Osakesäästötilin verotus - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Osakesäästötilin verotus Syventävä vero-ohje Antopäivä 1.1.2024 Versiohistoria Diaarin

§:n 2 momentti). Myös jos lähdevaltion kanssa ei ole verosopimusta, luetaan osakesäästötilin tuotoksi vain saadun osingon nettomäärä. Jos verovelvollinen hakee ja saa osingosta lähdevaltiossa perityn lähdeveron osin tai kokonaan takaisin osingon saantihetken jälkeen, pidetään hänen saamaansa palautetun lähdeveron määrää osakesäästötililtä nostettuna tuottona. Palautetun lähdeveron määrä on verovelvollisen osakesäästötililtä nostamaa tuottoa sinä verovuonna, jona palautus on maksettu. Verovelvollisen on ilmoitettava takaisin saamansa lähdeveron määrä sekä palveluntarjoajalle että Verohallinnolle. Jos hän ei ilmoita takaisin saamaansa lähdeveron määrää Verohallinnolle, voidaan hänelle määrätä veronkorotus VML 32 §:n mukaisesti. Osakesäästötilillä olevan ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saadusta osingosta perittyä lähdeveroa ei voida missään tilanteessa hyvittää verovelvollisen verotuksessa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaisesti. Osakesäästötiliin liitetyllä talletustilillä olevien varojen perusteella saatu korko ei ole korkotulon lähdeveron alaista tuloa (korkotulon lähdeverosta annetun lain 4 §:n 4 kohta). Tällainen korko on osa osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan vasta, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä. Osakesäästötilillä olevien varojen perusteella saatu valuuttakurssivoitto on myös osa osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan vasta, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä. Osakesäästötilillä olevien arvopapereiden luovutuksista ei synny niiden luovutushetkellä veronalaista luovutusvoittoa eikä vähennyskelpoista luovutustappiota. Osakesäästötilin tuotto on veronalaista vasta, kun tuottoa nostetaan osakesäästötililtä (TVL 45 §:n 6 momentti). Osakesäästötilin tappio on vähennyskelpoinen vasta silloin, kun osakesäästötili lopetetaan (TVL 50 §:n 4 momentti). Osakesäästötilin tappion laskemisesta ja osakesäästötilin lopettamisen verovaikutuksista on kerrottu jäljempänä luvussa 9. 6 Osakesäästötilillä olevien varojen nostamisen verotus 6.1 Yleistä varojen nostamisesta osakesäästötililtä Osakesäästötilin säästövarat ovat nostettavissa koska tahansa verovelvollisen päätöksen mukaisesti yhdessä tai useammassa erässä. Sillä ei ole merkitystä, mistä syystä ja mihin tarkoitukseen varoja tililtä nostetaan. Verovelvollinen voi nostaa osakesäästötililtä tuottoa ja pääomaa ainoastaan rahana. Tästä syystä esimerkiksi osakesäästötilillä olevia pörssiosakkeita ei voi siirtää pois tililtä ilman, että ne ensin myydään. Vasta tämän jälkeen osakesäästötililtä voidaan nostaa osakkeiden myynnistä saadut rahat. Esimerkki 3: Verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille 10 000 euroa, joilla hän on ostanut suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Varoilla ostettujen osakkeiden arvo on noussut 5 000 euroa, jolloin tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa. Verovelvollinen myy tilillä olevia osakkeita 1 500 eurolla. Osakesäästötililtä voidaan nostaa vain rahaa, joten hän voi nostaa tililtä 1 500 euroa vasta, kun osakkeiden myynnistä saadut rahat ovat osakesäästötilillä nostettavissa. Osakesäästötilin tuotto on veronalaista pääomatuloa (TVL 32 §). Osakesäästötililtä nostetuista varoista on tuottoa se osa säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää verovelvollisen osakesäästötilille tekemien rahasuoritusten määrän. Osakesäästötilin tuotto luetaan veronlaiseksi pääomatuloksi silloin, kun tuotto nostetaan osakesäästötililtä. Säästövarojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä. (

§:n 1 momentti) Tuoton verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä (korko, osinko, luovutusvoitto, sijoituskohteen arvonnousu, muussa valuutassa kuin euroissa oleva tilin valuuttakurssivoitto) ja missä järjestyksessä tilin tuotto on muodostunut. Siten esimerkiksi osakkeiden realisoituneiden luovutusvoittojen lisäksi myös tilille hankittujen osakkeiden realisoitumaton arvonnousu on osakesäästötilin tuottoa, kun tililtä nostetaan varoja. Tilillä olevien osakkeiden arvonalentuminen ja palveluntarjoajan tililtä perimät palkkiot ja muut kulut taas pienentävät tilin tuottoa. Tuoton laskentaa on käsitelty tarkemmin luvussa 6.4 Osakesäästötilin tuoton verotuksessa ei sovelleta luovutusvoittoverotusta koskevia hankintameno-olettamia, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kysymys luovutusvoiton verotuksesta vaan muun erikseen säädetyn veronalaisen pääomatulon verottamisesta. Tästä syystä myöskään TVL 48 §:n 6 momentin mukaista pienten luovutusvoittojen 1 000 euron verovapaussäännöstä ei sovelleta osakesäästötilin tuoton verotuksessa. Myöskään TVL 53 §:n 8 kohdan mukainen enintään 500 euron valuuttakurssivoittojen verovapaussäännös ei sovellu osakesäästötililtä nostettuihin tuottoihin. Varojen nostaminen osakesäästötililtä ei muodosta missään tilanteessa verovähennyskelpoista tappiota. Osakesäästiötilistä voi muodostua verotuksessa huomioitavaa tappiota vain, kun osakesäästötili lopetetaan. Lopettamista on tarkemmin käsitelty luvussa

1. 6.2 Osakesäästötilin varojen arvostaminen nostohetkellä Osakesäästötilillä olevat varat arvostetaan käypään arvoon euroissa niiden nostohetkellä. Varojen nostohetken käypää arvoa käytetään osakesäästötilillä olevan tuoton osuuden laskemisessa. Varojen käypä arvo on tilillä olevien sijoituskohteiden nostohetken käypä arvo lisättynä tilillä olevilla rahavaroilla euroissa. Kotimaisten pörssiosakkeiden nostohetken käypä arvo määräytyy niiden viimeisimpien päätöskurssien perusteella, joilla tarkoitetaan osakkeiden viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän päätöskurssia. Jos listatulla osakkeella käydään kauppaa sekä Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy) että ulkomaisessa pörssissä tai muulla kauppapaikalla, osakkeen käypänä arvona pidetään kyseisellä kauppapaikalla tehdyn päätöskurssin mukaista arvoa. Päätöskurssilla tarkoitetaan myös näissä tapauksissa osakkeiden viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän kurssia. Ulkomaisten listattujen osakkeiden käypä arvo lasketaan vastaavasti. Osakkeiden euromääräistä arvoa laskettaessa