Sijoituskullan ja muiden kultavalmisteiden arvonlisäverotus - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Sijoituskullan ja muiden kultavalmisteiden arvonlis

§). Tietyissä tilanteissa ostaja on myyjän puolesta verovelvollinen sijoituskullan verollisesta myynnistä. Pääsääntöisesti verottomiin myynteihin liittyvistä hankinnoista ei ole arvonlisäveron vähennys- tai palautusoikeutta. Verottoman sijoituskullan myyjällä on kuitenkin oikeus saada palautuksena tiettyyn toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvä tai niistä suoritettava vero (AVL 131 a §). Sen sijaan verollisuuden valinneeseen myyjään ja välittäjään sovelletaan arvonlisäverolain yleisiä vähennysoikeutta koskevia säännöksiä. Muiden kultavalmisteiden kuin sijoituskullan myynti on arvonlisäverollista (AVL 1 §). Kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteiden, kuten romukullan, myyntiin sovelletaan yleistä verokantaa. Kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynnistä ostaja on tietyissä tilanteissa verovelvollinen myyjän puolesta. Tässä ohjeessa käsitellään sijoituskullan ja muiden kultavalmisteiden osalta tilanteita, joissa verotusoikeus myyntiin on Suomella ja myyntiin sovelletaan siten Suomen arvonlisäverolakia. Tavarakaupan myyntimaasääntöjä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. 2 Määritelmät 2.1 Sijoituskulta 2.1.1 Kultaharkot ja -levyt Arvonlisäverotuksessa sijoituskultana pidetään ensinnäkin tietyt edellytykset täyttäviä kultaharkkoja ja -levyjä. Arvonlisäverolain mukaan sijoituskultana pidetään vähintään 995 tuhannesosan pitoista kultaharkkoa tai -levyä, jonka paino on hyväksytty kultamarkkinoilla (AVL 43 b §:n 1 momentti). Painon hyväksyminen kultamarkkinoilla tarkoittaa, että kultaharkolla tai -levyllä käydään kauppaa jonkin tietyn valtion alueella. Käytännössä kauppaa käydään standardipainoisilla harkoilla ja levyillä. Tavallisimpia käytössä olevia kauppapainoja on listattu neuvoston täytäntöönpanoasetuksen 282/2011 liitteessä III. Sen mukaan tavallisimmat käytössä olevat kauppapainot ovat: 12,5 ja 1 kilogrammaa 500, 250, 100, 50, 20, 10, 5, 2,5 ja 2 grammaa 100, 10, 5, 1, ½ ja ¼ unssia (1 unssi = 31,1035 grammaa) 10, 5 ja 1 taelia (1 tael = 1,193 unssia) sekä 10 tolaa (10 tolaa = 3,75 unssia). Sijoituskultana pidetään kuitenkin myös muun painoisia edellytykset täyttäviä harkkoja ja levyjä, jos niillä käydään kauppaa jonkin valtion alueella. Arvonlisäverolaissa tai direktiivissä ei ole määritelty tapaa, jolla todennetaan sijoituskullan määritelmän mukaiset edellytykset. Käytännössä valmistajan antama vakuutus voidaan hyväksyä todisteeksi sijoituskullan määritelmän täyttymisestä. Pitoisuuden voi osoittaa myös leimalla tai muulla luotettavalla tavalla. 2.1.2 Kultakolikot Arvonlisäverolaissa sijoituskultana pidetään myös tietyt edellytykset täyttäviä kultakolikoita. Arvonlisäverolain mukaan sijoituskultana pidetään vähintään 900 tuhannesosan pitoista kultakolikkoa, joka on lyöty vuoden 1800 jälkeen, joka on tai on ollut laillinen maksuväline alkuperämaassa ja jonka tavanomainen myyntihinta on enintään 80 prosenttia suurempi kuin kolikon sisältämän kullan käypä markkina-arvo. (AVL 43 b §:n 2 momentti). Jäsenvaltioiden on vuosittain ilmoitettava Euroopan komissiolle sijoituskultakolikon edellytykset täyttävät kolikot, joilla käydään kauppaa kyseisessä EU-maassa. Komissio julkaisee luettelon näistä kolikoista Euroopan unionin virallisen lehden c-sarjassa ennen kunkin vuoden joulukuun 1. päivää. Julkaistussa luettelossa listattujen kolikoiden katsotaan täyttävän sijoituskultakolikon edellytykset luettelon voimassaolovuoden ajan (AVL 43 b §:n 3 momentti). Myös luetteloon sisältymätöntä edellä selostetut edellytykset täyttävää kultakolikkoa pidetään sijoituskultakolikkona. Käytännössä tällaisia ovat lähinnä EU-maissa kyseisenä vuonna liikkeelle lasketut uudet sijoituskultakolikot ja maahantuodut sijoituskultakolikot. Sijoituskultakolikon määritelmä sisältää sellaiset kultakolikot, joita käytetään niiden kultapitoisuus, ikä ja myyntihinta huomioon ottaen erityisesti sijoitustarkoituksessa. Sijoituskullan määritelmän täyttävää kultakolikkoa ei siten katsota myytävän sen keräilyarvon perusteella eikä siihen sovelleta keräilyesineitä koskevaa marginaaliverotusmenettelyä (AVL 79 a §). Sijoituskultakolikkoon ei myöskään sovelleta AVL 59 §:n 1 kohdan mukaista käypiä maksuvälineitä koskevaa verottomuussäännöstä (AVL 43 b §:n 4 momentti). Ohjeen liitteessä on linkit komission vuosittain julkaisemaan luetteloon voimassa olevista edellytykset täyttävistä kultakolikoista. 2.2 Muut kultavalmisteet 2.2.1 Kulta-aines Kulta-aineksella tarkoitetaan raaka-ainetta, joka sisältää kultaa. Kulta-ainesta voi esiintyä eri muodoissa, kuten kultajauheena tai -jyvinä. Kulta on mahdollista erottaa tai jalostaa kulta-aineksesta. 2.2.2 Kultapuolivalmiste Kultapuolivalmisteella tarkoitetaan kullasta tai kultaseoksesta esivalmistettua tuotetta tai sen osaa, jota käytetään edelleen jalostettavaksi lopputuotteeksi. Se on siten raaka-aineen ja valmiin tuotteen välimuoto. Kultapuolivalmisteita ovat esimerkiksi kultatanko, -lanka ja -putki sekä muu vastaava hyödyke, jota voidaan jalostaa edelleen valmiiksi tuotteeksi. 