätöksen jos verovelvollinen ilmoittaa oikai-suvaatimuksella kiinteistöverotukseen vaikuttavan tiedon, jota hän ei ole aikaisemmin ilmoittanut tai johon kiinteistöverotuspäätös ei ole muutoin perustunut. Menettelystä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Täydentävä verotuspäätös. 7.4 Kiinteistöverotuksen julkiset tiedot Kiinteistöverotuksen julkisia tietoja koskeva säännös sisältyy lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999). Kyseisen lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kiinteistöverotuksen julkisia tietoja ovat: kiinteistötunnus kiinteistön laskennallinen kiinteistövero kiinteistöverovelvollisen nimi. Edellä mainitut tiedot tulevat julkisiksi verovuoden marraskuun alussa verotuksen päättymishetken mukaisina (L verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 6 §:n 2 momentti). Tiedot ovat saatavilla Verohallinnossa kiinteistötunnuksen perusteella. Kiinteistöverovelvollisen nimen perusteella kiinteistön tietoja ei voi hakea. 7.5 Ennakkoratkaisu Kiinteistöverolain mukaan Verohallinto voi verovelvollisen kirjallisesta hakemuksesta antaa kiinteistöveroa koskevan maksullisen ennakkoratkaisun. Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta sitovana noudatettava siten kuin ennakkoratkaisussa määrätään (KiVL 21 §). Ennakkoratkaisun hakemisesta on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös. 8 Muutokset kiinteistöveroon Toimitettuun kiinteistöverotukseen voidaan hakea muutosta. Verohallinnon ohjeessa Muutoksenhaku Verohallinnon päätökseen on kerrottu, kuinka verovelvollinen voi hakea muutosta. Verohallinnon ohjeessa Verotuksen muuttaminen viranomaisaloitteisesti on kerrottu viranomaisten muutoksenhakuoikeudesta. 9 Erityisiä säännöksiä 9.1 Verovastuu kiinteistöverosta Verovastuusta on soveltuvin osin voimassa, mitä VML:ssa ja veronkantolaissa säädetään (KiVL 36 §). Verosta vastuussa olevalla on myös valitusoikeus kiinteistöverosta. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa kuolinpesälle määrätystä kiinteistöverosta. Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat tällaisen yhtymän kiinteistöverosta. Kiinteistöveroa ei maksuunpanna verotusyhtymälle, vaan verotusyhtymän osakas vastaa omistusosuutensa suhteessa verotusyhtymän kiinteistölle laskettavasta kiinteistöverosta. Mahdollinen hallinnanjakosopimus ei vaikuta kiinteistön omistussuhteisiin. Omistusoikeus kohdistuu edelleen omistusosuutta vastaavasti koko kiinteistöön – ei sen tiettyyn osaan, vaikka hallinta olisikin hallinnanjakosopimuksella jaettu. KiVL 36 §:n 2 momenttiin sisältyy erityissäännös, jonka nojalla vastuuta kiinteistöverosta on laajennettu. Kyseisen lainkohdan mukaan myös kiinteistön uusi omistaja ja omistajan veroinen haltija on vastuussa sen verovuoden maksuunpannusta ja suorittamatta olevasta kiinteistöverosta, jona kiinteistön omistusoikeus on sopimuksen perusteella siirtynyt. 9.2 Verosta vapauttaminen Kiinteistövero on määrättävä kiinteistöverolain säännösten mukaisesti kaikille kiinteistöveronalaisten kiinteistöjen omistajille. Esimerkiksi tiettyjä verovelvollisia ei voida vapauttaa etukäteen veron suorittamisesta. Kiinteistöveroon voidaan kuitenkin soveltaa veronkantolain säännöksiä verosta vapauttamisesta. Vapautusta verosta voidaan hakea vain yksittäistapauksessa ja vasta sen jälkeen, kun kiinteistövero on maksuunpantu. Vapautus voidaan myöntää vain, jos veronkantolain 47 §:ssä mainitut edellytykset täyttyvät. Vapautuksen kiinteistöverosta myöntää joko kunta tai veronkantoviranomainen. Kunta voi myöntää vapautuksen siinä tapauksessa, että se on pidättänyt ratkaisuvallan itsellään (veronkantolaki 48 §). Jos kunta ei ole pidättänyt ratkaisuvaltaa itsellään, päätöksen verosta vapauttamisesta tekee veronkantoviranomainen (veronkantolaki 47 §). 