valuuttakurssina käytetään EKP:n julkaisemaa viimeisintä nostopäivää edellisen päivän viitekurssia kahdella desimaalilla. Jos osakkeella käydään kauppaa useilla ulkomaisilla markkinoilla mutta ei Suomessa, käytetään osakkeen käypänä arvona sen markkinapaikan kurssia, jossa osakekauppa on selvitetty. Julkisesti noteeratulla osakkeella ei käydä välttämättä kauppaa joka päivä. Osakkeen käypänä arvona pidetään sen viimeisintä varojen nostopäivää edeltävää päätöskurssia, jos varojen nostoa edeltävälle päivälle ei ole olemassa päätöskurssia. Osakkeen kaupankäynti saattaa myös olla keskeytetty. Tällaisessa tilanteessa käytetään nostohetken osakkeen käypänä arvona sen kurssia kaupankäynnin keskeytyshetkellä. Osakesäästötilillä olevan sallitun sijoituskohteen perusteella merkityn noteeraamattoman osakkeen käypänä arvona pidetään muun selvityksen puuttuessa sen merkintähintaa. Tällainen muu selvitys voi olla esimerkiksi osakkeen kaupankäyntihinta. Jos osakesäästötilillä olevien osakkeiden perusteella on saatu yhtiötapahtuman, kuten esimerkiksi osingonjaon tai osakeannin vuoksi noteeraamattomia osakkeita, tai listattu osake muuttuu listaamattomaksi osakkeeksi, tällaiset osakkeet arvostetaan niiden käypään arvoon. Valuuttakurssina käytetään EKP:n julkaisemaa viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän viitekurssia kahdella desimaalilla. Osakesäästötilille kirjatut julkisesti noteeratut merkintäoikeudet arvostetaan niiden viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän päätöskurssiin. Jos sellaista ei ole, merkintäoikeudet arvostetaan niiden merkintähintaan. Myös silloin, jos merkintäoikeuksia ei ole julkisesti noteerattu ja niistä on maksettu jotain, on merkintäoikeuksien käypä arvo niistä maksettu määrä. Jos noteeraamattomat merkintäoikeudet on saatu ilmaiseksi, niiden käypä arvo on 0 euroa. Valuuttakurssina merkintäoikeuksien arvostuksessa käytetään EKP:n julkaisemaa viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän viitekurssia kahdella desimaalilla. Yhtiö, jonka osakkeita verovelvollinen on hankkinut osakesäästötilillä olevilla varoilla, saattaa myöhemmin olla osallisena yritysjärjestelyssä, kuten esimerkiksi jakautumisessa. Yritysjärjestelyn jälkeen osakesäästötilillä olevat arvopaperit arvostetaan samalla tavalla kuin muutkin tilillä olevat arvopaperit. 6.3 Osakesäästötilin varojen jaksottaminen verotuksessa Osakesäästötililtä voidaan nostaa tuottoa ja pääomaa ainoastaan rahana. Tästä syystä osakesäästötilille kuuluvat varat otetaan huomioon tilin käypää arvoa ja nostettavissa olevia rahavaroja laskettaessa pääsääntöisesti vasta, kun ne on kirjattu osakesäästötilille. Osakesäästötilillä olevista osakkeista jo irronneita, mutta osakesäästötilille vielä kirjaamattomia osinkoja ei oteta huomioon laskettaessa varojen käypää arvoa ja tuottoa, kun tililtä nostetaan varoja. Osingot ovat osakesäästötililtä nostettavissa olevia rahavaroja vasta, kun ne on kirjattu tilille. Myöskään osakkeista irronneita merkintäoikeuksia ei oteta huomioon osakesäästötilillä olevina varoina ennen kuin ne on kirjattu osakesäästötilille. Myytyjen osakkeiden ja merkintäoikeuksien myyntihinta on nostettavissa osakesäästötililtä vasta, kun se on kirjattu tilille. Myyntihintasaatava otetaan kuitenkin huomioon osakesäästötilin varoina, jos tilitä nostetaan siellä olevia muita rahavaroja ennen kuin myyntihinta on kirjattu osakesäästötilille. Riippumatta siitä, koska kaupan selvitys tapahtuu, myytyjä osakkeita ei huomioida tilin varoina enää kaupan jälkeen. Osakkeiden myymisessä sovelletaan TVL 47 § 1 momentin mukaista ns. FIFO (first in, first out) ‑periaatetta, koska osakkeet ovat osakesäästötiliin liitetyllä arvo-osuustilillä. Esimerkki 4: Verovelvollinen on tallettanut 3.2.2023 osakesäästötilille 50 000 euroa, joista hän on sijoittanut 45 000 euroa pörssiosakkeisiin ja loput 5 000 euroa on tilillä rahavaroina. Hän myy kyseiset pörssiosakkeet 16.3.2023, jolloin niiden myyntihinta kaupankäyntikulujen vähentämisen jälkeen on 47 000 euroa. Myyntihinta kirjataan osakesäästötilille osakekaupan selvityksen jälkeen kahden päivän kuluttua eli 18.3.
2. Verovelvollinen ei voi nostaa osakkeiden 47 000 euron myyntihintaa osakesäästötililtä ennen kuin aikaisintaan 18.3.
3. Hän voi sen sijaan nostaa osakesäästötililtä esimerkiksi 17.3.2023 siellä tuolloin olevat rahavarat eli 5 000 euroa. Myyntisaatavana tuolla hetkellä oleva osakkeiden myyntihinta otetaan huomioon osakesäästötilin varoina, kun lasketaan, mikä osa nostetusta 5 000 eurosta on osakesäästötilin tuottoa. Myytyjä osakkeita ei oteta huomioon osakesäästötilin varoina kaupan jälkeen, vaikka kaupan selvitys tapahtuu vasta 18.3.2023 ja osakkeet kirjataan vasta tuolloin pois myyjän arvo-osuustililtä. Osakeyhtiölain (624/2006) 18 luvun mukaisen vähemmistöosakkaiden lunastusprosessin aikana osakkeet huomioidaan osakesäästötilin varoina, kunnes osakkeiden omistusoikeus siirtyy lunastajalle, vaikka niitä ei tällöin vielä kirjata pois verovelvollisen arvo-osuustililtä. Omistusoikeuden siirtymisen jälkeen riidaton lunastushinta otetaan huomioon saatavana, kunnes se on maksettu. Mahdollisesti jälkikäteen tuleva lisähinta on osakesäästötilin tuottoa vasta, kun siitä on päätetty lopullisesti. Ulkomaisissa vastaavissa lunastustilanteissa toimitaan samalla tavalla kuin kotimaisissa tilanteissa. Konkurssitilanteissa osakesäästötilillä olevien osakkeiden arvo katsotaan lopullisesti menetetyksi, kun konkurssipesänhoitaja antaa ilmoituksen, että jako-osuutta ei kerry tai kun konkurssipesän lopputilitys tehdään. Ulkomaisten osakkeiden osalta menetellään vastaavasti. Osakesäästötilillä olevien osakkeiden arvonmenetys ei kuitenkaan lopeta osakesäästötiliä. Konkurssin osalta katso tarkemmin Verohallinnon ohje Arvopaperien luovutusten verotus, luku
4. Ostetut osakkeet huomioidaan osakesäästötilin varoina heti, kun kauppa on tehty ja riippumatta siitä, milloin kaupan selvitys tapahtuu. Ostetut osakkeet arvostetaan samalla tavalla kuin muutkin osakkeet eli niiden viimeisimmän ostopäivää edeltävän päivän päätöskurssin mukaan. Kaupan teon jälkeen osakkeista kaupankäyntikuluineen maksettua rahamäärää ei oteta huomioon osakesäästötilin varoina riippumatta siitä, koska rahamäärä veloitetaan rahatililtä selvityksen toteutuessa. Esimerkki 5: Verovelvollisen osakesäästötilillä on 30 000 euroa rahaa 16.3.