2.2.3 Romukulta Romukullalla tarkoitetaan kultaa, joka ei ole enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan arvokasta, mutta jonka arvo perustuu sen kultapitoisuuteen. Romukultaa ovat esimerkiksi käytetyt kultakorut ja -kellot sekä myös muunlaiset kultaesineet. Romukultaa ostetaan usein sulatettavaksi ja uudelleen käytettäväksi. Romukullan arvo määräytyy pääasiassa kullan markkinahinnan ja romukullan kultapitoisuuden mukaan. Myös romukultaa pidetään kultapuolivalmisteena. 3 Sijoituskulta arvonlisäverotuksessa 3.1 Sijoituskullan myynti 3.1.1 Veroton myynti Arvonlisäverolaissa sijoituskullan myynti on säädetty verottomaksi. Verottomuutta sovelletaan vain sijoituskullan määritelmän täyttävän tavaran myyntiin. Määritelmän täyttävän sijoituskullan myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa (AVL 43 a §:n 1 momentti). Veroa ei suoriteta myöskään sijoituskullan omistus- tai saamisoikeuden luovuttamista koskevan sopimuksen myynnistä (AVL 43 a §:n 2 momentti). Verotonta on siten sekä fyysisen sijoituskullan että sijoituskultaan perustuvien arvopapereiden myynti. Sijoituskullan myyjällä on näyttövelvollisuus verottomuuden edellytysten täyttymisestä. Lisäksi sijoituskullan myyntien on oltava kirjanpidossa vaikeuksitta erotettavissa muista liiketapahtumista. Vaikka elinkeinonharjoittajan Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoittama sijoituskullan myynti on arvonlisäverotonta, elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja annettava verokausittain arvonlisäveroilmoitus. Verottoman sijoituskullan myyjää koskevat samat ilmoittamisvelvollisuutta koskevat säännökset kuin sellaista elinkeinoharjoittajaa, joka suorittaa myynnistään veron (ks. luku 7 Ilmoittaminen). Pääsääntöisesti verottomiin myynteihin liittyvistä hankinnoista ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta. Arvonlisäverottoman sijoituskullan myyjällä on kuitenkin oikeus saada palautuksena tiettyihin toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvä vero (ks. luku 6 Vähennysoikeus). Huomio osio alkaa Esimerkki 1: Sijoituskultaa valmistava yritys myy valmistamaansa sijoituskultaa yksityishenkilöille ja muille elinkeinoharjoittajille. Kun yritys myy edellytykset täyttävää sijoituskultaa yksityishenkilöille ja elinkeinonharjoittajille, yritys ei suorita myynnistä arvonlisäveroa (AVL 43 a §). Yrityksen on kuitenkin ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja annettava verokausittain arvonlisäveroilmoitus. Huomio osio päättyy 3.1.2 Valinnainen verollisuus Sijoituskullan myynti on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta. Sijoituskullan myyjä voi kuitenkin tietyin edellytyksin valita myynnin verottomuuden sijaan myynnin verollisuuden (

§). Verollisuuden valitseminen merkitsee sitä, että sijoituskullan myyntiin sovelletaan arvonlisäverolain yleisiä säännöksiä. Myyntiin soveltuu yleinen 25,5 prosentin verokanta. Sijoituskullan myynnin verollisuus on mahdollista valita vain silloin, kun sijoituskullan ostajana on elinkeinoharjoittaja. Kun ostajana on yksityishenkilö tai sellainen oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi yhdistys, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa), sijoituskullan myynti on aina veroton. Myynnin verollisuuden voi valita: sijoituskultaa valmistava elinkeinoharjoittaja sijoituskultaa tai muuta kultaa sijoituskullaksi muuntava elinkeinonharjoittaja vähintään 995 tuhannesosan pitoista kultaharkkoa tai -levyä liiketoiminnassaan tavanomaisesti teollisiin tarkoituksiin myyvä elinkeinonharjoittaja. Valmistamisella tarkoitetaan kullan erottamista ja puhdistamista sen luonnollisista muodoista, minkä jälkeen kulta sulatetaan ja valetaan harkoiksi/levyiksi tai lyödään kolikoiksi. Muuntamisella tarkoitetaan sekä muun kullan muuntamista sijoituskullaksi että sijoituskullan muuntamista toisenlaiseksi sijoituskullaksi, kuten sijoituskultaharkkojen sulattamista pienemmiksi harkoiksi. Kultaa katsotaan myytävän tavanomaisesti teollisiin tarkoituksiin, jos elinkeinonharjoittaja myy säännöllisesti pieniäkin määriä kultaa teollisuuden raaka-aineeksi. Kulta katsotaan myydyn teollisuuden raaka-aineeksi silloin, kun ostajan toimialalla sijoituskultaa käytetään tähän tarkoitukseen. Edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän myös silloin, jos ostaja myy kultaa edelleen sellaisille ostajille, jotka käyttävät kultaa teolliseen tarkoitukseen. Huomio osio alkaa Esimerkki 2: Sijoituskultaa valmistava yritys myy valmistamaansa sijoituskultaa yksityishenkilöille ja muille elinkeinoharjoittajille. Kun yritys myy sijoituskultaa yksityishenkilöille, myynti on aina veroton. Kun yritys myy sijoituskultaa elinkeinonharjoittajille, yritys voi valita myynnin verottomuuden sijaan myynnin verollisuuden (

