§:n 1 momentin 1-3 kohdat) Alennettu verokanta soveltuu, kun myydään ruokatavara, juoma ja muu sellaisenaan ihmisen nautittavaksi tarkoitettu aine sekä niiden raaka-aine ja niitä valmistettaessa tai säilöttäessä käytettävä mauste, säilöntäaine, väri- ja muu lisäaine (elintarvike). Alennettu verokanta soveltuu myös ravintola- ja ateriapalvelujen myyntiin. Lisäksi alennettua verokantaa sovelletaan, kun myydään rehua ja rehuseosta sekä niiden valmistuksessa käytettäväksi tarkoitettuja raaka- ja lisäaineita, eläinten ruokana käytettäviä teollisuuden jäteaineita sekä rehukalaa (rehuaine). Alennettua verokantaa ei kuitenkaan sovelleta muun muassa elävien eläimien, vesijohtoveden eikä alkoholijuomien ja tupakkavalmisteiden myyntiin. Esimerkki 4: Maija on opettaja, joka harrastaa ruoanlaittoa. Maijan kokkaustaidot ovat kasvattaneet suosiota tuttavapiirissä. Maija ryhtyy myymään ateriapalveluja. Maija ei kuitenkaan haluaisi käyttää aikaa "paperitöihin", vaan sopii työn laskuttamisesta laskutuspalveluyritys Y:n välityksellä. Hän sopii laskutuspalveluyrityksen kanssa, että korvaus työstä maksetaan palkkana. Näin ollen Maijan maksettavaksi ei tule arvonlisäveroa laskutuspalveluyritykseltä saamastaan palkasta. Laskutuspalveluyritys Y suorittaa arvonlisäveron Maijan ateriapalvelujen myynnistä asiakkaille. Laskutuspalveluyrityksen myyntiin soveltuu alennettu verokanta. Henkilökuljetus (
§:n 1 momentin 4 kohta) Alennettu verokanta soveltuu henkilökuljetuspalvelun myyntiin. Alennettu verokanta ei sen sijaan sovellu silloin, kun kuljetettavana on tavaraa. Esimerkki 5: Laskutuspalveluyritys laskuttaa työn tilaajalta työn suorittajan tuottaman ateriankuljetuspalvelun. Koska kysymys ei ole henkilökuljetuspalvelusta vaan tavarankuljetuspalvelusta, laskutuspalveluyrityksen on suoritettava kyseisen kuljetuspalvelun myynnistä arvonlisäveroa yleisellä verokannalla. Urheilutilojen käyttö ja urheilu- ja liikuntatuntien tarjoaminen, myös suoratoistona (
§:n 1 momentin 8 kohta) Laskutuspalveluyrityksen nimissä voidaan laskuttaa loppuasiakkaalta esimerkiksi urheilu- ja liikuntatuntien pidosta. Esimerkki 6: Liikunnanohjaaja Alli Reipas on sopinut Ohjelmistotupa Oy:n kanssa, että Alli Reipas käy kerran viikossa pitämässä Ohjelmistotupa Oy:n työntekijöille taukojumpan. Alli Reipas käyttää työn laskuttamisessa laskutuspalveluyritystä. Alli Reipas saa korvauksen laskutuspalveluyritykseltä palkkana. Laskutuspalveluyritys suorittaa Alli Reippaan vetämästä taukojumpasta tekemästään veloituksesta arvonlisäveroa alennetun verokannan mukaan. Liikunnan opetukseen soveltuu yleinen verokanta. Rajanvetoa voi tulla siitä, onko kysymys alennetun verokannan alaisesta liikuntatunnin pitämisestä vai onko palvelussa pääpaino opetuksella. Jos laskutuspalveluyritys laskuttaa asiakkaalta työn suorittajan tuottaman hiihdon tekniikkaopetuksen tai personal trainer -palvelun, joka on keskeiseltä sisällöltään opetusta, ohjausta, valmennusta ja neuvontaa, laskutuspalveluyritys laskuttaa palvelusta asiakasta yleisellä verokannalla. Lisätietoja liikuntapalvelujen arvonlisäverotuksesta löytyy Verohallinnon ohjeesta Liikuntapalvelujen arvonlisäverokanta. 