5. Verovelvollinen ostaa kaupankäyntikuluineen 20 000 eurolla pörssiosakkeita 16.3.
6. Kauppa selvitetään 18.3.
7. Osakkeet otetaan huomioon osakesäästötilin varoina jo 16.3.2023 lähtien, vaikka ne kirjataan arvo-osuustilille vasta selvityksen päätyttyä 18.3.
8. Osakkeiden 20 000 euron ostovelka otetaan vastaavasti huomioon vähennyksenä osakesäästötilin rahatilin varoista jo 16.3.2023 lähtien, vaikka ostovelkaa ei olisi ennen selvityksen tapahtumista vielä konkreettisesti kirjattu poismaksetuksi verovelvollisen rahatililtä. Osakesäästötililtä perittävät palkkiot ja kulut vähentävät tilillä olevia varoja, kun ne on kirjattu veloituksiksi tilille. Jos osakesäästötilillä olevien osakkeiden perusteella on saatu yhtiötapahtuman, kuten esimerkiksi osingonjaon tai osakeannin vuoksi noteeraamattomia osakkeita, tällaiset osakkeet otetaan huomioon tilin varoina niiden osakesäästötilille merkintähetkellä. Osakeannissa osakkeista maksettu määrä otetaan huomioon tilin varoina saatavana siihen asti, kunnes osakeannissa merkityt osakkeet on kirjattu osakesäästötilille. Myös jos osakeanti peruuntuu, osakkeista maksettu määrä otetaan huomioon tilin varoina saatavana, kunnes osakkeiden merkintähinta on palautettu verovelvolliselle. Toissijaisessa osakeannissa toimitaan vastaavasti. 6.4 Osakesäästötililtä nostetun tuoton laskenta Osakesäästötilin tuoton laskemiseksi sen käyvästä arvosta vähennetään tilille tehdyt rahasuoritukset ja lisätään tililtä aiemmin nostetuista määristä pääoman nostoksi katsottu osuus. Näin saadaan selville osakesäästötilillä olevan tuoton määrä. Varojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä. Esimerkki 6: Verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille 10 000 euroa, joilla hän on ostanut suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Varoilla ostettujen osakkeiden arvo on noussut 5 000 euroa, jolloin tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa. Verovelvollinen myy tilillä olevia osakkeita sen verran, että hän voi nostaa tililtä 1 500 euroa. Verovelvollisen rahana nostamasta 1 500 eurosta on veronalaista osakesäästötilin tuottona verotettavaa pääomatuloa 500 euroa (= 5 000 euroa / 15 000 euroa x 1 500 euroa). Nostosta loppuosa eli 1 000 euroa on verovapaata tilille tehdyn rahatalletuksen pääoman nostoa. Tällöin verovelvollisen tallettaman pääoman määräksi jää 9 000 euroa (= 10 000 euroa - 1 000 euroa). Muu kuin tuotoksi katsottava osuus varojen nostosta pienentää sitä tilille tehtyjen rahasuoritusten määrää, joka jatkossa otetaan huomioon jaettaessa tililtä tapahtuvia nostoja tuotoksi ja pääoman nostoksi (

§:n 1 momentti). Tililtä nostettava muu kuin tuotoksi katsottava osuus vähentää myös osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten kokonaismäärää, kun lasketaan osakesäästötilistä annetun lain mukaista tilille sijoitettavaa 100 000 euron enimmäismäärää. Esimerkki 7: Esimerkin 6 verovelvollinen päättää myöhemmin myydä lisää tilillä olevia osakkeita sen verran, että hän voi nostaa tililtä 3 500 euroa. Tilillä olevien varojen käypä arvo on varojen nostohetkellä 18 000 euroa. Osakesäästötilin tuotoksi saadaan tällöin 9 000 euroa (= 18 000 euroa - 9 000 euroa (jäljellä olevan talletetun pääoman määrä)). Verovelvollisen tililtä nyt nostamasta 3 500 eurosta on 1 750 euroa (= 9 000 euroa / 18 000 euroa x 3 500 euroa) osakesäästötilin tuottona verotettavaa pääomatuloa ja 1 750 euroa on pääoman nostoa. Verovelvollisen tilillä olevan rahasijoituksen määrä on tuoton noston jälkeen 7 250 euroa (= 9 000 euroa - 1 750 euroa). Jos osakesäästötilin lasketun tuoton määrä on 0 tai negatiivinen, osakesäästötilillä on vain pääomaa eikä tuottoa. Negatiivista tuottoa ei oteta huomioon varoja tililtä myöhemmin nostettaessa eikä se ole erikseen verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Tilin lopettamisen yhteydessä syntyvää tappiota on käsitelty jäljempänä luvussa

1. Esimerkki 8: Esimerkin 7 verovelvollisen osakesäästötilille hankkimien pörssiosakkeiden arvo on alentunut selvästi yhtiön tuloksen romahdettua. Verovelvollinen päättää myydä osakkeet kokonaan pois ja nostaa kaikki osakesäästötilillä olevat varat. Tilillä olevien varojen käypä arvo niiden nostohetkellä on 7 000 euroa. Osakesäästötilin tuotto on tällöin - 250 euroa (= 7 000 euroa - 7 250 euroa). Verovelvollisen tililtä nostama 7 000 euroa on kokonaan hänen osakesäästötilille tekemänsä sijoituksen nostoa, joten hänelle ei muodostu varojen nostosta pääomatulona verotettavaa tuottoa. Verovelvollisen tilillä olevan rahasijoituksen määrä on noston jälkeen 0 euroa. Verovelvollisen saamaa osakesäästötilin tuottoa verotetaan, kun hän nostaa varoja tililtä. Tästä syystä merkitystä ei ole sillä, minä päivänä nostetut rahavarat saapuvat verovelvollisen osakesäästötilin ulkopuoliselle tilille. 6.5 Ennakonpidätyksen toimittaminen osakesäästötilin tuotosta Ennakkoperintälaissa ei ole erityissäännöksiä osakesäästötililtä nostettujen varojen ennakonpidätyksestä. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on veronalaista tuloa ja siten myös ennakonperinnän alaista tuloa (EPL 1 §). Osakesäästötililtä nostetun pääoman osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä, koska se ei ole tuloa. Tilin avannutta kotimaista palveluntarjoajaa tai ulkomaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä pidetään EPL 9 §:n mukaisena ennakonpidätysvelvollisena maksajana. Osakesäästötilin tuotosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä on 30 % (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta). Maksaja ei kuitenkaan toimita ennakonpidätystä enintään 20 euron suuruisesta pääomatulosta (EPA 14 §). Pääomatulon enintään 20 euron määrää laskettaessa ei oteta huomioon samalla nostettavan pääoman osuutta, koska se ei ole tuloa. Ennakonpidätystä toimitettaessa ei oteta huomioon sitä, että verovelvollisen verovuonna saamien kaikkien pääomatulojen määrä saattaa ylittää 30 000 euroa, jonka ylittävää osaa pääomatuloista verotetaan tuloverotuksessa 34 % verokannalla. Verovelvollinen voi kuitenkin itse pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen 30 % suurempana. Verovelvollinen voi myös hakea erikseen verokortin osakesäästötililtä nostettavaa tuottoa varten, jolloin verokortin laskennassa voidaan ottaa huomioon myös muiden pääomatulojen määrä. 