§:n 2 momentin 1 kohta). Jos yritys valitsee myynnin verollisuuden, yrityksen sijoituskullan myynti elinkeinonharjoittajalle on arvonlisäverollinen. Huomio osio päättyy Huomio osio alkaa Esimerkki 3: Yritys A myy 995 tuhannesosan pitoisia kultalevyjä yritykselle B. Yritys B toimii kultasepänteollisuudessa. Ostajan toimialalla sijoituskultaa käytetään kultasepänteollisuudessa raaka-aineena. Yritys A voi siten valita myynnin verottomuuden sijaan myynnin verollisuuden myydessään sijoituskultaa yritys B:lle (

§:n 2 momentin 2 kohta). Huomio osio päättyy Huomio osio alkaa Esimerkki 4: Yritys A myy 995 tuhannesosan pitoisia kultaharkkoja yritykselle B. Yritys B myy sijoituskultaharkot edelleen yritykselle C, joka käyttää kultaa raaka-aineena elektroniikkateollisuudessa. Yritys A voi valita myynnin verottomuuden sijaan myynnin verollisuuden myydessään sijoituskultaa yritys B:lle (

§:n 2 momentin 2 kohta). Myös yritys B voi valita myynnin verottomuuden sijaan myynnin verollisuuden sijoituskullan myynnistä yritykselle C. Huomio osio päättyy Myyjä voi valita myynnin verollisuuden myös silloin, kun sijoituskullan ostaja on toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja. Valitsemisoikeutta koskevat tällöin samat edellytykset kuin myytäessä sijoituskultaa Suomessa. EU-maahan tapahtuvaan verolliseen sijoituskullan myyntiin sovelletaan arvonlisäverolain yhteisömyyntiä koskevia säännöksiä ja EU-alueen ulkopuolelle tapahtuvaan myyntiin vientiä koskevia säännöksiä. Katso Verohallinnon ohjeet Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa ja Vientikaupan arvonlisäverotus. Myynnin verollisuus valitaan aina myyntikohtaisesti. Siten samalle ostajalle tapahtuvista sijoituskullan myynneistä osa voi olla verollisia ja osa verottomia. Myyjä ilmaisee valinnan tekemällä laskuun merkinnän myynnin verollisuudesta (ks. luku 5 Laskumerkinnät). Verolliseen sijoituskullan myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta silloin, kun ostaja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (AVL 8 a §). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verollisuuden valinnut myyjä myy sijoituskullan ilman arvonlisäveroa, koska ostaja on velvollinen ilmoittamaan ja suorittamaan arvonlisäveron myyjän puolesta. (ks. luku 3.3 Sijoituskullan osto Suomesta). Huomio osio alkaa Esimerkki 5: Yritys A myy sijoituskultaharkkoja teolliseen tarkoitukseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle yritykselle B. Yritys A valitsee myynnin verollisuuden. Yritys A ilmaisee valinnan tekemällä myyntilaskuun merkinnän myynnin verollisuudesta. Koska yritys B on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, yritys A:n myyntiin soveltuu käännetty verovelvollisuus, jolloin yritys B on myyjän puolesta verovelvollinen. Yritys B ilmoittaa ja suorittaa veroa ostosta yleisen (25,5 %) verokannan mukaan. Huomio osio päättyy Sijoituskullan myyjä ilmoittaa sijoituskullan verollisen myynnin arvonlisäveroilmoituksellaan (ks. luku 7 Ilmoittaminen). Verollisuuden valinneeseen myyjään sovelletaan arvonlisäverolain yleisiä vähennysoikeutta koskevia säännöksiä (ks. luku 6 Vähennysoikeus). 3.2 Sijoituskullan välitys 3.2.1 Veroton myynti Arvonlisäverolaissa sijoituskullan välitys on säädetty verottomaksi. Verotonta on myös sijoituskullan omistus- tai saamisoikeuden luovuttamista koskevan sopimuksen välitys. (AVL 43 a §). Välityksellä tarkoitetaan tavaroiden tai palvelujen myyntiä päämiehen nimissä ja lukuun. Kun toiminta on välitystoimintaa, välittäjä myy välityspalvelun ja päämies myy sijoituskullan varsinaiselle sijoituskullan ostajalle. Arvonlisäveroa ei suoriteta fyysisen sijoituskullan tai sijoituskultaan perustuvan arvopaperin välityksestä. Välityspalvelun ostaja voi olla päämiehen sijaan myös sijoituskullan ostaja. Välityspalvelua on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Komissiokaupan ja välitystoiminnan arvonlisäverotus. 3.2.2 Valinnainen verollisuus Sijoituskullan välitys on lähtökohtaisesti verotonta. Sijoituskullan välitystä harjoittava elinkeinoharjoittaja voi kuitenkin tietyin edellytyksin valita myynnin verollisuuden (

§:n 3 momentti). Verollisuuden valitseminen merkitsee sitä, että valintaoikeuden kohteena olevaan toimintaan sovelletaan arvonlisäverolain yleisiä säännöksiä. Edellytyksenä välittäjän verollisuuden valitsemiselle on, että myös varsinainen sijoituskullan myyjä on valinnut myynnin verollisuuden. Välittäjällä on valintamahdollisuus siten vain tilanteessa, jossa sijoituskullan myyjä on valinnut myyntinsä verollisuuden. Jos varsinaisen sijoituskullan myynti on veroton, myös välityspalvelun myynti on aina veroton. Kun sijoituskullan välittäjä valitsee myyntinsä verollisuuden, välityspalkkioon sovelletaan yleistä verokantaa. Myös välitystoiminnassa myynnin verollisuus valitaan myyntikohtaisesti ja osoitetaan tekemällä laskuun merkintä myynnin verollisuudesta (ks. luku 5 Laskumerkinnät). Verollisuuden valinnut välittäjä on itse velvollinen suorittamaan myynnistään arvonlisäveron (AVL 2 §). Välittäjä suorittaa veroa saamastaan välityspalkkiosta yleisen verokannan mukaan. Sijoituskullan verolliseen välitykseen ei siten sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Huomio