← Suomi

Luontois- ja henkilökuntaetujen hankkiminen kohdennetuilla maksuvälineillä

Luontois- ja henkilökuntaetujen hankkiminen kohdennetuilla maksuvälineillä - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Luontois- ja henkilökuntaetujen hank

§:n 1 momentin 4 kohta) työntekijän omaehtoinen liikunta- tai kulttuuritoiminta (

§:n 5 momentti) vapaaehtoinen terveydenhuolto, jos se muutoin täyttää laissa säädetyt edellytykset (

§:n 1 momentin 1 kohta, ks. tarkemmin Verohallinnon ohje Henkilökuntaedut verotuksessa) ravintoetu (TVL 64 §:n 1 momentti) työsuhdematkalippuetu (TVL 64 §:n 3 momentti). Maksuvälineen tarjoajalla on vastuu siitä, että sen tarjoamalla maksuvälineellä voidaan ostaa vain sallittuja palveluja ja tuotteita. Kohdennettu maksuväline on toteutettava niin, että sillä ei voi maksaa muita palveluja ja tuotteita kuin niitä, jotka sisältyvät työnantajan tarjoamiin luontois- ja henkilökuntaetuihin. Tämä voidaan varmistaa joko siten, että muiden palvelujen ja tuotteiden maksamista rajoitetaan teknisesti (ks. luku 4.2) tai maksun vastaanottaja tarkastaa maksuhetkellä, että maksuvälineellä maksetaan vain sallittuja palveluja ja tuotteita (ks. luku 4.3). 4.2 Tekniset käyttörajoitukset Maksuvälineen käyttäminen vain veroedun piiriin kuuluviin palveluihin tai tuotteisiin toteutuu esimerkiksi silloin, kun palvelu tai tuote maksetaan erillisellä maksupäätteellä, jolla ei voi maksaa muita kuin veroetuun oikeuttavia palveluja tai tuotteita. Maksuvälineen käytön tekninen rajoittaminen voi tapahtua myös niin, että maksamisessa käytetään samaa maksupäätettä kuin muissakin maksuissa, mutta maksupäätteessä tai kassajärjestelmässä rajoitetaan teknisesti maksuvälineellä maksaminen vain sallittuihin käyttökohteisiin. Teknisen rajoituksen tulee tällöin perustua tuotekohtaiseen rajoitukseen. Pelkkä toimialakohtainen rajoitus ei riitä, koska sama palveluntarjoaja saattaa myydä sekä veroetuihin oikeuttavaa että muuta palvelua. Maksuvälineen tarjoajan on varmistettava, että tekniset käyttörajoitukset toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen kuin kohdennetun maksuvälineen tarjoaja tekee sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, sen on varmistettava, että palveluntarjoajan maksupääte tai kassajärjestelmä on toteutettu niin, että kohdennetulla maksuvälineellä maksaminen rajoittuu vain sallittuihin käyttökohteisiin. Esimerkki 1: Työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen ravintoedun kohdennetulla maksuvälineellä. Maksuvälineenä toimii maksukortti, jolla maksetaan samalla maksupäätteellä kuin muutkin korttimaksut. Kohdennetun maksavälineen tarjoaja on tehnyt sopimuksen ravintolan kanssa maksuvälineen käyttämisestä. Samalla maksuvälineen tarjoaja on varmistanut, että ravintolan kassajärjestelmä tunnistaa maksuvälineen ja pystyy rajoittamaan maksamisen vain aterioihin. Maksukortti täyttää kohdennettavuuden edellytykset. Kohdennetulla maksuvälineellä voi maksaa myös itsepalvelukassoilla, jos maksamista on rajoitettu edellä kuvatulla tavalla teknisin järjestelyin (ks. myös luku 4.3). 4.3 Maksun yhteydessä tapahtuva tarkistus Teknisten käyttörajoitusten sijaan kohdennetun maksuvälineen käyttämistä sallittuihin käyttökohteisiin voidaan varmistaa myös siten, että maksun vastaanottaja tarkastaa aina maksun yhteydessä, millä maksuvälineellä palvelua tai tuotetta ollaan maksamassa ja voi näin varmistaa, että maksuvälineellä maksetaan vain sallittuja palveluja ja tuotteita. Tämä edellytys koskee myös lähimaksamista. Maksuvälineen käytön rajoittaminen ja valvonta maksun yhteydessä voi tapahtua esimerkiksi siten, että Kassajärjestelmä antaa maksun vastaanottajalle ilmoituksen, että maksu tapahtuu tietyn palvelun hankintaan tarkoitetulla kohdennetulla maksuvälineellä. Työntekijä ilmoittaa maksun vastaanottajalle ennen maksua, että hän maksaa palvelun tai tuotteen tietyn palvelun hankintaan tarkoitetulla kohdennetulla maksuvälineellä ja palveluntarjoaja valitsee maksujärjestelmästä maksutavaksi kyseisen maksuvälineen. Työntekijä luovuttaa maksaessaan maksuvälineen (esim. lounasseteli) maksun vastaanottajalle tai näyttää hänelle maksukuittia mobiilisovelluksesta. Maksuvälineestä on tällöin käytävä selkeästi ilmi, että kyse on ainoastaan kyseisen palvelun tai tuotteen ostamiseen tarkoitetusta kohdennetusta maksuvälineestä, eikä