7 Osakesäästötilin kulut Palveluntarjoajan osakesäästötililtä veloittamat palvelumaksut tai muut kulut ja sijoittamisesta aiheutuneet kulut vähentävät osakesäästötilin tuottoa ja tilillä olevien varojen määrää. Kulut otetaan huomioon verotuksessa, kun tililtä nostetaan varoja tai kun tili lopetetaan. Tällaisia palvelumaksuja ja kuluja ovat muun muassa tilinhoitomaksut, säilytysmaksut, kaupankäyntipalkkiot sekä ulkomaisten pörssien varainsiirto- ja transaktioverot. Palveluntarjoajan osakesäästötilisopimuksen perusteella osakesäästötililtä perimät palvelumaksut ja muut kulut eivät ole verotuksessa erikseen vähennyskelpoisia TVL 54 §:n 2 momentissa tarkoitettuina omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneina menoina tai muullakaan perusteella. Osakesäästötilistä annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan palveluntarjoaja saa veloittaa osakesäästötililtä tilisopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot. Osakesäästötiliä koskevan sopimuksen nojalla perittävät maksut ja muut kulut peritään siis lähtökohtaisesti osakesäästötilillä olevista varoista. Jos osakesäästötiliin liitetyllä rahatilillä ei ole rahavaroja eikä sille voida tallettaa lisää varoja 100 000 euron maksimimäärän täyttymisen vuoksi, voi palveluntarjoaja kuitenkin veloittaa omia palkkioitaan ja kuluja osakesäästötilillä olleiden varojen hoidosta osakesäästötilin ulkopuoliselta tililtä, jos verovelvollisen kanssa on niin sovittu. Palveluntarjoaja ja verovelvollinen voivat myös muutoin sopia, että osakesäästötilisopimuksen mukaiset maksut ja muut kulut veloitetaan tilin ulkopuolisista varoista. Jos osakesäästötilisopimuksen mukaiset maksut ja palkkiot veloitetaan muualta kuin osakesäästötililtä, verovelvollinen voi vähentää häneltä perityt palkkiot ja kulut verotuksessaan TVL 54 §:n 2 momentin mukaan. Palveluntarjoajan on annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoitus muista kuin osakesäästötililtä perimistään maksuista VML 16 §:n 9 momentin mukaisesti. Tällaisia palkkioita ja kuluja ei voida ilmoittaa eikä ottaa vähennyksenä huomioon, kun osakesäästötilin tuottoa ja tilillä olevien varojen määrää lasketaan. Jos verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille palveluntarjoajalta erikseen tai muulta taholta lainaamiaan varoja, velasta aiheutuneet korot ovat TVL 58 §:n 1 momentin perusteella verovelvollisen veronalaisista pääomatuloista vähennyskelpoisia tulonhankkimisvelan korkoja. Tulonhankkimisvelan nostamiseen liittyvät kulut ovat myös pääomatuloista vähennyskelpoisia tulonhankkimisesta aiheutuneita menoja (TVL 29 §:n 1 momentti). Korkoja ja lainannostokuluja ei tästä syystä oteta huomioon, kun osakesäästötilin tuottoa ja tilillä olevien varojen määrää lasketaan. 8 Osakesäästötilin siirto toiselle palveluntarjoajalle Verovelvollisella on osakesäästötilistä annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan oikeus irtisanoa osakesäästötilisopimus ja vaatia varojen siirtämistä toiselle palveluntarjoajalle sopimuksen päättymisestä lukien. Osakesäästötilistä annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan osakesäästötilisopimus on irtisanottava kirjallisesti. Irtisanomisilmoituksessa on mainittava, mille palveluntarjoajalle varat siirretään. Sopimuksen irtisanominen ei edellytä varojen realisointia, jos verovelvollinen on tehnyt toisen osakesäästötilisopimuksen ja kertyneet säästövarat siirretään suoraan mainitun sopimuksen osapuolena olevalle palveluntarjoajalle. Tällöin osakesäästötilin säästövaroja ei katsota verotuksessa nostetuksi tai osakesäästötiliä lopetetuksi. (TVL 53 §:n 4 momentti) Varat ja tieto enimmäistalletuksen määrästä on siirrettävä uudelle palveluntarjoajalle 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Varat vastaanottaneen palveluntarjoajan on ilmoitettava verovelvolliselle viivytyksettä varojen vastaanottamisesta. Irtisanottu osakesäästötilisopimus lakkaa, kun varat on siirretty irtisanomisilmoituksessa mainitulle palveluntarjoajalle. Kaikkien yllä mainittujen ehtojen on täytyttävä, jotta varojen siirtäminen uudelle osakesäästötilille ei aiheuta veroseuraamuksia. Irtisanomiseen ei vaadita mitään erityisiä perusteluja. Verotuksen kannalta ei ole merkitystä, vaikka tilillä olevien varojen käypä arvo siirtohetkellä ylittäisi 100 000 euroa. Uuden palveluntarjoajan on kuitenkin tiedettävä vanhalle osakesäästötilille aikaisemmin siirrettyjen rahavarojen jäljellä oleva määrä tilinsiirtohetkellä, jotta se pystyy laskemaan, mikä osuus myöhemmin tililtä nostettavista varoista on tuottoa ja mikä pääomaa. Verovelvollisella voi olla palveluntarjoajan vaihtamisen vuoksi tilapäisesti samanaikaisesti kaksi osakesäästötiliä. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin huomattava, että verovelvollinen ei voi käyttää näitä tilejä samanaikaisesti. Verovelvollinen ei siten voi tehdä talletuksia, nostaa varoja tai käydä kauppaa irtisanomallaan osakesäästötilillä ja samaan aikaan tehdä talletuksia, nostaa varoja tai käydä kauppaa toisen palveluntarjoajan avaamalla uudella osakesäästötilillä. Verovelvollinen voi kuitenkin irtisanomisilmoituksen jälkeen käydä kauppaa siirtoprosessin aikana uudella osakesäästötilillä sinne jo siirretyillä osakkeilla ja rahavaroilla. Varoja ei voida kuitenkaan nostaa kesken siirtoprosessin uudelta osakesäästötililtä ennen kuin vanha osakesäästötili on lopetettu kokonaisuudessaan ja tieto säästömäärästä on siirtynyt uudelle palvelun tarjoajalle säästömäärän ja tuoton laskemiseksi uudella osakesäästötilillä. Uusi palveluntarjoaja tarvitsee tiedon säästömäärästä myös, jotta se voi valvoa 100 000 euron rajan täyttymistä. Palveluntarjoajien on käytännössä huolehdittava siitä, että vanhan osakesäästötilin kaikki varat on siirretty uudelle osakesäästötilille ja vanha osakesäästötili on lakkautettu ennen kuin verovelvollinen voi tehdä uuden palveluntarjoajan avaamalle osakesäästötilille uusia talletuksia tai nostaa sieltä varoja. Muutoin verovelvolliselle määrätään veronkorotus useamman osakesäästötilin johdosta. Veronkorotuksen määräämisestä on kerrottu tarkemmin luvussa
