§). Ulosoton toimenpiteet voivat olla perinnän turvaamiseksi perusteltuja ja jopa välttämättömiä, vaikka muutoksenhakuasiaa ei olisi vielä ratkaistu. Myös konkurssitilanteissa veronsaajan oikeus maksunsaantiin säilyy, jos ennen veron vanhentumista velallinen asetetaan konkurssiin (
2.2 Täytäntöönpanon keskeyttäminen oikeusturvakeinona oikaisuvaatimuksen ja valituksen käsittelyn aikana Suora ulosottokelpoisuus oikeuttaa tehokkaiden täytäntöönpanokeinojen käytön heti, kun vero on erääntynyt ja se on jäänyt maksamatta. Jos verotuspäätökseen haetaan muutosta, täytäntöönpanon keskeytyspyyntö on keskeinen oikeusturvakeino muutosta hakevalle verovelvolliselle. Keskeytyspyyntöön annettua ratkaisua koskee muutoksenhakukielto (verotäytäntöönpanolaki 17 §), mutta uuden keskeytyspyynnön esittäminen on mahdollista verotuspäätöstä koskevan muutoksenhaun vireilläolon aikana. Verotäytäntöönpanolain perusteluissa (HE 83/2006 vp) korostetaan täytäntöönpanon keskeytyspyynnön hyväksymisen matalaa kynnystä. Verotäytäntöönpanolain 12 §:n mukaan täytäntöönpano tulee kieltää tai keskeyttää, jos muutoksenhaku ei ole ilmeisen aiheeton. Verovelvollisen oikeusturvaa tehostaa verotäytäntöönpanon 13 §:ssä säädetty keskeytysmääräys, joka määrätään, vaikka muutoksenhaku on ilmeisen aiheeton ja täytäntöönpanon keskeytyspyyntö hylätään. Keskeytysmääräys annetaan näissä tapauksissa siten, että kielletään kiinteistön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ja asunto-osakeyhtiön osakkeiden myynti sekä veronkorotuksen määrän osalta ulosmitatun omaisuuden myynti ja tilitys. Säännöksen taustalla ovat aikaisemmin voimassa olleen veroulosottolain (kumottu 1.1.2008) säännökset, joilla rajoitettiin velallisen oman asunnon realisointia ennen verotuspäätöksen lainvoimaisuutta. Voimassa olevassa verotäytäntöönpanolaissa on luovuttu lainvoimaisuusedellytyksestä, mutta säilytetty vastaavissa tilanteissa mahdollisuus myynnin ja tilityksen keskeyttämiseen, vaikka keskeytyspyyntö hylätään. Säännöksen nojalla myös sanktioluonteisen veronkorotuksen täytäntöönpanossa myynnin ja tilityksen keskeyttäminen on mahdollista, jos muutoksenhaku koskee veronkorotusta. Keskeytysmääräys annetaan viranomaisaloitteisesti oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 74 §:n 2 momentissa ja verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 78 §:n 2 momentissa säädetyissä tapauksissa. Verohallinnon on määrättävä, jollei erityisestä syystä muuta johdu, omasta aloitteestaan saatavan täytäntöönpano keskeytettäväksi siltä osin kuin muutoksenhakuviranomainen on kumonnut verotusta koskevan päätöksen ja palauttanut asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Keskeytysmääräys on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun muutoksenhakuviranomaisen päätös on annettu Verohallinnolle tiedoksi. Keskeytysmääräyksen tekemisessä noudatetaan verotäytäntöönpanolain säännöksiä. Tarkoituksena on, että veron täytäntöönpanotoimia ei tehtäisi sinä aikana, kun Verohallinto käsittelee asian uudelleen; uudelleen käsittelyn tuloksena voi olla verotuspäätöksen poistaminen tai uuden verotuspäätöksen tekeminen (ks. luku 5.2). Myös veronsaajalla on oikeus pyytää täytäntöönpanon keskeyttämistä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voi veronkantolain 35 §:n nojalla pyytää muutoksenhakuviranomaiselta täytäntöönpanon keskeytysmääräystä, jos asia on ratkaistu Verohallinnossa, verotuksen oikaisulautakunnassa tai hallinto-oikeudessa veronsaajille vastaisesti. Tätä säännöstä on kuitenkin tarkoitus soveltaa vain poikkeuksellisissa tapauksissa, joilla on erittäin suuri taloudellinen merkitys veronsaajille. 