§:ssä ja TVL 93–95 a §:ssä. Tulonhankkimismenoista ja niiden vähentämisestä verotuksessa kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Tulonhankkimismenot ansiotuloista. Kunnallinen perhepäivähoitaja saa vähentää tuloverotuksessaan tulonhankkimismenona kunnan hänelle maksaman veronalaisen kustannuskorvauksen määrän ilman eri selvitystä. Verohallinto tekee kustannuskorvauksen määrää vastaavan vähennyksen automaattisesti, eikä perhepäivähoitajan tarvitse vaatia sitä itse. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kunta on ilmoittanut maksamansa kustannuskorvauksen tulorekisteriin oikein. Perhepäivähoitajan on tarkistettava vähennyksen määrä esitäytetystä veroilmoituksestaan. 2.2.2 Erikseen vähennettävät menot Automaattisesti myönnettävän vähennyksen lisäksi kunnallinen perhepäivähoitaja voi vaatia tuloverotuksessaan vähennettäväksi myös sellaisia muita tulonhankkimismenoja, joita kunta ei ole korvannut hänelle kustannuskorvauksena. Näistä menoista on pyydettäessä esitettävä erillinen selvitys Verohallinnolle. Erillisen vaatimuksen perusteella vähennettäviä menoja ovat esimerkiksi: hoitolapsen tarpeeseen tehtyjen erityishankintojen, kuten rattaiden, syöttötuolien, turvaporttien ja lapsilukkojen menot huoneiston saneerausmenot, jos huoneisto saneerataan hoitolapsen allergisuuden vuoksi perhepäivähoidosta mahdollisesti aiheutuvat tiemaksujen korotukset piharakenteiden hankkimis- tai kunnostamismenot, kuten esimerkiksi hiekkalaatikon hiekan vaihtokustannukset perhepäivähoitajan ammattikirjallisuuden hankinnasta aiheutuneet menot. Perhepäivähoitaja voi vaatia vähennystä edellä tarkoitetuista tulonhankkimismenoista, vaikka kunta olisi korvannut ne perhepäivähoitajalle osittain tai kokonaan. Vähennystä ei voi saada menosta, josta maksetun korvauksen kunta on ilmoittanut tulorekisteriin kustannuskorvauksena. Perhepäivähoitaja voi vaatia vähennystä myös hoitolapsen erityisruokavaliosta aiheutuneista lisämenoista, jos kunta ei ole huomioinut niitä kustannuskorvauksen määrässä (katso luku 2.1.2). Verovelvollisen elantomenot eivät ole vähennyskelpoisia (
§:n 4 momentti). Elantomenoilla tarkoitetaan erilaisia elämisestä johtuvia menoja, joita verovelvolliselle aiheutuisi ilman tämän harjoittamaa tulonhankkimistoimintaa. Elantomenoja ovat esimerkiksi perhepäivähoitajan sekä tämän puolison ja omien lasten asumisesta, vaatteista, ruokailusta, vapaa-ajan vietosta ja harrastuksista johtuvat menot sekä muut tällaisiin rinnastuvat menot. 2.3 Kunnan maksama elintarvikekorvaus perheelle Perhepäivähoito voidaan järjestää myös siten, että kunnallinen perhepäivähoitaja käy hoitamassa lapsia näiden kotona (kolmiperhepäivähoito). Tällöin kunta voi maksaa ruokailusta vastaavalle perheelle tai perheille elintarvikekorvausta lasten ravinnon järjestämisestä, jos kaikki hoitolapset eivät ole saman perheen lapsia. Tällainen korvaus on saajansa veronalaista ansiotuloa (ei palkkaa). Jos elintarvikekorvaus vastaa perusteiltaan ja määrältään Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaista perhepäivähoitajalle ravintokustannuksista maksettavaa korvausta, kunta ilmoittaa korvauksen tulorekisteriin samalla tulolajilla, jolla perhepäivähoitajan kustannuskorvaus ilmoitetaan. Tällöin elintarvikekorvauksen saanut perheenjäsen saa korvausta vastaavan vähennyksen verotuksessaan ilman eri selvitystä. Vähennys tehdään ansiotulosta (ei palkkatulosta). Jos kunnallinen perhepäivähoitaja hoitaa saman perheen lapsia näiden kotona, kunta ei maksa perheelle elintarvikekorvausta. Perhe ei voi myöskään verotuksessa vähentää ravinnon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia, koska ne ovat vähennyskelvottomia elantomenoja (