2. Esimerkki 9: Verovelvollisella on palveluntarjoaja A:n avaama osakesäästötili, jonne hän on tallettanut 80 000 euroa. Verovelvollinen ei voi tehdä esimerkiksi talletuksia uuden palveluntarjoajan B:n avaamalle osakesäästötilille ennen kuin palveluntarjoaja A:n osakesäästötili irtisanotaan ja siellä olevat varat on siirretty kokonaisuudessaan palveluntarjoaja B:n avaamalle osakesäästötilille ja vanha palveluntarjoaja A:n osakesäästötili on lakkautettu. Verovelvollinen voi tässä tapauksessa tallettaa palveluntarjoaja B:n avaamalle uudelle osakesäästötilille vielä 20 000 euroa, ennen kuin talletusten 100 000 euron maksimimäärä tulee täyteen. Hän voi tehdä talletuksen uudelle tilille kuitenkin vasta, kun varojen siirto vanhalta tililtä uudelle tilille on tehty ja vanha tili on lakannut. Jos irtisanomisilmoituksessa ei nimetä uutta palveluntarjoajaa, jolle siirto tehdään, tai jos uudelle osakesäästötilille ei siirretä kaikkia irtisanotulla tilillä olevia varoja suoraan, pidetään osakesäästötilin irtisanomista tilin lopettamisena. Tällöin tilillä olevat varat on realisoitava ja sillä olevat varat on nostettava rahana euroissa. Tilillä olevat rahat nostettava viimeistään, kun 30 päivää on kulunut tilin irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta. Osakesäästötilin lopettamisen verotusta on käsitelty tarkemmin luvussa
3. 9 Osakesäästötilin lopetus Osakesäästötililain nojalla on epäselvää, koska osakesäästötili lakkaa osakesäästötilisopimuksen irtisanomisen johdosta, jos varoja ei siirretä toiselle palveluntarjoajalle. Johdonmukaista on, että tilin lopetushetkenä verotuksessa pidetään ajankohtaa, jolloin osakesäästötilisopimuksen katsotaan siviilioikeudellisesti lakkaavan. Palveluntarjoajien osakesäästötiliä koskevissa ehdoissa osakesäästötilisopimuksen katsotaan lakkaavan yleensä vasta rahavarojen nostamishetkellä ja kun tilit on teknisesti lopetettu. Siten irtisanottu sopimus lakkaa, kun osakesäästötilisopimuksen alaiset sijoituskohteet on myyty ja osakesäästötilillä olevat rahavarat on nostettu sekä tilit teknisesti lopetettu. Vastaavasti menetellään myös, jos palveluntarjoaja irtisanoo sopimuksen. Osakesäästötilin lopettamishetkeksi sekä tuotto- että tappiotilanteissa määritetään päivä, jolloin sijoituskohteet on myyty, osakesäästötilin piirissä olevat rahavarat nostetaan tililtä, ja jolloin tilit teknisesti lopetetaan. Kun osakesäästötili lopetetaan, sillä olevat sijoituskohteet on realisoitava ja osakesäästötilillä olevat varat on nostettava rahana, jollei varoja siirretä luvussa 8 kerrotuin tavoin uudelle osakesäästötilille. Jos osakesäästötili lopetetaan, sen tuottoa on se osa tilin lopetushetkellä tilillä olevien säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärän. Sillä ei ole merkitystä, mistä syystä tili lopetetaan ja mihin tarkoitukseen tililtä nostettuja varoja käytetään. Osakesäästötilin tuotto luetaan veronlaiseksi pääomatuloksi silloin, kun varat nostetaan osakesäästötililtä. Säästövarojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä. Esimerkki 10: Verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille rahaa 100 000 euroa, jotka hän on kokonaisuudessaan sijoittanut pörssiosakkeisiin. Verovelvollinen myy jossakin vaiheessa osakkeita 10 000 eurolla, joka on sama kuin niiden ostohinta ja nostaa 10 000 euroa osakesäästötililtä. Verovelvollinen päättää myöhemmin lopettaa osakesäästötilin ja myydä tilillä olevat osakkeet. Tilillä olevien osakkeiden arvo on noussut, joten tilillä olevien varojen käypä arvo tilin lopetushetkellä on 120 000 euroa. Osakkeet myydään 120 000 eurolla. Osakesäästötilin lopettamishetkellä pääomatulona verotettavaa tuottoa on 30 000 euroa (= 120 000 euroa - 90 000 euroa). Verovelvollisen tilin lopetuksen yhteydessä nostamaa, hänen tilille tekemänsä rahatalletuksen jäljellä olevaa pääomaa (90 000 euroa) ei veroteta. Osakesäästötilin lopetuksen yhteydessä tilin tuotoksi katsottuun osan verotuksessa ei sovelleta luovutusvoittoverotusta koskevia hankintameno-olettamia, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kyse luovutusvoiton verotuksesta vaan muun veronalaisen pääomatulon verottamisesta. Tästä syystä myöskään TVL 48 §:n 6 momentin mukaista pienten luovutusvoittojen 1 000 euron verovapaussäännöstä ei sovelleta osakesäästötilin tuoton verotuksessa. Tilin lopetuksen yhteydessä siitä saatavaan tuottoon ei sovelleta myöskään TVL 53 §:n 8 kohdan mukaista enintään 500 euron valuuttakurssivoittoja koskevaa verovapaussäännöstä, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kyse valuuttakurssivoiton verotuksesta vaan muun veronalaisen pääomatulon verottamisesta. Osakesäästötilin tappiosta on säädetty

§:n 3 momentissa: jos osakesäästötilin säästövarojen käypä arvo on osakesäästötili lopetettaessa alempi kuin osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärä, muodostuu osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärän ja säästövarojen käyvän arvon erotuksesta osakesäästötilin tappio. Esimerkki 11: Verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille rahaa 20 000 euroa, jotka hän sijoittanut pörssiosakkeisiin. Verovelvollinen päättää myöhemmin myydä osakkeet ja lopettaa osakesäästötilin. Tilillä olevien osakkeiden arvo on laskenut niin, että tilillä olevien varojen käypä arvo tilin lopetushetkellä on 15 000 euroa. Osakkeet myydään 15 000 eurolla. Verovelvolliselle muodostuu osakesäästötilin lopetuksen seurauksena tappiota 5 000 euroa (= 20 000 euroa - 15 000 euroa). Verovelvollisen tilin lopetuksen yhteydessä nostamaa, hänen aikaisemmin tekemänsä rahasijoituksen jäljellä olevaa pääomaa (15 000 euroa) ei veroteta. Osakesäästötilin tappio on