osio alkaa Esimerkki 6: Yritys A välittää valmistajan B myymää sijoituskultaa yritykselle C. Yritys A toimii valmistajan B nimissä ja B:n lukuun. Yritys A saa valmistajalta B välityspalkkion. Yritys B on valinnut sijoituskullan myynnin verollisuuden kyseiseen myyntiin yritykselle C. Myös yritys A valitsee sijoituskullan välityksen verollisuuden. Yritys A on verovelvollinen saamastaan välityspalkkiosta (AVL 2 § ja 43 c §). Yritys A ilmoittaa ja suorittaa veron saamastaan välityspalkkiosta yleisen verokannan (25,5 %) mukaan. Huomio osio päättyy 3.3 Sijoituskullan osto Suomesta Sijoituskullan oston arvonlisäverokäsittelyyn vaikuttaa se, onko sijoituskullan myyjä valinnut sijoituskullan myynnin verollisuuden. Ostettaessa sijoituskultaa Suomesta voi hankinta siten olla veroton tai verollinen. Jos sijoituskullan myyjä ei ole valinnut myynnin verollisuutta, sijoituskullan osto on veroton. Tällöin ostajalle ei aiheudu arvonlisäverovelvoitteita, eikä ostohintaan sisälly vähennettävää arvonlisäveroa. Kun harkko- tai levymuotoisen sijoituskullan myyjä on valinnut myynnin verollisuuden ja ostaja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ostolasku ei sisällä arvonlisäveroa. Ostaja soveltaa tällöin sijoituskullan ostoon käännettyä verovelvollisuutta. Sijoituskullan ostaja ilmoittaa ja suorittaa veron myyjän puolesta, vaikka sekä ostaja että myyjä ovat molemmat suomalaisia. Sijoituskullan ostossa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain silloin, kun ostaja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Lisäksi käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain harkko- ja levymuotoisen sijoituskullan myyntiin. Sijoituskultakolikoiden myynnistä verovelvollinen on aina niiden myyjä (AVL 2 §). Sijoituskultakolikoista ostaja saa siten arvonlisäveroa sisältävän laskun, kun myyjä on valinnut myyntinsä verollisuuden. Yksityishenkilön tai sellaisen oikeushenkilön, joka ei ole elinkeinonharjoittaja hankkiessa sijoituskultaa Suomesta, hankinta on aina veroton. Huomio osio alkaa Esimerkki 7: Yritys A ostaa sijoituskultaharkkoja suomalaiselta yritykseltä B. Yritys A on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yritys B on valinnut kultaharkkojen myynnin verollisuuden. Yritys B:n verolliseen myyntiin yritys A:lle soveltuu käännetty verovelvollisuus (AVL 8 a §). Verovelvollinen sijoituskullan myynnistä on ostajana oleva yritys A, joka ilmoittaa ja suorittaa veron myyjän puolesta. Huomio osio päättyy 3.4 Sijoituskullan osto EU:sta Kun suomalainen yritys ostaa tavaraa toisesta EU-maasta, yritys on ostajana pääsääntöisesti velvollinen suorittamaan EU-tavaraostosta (yhteisöhankinnasta) arvonlisäveroa Suomessa. Arvonlisäverolaissa sijoituskullan yhteisöhankinta on kuitenkin säädetty verottomaksi (72 f §:n 1 momentin 1 kohta). Sijoituskullan yhteisöhankinnasta ei siten suoriteta arvonlisäveroa. Veroton sijoituskullan yhteisöhankinta on kuitenkin ilmoitettava arvonlisäveroilmoituksella. (ks. luku 7 Ilmoittaminen). Huomio osio alkaa Esimerkki 8: Ruotsalainen myyjä A myy sijoituskultaa suomalaiselle yritykselle B. Myyjä A ja yritys B ovat arvonlisäverovelvollisia kotimaissaan. Yritys B ilmoittaa hänelle Suomessa annetun arvonlisäverotunnisteen myyjälle A. Sijoituskulta kuljetetaan Ruotsista Suomeen myyjän A toimeksiannosta. Yritys B tekee Suomessa sijoituskullan yhteisöhankinnan. Sijoituskullan yhteisöhankinta on veroton. Vaikka veroa ei tule suoritettavaksi, yritys B ilmoittaa arvonlisäverottoman yhteisöhankinnan arvonlisäveroilmoituksellaan. Huomio osio päättyy Yhteisöhankintaa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. 3.5 Sijoituskullan osto EU:n ulkopuolelta Kun suomalainen yritys ostaa tavaraa EU:n ulkopuolelta, yritys on ostajana pääsääntöisesti velvollinen suorittamaan tavaran maahantuonnista arvonlisäveroa Suomessa. Sijoituskullan maahantuonti on säädetty arvonlisäverolaissa verottomaksi (AVL 94 §:n 1 momentin 5 kohta). Sijoituskullan tuonnista EU:n ulkopuolelta Suomeen ei siten suoriteta arvonlisäveroa. Veroton maahantuonti on kuitenkin ilmoitettava arvonlisäveroilmoituksella (ks. luku 7 Ilmoittaminen). Huomio osio alkaa Esimerkki 9: Yritys A harjoittaa sijoituskullan myyntiä. Yritys A on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yritys A maahantuo sijoituskultaa Sveitsistä Suomeen liiketoimintaansa varten. Sijoituskullan maahantuonti on veroton. Vaikka veroa ei tule suoritettavaksi maahantuonnista, yritys A ilmoittaa arvonlisäverottoman maahantuonnin arvonlisäveroilmoituksellaan. Huomio osio päättyy Arvonlisäverottomia maahantuonteja on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Maahantuonnin arvonlisäveron peruste sekä Tullin ohjeessa Veroton maahantuonti arvonlisäverotuksessa (pdf). 4 Muut kultavalmisteet arvonlisäverotuksessa 4.1 Muiden kultavalmisteiden myynti Kultaa myytäessä sijoituskulta on erotettava muista kultavalmisteista. Verottomuutta sovelletaan vain sijoituskullan määritelmän täyttävään hyödykkeeseen. Muiden kultavalmisteiden myynti on verollista. Myyntiin sovelletaan yleistä 25,5 prosentin verokantaa. (AVL 1 § ja 84 §). Verovelvollinen muiden kultavalmisteiden myynnistä on myyjä, ellei myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Käännetyssä verovelvollisuudessa ostaja suorittaa veron myyjän puolesta. Kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynnistä ostajalle syntyy tietyssä tilanteessa käännetty verovelvollisuus. Arvonlisäverotuksessa kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynnin verotus määräytyy sen perusteella, ylittyykö aineessa 325 tuhannesosan kultapitoisuus. Kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen kultapitoisuus vaikuttaa siis myynnin arvonlisäverokäsittelyyn:

1. a)Alle 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti Jos kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen kultapitoisuus on alle 325 tuhannesosaa, myynnistä verovelvollinen on aina myyjä (AVL 2 §). Tällöin myyjä suorittaa arvonlisäveron myynnistä.
2. b)Vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti Jos kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen kultapitoisuus on vähintään 325 tuhannesosaa ja ostaja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, verovelvollinen myynnistä on kyseinen ostaja (AVL 8 a §). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjä myy kultavalmisteen ilman arvonlisäveroa, koska ostaja ilmoittaa ja suorittaa veron myyjän puolesta. Jos taas kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Käännetty verovelvollisuus ei sovellu myöskään silloin, kun ostajana on yksityishenkilö tai muu oikeushenkilö, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen. Näissä tilanteissa myyjä suorittaa myynnistä arvonlisäveron. Huomio osio alkaa Esimerkki 10: Yritys A myy alle 325 tuhannesosan pitoista romukultaa yritykselle B. Yritys A on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Myyjä on verovelvollinen alle 325 tuhannesosan pitoisen kultapuolivalmisteen myynnistä. Kun yritys A myy alle 325 tuhannesosan pitoisen romukullan yritykselle B, yritys A suorittaa myynnistä arvonlisäveroa yleisen verokannan mukaan. Huomio osio päättyy Huomio osio alkaa Esimerkki 11: Yritys A myy 585 tuhannesosan pitoista romukultaa yksityishenkilöille. Romukullan kultapitoisuudesta riippumatta myyjä on verovelvollinen myynnistä yksityishenkilölle. Yritys A suorittaa romukullan myynnistä yksityishenkilöille arvonlisäveroa yleisen verokannan mukaan. Huomio osio päättyy Huomio osio alkaa Esimerkki 12: Yritys A myy 585 tuhannesosan pitoista romukultaa yritykselle B. Yritys A ja yritys B ovat arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Koska romukullan kultapitoisuus on vähintään 325 tuhannesosaa ja koska yritys B on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8 a §). Verovelvollinen romukullan myynnistä on ostajana oleva yritys B, joka ilmoittaa ja suorittaa veron myyjän puolesta. Huomio osio päättyy Huomio osio alkaa Esimerkki 13: Yksityishenkilö myy 585 tuhannesosan pitoista romukultaa kultaa ostavalle yritykselle. Yritys on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Yksityishenkilö saa yritykseltä tuloa romukullan myynnistä 30 000 euroa kalenterivuodessa. Yksityishenkilön on oltava arvonlisäverovelvollisten rekisterissä siitä lukien, kun romukullan myynnit ylittävät 20 000 euron liikevaihtorajan ja käsiteltävä liikevaihtorajan ylittävä romukullan myynti kokonaisuudessaan arvonlisäverollisena. Katso Verohallinnon ohje Arvonlisäveroton vähäinen toiminta. Yksityishenkilön 20 000 euron rajan ylittävään myyntiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle ostajalle sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8 a §). Verovelvollinen romukullan myynnistä on ostajana oleva yritys, joka ilmoittaa ja suorittaa veron yksityishenkilön puolesta. Huomio osio päättyy Huomio osio alkaa Esimerkki 14: Yritys A luovuttaa romukultaa yritys B:lle. Molemmat yritykset ovat arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Yritys B sulattaa romukullan ja analysoi sen kultapitoisuuden, jonka jälkeen yritys B pystyy määrittämään romukullalle ostohinnan. Yritys B jalostaa hankkimansa romukullan sijoituskullaksi. Yritys B tilittää yritys A:lle kullan arvon ja kullan analysoinnista ja sulatuksesta aiheutuneiden kulujen erotuksen. Yritys B:n suorittama romukullan analysointi ja sulatus liittyy yritys B:n omaan liiketoimintaan sijoituskullan myyjänä. Näin ollen yritys B ei myy palvelua yritykselle A. Sen sijaan yritys A myy yritys B:lle romukultaa, jonka myyntihinta on kullan arvon ja yrityksen B tilityksessä erittelemien kulujen erotus. Yritys A:n romukullan myynnin arvonlisäverokäsittely määräytyy romukullan kultapitoisuuden mukaan. Katso esimerkit 10 ja 12. Huomio osio päättyy Romukultaan lukeutuvien käytettyjen kultaesineiden myyntiin voi tietyin edellytyksin soveltua myös marginaaliverotusmenettely, jonka soveltaminen on vapaaehtoista. Marginaaliverotusmenettelyä ei saa kuitenkaan soveltaa myyntiin, josta ostaja on käännetyn verovelvollisuuden perusteella verovelvollinen. Marginaaliverotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Käytettyjen tavaroiden arvonlisäverotus. 