2.3 Yleistä veron perimisestä keskeytysmääräyksen aikana Täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen ovat menettelyjä, joilla estetään veron täytäntöönpano - eli ulosmittaus, ulosmitatun omaisuuden myynti tai ulosmittauksella kertyneiden varojen tilitys - sinä aikana, kun veroa koskeva muutoksenhakuasia on vireillä. Täytäntöönpanotoimet ovat ulosottoviranomaisen toimia, joista säädetään ulosottokaaressa. Verohallinnon perintätoimenpiteet (veronkantolaki 41 §) eivät ole varsinaisia täytäntöönpanotoimia, mutta täytäntöönpanon keskeyttämismääräys voi vaikuttaa myös perintätoimenpiteisiin. Tämän ohjeen 6 luvussa käsitellään tarkemmin, miten täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen vaikuttaa veron maksamiseen, maksujen ja palautusten käyttöön ja perintätoimiin. Hyvässä hallintomenettelyssä hallintoviranomaisen ja asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa keskenään. Asiakkaalle ei saa aiheutua oikeudenmenetyksiä, jos verotuskysymys on tulkinnanvarainen. Kynnys keskeyttämispyynnön hyväksymiseen on matalahko. Toisaalta täytäntöönpanon keskeytysjärjestelmän ei pidä johtaa siihen, että perintätoimenpiteet estetään ilmeisen aiheettomilla oikaisuvaatimuksilla. Lisäksi, vaikka muutoksenhaku ei olisi laissa tarkoitetulla tavalla "ilmeisen aiheeton", keskeytysmääräys voi olla perinnän turvaamiseksi rajoitettu siten, että se ei estä ulosmittausta. Täytäntöönpanon keskeytysmääräys myönnetään muutoksenhakuviranomaisen tarkoituksenmukaiseksi arvioimassa laajuudessa. Verotäytäntöönpanolain 19 §:n nojalla sovelletaan ulosottokaaren 10 luvun säännöksiä keskeytysmääräyksen rajoittamisesta. Täytäntöönpanon keskeytysmääräys voi olla rajoitettu esimerkiksi siten, että ulosmittaus sallitaan, mutta määräyksellä kielletään ulosmitatun omaisuuden myynti ja realisoinnista saatujen varojen tilitys Verohallinnolle (myynnin ja tilityksen kielto, ulosottokaari 10 luvun 22 §). Täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen ei keskeytä veron viivästyskoron muodostumista. Viivästyskorko tulee maksettavaksi siltä osin kuin verotuspäätös jää voimaan muutoksenhakuviranomaisen päätöksellä. Veron maksaminen muutoksenhausta huolimatta voi olla muutoksenhakijan kannalta edullisempi vaihtoehto. Jos muutoksenhaku menestyy ja verotuspäätös poistuu kokonaan tai osittain, maksu palautetaan viranomaisaloitteisesti hyvityskorkoineen. 3 Täytäntöönpanon keskeytyspyyntö 3.1 Täytäntöönpanon keskeytyspyyntö oikaisuvaatimuksen yhteydessä Täytäntöönpanon keskeytystä koskevan pyynnön käsitteleminen edellyttää aina verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen tai valituksen vireilläoloa. Täytäntöönpanon keskeytystä koskeva pyyntö jätetään tutkimatta, jos oikaisuvaatimusta tai valitusta ei ole tehty taikka pyynnössä tarkoitettua veroa ei ole vielä määrätty. Keskeytyspyynnön tutkimista ei estä se, että maksuunpantu vero ei ole vielä erääntynyt maksettavaksi. Keskeytyspyyntö jätetään tutkimatta, jos vero on jo kokonaan tullut suoritetuksi maksuilla tai veronpalautuksilla. Veron täytäntöönpanotoimien estämiseksi ei silloin tarvita keskeytysmääräystä. Verotuspäätökseen haetaan muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta oikaisuvaatimuksella, joka toimitetaan Verohallinnolle. Täytäntöönpanon keskeytyspyynnön voi tehdä oikaisuvaatimuksen yhteydessä tai erillisenä pyyntönä oikaisuvaatimuksen vireille tulon jälkeen. Verohallinto on verotäytäntöönpanolain 12 §:ssä tarkoitettu "muutoksenhakuviranomainen", kun oikaisuvaatimus tulee vireille, koska