2.4 Myynnin verottomuuksista laskutuspalveluyrityksellä 2.4.1 Esiintyvän taiteilijan ja julkisen esiintyjän palkkio Esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien palkkio on arvonlisäveroton, jos palkkion saajana on kyseinen esiintyjä (AVL 45 §:n 1 momentin 1 kohta). Palkkio on veroton lisäksi silloin, kun esiintyjän esitys myydään tilaisuuden järjestäjälle (AVL 45 §:n 1 momentin 2 kohta). Näin ollen laskutuspalveluyritys voi laskuttaa omissa nimissään myös tilaisuuden järjestäjältä palkkion verottomana, jos työnsuorittajan työsuorituksessa on kysymys esiintyvän taitelijan tai muun julkisen esiintyjän esityksestä ja jos esitys myydään tilaisuuden järjestäjälle. Laskutuspalveluyritys voi yllä mainitun verottomuuden soveltuessa hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi esiintymisten myynnistä tilaisuuden järjestäjälle. Rekisteröitymisen myötä palkkiot muuttuvat arvonlisäverollisiksi. Esiintymispalkkioon soveltuu alennettu 13,5 prosentin verokanta. Lue lisää Verohallinnon ohjeesta Esiintymispalkkiot arvonlisäverotuksessa. Esimerkki 7: Matti Muusikko on tehnyt sopimuksen laskutuspalveluyrityksen kanssa. Sopimuksessa on sovittu, että Matti Muusikko saa korvauksen laskutuspalveluyritykseltä palkkana. Matti Muusikko on sopinut Ostaja Oy:n kanssa, että Matti Muusikko esiintyy Ostaja Oy:n ravintolassa ja Ostaja Oy veloittaa kuulijoilta pääsymaksut tilaisuuteen. Matti Muusikon esiintymispalkkio laskutetaan Ostaja Oy:ltä laskutuspalveluyrityksen nimissä. Laskutuspalveluyritys ei ole hakeutunut esiintymispalkkioiden osalta arvonlisäverovelvolliseksi. Koska Ostaja Oy on tilaisuuden järjestäjä, laskutuspalveluyritys voi laskuttaa esityspalkkion ilman arvonlisäveroa. Jos laskutuspalveluyritys olisi hakeutunut esiintymispalkkioiden osalta vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, laskutuspalveluyritys laskuttaisi esiintymispalkkion alennetulla verokannalla. 2.4.2 Tekijänoikeuslain mukainen palkkio Kun laskutuspalveluyritys on sopinut työn suorittajan kanssa, että työn suorittaja saa korvauksen palkkana, laskutuspalveluyritys voi laskuttaa tietyistä tekijänoikeuslain mukaisista palkkioista työn tilaajaa ilman arvonlisäveroa. Laskun voi tehdä verotta, jos luovutuksen kohteena työn tilaajalle on tekijänoikeuslain 1, 4 tai 5 §:ssä tarkoitettu oikeus (AVL 45 § 1 momentti 4 kohta). Esimerkki 8: Kalle Kirjailija kirjoittaa elokuvakäsikirjoituksia. Kalle Kirjailija on solminut laskutuspalveluyrityksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan Kalle Kirjailija saa laskutuspalveluyritykseltä palkkaa. Elokuvatuottaja ostaa Kalle Kirjailijan kirjoittaman käsikirjoituksen (tekijänoikeudet teokseen). Laskutuspalveluyritys voi laskuttaa elokuvatuottajaa ilman arvonlisäveroa kyseisen tekijänoikeuden myynnistä. Sen sijaan verottomuus ei sovellu valokuvaa, mainosteosta, karttaa tai sen valmistamiseen käytettyä aineistoa koskevan oikeuden luovuttamiseen. Verottomuus ei myöskään sovellu, kun luovutetaan automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää tai tietokoneohjelmaa koskeva oikeus tai elokuvan, video-ohjelman tai muun sellaisen ohjelman esittämisoikeus. Esimerkki 9: Kalle Kirjailija kirjoittaa myös artikkeleja ja kuvaa niitä varten valokuvia. Kalle on sopinut artikkelien (mukaan lukien valokuvat) toimittamisesta kustantajalle. Sopimuksen mukaan Kalle luovuttaa kustantajalle tekijänoikeuden artikkeliin ja valokuviin. Laskutuspalveluyritys laskuttaa kustantajaa Kallen laatimasta artikkelista valokuvineen. Laskutuspalveluyritys voi laskuttaa ilman arvonlisäveroa tekstin osuuden palkkiosta (tekijänoikeus tekstiin). Valokuvien osuudesta laskutuspalveluyrityksen tulee sen sijaan suorittaa arvonlisäveroa. Myyntiin soveltuu yleinen verokanta. 