4.2 Muiden kultavalmisteiden osto EU-maasta ja EU:n ulkopuolelta Tavaran osto toisesta EU-maasta tai EU:n ulkopuolelta aiheuttaa lähtökohtaisesti ostajalle verovelvoitteita Suomessa. Kun tavara ostetaan toisesta EU-maasta, ostaja on yleensä velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa tavaran yhteisöhankinnasta. Kun tavara taas ostetaan EU:n ulkopuolelta, ostaja on yleensä velvollinen suorittamaan maahantuonnista arvonlisäveroa. Muiden kultavalmisteiden ostoon soveltuvat lähtökohtaisesti arvonlisäverolain yleiset kansainvälistä tavarakauppaa koskevat säännökset. Muiden kultavalmisteiden yhteisöhankinnasta ja maahantuonnista suoritetaan arvonlisäveroa yleisen verokannan mukaan. Huomio osio alkaa Esimerkki 15: Yritys maahantuo Thaimaasta 995 tuhannesosan pitoisia käytettyjä kultasormuksia ja -korvakoruja. Yritys myy maahantuomansa kultakorut kuluttajille Suomessa. Yrityksen tulee suorittaa kultakorujen maahantuonnista arvonlisäveroa yleisen verokannan mukaan. Yritys on verovelvollinen kultakorujen myynnistä suomalaisille kuluttajille. Yritys suorittaa myynnistä veroa yleisen verokannan mukaan. Yritys saa vähentää tätä arvonlisäverollista myyntiä varten maahantuomistaan kultakoruista suoritettavan maahantuonnin veron. Huomio osio päättyy Yhteisöhankintaa on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa ja maahantuontia Verohallinnon ohjeissa Maahantuonnin arvonlisäveron peruste ja Maahantuonnin arvonlisäverotusmenettelystä 1.1.2018 alkaen. 5 Laskumerkinnät Myyjä on velvollinen antamaan ostajalle arvonlisäverolain laskumerkintävaatimukset täyttävän tositteen, jos ostajana on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Tämä velvollisuus koskee verollisten myyntien lisäksi myös verottoman sijoituskullan myyntiä sekä yhteisö- ja vientimyyntiä. Kultaa myytäessä tositteeseen on yksilöitävä myyty kultavalmiste ja merkittävä myynnin arvonlisäverokäsittely.
3. a)Veroton sijoituskullan myynti/välitys ilmaistaan tekemällä laskuun jokin seuraavista merkinnöistä: ”veroton sijoituskullan myynti/välitys” tai ”AVL 43 a §” tai ”Arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY artiklat 346–347”.
4. b)Verollinen sijoituskullan myynti/välitys ilmaistaan tekemällä laskuun jokin seuraavista merkinnöistä: ”verollinen sijoituskullan myynti/välitys” tai ”

§” tai ”Arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY artiklat 348–350”. Jos lasku ei sisällä merkintää sijoituskullan myynnin verollisuudesta, myyntiä pidetään verottomana sijoituskullan myyntinä.

1. c)Verolliseen myyntilaskuun, johon ei sovellu käännetty verovelvollisuus, merkitään veron määrä ja sovellettava verokanta (25,5 prosenttia).
2. d)Käännetty verovelvollisuus ilmaistaan tekemällä laskuun jokin seuraavista merkinnöistä: ”käännetty verovelvollisuus” tai ”reverse charge” tai ”AVL 8 a §” tai ”Arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY artikla 198”
3. e)Sijoituskullan ulkomaankaupassa laskulle on tehtävä vastaava merkintä myynnin verottomuudesta/verollisuudesta (katso kohdat a ja b). Kun verollista sijoituskultaa myydään toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuolelle, laskuun on lisäksi merkittävä yhteisömyyntiä tai vientiä koskevat tiedot. Lue lisää laskumerkinnöistä Verohallinnon ohjeesta Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa. 6 Vähennysoikeus 6.1 Yleistä vähennysoikeudesta Arvonlisäverotuksessa lähtökohtana on, että arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää verollista liiketoimintaa varten tekemiensä hankintojen sisältämän arvonlisäveron. Jos hankinta palvelee muutakin kuin verollista toimintaa, vähentää saa vain verollista käyttöä vastaavan osan. Vähennysoikeus koskee ostohintojen sisältämää myyjän suorittamaa arvonlisäveroa sekä arvonlisäveroa, jonka ostaja suorittaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella. (AVL 102 § ja 117 §). Muiden kultavalmisteiden myynti on arvonlisäverollista (AVL 1 §). Siten muiden kultavalmisteiden myyntiin sovelletaan arvonlisäverolain yleisiä vähennysoikeutta koskevia säännöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että muiden kultavalmisteiden myyjällä on oikeus vähentää kyseiseen toimintaan kohdistuvien hankintojen arvonlisävero arvonlisäverolain yleisten säännösten mukaan. Huomio osio alkaa Esimerkki 16: Yritys A myy alle 325 tuhannesosan pitoista romukultaa yritykselle B. Yritys A suorittaa romukullan myynnistä arvonlisäveroa yleisen verokannan mukaan. Yritys A:lla on oikeus vähentää arvonlisäverolliseen romukullan myyntiin kohdistuvien hankintojen sisältämä arvonlisävero. Huomio osio päättyy Myös verollisuuden valinneen sijoituskullan myyjän valintaoikeuden kohteena olevaan toimintaan sovelletaan arvonlisäverolain yleisiä vähennysoikeutta koskevia säännöksiä. Tämä tarkoittaa, että verollisuuden valinneella sijoituskullan myyjällä on oikeus vähentää verolliseen sijoituskullan myyntiin kohdistuvien hankintojen arvonlisävero vastaavalla tavalla kuin muuta verollista