KVL:039/2019

KVL:039/2019 - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. KVL:2019/39 Antopäivä 6.9.2019 Diaarinumero VH/1062/02.05.04/2019 Avainsanat Arvonlisävero, Poikkeukset myynnin verollisuudesta, Rahoituspalvelu, Saamisten periminen Pankki antoi rahoitusta hakijan liiketoimintaa varten ja sai osana rahoitusjärjestelyä oikeuden rahoitussopimuksessa määriteltyjen matalariskisten kuluttajasaatavien koko kassavirtaan. Saataviin sisältyvä luottotappioriski siirtyi pankille saatavien omistusoikeuden pysyessä hakijalla. Hakija vastasi itse perintätoimista ollen oikeutettu perintäpalkkioihin ja viivästyskorkojen kassavirtaan. Rahoituksen määrä määritettiin hakemuksessa tarkemmin esitetyllä tavalla ja pankki veloitti kulloinkin hakijalla olevalle lainapääomalle kuukausittain maksettavaa korkoa. Hakija maksoi lisäksi pankille rahoituksen järjestämisestä vuosittaisen hallinnointipalkkion, joka perustui hakijan saatavilla olevan luottolimiitin suuruuteen. Hallinnointipalkkio oli palkkio sopimuksessa kuvatun rahoituksen järjestämisestä ja hallinnoinnista. Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa oli kyse luototus- ja rahoitusjärjestelystä. Pankki ei suorittanut hakijalle saatavien perintää tai muuta vastaavaa verollista palvelua unionin tuomioistuimen tuomiossa C-305/01, MKG-Kraftfahrzeuge-Factoring tarkoitetulla tavalla. Luottotappioriskin jakamisesta sopiminen hakemuksessa tarkoitetulla tavalla oli osa verotonta rahoitusjärjestelyä eikä muodostanut siitä erillistä palvelua. Neutraliteettiperiaatteen mukaisesti samankaltaisia ja keskenään kilpailevia rahoituspalveluja tuli kohdella arvonlisäverotuksessa samalla tavalla. Näin ollen kyse oli pankin harjoittamasta arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta luotonannosta ja luoton hallinnasta eli verottomasta rahoituspalvelusta. Siten hakijan ei ollut suoritettava Suomen arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden sääntöjen mukaisesti hakemuksessa kuvatun rahoitussopimuksen perusteella. Ennakkoratkaisu ajalle 6.9.2019-31.12.2020. Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta, 41 §, 42 § 1 mom 2 ja 3 kohta Arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY 135 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohta Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-305/01, MKG-Kraftfahrzeuge-FactoringKHO 2013:129KHO 2014:191 Lainvoimainen Sivu on viimeksi päivitetty 22.10.2019