verotuksessa vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sinä verovuonna, jona osakesäästötili on lopetettu. Verotuksessa osakesäästötiliä ei ole vielä lopetettu, jos siellä on vielä osakkeita niiden arvosta riippumatta. Osakesäästötilin tappio vähennetään puhtaasta pääomatulosta luovutustappioiden jälkeen ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, se otetaan huomioon vahvistettaessa TVL 60 §:ssä tarkoitettua pääomatulolajin tappiota. Osakesäästötilin tappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä alijäämähyvitystä myönnetä. Jos verovelvollinen saa haltuunsa vasta tilin lopettamisen jälkeen tuloja, jotka perustuvat osakesäästötilillä aikaisemmin olleisiin varoihin, verotetaan tällaisia tuloja niiden luonteen ja niitä koskevien säännösten mukaisesti. Esimerkiksi verovelvollisen vasta osakesäästötilin lopettamisen jälkeen saamaa osinkoa verotetaan osinkotulon verotusta koskevien säännösten mukaan. 10 Osakesäästötilin lahjoitus Osakesäästötiliä tai sillä olevia varoja (esimerkiksi osakkeita ja rahavaroja) ei voi lahjoittaa osaksi tai kokonaisuudessaan (laki osakesäästötilistä 15 §:n 2 momentti. Kiellon vastainen lahjoitus rinnastuu verotuksessa säästövarojen nostoon osakesäästötililtä. Nostetuksi määräksi katsotaan nostettujen varojen käypä arvo lahjoitushetkellä. Nostetusta määrästä on verovelvollisen veronalaista tuloa edellä luvussa 6 kerrotulla tavalla laskettu osuus. Verovelvollinen voi nostaa osakesäästötilillä olevia varoja rahana ja antaa nostamansa rahavarat edelleen lahjana. Rahavarojen nostaminen osakesäästötililtä johtaa tilillä olevien varojen tuoton verotukseen tilin omistajan tulona, kuten luvussa 6 on kerrottu. Lahjansaajaa verotetaan erikseen tämän saamasta rahalahjasta. Lahjansaajan on suoritettava lahjaveroa saamansa lahjan perusteella. Lahjaverotuksesta kerrotaan lisää vero.fi:ssä, katso esimerkiksi Lahja ja lahjavero. 11 Osakesäästötilin haltijan kuolema Osakesäästötiliä koskeva sopimus lakkaa osakesäästötilin haltijan kuollessa. Oikeus varoihin siirtyy osakesäästötilin haltijan oikeudenomistajille (laki osakesäästötilistä 15 §:n 1 momentti). Sopimuksen lakkaamisesta huolimatta osakesäästötiliin liitetyllä arvo-osuustilillä ja talletustilillä olevat varat kuuluvat oikeudenomistajille. Perillinen ei voi kuitenkaan siirtää vainajan osakesäästötilillä olevia osakkeita omalle osakesäästötililleen, koska tilille voidaan laittaa ja siltä voidaan nostaa vain rahaa. Osakesäästötilisopimuksen lakkaamisesta verovelvollisen kuoleman johdosta ei synny tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä vähennyskelpoista tappiota (

§:n 5 momentti). Osakkeita edelleen luovutettaessa osakkeiden hankintamenoksi katsotaan tuloverolain 47 §:n mukaisesti niiden perintöverotuksessa käytetty verotusarvo. Sopimukseen liitetyllä arvo-osuustilillä ja talletustilillä olevat varat otetaan vainajan jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa huomioon kuten millä tahansa muullakin vastaavilla tileillä olevat varat. Perintöverotuksen piiriin kuuluvat myös osakesäästötilillä kuolinhetkellä olleista osakkeista irronneet osingot ja muut tilillä olleiden varojen perusteella saatavat suoritukset, joita ei ole vielä maksettu tilille. Tällaiset suoritukset eivät ole olleet kuolinhetkellä osakesäästötilillä olleita varoja. Varat arvostetaan perintöverotuksessa kuolinhetken käyvän arvon mukaan. Esimerkki 12: Perittävä oli tallettanut osakesäästötilille 100 000 euroa, jotka hän on sijoittanut pörssiosakkeisiin. Tilillä olevien osakkeiden käypä arvo henkilön kuolinhetkellä on 125 000 euroa. Lisäksi tilillä on rahaa 5 000 euroa. Perillisille määrätään perintövero 130 000 eurosta. Osakesäästötilillä olevien osakkeiden TVL 47 §:n mukainen hankintameno on 125 000 euroa. Tuloverotuksessa verotettavaa tuloa ei muodostu osakesäästötilin haltijan kuoleman johdosta.

§:n 5 momentin sanamuodon perusteella säännöksen nimenomaisena tarkoituksena on jättää verovelvollisen kuoleman johdosta osakesäästötilin siihen mennessä kertynyt arvonnousu verottamatta. Toimitettaessa ositus osakesäästötilin haltijan kuolinpesän ja lesken tai lesken kuolinpesän välillä, voivat osakesäästötilillä olleet osakkeet siirtyä osituksessa osakesäästötilin haltijan kuolinpesän nimissä olevalta arvo-osuustililtä lesken tai tämän kuolinpesän arvo-osuustilille. Tällaisten osituksessa siirtyneiden osakkeiden hankintahinta leskelle tai tämän kuolinpesälle on niiden perintöverotusarvo. Puolison kuolema ei vaikuta lesken osakesäästötilin tai sen verotukseen millään tavoin. Esimerkiksi lesken osakesäästötilin pääoman ja tuoton suhde säilyy ennallaan. Vainajan jälkeen toimittavassa perintöverotuksessa tehtävässä laskennallisessa osituksessa lesken osakesäästötili kuitenkin otetaan huomioon, jos osakesäästötili on osa vainajan ja lesken ositettavaa aviovarallisuutta. Silloin lesken osakesäästötilin tuoton laskennallinen verovelka voidaan vähentää. Menettely vastaa Verohallinnon ohjeessa Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa todettua lesken säästöhenkivakuutuksen verokohtelua. Maksajan on toimitettava ennakonpidätys osakesäästötilillä kuolinhetkellä olleille osakkeille kuolemantapauksen jälkeen maksettavista osingoista, kun osakesäästötili lakkaa kuolemantapauksen johdosta. Tiedonkulku osakesäästötilin haltijan kuolemasta Väestörekisterikeskuksesta palveluntarjoajalle ja osingonmaksajille saattaa kuitenkin kestää jonkin aikaa, jolloin tilille maksetuista osingoista ei ole ymmärretty toimittaa ennakonpidätystä. Maksajan ei tarvitse tällaisessa tilanteissa ryhtyä toimenpiteisiin ennakonpidätyksen laiminlyönnin korjaamiseksi. 12 Veronkorotus useamman osakesäästötilin johdosta Verovelvollisella voi olla vain yksi osakesäästötili, jolle hän voi tallettaa enintään 100 000 euroa. Jos verovelvollisella on useampi kuin yksi osakesäästötili, Verohallinto määrää hänelle osakesäästötilin veronkorotuksen siten kuin VML 32 c §:ssä säädetään (