2.5 Kansainväliset palvelumyynnit laskutuspalveluyrityksellä Laskutuspalveluyritykset voivat laskuttaa työn suorittajien palveluita toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolella olevilta loppuasiakkailta. Kun osapuolena liiketoimessa on ulkomainen yhteisö tai yksityishenkilö, myynnin arvonlisäverokäsittelyn selvittämiseksi on ensin määriteltävä, minkä maan arvonlisäverolakia myyntiin sovelletaan ja mihin maahan arvonlisävero maksetaan. Palvelujen myyntimaasäännökset määrittävät sen, mihin maahan palvelujen myynnin arvonlisävero maksetaan. Arvonlisäverolain 64 § – 69 l § sisältävät säännökset siitä, milloin palvelun myynti tapahtuu Suomessa. Kun myynti tapahtuu Suomessa, myynnistä on maksettava Suomen arvonlisävero, ellei myyntiä ole säädetty arvonlisäverolaissa verottomaksi. Veron suorittaa myyjä, ellei myyntiin sovellu arvonlisäverolain mukaan ostajan käännetty verovelvollisuus. Palvelumyynnin yleissääntö soveltuu, jos kyseiselle palvelulle ei ole säädetty erityistä myyntimaasääntöä. Yleissääntö on erilainen silloin, kun ostajana eli työn tilaajana on elinkeinonharjoittaja, ja silloin, kun työn tilaajana on muu kuin elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi kuluttaja). Jos työn tilaajana on elinkeinonharjoittaja, vero yleissäännön alaisesta palvelumyynnistä suoritetaan siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut. Jos työsuorituksen tilaaja on toisesta EU-maasta oleva elinkeinonharjoittaja, laskutuspalveluyritys ilmoittaa yleissäännöksen alaisen myynnin Suomessa arvonlisäveroilmoituksella kohdassa "Palvelun myynnit muihin EU-maihin" ja yhteenvetoilmoituksella. Yhteenvetoilmoituksella laskutuspalveluyritys ilmoittaa palvelun tilaajan arvonlisäverotunnisteen ja myynnin määrän kyseiselle arvonlisäverotunnisteelle. Jos taas työn tilaaja on EU:n ulkopuolelta, laskutuspalveluyritys ilmoittaa yleissäännön alaisen palvelumyynnin Suomessa arvonlisäveroilmoituksella kohdassa "0-verokannan alainen liikevaihto". Yleissäännön alaisesta palvelusta ei makseta tällöin veroa Suomeen, mutta laskutuspalveluyrityksen on syytä selvittää myynnin arvonlisäverokäsittely kyseisestä työn tilaajan sijaintimaasta. Esimerkki 10: Suomalainen laskutuspalveluyritys veloittaa asiakkaalta lisenssimaksuja, jotka liittyvät työn suorittajan asiakkaalle luovuttamiin tietokoneohjelman käyttöoikeuksiin. Työn suorittaja on sopinut laskutuspalveluyrityksen kanssa, että saa korvauksen työstä palkkana. Asiakas on ruotsalainen yritys, joka on ilmoittanut työn suorittajalle oman Ruotsin alv-tunnisteensa. Laskutuspalveluyritys ei ole Ruotsissa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä eikä sillä ole muutoinkaan toimintaa Ruotsissa. Ohjelman lisenssimaksuihin sovelletaan palvelukaupan yleissääntöä silloin, kun työn tilaaja on