esimerkiksi yleisestä maksuvälineestä kuten pankki- tai luottokortista. Kassajärjestelmä tulostaa kuitin, jonka työntekijä allekirjoittaa ja antaa maksun saajalle, kun maksu tapahtuu tietyn palvelun hankintaan tarkoitetulla kohdennetulla maksukortilla. Esimerkiksi seuraavat toimenpiteet eivät ole riittäviä: Työntekijälle annettu ohjeistus ja velvoite kertoa maksun vastaanottajalle, että hän maksaa kohdennetulla maksuvälineellä. Maksun vastaanottajalle asetettu velvoite kysyä, mitä maksuvälinettä asiakas käyttää. Pelkästään asiakkaalle kuitille tuleva ilmoitus kohdennetulla maksuvälineellä maksamisesta. Jos kohdennetulla maksuvälineellä pyritään ostamaan jotain muuta kuin verotuettua palvelua tai tuotetta, maksun vastaanottajan tulee puuttua asiaan ja estää tällaisen palvelun tai tuotteen maksaminen kohdennetulla maksuvälineellä. Esimerkki 2: Työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen ravintoedun kohdennetulla maksuvälineellä. Maksuvälineessä on myös lähimaksuominaisuus. Maksuvälineellä maksettaessa kassahenkilö näkee kassajärjestelmästä, että kyseessä on kohdennettu maksuväline, jolla voi maksaa vain aterioita. Maksun vastaanottaja tarkastaa, että maksuvälineellä maksetaan vain ateria, ei muita tuotteita. Esimerkki 3: Maksuvälineen tarjoaja tarjoaa mobiilisovellusta, jolla työnantaja voi järjestää työntekijöilleen Verohallinnon luontoisetupäätöksessä tarkoitetun ravintoedun. Maksutapahtuman yhteydessä työntekijä näyttää mobiilisovelluksesta maksukuitin maksun vastaanottajalle. Maksun vastaanottaja pystyy todentamaan, että kyseessä on tietyn kohdennetun maksuvälineen tarjoajan maksuväline, jolla voi maksaa vain aterioita. Kohdennetulla maksuvälineellä ei voi maksaa itsepalvelukassalla, ellei kassajärjestelmä hälytä paikalle henkilöä tarkastamaan, että kyseessä on kohdennettu maksuväline ja että sillä maksetaan vain sallittuja palveluja tai tuotteita. Maksuväline ei täytä maksuvälineen käytölle tässä ohjeessa asetettuja edellytyksiä, jos sen käyttäminen itsepalvelukassoilla on mahdollista ilman maksun vastaanottajan kontrollia tai teknistä rajoitusta (ks. teknisistä rajoituksista tarkemmin luku 4.2). 5 Palveluntarjoajaa koskevien edellytysten varmistaminen Veroetujen saaminen edellyttää, että kohdennetulla maksuvälineellä voi maksaa vain laissa säädettyjä käyttökohteita. Maksuvälineen tarjoajan on tästä syystä huolehdittava siitä, että seuraavat edellytykset täyttyvät, ennen kuin maksuvälinettä voidaan käyttää yksittäisen palveluntarjoajan tarjoaman palvelun ostoon: Maksuvälineen tarjoajan on etukäteen varmistuttava siitä, että palveluntarjoajan tarjoamat palvelut täyttävät laissa säädetyt edellytykset. Jos kyse on esimerkiksi työntekijän omaehtoisesta liikunta- ja kulttuuritoiminnasta, maksuvälineen tarjoajan on varmistuttava siitä, että sen maksuvälineen hyväksyvä palveluntarjoaja tarjoaa verovapaaksi eduksi katsottavaa liikunta- tai kulttuuripalvelua. Maksuvälineen tarjoajan on etukäteen ohjeistettava maksuvälineen hyväksyvää palveluntarjoajaa siitä, mitä palveluita maksuvälineellä voi maksaa ja mitä ei. Jos kohdennetun maksuvälineen käyttöä on rajoitettu teknisesti siten, että sillä voi maksaa vain sallittuja tuotteita ja palveluja, maksuvälineen tarjoajan on varmistettava, että maksujen vastaanottaja käyttää vain sellaista maksupäätettä tai kassajärjestelmää, joka pystyy tunnistamaan kohdennetun maksuvälineen ja huomioimaan tekniset rajoitukset. Maksuvälineen tarjoajan on varmistuttava siitä, että yksittäinen palveluntarjoaja sitoutuu noudattamaan maksuvälineen tarjoajan antamia ohjeita. Tämä voidaan todeta esimerkiksi maksuvälineen tarjoajan ja palveluntarjoajan välisessä sopimuksessa. 6 Rahana maksettu suoritus Koska kohdennetulla maksuvälineellä voi maksaa vain erikseen määriteltyjä palveluja ja tuotteita, työnantajan maksuvälineelle lataamaa rahaa ei saa vaihtaa rahaksi, eikä maksuvälineellä maksettaessa saa antaa rahaa takaisin. Jos työntekijä saa kohdennetulla maksuvälineellä maksaessaan rahaa takaisin tai hän voi vaihtaa työnantajan lataaman saldon rahaksi, työnantajan maksuvälineelle lataama määrä on kokonaisuudessaan työntekijän saamaa palkkaa. johtava veroasiantuntija Tero Määttä ylitarkastaja Minna Palomäki Sivu on viimeksi päivitetty 28.5.2025

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.