§:n 6 momentti). VML 32 c §:n 1 momentin mukaan, jos verovelvollisella on samanaikaisesti voimassa kaksi tai useampia osakesäästötilisopimuksia, Verohallinto määrää verovelvolliselle 10 euron suuruisen veronkorotuksen. Veronkorotus määrätään kaikilta niiltä päiviltä, joiden aikana verovelvollisella on ollut voimassa enemmän kuin yksi osakesäästötilisopimus. Veronkorotuksen määrä on osakesäästötilisopimuskohtainen, ja se määrätään kaikkien samaan aikaan voimassa olevien osakesäästötilisopimusten perusteella. Veronkorotuksen määräämiseen tai sen määrään ei vaikuta se, miten paljon rahaa verovelvollinen on tallettanut avaamilleen osakesäästötileille. Esimerkki 13: Verovelvollisella on koko vuoden ajan kaksi osakesäästötiliä avoinna. Hänelle määrättävä veronkorotus on tällöin 7 300 euroa (= 2 x 10 euroa x 365 päivää). Veronkorotus määrätään asianomaisen vuoden verotuspäätöksellä. Verohallinto saa palveluntarjoajilta vuosittain tilien voimaantulon alku- ja loppupäivämäärät ja näitä tietoja voidaan hyödyntää veronkorotusta määrättäessä. Jos verovelvollinen irtisanoo osakesäästötilinsä ja avaa toisen osakesäästötilin siirtääkseen suoraan sinne ensimmäisen osakesäästötilinsä varat kokonaisuudessaan, eikä hän tee talletuksia tälle toiselle osakesäästötilille ennen kuin irtisanotun osakesäästötilin varat on siirretty sinne kokonaisuudessaan ja tili lakkautettu, hänelle ei määrätä veronkorotusta, vaikka hänellä on siirron vuoksi tilapäisesti olemassa kaksi osakesäästötiliä. Osakesäästötilin siirtämisestä on kerrottu tarkemmin luvussa 8. Verovelvolliselle ei määrätä veronkorotusta useamman osakesäästötilin johdosta myöskään silloin, jos hänellä itsellään on osakesäästötili ja henkilöllä, jonka hän perii, on myös ollut osakesäästötili. Verovelvollisella ei ole tällaisessa tilanteessa samanaikaisesti kahta osakesäästötiliä, sillä perittävän osakesäästötili lakkaa tämän kuolinhetkellä. Veronkorotus jätetään määräämättä 1.1.2021 alkaen, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä (VML 32 c §:n 3 momentti). Veronkorotus jätetään määräämättä myös tai määrätään alennettuna 1.1.2021 alkaen, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä ja VML 32 c §:n 1 momentin pääsäännön mukaan laskettu veronkorotus on kohtuuttoman suuri osakesäästötileillä verovuonna olleiden rahasuoritusten vähäiseen määrään nähden, taikka jos pääsäännön mukaisen veronkorotuksen määräämättä jättämiselle tai alentamiselle on pätevä syy tai muu erityinen syy. VML 32 c §:n 3 momenttia koskevan hallituksen esityksen (HE 213/2021) mukaan verokorotuksen määräämättä jättäminen tai alentaminen on mahdollista tilanteissa, joissa verovelvollinen ei ole mieltänyt toimineensa väärin avatessaan useampia osakesäästötilejä, ja on siirtänyt tileille vain vähän varoja. Lisäksi veronkorotuksen määräämättä jättäminen tai alentaminen on mahdollista, jos verovelvollinen on muutoin kuin erehdyksestä avannut tai pitänyt useampia osakesäästötilejä ja pääsäännön mukaisen veronkorotuksen määräämättä jättämiselle tai alentamiselle on pätevä syy tai muu erityinen syy. Tällaisina syinä voidaan pitää hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi verovelvollisen sairastumista, jonka johdosta hänen osakesäästötileihinsä liittyvät asiat ovat jääneet hoitamatta, ja tietoliikennehäiriötä, jonka johdosta verovelvollinen ei ole yrityksistään huolimatta voinut lopettaa osakesäästötiliään. Veronkorotus on mahdollista määrätä myös rajoitetusti verovelvolliselle. Veronkorotus määrätään verotuspäätöksellä, minkä vuoksi rajoitetusti verovelvollisen verotus on toimitettava veronkorotuksen määräämiseksi VML:n mukaan, vaikka häntä muutoin ei verotettaisikaan VML:n mukaan. Veronkorotus määrätään sillä perusteella, että henkilöllä on useampi osakesäästötili. EU-/ETA-alueella oleva ulkomainen osakesäästötili rinnastetaan suomalaiseen osakesäästötiliin, jos se ehdoiltaan vastaa suomalaista tiliä. Jos ulkomaisen tilin ehdot eivät vastaa suomalaista osakesäästötiliä, sitä ei veronkorotusta määrättäessä oteta huomioon osakesäästötilinä. Veronkorotusta koskevaan menettelyyn, päätökseen ja muutoksenhakuun sovelletaan VML:n veronkorotusta koskevia säännöksiä. Veronkorotuksen kantamiseen, perintään ja palauttamiseen sovelletaan, mitä veronkantolaissa säädetään VML:ssä säädetystä veronkorotuksesta. (VML 32 c §:n 2 momentti) 13 Kansainväliset tilanteet 13.1 Suomessa asuvan henkilön osakesäästötili ulkomailla Suomen verolainsäädännössä olevia osakesäästötiliä koskevia säännöksiä sovelletaan vain nimenomaisesti osakesäästötiliä koskevassa laissa tarkoitettuun osakesäästötiliin. Jos Suomessa yleisesti verovelvollisella henkilöllä on muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kyseisen valtion lain mukainen sijoitustili, sovelletaan osakesäästötiliä koskevia verosäännöksiä kyseisen ulkomaisen tilin kautta saadun tulon verotukseen vain, jos tili on olennaisilta osin rinnastettavissa kotimaiseen osakesäästötiliin. Ulkomaisen sijoitustilin rinnastaminen osakesäästötiliin edellyttää muun muassa, että tilin soveltamisalaan kuuluvat sijoituskohteet vastaavat osakesäästötiliä, ja tililtä saatua tuottoa verotetaan kyseisessä valtiossa vastaavien periaatteiden mukaan kuin osakesäästötililtä saatua tuottoa. Rinnastaminen edellyttää myös sitä, että tilille talletettavien varojen enimmäismäärä vastaa osakesäästötilille talletettavien varojen enimmäismäärää. Lisäksi edellytetään esimerkiksi, että tilillä olevien osakkeiden perusteella saadut osingot luetaan osaksi tilin tuottoa ja verotetaan vasta varojen nostamisen yhteydessä. Muiden kuin EU- tai ETA-valtioiden sijoitustilejä ei hallituksen esityksen HE 275/2018 mukaan rinnasteta osakesäästötiliin. Jos ulkomaista sijoitustiliä ei voida rinnastaa osakesäästötiliin tai jos tili sijaitsee muussa kuin EU-tai ETA-valtiossa, verotetaan tilille maksettujen osingot ja korot sekä tilillä olevien arvopaperien luovutuksesta saadut voitot jo silloin, kun tulot ovat realisoituneet ulkomaiselle sijoitustilille. Vastaavasti Suomessa rajoitetusti verovelvollisen henkilön toisen EU- tai ETA-valtion lainsäädännön mukaiselle tilille maksetuista osingoista peritään lähdevero normaalisti. Jos toisen EU- tai ETA-valtion lainsäädännön mukainen tili voidaan edellä kuvattujen edellytysten täyttyessä rinnastaa osakesäästötiliin, ei tällaiselle tilille maksetuista osingoista pidätetä lähdeveroa. 