elinkeinonharjoittaja. Verotusoikeus palveluun on työn tilaajan sijaintimaalla. Näin ollen verotusoikeus myyntiin on Ruotsilla ja verovelvollinen Ruotsissa on työn tilaaja. Laskutuspalveluyritys ilmoittaa myynnin EU-palvelumyyntinä omalla Suomen arvonlisäveroilmoituksellaan. Lisäksi laskutuspalveluyritys antaa Verohallinnolle yhteenvetoilmoituksen, jolla se ilmoittaa asiakkaan Ruotsin alv-tunnisteen ja kyseiselle tunnisteelle tapahtuneen myynnin. Jos työn tilaajana on kuluttaja tai muu ei-elinkeinonharjoittaja, vero myynnistä maksetaan yleissäännön perusteella myyjän sijoittautumismaahan. Merkitystä ei ole sillä, mihin työn tilaaja on sijoittautunut. Esimerkki 11: Suomalainen laskutuspalveluyritys laskuttaa työn tilaajalta työn suorittajan suorittamasta opaspalvelusta. Työn suorittaja on sopinut laskutuspalveluyrityksen kanssa, että laskutuspalveluyritys käsittelee korvauksen työn suorittajalle palkkana. Työn suorittaja on pitänyt asiakkaalle esittelykierroksen Helsingin historiallisista rakennuksista. Työn tilaaja on saksalainen yksityishenkilö, joka on lomamatkalla Suomessa. Opaspalvelu on yleissäännön alaan kuuluva palvelu myös silloin, kun työn tilaaja on kuluttaja. Kuluttajakaupassa verotusoikeus myyntiin on myyjän sijaintimaalla. Koska laskutuspalveluyrityksen sijaintipaikka on Suomi, verotusoikeus myyntiin on Suomella. Laskutuspalveluyritys suorittaa myynnistä arvonlisäveron. Myyntiin soveltuu yleinen verokanta. Toisinaan myyntiin soveltuu yleissäännön sijaan poikkeussääntö. Näin on esimerkiksi silloin, kun palvelu on kiinteistöön liittyvä palvelu. Kiinteistöön liittyvien palvelujen osalta verotusoikeus myyntiin on kiinteistön sijaintimaalla. Esimerkki 12: Työn suorittajan tekemä rakennustyö tapahtuu Ruotsissa. Näin ollen verotusoikeus palvelun myyntiin on kiinteistön sijaintimaalla eli Ruotsilla. Laskutuspalveluyrityksen onkin syytä selvittää Ruotsin veroviranomaisilta myynnin arvonlisäverokäsittely ja se, onko yritys velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi Ruotsissa. Palvelujen ulkomaille myynnin arvonlisäverokäsittelyä ja esimerkiksi poikkeussääntöjä on kuvattu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus. 3 Myynnin arvonlisäveron laskeminen 3.1 Veron peruste ja verokanta Arvonlisäveron laskemiseksi veron peruste kerrotaan verokannalla. Näin ollen myyjän on myyntiin soveltuvan verokannan lisäksi tiedettävä, miten muodostuu veron peruste, josta vero lasketaan. Verokantoja on käsitelty aiemmin luvussa 2.3 Alennetun verokannan alaiset myynnit. Arvonlisäveron määrä lasketaan veron perusteen eli verottoman myyntihinnan ja verokannan perusteella seuraavasti: Veron peruste muodostuu palvelusta peritystä vastikkeesta ilman veron osuutta. Vastike taas on myyjän ja ostajan sopima hinta, joka sisältää kaikki hinnanlisät. Veron perusteeseen lasketaan siis mukaan kaikki mahdolliset hinnanlisät, kuten esimerkiksi ne palvelun suorittamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka myyjä veloittaa tilaajalta. Veron perusteeseen luetaan myös laskutuslisät, kilometrikorvaukset ja päivärahat. Näihin hinnanlisiin sovelletaan samaa verokantaa kuin myytyyn palveluun. Arvonlisäverokäsittelyyn ei vaikuta se, laskutetaanko työn tilaajaa näistä