§:n 4 momentin 2 kohdan a alakohdan luettelo eri infrastruktuureista ei hallituksen esityksen (HE 211/2021) säännöskohtaisten perustelujen mukaan estänyt kyseisen sääntelyn soveltamista myös muun tyyppisiin infrastruktuureihin, kuten muun muassa satamiin. Keskusverolautakunta katsoi, että A Oy:n ylläpitämiä matkustaja- ja rahtiliikennesatamia voitiin pitää luonteeltaan säännöksessä tarkoitettuna infrastruktuurina, jota käytetään julkisen palvelun hoitamiseen. Elinkeinotulon
§:ssä valittu sääntelytekniikka, jossa julkisen infrastruktuuriyhteisönä pidettävän yhteisön korkomenot rajautuvat kokonaisuudessaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n soveltamisalan ulkopuolelle, puolsi kyseisen käsitteen tarkkarajaista tulkintaa. Kun tähän nähden otettiin huomioon, että hakemusasiakirjojen mukaan pääosa A Oy:n liikevaihdosta muodostui satamainfrastruktuurin käyttöoikeuden luovutuksen sijasta sataman operointiin liittyvistä kolmansille tarjottavista palveluista, keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa A Oy:tä ei ollut pidettävä elinkeinotulon
§:n 1 momentin 3 kohdassa ja 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna julkisena infrastruktuuriyhteisönä. A Oy oli alustavasti suunnitellut uutta konsernirakennetta, jossa A Oy:n nykyisin omistamat satamarakennukset, -rakennelmat ja -laitteet siirrettäisiin perustettavaan B Oy:öön, jonka koko osakekanta jäisi A Oy:n omitukseen. Satamakiinteistö kuuluisi edelleen Y:n kaupungille, mutta kiinteistön vuokrasopimus siirtyisi perustettavalle yhtiölle. B Oy:n tehtävänä olisi satama-alueen infrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen. B Oy luovuttaisi infrastruktuuriin liittyvät käyttöoikeudet A Oy:lle satamapalveluiden tuottamista varten ja perisi A Oy:ltä käyttöoikeuksien luovutuksesta vuokraa. Vuokratulojen lisäksi B Oy ei saisi muita olennaisia tuloja. Perustettavan B Oy:n toiminta muodostuisi yksinomaan satamainfrastruktuurin omistamiseen liittyvistä tehtävistä ja myös yhtiön tulot muodostuisivat elinkeinotulon
§:n 4 momentissa säädetyllä tavalla. Kun lisäksi B Oy luovuttaisi omaisuutensa käyttöoikeuden omistajalleen A Oy:lle käytettäväksi hakemuksessa kuvatulla tavalla matkustajaliikenteessä ja rahtiliikenteessä, keskusverolautakunta katsoi, että perustettavaa B Oy:tä oli hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa pidettävä elinkeinotulon
§:n 1 momentin 3 kohdassa ja 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna julkisena infrastruktuuriyhteisönä. Ennakkoratkaisu verovuosille 2022-2023. Laki elinkeinotulon verottamisesta 18 b § 4 mom. 2 kohta Päätös julkaistaan vain lyhennelmänä. KHO 9.5.2023 taltionumero 1395 (ei muutosta) Sivu on viimeksi päivitetty 29.9.2022
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.