9.3 Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuki 2022 Kiinteistöverolakiin määräaikaisena lisätyn 34 §:n (687/2022) mukaan maataloudenharjoittajat saattoivat hakea tilapäistä kiinteistöverotukea vuonna 2022 maatalouden tuotantorakennuksiata maksamansa kiinteistöveron perusteella. Maataloudenharjoittajat saattoivat hakea tukea, jos maatalouden tuotantorakennuksista perittävä kiinteistövero oli vähintään 10 euroa. Tuen määrä oli enintään 35 000 euroa. Edellytyksenä tuen saamiselle oli, että rehujen, poltto- ja voiteluaineiden, sähkön ja lannoitteiden osuus maatalouden tulon hankkimisesta aiheutuvista menoista ennen maatilatalouden tuloverolaissa säädettyjä varauksia, mainitun lain 8–10 §:ssä säädettyjä poistoja ja korkokuluja oli vähintään 15 prosenttia. Tuki koski ainoastaan maatalouden tuotantorakennuksia – ei maapohjaa eikä metsätalouden tuotantorakennuksia. Tuki ei myöskään koskenut elinkeinotoimintaan kuuluvia rakennuksia. Tuen oikaisuun, muutoksenhakuun, viivästysseuraamuksiin, palautettavaan korkoon, veronkorotukseen, rangaistusseuraamuksiin, veronkantoon ja perintään sovelletaan verovuodelta 2022 toimitettavaan kiinteistöverotukseen ja määrättävään kiinteistöveroon sovellettavia säännöksiä. 10 Veronkanto Kiinteistöveron kanto, perintä ja palauttaminen toimitetaan siten kuin veronkantolaissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai päätetään (KiVL 28 §). Kantoviranomaisena toimii Verohallinto. Myös veron tilittämisessä kunnille noudatetaan soveltuvin osin veronkantolain säännöksiä (KiVL 31 §). 11 Kiinteistöveron vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa Kiinteistöverolain mukaan kiinteistöveron vähennyskelpoisuudesta tuloverotuksessa säädetään erikseen (KiVL 40 §). Nämä säännökset ovat EVL 8 §:n 1 momentin 15 kohta, MVL 6 §:n 1 momentin 13 kohta ja TVL 31 §:n 3 kohta. Kiinteistövero on näiden mukaan vähennyskelpoinen siltä osin kuin kiinteistöä käytetään elinkeinotoiminnassa, maa- ja metsätaloudessa tai muussa tulonhankinnassa. Jos kiinteistöä käytetään vain osittain tulonhankinnassa, kiinteistöverosta on vähennyskelpoista tätä osuutta vastaava määrä. Verovuonna 2022 sovellettu väliaikainen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuki pienentää maatalouden tuloverotuksessa vähennettävän kiinteistöveron määrää. Vähennyskelpoisen kiinteistöveron jaksottamisesta ei ole erityisiä säännöksiä tuloverolainsäädännössä. Jaksottamisessa sovelletaan kunkin lain yleisiä sääntöjä. TVL:n ja MVL:n mukaan verotettavilla kiinteistövero vähennetään kassaperiaatteen mukaisesti sen verovuoden tulosta, jona kiinteistövero on maksettu. EVL:n mukaisessa verotuksessa pääsääntönä on suoriteperiaate. Ennakkopäätöksen KHO 1981-II-524 mukaan katumaksun suorittamisvelvollisuus syntyi vasta silloin, kun kunnanhallitus määräsi ja pani maksuun katumaksun. Sama jaksotussääntö soveltuu myös kiinteistöveron vähentämiseen. Yritykselle määrätty kiinteistövero vähennetään siten sen tilikauden tuotoista, jonka kuluessa vero maksuunpannaan. Kiinteistövero vähennetään sen tulolähteen tulosta, jonka tulonhankinnassa kiinteistöä on käytetty. Kuolinpesän, kiinteistöyhtymän tai elinkeinoyhtymän kiinteistöistä maksuunpantu kiinteistövero vähennetään näiden tuloa laskettaessa eikä osakkaiden verotuksessa. Liite Verosta vapaat autiokirkot, linnat ja linnoitukset yms. (pdf) johtava veroasiantuntija Tero Määttä ylitarkastaja Jaana Kuisma Sivu on viimeksi päivitetty 16.4.2026
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.