hinnanlisistä eri laskulla. Esimerkki 13: Työn suorittaja on sopinut työn tilaajan kanssa, että asiakas maksaa takan pinnoitustyön (350 euroa) lisäksi työn suorittajan kilometrikorvaukset (50 euroa) ja päivärahat (40 euroa). Työn suorittaja käyttää laskuttamisessa apuna laskutuspalveluyritystä ja saa korvauksen työstä palkkana laskutuspalveluyritykseltä. Laskutuspalveluyritys laskuttaa koko myyntihinnan (440 euroa=350+50+40) työn tilaajalta ja lisää veloitukseen arvonlisäveron 112,20 euroa (= 440,00*25,5 %). Yhteensä laskun loppusumma on 552,20 euroa. Laskutuspalveluyritys suorittaa arvonlisäveron määrän 112,20 euroa. 3.2 Laskunantovelvollisuudesta ja laskumerkinnöistä Laskutuspalveluyrityksen ja työn suorittajan välillä on sovittu yleensä, että työn tilannutta asiakasta laskutetaan työstä laskutuspalveluyrityksen nimissä. On kuitenkin mahdollista, että työn tilaajaa laskutetaan laskutuspalveluyrityksen sijaan työn suorittajan nimissä. Laskulta tulee tällöin selvästi ilmetä, kenen myynnistä on kysymys eli kuka on myyjänä. Loppuasiakkaana olevalle työn tilaajalle on annettava myynnistä arvonlisäverolain laskumerkintävaatimukset täyttävä lasku silloin, kun lasku tehdään laskutuspalveluyrityksen nimissä tai kun lasku tehdään työn suorittajan nimissä ja kun työn tilaaja on verovelvollinen. Muissakin tilanteissa lasku saa täyttää nämä vaatimukset. Laskunantovelvollisuudesta ja laskumerkinnöistä saat lisätietoja Verohallinnon ohjeesta Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa. 4 Laskutuspalveluyrityksen vähennysoikeus 4.1 Vähennysoikeuden lähtökohdat Pääsääntönä arvonlisäverotuksessa on, että verovelvollinen saa vähentää omaan arvonlisäverolliseen myyntiin kohdistuvien hankintojen ostohintojen sisältämät arvonlisäverot. Arvonlisäveron vähennysoikeutta on kuitenkin eräissä tilanteissa rajoitettu. Ensinnäkin vähennysoikeuden ulkopuolelle jäävät verotonta toimintaa varten tehdyt hankinnat ja hankinnat yksityiskulutukseen. Lisäksi tietyt hankinnat on arvonlisäverolaissa säädetty nimenomaisesti vähennyskelvottomiksi (AVL 114 §). Myös arvonlisäverolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävään toimintaan kohdistuvien hankintojen arvonlisäverot ovat vähennyskelvottomia. 4.2 Suoraan kohdistettavat kulut Arvonlisäverovelvollisella on oikeus vähentää niiden hankintojen arvonlisävero, jotka kohdistuvat suoraan ja välittömästi hänen harjoittamaansa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Arvonlisäverovelvollisella ei ole sen sijaan oikeutta vähentää niiden hankintojen arvonlisäveroa, jotka kohdistuvat suoraan ja välittömästi hänen harjoittamaansa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomaan toimintaan. Arvonlisäveron vähennysoikeus koskee myös laskutuspalveluyrityksellä ainoastaan sen omaa arvonlisäverollista liiketoimintaa varten tehtyjen hankintojen arvonlisäveroa (AVL 102 § 1 momentti 1 kohta). Siltä osin kuin laskutuspalveluyrityksen myynti työn tilaajalle on arvonlisäverollinen, laskutuspalveluyrityksellä on vähennysoikeus hankintoihin, joiden korvaamisesta on sovittu työn suorittajan ja asiakkaan kesken. Vähennysoikeus on laskutuspalveluyrityksellä myös niihin hankintoihin, jotka työn suorittaja on hankkinut arvonlisäverollista myyntiä