§:n 4 momentti). 3 Yksityinen perhepäivähoito 3.1 Tulonhankkimis- tai elinkeinotoimintaa Yksityisen perhepäivähoitajan toiminta voi olla joko tulonhankkimistoimintaa tai elinkeinotoimintaa. Tulonhankkimis- ja elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ja rajanvetoa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa. Yksityinen perhepäivähoito on yleensä luonteeltaan perhepäivähoitajan kotonaan harjoittamaa tulonhankkimistoimintaa, joka käytännössä harvoin täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkistöä. Yksityinen perhepäivähoitaja on tulonhankkimistoiminnastaan muistiinpanovelvollinen (Verohallinnon päätös muistiinpanovelvollisuudesta 1 §). Tulonhankkimistoiminnan tuloja verotetaan tuloverolain mukaan. Yksityinen perhepäivähoitaja voi harjoittaa toimintaa elinkeinotoimintana, jos elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttyvät ja perhepäivähoitaja on rekisteröitynyt elinkeinonharjoittajaksi. Tällöin hän on kirjanpitolain (1336/1997) 1 a §:n mukaan myös velvollinen pitämään kirjanpitoa elinkeinotoiminnastaan. Yksityisen perhepäivähoitajan elinkeinotoiminnastaan saamia tuloja verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain eli elinkeinoverolain (360/1968, EVL) mukaisesti. 3.2 Toimeksiantosuhteessa saadut tulot 3.2.1 Työkorvaus Tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat veronalaista tuloa. Vastaavasti elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaista elinkeinotuloa (EVL 4 §:n 1 momentti). Muun muassa elinkeinotoimintana harjoitetusta työn tai palveluksen suorittamisesta saadut korvaukset ovat elinkeinotuloa (EVL 5 §:n 1 momentin 2 kohta). Yksityisen perhepäivähoitajan tulo voi muodostua esimerkiksi hoitolasten vanhempien maksamista hoitopalkkioista tai kunnan varhaiskasvatuksen palveluseteliä vastaan maksamista korvauksista. Lisäksi Kansaneläkelaitos (Kela) voi maksaa perhepäivähoitajalle yksityisen hoidon tukea, jota on myönnetty hoitolasten vanhemmille tai huoltajalle lasten hoidon järjestämistä varten. Tuki voi sisältää myös hoito- ja kuntalisiä. Yksityinen perhepäivähoitaja on toimeksiantosuhteessa hoitolapsen vanhempaan tai huoltajaan. Tällöin hänelle työstä maksettavat korvaukset ovat EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista työkorvausta. Myös kunnan tai Kelan maksamat korvaukset hoitolasten hoidosta ovat työkorvausta. Perhepäivähoitajan mahdollinen ennakkoperintärekisteröinti vaikuttaa siihen, onko työkorvauksen maksajan toimitettava korvauksesta ennakonpidätys ja ilmoitettava suoritukset tulorekisteriin (katso luku 3.2.2). Jos yksityinen perhepäivähoitaja saa korvausta omien lastensa hoitamisesta, korvaus ei ole työkorvausta vaan veronalaista etuustuloa. Esimerkiksi, jos kunta maksaa perhepäivähoitajalle korvausta tämän oman lapsen perhepäivähoidon järjestämistä varten myönnettyä palveluseteliä vastaan, kyse on perhepäivähoitajan etuustulosta. Sama tilanne on silloin, jos Kelan maksama yksityisen hoidon tai kotihoidon tuki on myönnetty ja maksettu suoraan perhepäivähoitajalle. 3.2.2 Ennakkoperintärekisteröinnin merkitys Ennakkoperintärekisteri on julkinen rekisteri, johon Verohallinto merkitsee hakemuksesta sen, joka harjoittaa tai todennäköisesti alkaa harjoittaa elinkeinotoimintaa tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua suoritusta ei ole pidettävä palkkana (EPL 25 §:n 2 momentti). Ennakkoperintärekisteristä kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan. Yksityinen perhepäivähoitaja voi kuulua ennakkoperintärekisteriin. Jos yksityinen perhepäivähoitaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen maksaja ei toimita ennakonpidätystä maksamastaan korvauksesta. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei kuitenkaan ole pakollista. Jos yksityinen perhepäivähoitaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen maksajan on toimitettava maksamastaan korvauksesta ennakonpidätys. Ennakkoperintäasetuksen (1124/1996, EPA) 13 §:n mukaan hoitolapsen vanhempi tai huoltaja ei kuitenkaan ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä, jos hän maksaa perhepäivähoitajalle työkorvauksia yhteensä enintään 1 500 euroa kalenterivuodessa (katso myös Verohallinnon ohje Kotitalous työn teettäjänä). Ennakonpidätyksen toimittamisesta kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen. Työkorvauksen maksajan on ilmoitettava ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle perhepäivähoitajalle maksamansa työkorvaus mahdollisine ennakonpidätyksineen tulorekisteriin. Työkorvauksen maksaja voi tarkistaa perhepäivähoitajan ennakkoperintärekisteröinnin yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta tietopalvelusta (www.ytj.fi). 3.3 Vähennykset 3.3.1 Todelliset menot Yksityinen perhepäivähoitaja voi vähentää veronalaisista tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (TVL 29 §:n 1 momentti ja EVL 7 §:n 1 momentti). Tulonhankkimistoimintaa harjoittava yksityinen perhepäivähoitaja vähentää tulon hankkimisesta johtuvat menot ensisijaisesti muistiinpanoihinsa merkittyjen todellisten menojen suuruisena. Elinkeinotoimintaa harjoittava perhepäivähoitaja vähentää tulon hankkimisesta johtuvat menot ensisijaisesti kirjanpitoonsa merkittyjen todellisten menojen suuruisena. Perhepäivähoitajan on myös asianmukaisesti säilytettävä tositteet, kuitit ja muut selvitykset menoista, joita hän vaatii vähennettäväksi verotuksessa. Yksityisen perhepäivähoitajan omat, hänen puolisonsa ja omien lastensa elantomenot ovat vähennyskelvottomia (
§:n 4 momentti). Elantomenot ovat vähennyskelvottomia, vaikka perhepäivähoitaja harjoittaisi toimintaa elinkeinotoimintana, sillä elinkeinoverotuksessa vähennyskelpoisia ovat vain elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (EVL 7 §:n 1 momentti). 3.3.2 Laskennallinen vähennys Jos yksityinen perhepäivähoitaja ei pysty selvittämään toiminnasta aiheutuneiden välittömien ravinto- ja hoitomenojen todellista määrää, hän voi verotuksessaan vähentää Verohallinnon vuosittain vahvistaman laskennallisen määrän. Laskennallisen vähennyksen tarkoituksena on kattaa vastaavat menot, joita kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan kustannuskorvauksina (katso luku 2.1.2). Verohallinto laskee vähennyksen määrät kullekin vuodelle Suomen Kuntaliiton antaman suosituksen mukaisten korvausmäärien painotettuna keskiarvona. Laskennallinen vähennys edellyttää, että hoitolasten ravinnon järjestämisestä ja lasten välittömästä hoidosta on aiheutunut menoja. Menoista on pyydettäessä esitettävä selvitys Verohallinnolle. Perhepäivähoitaja ei saa tehdä laskennallista vähennystä omien lastensa ravinto- ja hoitomenoista, sillä ne ovat vähennyskelvottomia elantomenoja. Tämän ohjeen lopussa olevassa liitteessä kerrotaan erikseen kuukausi- ja päiväkohtainen laskennallisen vähennyksen määrä hoitolasta kohden. Vähennys tehdään päiväkohtaisena, jos hoitolapsi on perhepäivähoidossa alle viisi päivää viikossa. Liitteen mukaisen laskennallisen vähennyksen voi tehdä, vaikka hoitolapsi olisi vain osan päivää perhepäivähoidossa. Hoitolasten hoidosta aiheutuvat välittömät hoitomenot kattavan laskennallisen vähennyksen lisäksi yksityinen perhepäivähoitaja voi vähentää erillisen selvityksen perusteella muita perhepäivähoitotoiminnasta aiheutuneita tulonhankkimismenoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hoitolapsen tarpeeseen tehtyjen erityishankintojen kustannukset ja vastaavat muut erikseen vähennettävät menot kuin kunnallisella perhepäivähoitajalla (katso luku 2.2.2) sekä mahdolliset omalla ajoneuvolla tehtyjen perhepäivähoitoon liittyvien matkojen kustannukset. johtava veroasiantuntija Tero Määttä erityisasiantuntija Marita Mäkeläinen Liite 1: Yksityisen perhepäivähoitajan laskennallisen vähennyksen määrä Kuukausi- ja päiväkohtainen laskennallisen vähennyksen määrä hoitolasta kohden Verovuosi Kuukausikohtainen vähennys/lapsi Päiväkohtainen vähennys/lapsi 2026 146,40 € 6,81 € 2025 144,80 € 6,73 € 2024 143,20 € 6,66 € 2023 145,60 € 6,77 € Sivu on viimeksi päivitetty 24.3.2026
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.