toimintaa harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla. Sijoituskullan myyjä tekee valinnan myynnin verollisuudesta myyntikohtaisesti. Jos verollista sijoituskullan myyntiä harjoittavalla elinkeinoharjoittajalla on myös verotonta sijoituskullan myyntiä, tämä on otettava huomioon sijoituskullan myyjän arvonlisäveron vähennysoikeuden laajuutta määritettäessä. Huomio osio alkaa Esimerkki 17: Yritys A myy sijoituskultaa yritykselle B. Yritys A valitsee sijoituskullan myynnin verollisuuden. Yritys A:lla on lisäksi arvonlisäverotonta sijoituskullan myyntiä kuluttajille. Yritys A:lla on oikeus vähentää suoraan ja välittömästi verolliseen sijoituskullan myyntiin yritys B:lle kohdistuvien hankintojen sisältämä arvonlisävero. Lisäksi yritys A:lla on oikeus vähentää yleiskuluista se osuus, joka kohdistuu sen harjoittamaan verolliseen sijoituskullan myyntiin. Yritys A:lla ei ole vähennysoikeutta hankinnoista, jotka kohdistuvat suoraan tai välillisesti sijoituskullan verottomaan myyntiin. Näin ollen yrityksellä A ei ole vähennysoikeutta yleiskuluista siltä osin kuin ne kohdistuvat sen verottomaan sijoituskullan myyntiin. Katso kuitenkin sijoituskullan myyjän palautusoikeudesta esimerkki 18. Huomio osio päättyy 6.2 Sijoituskullan myyjän palautusoikeudesta Pääsääntöisesti arvonlisäverolaissa arvonlisäverottomaksi säädettyyn toimintaan kohdistuvista hankinnoista ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta. Arvonlisäverolaissa verottomaksi säädetyn sijoituskullan myyntiin liittyy kuitenkin poikkeuksena rajoitettu palautusoikeus tietyistä toimintaan liittyvistä hankinnoista. Jos elinkeinonharjoittaja hankkii tavaran tai palvelun sijoituskullan verotonta myyntiä varten, hänellä on oikeus saada palautuksena: verollisuuden valinneelta myyjältä ostamastaan sijoituskullasta käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettava vero sijoituskullaksi hänen toimestaan tai toimeksiannostaan muunnettavan muun kullan kuin sijoituskullan ostohintaan sisältyvä vero. Palautusoikeus koskee lisäksi yhteisöhankinnasta tai maahantuonnista suoritettavaa veroa sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettava vero. (AVL 131 a §:n 1 momentti). Edellä mainittujen hankintojen lisäksi elinkeinonharjoittajalla, joka valmistaa sijoituskultaa tai muuntaa kultaa sijoituskullaksi, on oikeus saada palautuksena myös muuhun valmistamis- tai muuntamistoimintaan kohdistuvien hankintojen arvonlisävero (AVL 131 a §:n 2 momentti). Käytännössä tämä tarkoittaa, että sijoituskullan valmistajalla ja muuntajalla on oikeus vähentää valmistamis- tai muuntamistoimintaan liittyvistä hankinnoista vero samassa laajuudessa kuin verollista liiketoimintaa harjoittavalla verovelvollisella. Palautusoikeus rajoittuu kuitenkin vain sijoituskullan valmistamiseen ja muuntamiseen liittyviin hankintoihin. Siten sijoituskullan valmistajan tai muuntajan ei ole mahdollista vähentää arvonlisäveroa esimerkiksi myyntiin tai markkinointiin liittyvistä kuluista. Verottoman sijoituskullan myyjällä on oikeus palautukseen, vaikka hankinta liittyy ulkomailla tapahtuvaan sijoituskullan myyntiin, jos myynti olisi oikeuttanut palautukseen, mikäli toimintaa olisi harjoitettu Suomessa (AVL 131 a §:n 3 momentti). Palautusoikeus koskee myös veroa, jonka ostaja suorittaa myyjän puolesta käännetyn verovelvollisuuden perusteella (131 §:n 1 momentin 3 kohta). Yleensä palautusoikeus tulee sovellettavaksi, kun sijoituskultaa myydään yksityishenkilöille tai elinkeinonharjoittajalle, joka käyttää sijoituskultaa verottoman toiminnan raaka-aineena, johon ei liity vähennys- tai palautusoikeutta. Tällaisia elinkeinonharjoittajia ovat esimerkiksi hammaslääkärit, jotka käyttävät sijoituskullan määritelmän täyttävää kultaa raaka-aineena verottomassa toiminnassa. Palautusoikeuden perusteella ilmoitettavan hankinnan sisältämä arvonlisävero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksen vähennettävissä veroissa. Huomio osio alkaa Esimerkki 18: Yritys A tekee verollisen 525 tuhannesosan pitoisen kulta-aineshankinnan yritykseltä B. Yritys A ja yritys B ovat arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Yritys A muuntaa yritys B:ltä hankkimansa kulta-aineksen sijoituskullaksi ja myy muuntamansa sijoituskullan verottomana yritykselle C. Yritys B:n myyntiin yritys A:lle sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Yritys A on velvollinen suorittamaan veron myyjän puolesta. Yritys A ilmoittaa suoritettavan veron arvonlisäveroilmoituksella yleisen verokannan alaisessa myynnistä suoritettavassa verossa. Yritys A:lla on oikeus saada palautuksena yritykseltä B hankkimastaan kulta-aineksesta suoritettu arvonlisävero (AVL 131 §:n 1 mom. 4 kohta ja 131 a §:n 1 mom. 2 kohta). Yritys A ilmoittaa ostosta suoritettavaa veroa vastaavan summan arvonlisäveroilmoituksella vähennettävissä veroissa. Huomio osio päättyy Palautusoikeus ei koske sellaista sijoituskullan välittäjää, joka ei harjoita sijoituskullan valmistamista tai muuntamista. Arvonlisäveron vähennysoikeuteen