varten, kun työn suorittaja on tehnyt nämä hankinnat laskutuspalveluyrityksen lukuun. Edellytyksenä vähennysoikeudelle on tällöinkin, että hankintojen korvaamisesta on sovittu työn suorittajan ja asiakkaan kesken. Esimerkki 14: Työn suorittaja on sopinut työn tilaajan kanssa, että asiakas maksaa maalaustyön (600 euroa) lisäksi työn suorittajan materiaalihankinnat (maalit ja pensselit sekä suojausvälineet, yht. 400 euroa, veroton hinta). Eli yhteensä työn tilaaja maksaa työstä 1000 euroa + alv. Työn suorittaja on tehnyt sopimuksen laskutuspalveluyrityksen kanssa ja saa laskutuspalveluyritykseltä korvauksen työstä palkkana. Työn suorittajan saamat kuitit täyttävät AVL 209 f §:ssä säädetyt laskumerkintävaatimukset. Työn suorittajan työhön kohdistuvien hankintojen ostohinnat sisältävät arvonlisäveroa 102 euroa. Koska hankinta liittyy laskutuspalveluyrityksen arvonlisäverolliseen maalaustyön myyntiin ja koska maalin korvaamisesta on sovittu työn suorittajan ja asiakkaan kesken, laskutuspalveluyritys saa ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksellaan materiaalihankintojen sisältämän arvonlisäveron (102 euroa) vähennettävänä verona. Lisää arvonlisäveron vähennysoikeudesta voit lukea Verohallinnon ohjeista Arvonlisäverovelvollisen opas ja Arvonlisäveron vähennysoikeudesta. 4.3 Yleiskulut Yleiskulujen eli kohdistamattomien kulujen arvonlisäverot tulee jakaa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan osuuteen ja arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomaan osuuteen aina silloin, kun laskutuspalveluyrityksellä on sekä arvonlisäverollista että arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa. Yleiskulua laskutuspalveluyrityksellä on esimerkiksi taloushallinto-ohjelmiston hankintahinta. Sama koskee myös verovelvollista työn suorittajaa, jos työn suorittajalla on sekä arvonlisäverollisia että arvonlisäverottomia myyntejä. Yleiskulua työn suorittajalla on esimerkiksi laskutuspalveluyritykseltä ostettu kirjanpitopalvelu. Yleiskulujen jako arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan ja arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomaan osuuteen voidaan tehdä eri tavoin. Lähtökohtana on, että yleiskulujen vähennysoikeuden jakoperuste tulee määrittää menetelmällä, joka johtaa täsmällisimpään lopputulokseen. Tällä tarkoitetaan menetelmää, joka parhaalla mahdollisella tavalla kuvaa yleiskuluina pidettävien hankintojen käyttöä arvonlisäverollisiin ja arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomiin liiketoimiin. Tilanteen mukaan käytössä voi olla myös useampia menetelmiä samanaikaisesti, jos sillä tavalla päästään täsmällisimpään lopputulokseen. Samoin yleiskululaskelmia voi olla samanaikaisesti käytössä useampia. Laskutuspalveluyrityksellä parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen voi johtaa jakoperuste, joka huomioi laskutuspalveluyrityksen niin arvonlisäverolliset kuin arvonlisäverottomat myynnit. Lisää yleiskulujen arvonlisäveron vähennysoikeudesta voit lukea Verohallinnon ohjeesta Arvonlisäveron vähennysoikeudesta. johtava veroasiantuntija Mika Jokinen johtava veroasiantuntija Anne Klemola Sivu on viimeksi päivitetty 1.1.2026
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.