Verohallinto on tässä vaiheessa verotuksen oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen. Verohallinto voi ratkaista keskeytyspyynnön riippumatta siitä, ratkaiseeko Verohallinto pääasian itse esimerkiksi hyväksymällä oikaisuvaatimuksen tai täydentävää verotuspäätöstä koskevassa menettelyssä, vai onko asia siirrettävä oikaisulautakunnan ratkaistavaksi. Täytäntöönpanon keskeytyspyyntö on käsiteltävä viivytyksettä. Verohallinto voi hylätä pyynnön tai antaa keskeytysmääräyksen vastaavassa laajuudessa kuin varsinaiset muutoksenhakuviranomaiset. 3.2 Automaattinen päätöksentekomenettely täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevassa asiassa Verohallinto voi käsitellä täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan pyynnön automaattisessa päätöksentekomenettelyssä veronkantolain 67 a §:n nojalla. Ratkaisun on perustuttava automaattisen päätöksenteon käsittelysääntöihin, joiden laatimisesta on säädetty julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 2 §:n 16 kohdassa. Kaikista automaattisista päätöksentekomenettelyistä annetaan käyttöönottopäätös, joka on Verohallinnon julkisilla verkkosivuilla nähtävillä. Verohallinto voi hyväksyä täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan pyynnön automaattisessa päätöksentekomenettelyssä. Näissä tapauksissa on ennalta määritelty edellytykset, joiden perusteella automaatiossa voidaan tehdä hakijan pyynnön mukaisesti päätös, jolla täytäntöönpano kielletään kokonaan. Jos luonnollisen henkilön hakemusta ei hyväksytä, automaattinen päätöksentekomenettely on sallittu vain, jos hallintolain 53 e §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät: pyynnön ratkaiseminen ei edellytä tapauskohtaista harkintaa tai tapauskohtaista harkintaa edellyttävät seikat on virkamies tai asian käsittelijä arvioinut etukäteen. Täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva pyyntö voidaan käyttöönottopäätöksen nojalla jättää hyväksymättä tai tutkimatta automaattisessa päätöksentekomenettelyssä, kun pyyntö koskee veroa, josta ei ole oikaisuvaatimusta vireillä tai veroa, joka ei ole maksamatta pyynnön tullessa vireille. Näissä tilanteissa ei ole tarpeen tehdä tapauskohtaista harkintaa oikaisuvaatimuksen luonteen tai veron perintätilanteen perusteella (HE 24/2022 vp s. 25). Täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan pyynnön perusteella hakijalle voidaan myöntää täytäntöönpanon keskeyttäminen rajoitettuna eli ulosoton sallivana mutta myynnin ja tilityksen kieltävänä määräyksenä. Nämä tapaukset edellyttävät tapauskohtaista harkintaa, ja ne käsitellään aina virkailijatyönä. 3.3 Täytäntöönpanon keskeytyspyyntö hallintotuomioistuimelle valituksen yhteydessä Oikaisulautakunnan ratkaisusta verotusasiassa voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Täytäntöönpanon keskeytystä on pyydettävä siltä muutoksenhakutuomioistuimelta, jossa valitus on vireillä. Keskeytyspyyntö voidaan tehdä valituksen tai valituslupahakemuksen yhteydessä tai muutoksenhaun vireille tulon jälkeen. Hallintotuomioistuimissa täytäntöönpanon keskeyttämiseen sovelletaan verotäytäntöönpanolain säännöksiä. Myös hallintotuomioistuimet voivat antaa keskeytysmääräyksen harkintansa mukaan rajoittamattomana tai ulosottokaaren 10 luvun 22 §:n mukaisesti rajoitettuna. 3.4 Ulosottoviranomaiselle esitetty täytäntöönpanon keskeytyspyyntö Verotäytäntöönpanolain 15 §:n 2 momentissa säädetään ulosottomiehelle tehdyn täytäntöönpanon keskeytyspyynnön käsittelystä tapauksissa, joissa vero on lähetetty ulosottoperintään. Käytännössä kyseessä on silloin tilanne, jossa verotuspäätöksestä ei ole vielä muutoksenhakua vireillä tai vireillä olevan muutoksenhaun yhteydessä ei ole annettu keskeytysmääräystä. Velallisen on pyydettävä täytäntöönpanon keskeyttämistä viimeistään viikon kuluessa ulosmittaustoimenpiteestä. Ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpanotoimenpiteet väliaikaisesti kolmen viikon ajaksi, jonka kuluessa velallisen on osoitettava, että hän on hakenut muutosta verotuspäätökseen. Kun velallinen on osoittanut hakeneensa muutosta verotuspäätökseen, ulosottomiehen on välittömästi toimitettava keskeytyspyyntö ja, jollei väliaikaista keskeyttämistä pyydettäessä ole ollut muutoksenhakua vireillä, velallisen valituskirjelmä tai oikaisuvaatimus sille muutoksenhakuviranomaiselle, jolle velallinen on osoittanut muutoksenhakunsa (oikaisuvaatimuksen tai valituskirjelmän). Tämän jälkeen ulosoton keskeytys on väliaikaisena voimassa, kunnes muutoksenhakuviranomainen on ratkaissut keskeytyspyynnön. Jos velallinen ei esitä selvitystä muutoksenhausta kolmen viikon kuluessa, ulosottomies jatkaa täytäntöönpanoa. 3.5 Täytäntöönpanon estävä vakuus Verotäytäntöönpanolain 14 §:ssä säädetään täytäntöönpanon estämisestä asettamalla vakuus, jonka ulosottomies hyväksyy. Erillisen keskeytysmääräyksen pyytäminen ei ole tarpeen. Vakuuden hyväksymisestä, säilyttämisestä ja palauttamisesta sekä muutoksenhausta ulosottomiehen ratkaisuun säädetään ulosottokaaressa (ulosottokaari 3 luku 43–47 §). Velallisella ja Verohallinnolla on muutoksenhakuoikeus vakuuden hyväksymistä koskevaan ratkaisuun ulosottomiehen antaman valitusosoituksen mukaisesti. Ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpano välittömästi. Hänen on ilmoitettava muutoksenhakuviranomaiselle hyväksymästään vakuudesta ja täytäntöönpanon keskeytyksestä. Vakuuden asettaminen voi olla myös edellytys keskeytysmääräyksen voimaantulolle, jos muutoksenhakuviranomainen on keskeytysmääräyksessään näin määrännyt. Muutoksenhakuviranomainen voi antaa keskeytysmääräyksen ehdollisena. Vakuuden asettamiseen, hyväksymiseen ja muutoksenhakuun ulosottomiehen ratkaisusta sovelletaan edellä mainittuja ulosottokaaren 3 luvun säännöksiä. Vakuus annetaan asianomaisen veron perimiseen toimivaltaiselle ulosottomiehelle, joka myös päättää vakuuden hyväksymisestä. Vakuuden antamiselle ei ole säädetty määräaikaa, mutta perintä ja täytäntöönpanotoimet etenevät normaalisti, kunnes hyväksyttävä vakuus on annettu. Ulosottomies ilmoittaa vakuuden hyväksymisestä Verohallinnolle. Täytäntöönpanon keskeytyksen päätyttyä Verohallinto selvittää tarvittaessa yhdessä ulosottomiehen kanssa perimismahdollisuudet vakuudesta tai muusta kuin vakuutena olevasta omaisuudesta. Vakuudesta kertyneet varat käytetään niiden verojen suoritukseksi, joiden perinnän varmistamiseksi vakuus on annettu. 4 Täytäntöönpanon keskeytysmääräys 4.1 Täytäntöönpanon keskeyttäminen ja kieltäminen Verotäytäntöönpanolain 12 §:n mukaan keskeytyspyyntöön annetaan myönteinen päätös, jos verotusta koskeva muutoksenhaku ei ole ilmeisen aiheeton. Keskeytysmääräyksellä voidaan kieltää täytäntöönpano kokonaan tai kieltää täytäntöönpanotoimista vain ulosmitatun omaisuuden myynti ja ulosmitattujen varojen tilitys. Oikaisuvaatimus voi olla ilmeisen aiheeton esimerkiksi, jos siinä esitetyt vaatimukset eivät perustu lakiin tai verotusta koskevaan vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön tai jos oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty lainkaan uutta selvitystä, joka antaisi aihetta arvioida verotuspäätöksen perusteita toisin. Koska keskeytyspyyntö on käsiteltävä