liittyviä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Arvonlisäveron vähennysoikeudesta ja Arvonlisäverovelvollisen opas. 7 Ilmoittaminen Arvonlisäveroilmoitus on annettava sähköisesti Verohallinnolle jokaiselta verokaudelta. Ilmoitusvelvollisuus koskee arvonlisäverovelvollisten lisäksi myös esimerkiksi elinkeinonharjoittajia, jotka harjoittavat verotonta sijoituskullan myyntiä. Sijoituskullan ja muiden kultavalmisteiden ilmoittamiseen liittyy tiettyjä erityispiirteitä, joita on käsitelty alla: Suoritettavan veron ja myynnin ilmoittaminen Arvonlisäveroilmoituksen kohdassa Vero kotimaan myynnistä verokannoittain, 25,5 %:n vero ilmoitetaan: sijoituskullan myynti ja välitys, kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden ja käännetty verovelvollisuus ei sovellu myyntiin alle 325 pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti vähintään 325 pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti, kun käännetty verovelvollisuus ei sovellu myyntiin ostot, joiden myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta Arvonlisäveroilmoituksen kohdassa 0-verokannan alainen liikevaihto ilmoitetaan: veroton sijoituskullan myynti sijoituskullan myynti, kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden ja käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myyntiin sijoituskullan myynti toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuolelle, kun myynnin verollisuutta ei ole valittu sijoituskullan myynti EU:n ulkopuolelle, kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden vähintään 325 pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti, kun käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myyntiin kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti EU:n ulkopuolelle Arvonlisäveroilmoituksen kohdassa Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin ilmoitetaan: sijoituskullan myynti toiseen EU-maahan (yhteisömyynti), kun myyjä on valinnut myynnin verollisuuden kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynti toiseen EU-maahan (yhteisömyynti) Lisäksi yhteisömyynneistä on annettava erillinen yhteenvetoilmoitus. Katso Verohallinnon asiakasohje Yhteenvetoilmoitus – ilmoitusohjeet. Vähennettävän veron ilmoittaminen Arvonlisäveroilmoituksen kohdassa Verokauden vähennettävä vero ilmoitetaan: vähennykseen oikeuttavat verot palautukseen oikeuttavat verot Arvonlisäveroilmoituksen kohdassa Vero tavaraostoista muista EU-maista ilmoitetaan: sijoituskullan ostot toisista EU-maista (yhteisöhankinnat) kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen ostot toisista EU-maista (yhteisöhankinnat) Lue lisää Verohallinnon asiakasohjeesta Ilmoituksen täyttöohje. 8 Sijoituskullan myyjän velvollisuus tunnistaa asiakas Sijoituskullan myyjää koskee asiakkaan tunnistamisvelvollisuus. Sijoituskullan myyjän on tunnistettava asiakas aina, kun yksittäisen liiketoimen tai toisiinsa liittyvien liiketoimien yhteenlaskettu arvo on vähintään 15 000 euroa. Myyjän on käytettävissä olevin keinoin tunnistettava myös henkilö, jonka lukuun edellä tarkoitettu asiakas todennäköisesti toimii. (AVL 209 t §). Tunnistamisvelvollisuus koskee sekä fyysisen sijoituskullan että siihen liittyvän omistus- tai saamisoikeuden myyntiä, riippumatta siitä, onko myynti arvonlisäverollista vai arvonlisäverotonta. Asiakas on tunnistettava myös sijoituskullan yhteisö- ja vientimyynnissä. Myös ulkomaisen myyjän on tunnistettava asiakas harjoittaessaan sijoituskullan myyntiä Suomessa. Elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö tunnistetaan kaupparekisteriotteen tai muun vastaavan julkisen rekisteriotteen perusteella. Todettavia tunnistamistietoja ovat toiminimi, yksilöivä rekisterinumero, kotipaikka ja osoite. Luonnollisen henkilön henkilöllisyys todetaan voimassa olevan ajokortin, poliisin myöntämä henkilökortin, passin, kuvallisen sairausvakuutuskortin tai muun vastaavan asiakirjan perusteella. Todettavia tunnistamistietoja ovat nimi, henkilötunnus ja ulkomaisen henkilön kansalaisuus. Jos ulkomaisen henkilön henkilötunnus puuttuu, todetaan hänen syntymäaikansa. Tunnistaminen on mahdollista suorittaa myös muulla luotettavalla tavalla esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä tuntee henkilökohtaisesti asiakkaan ja voi varmistua tietojen oikeellisuudesta ilman virallista asiakirjaa. Tunnistamisaineisto on säilytettävä kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana se tilikausi, jolloin liiketoimi tai viimeinen toisiinsa kytkeytyneistä liiketoimista suoritettiin, on päättynyt. Tunnistamistietojen dokumentoinnista ja säilyttämisestä säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa (444/2017). Mika Jokinenjohtava veroasiantuntija Anni Roininenveroasiantuntija Liite – Komission vuosittain julkaisema luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2026 (pdf) luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2025 (pdf) luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2024 (pdf) luettelo sijoituskultakolikoiden edellytykset täyttävistä kolikoista vuodelle 2023 (pdf) Sivu on viimeksi päivitetty 15.12.2025