13.2 Osakesäästötilin haltijan muutto Suomesta ulkomaille Osakesäästötilin haltijan muutto ulkomaille ei aiheuta osakesäästötilin osalta välittömiä veroseuraamuksia. Osakesäästötilillä oleviin osakevaihdossa saatuihin osakkeisiin ei sovelleta TVL 45 §:n 5 momentin ja EVL 52 f §:n 3 ja 4 momentin maastamuuttoverosäännöstä (niin sanottu exit-tax). Tämä tarkoittaa sitä, että osakevaihdon perusteella verottamatta jäänyttä luovutusvoittoa ei katsota osakevaihdossa osakkeita saaneen henkilön tuloksi, vaikka hän muuttaisi ETA-alueen ulkopuolelle ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut. 13.3 Ulkomailla asuvan henkilön osakesäästötili Suomessa 13.3.1 Rajoitetusti verovelvollinen Osakesäästötilistä annetussa laissa tarkoitetulta osakesäästötililtä nostettu tuotto on Suomesta saatua tuloa (TVL 10 §:n 14 kohta). Tuottoa voidaan siten verottaa Suomessa rajoitetusti verovelvollisen henkilön tulona, jos verosopimus ei estä tuoton verottamista. Lähdevaltiosta palautetun lähdeveron määrää pidetään osakesäästötililtä nostettuna tuottona myös rajoitetusti verovelvollisella. Palautetun lähdeveron määrä on verovelvollisen osakesäästötililtä nostamaa tuottoa sinä verovuonna, jona palautus on maksettu. Rajoitetusti verovelvollisella on velvollisuus antaa veroilmoituksella tiedot palautetusta lähdeverosta. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on verosopimusta Suomessa sovellettaessa niin sanottua muuta tuloa, jonka verotusoikeus on verosopimusten mukaan yleensä vain verovelvollisen asuinvaltiolla. Eräät Suomen tekemät verosopimukset antavat kuitenkin verotusoikeuden myös tulon lähdevaltiolle. Yksittäisen verosopimuksen määräykset voi tarkistaa verosopimustaulukosta. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on ennakkopidätyksen alaista tuloa, jolloin se on rajoitetusti verovelvollisen saamana lähdeverolain 3 §:n 1 momentin perusteella lähdeveron alaista tuloa. Tuotosta peritään lähdeveroa lähdeverolain 7 §:n 4 kohdan mukaisesti 30 %, jos verosopimus ei estä lähdeveron perimistä. Osakesäästötilin tuottoon ei sovellu lähdeverolain 6 §:n 1 momentin tarkoittama vähennys. Rajoitetusti verovelvollisen lähdeveron alaiseen osakesäästötilin tuottoon kohdistuvat tulonhankkimismenot ja tulonhankkimisvelan korot eivät ole vähennyskelpoisia. Lähdeveronalaiseen osakesäästötilin tuottoon kohdistuvia menoja ja korkoja ei voida vähentää myöskään sellaisista muista rajoitetusti verovelvollisen tuloista, jotka verotetaan Suomessa VML:n mukaisessa järjestyksessä. Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyttä osakesäästötilin tappiota ei voida vähentää rajoitetusti verovelvollisen lähdeveron alaisista tuloista. Jos rajoitetusti verovelvollisella on Suomesta saatua VML:n nojalla verotettavaa pääomatuloa, voidaan osakesäästötilin tappio vähentää tällaisesta tulosta

§:n 3 momentin nojalla. Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyttä tappiota ei kuitenkaan voida vähentää pääomatuloista eikä sitä oteta huomioon vahvistettaessa pääomatulolajin tappiota, jos osakesäästötilin haltija asuu sellaisessa valtiossa, jonka kanssa tehty verosopimus estää Suomea verottamasta osakesäästötililtä nostetun tuoton. Osakesäästötilillä olevien osakkeiden perusteella saatua osinkoa ei veroteta TVL 33 a §:n 4 momentin mukaan osinkona vaan osakesäästötilin tuottona. Tästä syystä tilille maksetusta osingosta ei makseta lähdeveroa Suomessa (lähdeverolaki 3 §). Myös ulkomailta suomalaiselle osakesäästötilille maksettu osinko on osakesäästötilin tuottoa, jota ei veroteta osinkona Suomessa vaan osakesäästötilin tuottona. Jos rajoitetusti verovelvolliselta on peritty ulkomailla osingosta lähdeveroa, osakesäästötilille varoiksi voidaan kirjata vain netto-osinko. Jos rajoitetusti verovelvollinen saa myöhemmin takaisin ulkomailla perityn lähdeveron, pidetään hänen saamaansa palautetun lähdeveron määrää osakesäästötililtä nostettuna tuottona kuten luvussa 5 on todettu. 13.3.2 Yleisesti verovelvollinen Suomessa TVL:n nojalla yleisesti verovelvollinen henkilö voi olla verosopimuksen mukaan toisessa valtiossa asuva. Tällöin verosopimus voi estää Suomea verottamasta osakesäästötililtä nostettua tuottoa. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on verosopimusta Suomessa sovellettaessa niin sanottua muuta tuloa, jonka verotusoikeus on verosopimusten mukaan yleensä vain verovelvollisen asuinvaltiolla. Eräät Suomen tekemät verosopimukset antavat kuitenkin verotusoikeuden myös tulon lähdevaltiolle. Yksittäisen verosopimuksen määräykset voi tarkistaa verosopimustaulukosta. Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyt tappio voidaan vähentää

§:n 3 momentin nojalla yleisesti verovelvollisen pääomatuloista. Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, se otetaan huomioon vahvistettaessa TVL 60 §:ssä tarkoitettua pääomatulolajin tappiota. Osakesäästötilin tappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä alijäämähyvitystä myönnetä. Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyttä tappiota ei kuitenkaan voida vähentää pääomatuloista eikä sitä oteta huomioon vahvistettaessa pääomatulolajin tappiota, jos osakesäästötilin haltija asuu sellaisessa valtiossa, jonka kanssa tehty verosopimus estää Suomea verottamasta osakesäästötililtä nostetun tuoton. Tällöin myöskään osakesäästötilille sijoitettuihin rahavaroihin liittyvät tulonhankkimisvelan korot eivät ole Suomessa vähennyskelpoisia. Verohallinnon ohjeessa Menojen vähennyskelpoisuus kansainvälisissä tilanteissa käsitellään menojen ja tappioiden vähennyskelpoisuutta tilanteissa, joissa verosopimus estää tulon verottamisen Suomessa. johtava veroasiantuntija Tero Määttä ylitarkastaja Petri Manninen Sivu on viimeksi päivitetty 1.1.2024