viivytyksettä, oikaisuvaatimuksen perusteellinen tutkiminen ei ole tässä yhteydessä yleensä mahdollista. Lain valmistelussa (HE 83/2006) on todettu, että Verohallinnon tulee oikaisuvaatimuksen yhteydessä esitettyä täytäntöönpanon keskeytyspyyntöä käsitellessään "suhtautua erityisen varovasti muutoksenhaun katsomiseen ilmeisen aiheettomaksi". Keskeytyspyynnön hylkäävä ratkaisu perustellaan. Ulosoton kieltäminen kaikissa tilanteissa, jossa oikaisuvaatimusta ei voida todeta ilmeisen aiheettomaksi, voisi vaarantaa verojen perinnän. Muutoksenhakuviranomainen voi määrätä keskeytysmääräyksen sisällön ja laajuuden harkintansa mukaan. Muutoksenhakuviranomainen voi määrätä keskeytysmääräyksen rajoittamattomana tai ulosottokaaren 10 luvun 22 §:ssä säädetyllä tavalla rajoitettuna: määräys rajoitetaan koskemaan osaa ulosottoperusteessa asetetuista velvoitteista tai osaa vaatimuksen määrästä, määräys rajoitetaan koskemaan tiettyä omaisuutta, määräyksessä sallitaan omaisuuden ulosmittaus, mutta kielletään myynti tai varojen tilitys; tai määräys annetaan muulla tavalla osittaisena Jos Verohallinto on jo lähettänyt muutoksenhaun kohteena olevan veron ulosottoon, pääsääntöisesti keskeytysmääräys annetaan siten, että ulosmittaus sallitaan, mutta ulosmitatun omaisuuden myynti ja mahdollisesti jo toteutetun myynnin jälkeinen tilitys keskeytetään. Verojen ja maksujen perimisen turvaamiseksi annetun lain (395/1973; verotakavarikkolaki) nojalla on jo ennen veron määräämistä voitu ryhtyä tuomioistuimen myöntämän turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanotoimiin (verotakavarikko). Verotakavarikkolain 3 §:n mukaan verotakavarikko jää voimaan, vaikka veron ulosotto kiellettäisiin keskeytysmääräyksellä, ellei määräyksen antanut muutoksenhakuviranomainen määrää toisin. Verotakavarikkotilanteissa voidaan vaihtoehtoisesti antaa keskeytysmääräys siten, että ulosotto sallitaan, mutta myynti ja tilitys kielletään, jos oikaisuvaatimus ei ole ilmeisen aiheeton. Keskeytysmääräyksessä voidaan tarvittaessa määrätä, että jo tehty täytäntöönpanotoimi on peruutettava (verotäytäntöönpanolaki 16 §). Lain tarkoituksen mukaista on kuitenkin, että suoritetut täytäntöönpanotoimet jäävät pääsääntöisesti voimaan. Täytäntöönpanotoimien peruuttamisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon verovelvollisen olosuhteet, verotuspäätöksen perusteet, muutoksenhakuun johtaneet syyt sekä tarve turvata mahdollinen täytäntöönpanon jatkuminen muutoksenhakuasian käsittelyn jälkeen. Keskeytysmääräyksessä voidaan määrätä myös määräyksen voimassaolon ajallisesta kestosta. Verotäytäntöönpanolain 17 §:n mukaan keskeytysmääräys on voimassa siihen asti, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Verohallinto asettaa keskeytysmääräyksen voimassaololle määräajan, jota jatketaan viran puolesta, kunnes oikaisuasiassa on annettu ratkaisu. Hallintotuomioistuinten keskeytysmääräyksissä useimmiten todetaan, että keskeytysmääräys on voimassa, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Täytäntöönpanon keskeytysmääräyksen voimassaolon jatkumisesta oikaisuasiaan annetun päätöksen jälkeen kerrotaan yksityiskohtaisemmin ohjeen luvussa 5. 4.2 Keskeytyspyynnön hylkääminen ja erityiset keskeytysmääräykset Vaikka keskeytyspyyntö hylätään kokonaan tai osittain, muutoksenhakuviranomainen antaa ns. erityisen myynnin ja tilityksen keskeytysmääräyksen (verotäytäntöönpanolaki 13 §). Keskeytysmääräys annetaan näissä tapauksissa siten, että kielletään kiinteistön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ja asunto-osakeyhtiön osakkeiden myynti ja tilitys sekä veronkorotuksen määrän osalta ulosmitatun omaisuuden myynti ja tilitys. Jos ulosmitatun omaisuuden lajista ei ole tietoa, tai vero ei ole vielä ulosottoperinnässä, päätös annetaan ehdollisena. Edellä mainitussa lainkohdassa on säädetty, että erityinen keskeytysmääräys voidaan jättää antamatta, jos täytäntöönpanon jatkamiselle on painavat syyt. Lähtökohtana on, että tieto painavan syyn olemassaolosta on useimmiten ulosottomiehellä, jolloin muutoksenhakuviranomaisen ei tarvitse sitä erikseen selvittää. Ulosottomies voi keskeytysmääräyksen tiedoksi saatuaan ilmoittaa muutoksenhakuviranomaiselle, että täytäntöönpanon jatkamiselle on painavat syyt. Tämän jälkeen muutoksenhakuviranomainen voi muuttaa aikaisempaa keskeytysmääräystä ja antaa asiassa uuden päätöksen. Uudessa päätöksessä on mainittava, että se korvaa aikaisemman päätöksen. Tämän jälkeen ulosottoviranomainen jatkaa täytäntöönpanotoimia. Ulosottomiehen ei tarvitse keskeyttää ulosmitatun omaisuuden myyntiä silloin, kun myynti on joka tapauksessa toimitettava muun kuin muutoksenhaun alaisen saatavan perimiseksi (HE 83/2006, s. 51). 4.2.1 Myynnin ja tilityksen kielto kiinteistön, keskinäisen kiinteistöyhtiön ja asunto-osakeyhtiön osakkeiden ulosmittauksessa Jos verovelvollisen omaisuudesta on ulosmitattu kiinteistö taikka huoneiston tai rakennuksen hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön osakkeet, ulosmitatun omaisuuden myynti ja varojen tilitys tulee määrätä keskeytettäväksi myös silloin kun muutoksenhaku arvioidaan ilmeisen aiheettomaksi. Keskeyttäminen ei edellytä, että velallinen käyttää edellä mainittua omaisuutta asuntonaan. Keskeyttämistä ei kuitenkaan tule tehdä, jos täytäntöönpanon jatkamiselle on painavia syitä. Jos ei tiedetä, mitä omaisuutta verovelvolliselta on ulosmitattu tai ulosmittausta ei ole vielä tehty, annetaan ehdollinen päätös. Siinä myynti ja tilitys keskeytetään siltä osin kuin ulosmittaus koskee edellä mainittua omaisuutta. 4.2.2 Veronkorotusta koskeva myynnin ja tilityksen kielto Ulosmitatun omaisuuden myynti ja varojen tilitys määrätään keskeytettäväksi veronkorotuksen osalta myös silloin, kun muutoksenhaku arvioidaan ilmeisen aiheettomaksi. Ulosmitatun omaisuuden lajilla ei ole merkitystä. Keskeyttämistä ei kuitenkaan tule tehdä, jos täytäntöönpanon jatkamiselle on painavia syitä. Päätöksestä tulee käydä ilmi veronkorotuksen euromäärä. Tämä tarkoittaa, että pääsääntöisesti myös sellaisessa tilanteessa, jossa muutoksenhaku arvioidaan aiheettomaksi ja velalliselta peritään ulosotossa veroa, johon sisältyy veronkorotus, verovelvollisen omaisuuden ulosmittaus sallitaan, mutta ulosmitatun omaisuuden myynti ja varojen tilitys kielletään veronkorotuksen osalta taikka, jos ulosmittaus on jo toimitettu, ulosmitatun omaisuuden myynti tai varojen tilitys keskeytetään veronkorotusta vastaavalla määrällä. Jos ei tiedetä, onko verovelvolliselta ulosmitattu omaisuutta, annetaan ehdollinen päätös. 4.3 Muutoksenhakukielto Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta (verotäytäntöönpanolaki 17 §:n 2 momentti). Muutoksenhakija voi hylkäävän ratkaisun jälkeen tehdä uuden keskeyttämispyynnön. Uusi keskeytyspyyntö on tehtävä sille muutoksenhakuviranomaiselle, jossa verotusasian muutoksenhaku on vireillä. 5 Täytäntöönpanon keskeytysmääräyksen voimassaolo 5.1 Keskeytysmääräyksen voimassaolo muutoksenhakuviranomaisen valituskelpoisen ratkaisun jälkeen Verotäytäntöönpanolain 17 §:ssä säädetään keskeytysmääräyksen voimassaolosta. Jos muutoksenhakuviranomainen ei ole erikseen määrännyt keskeytyksen voimassaolosta, keskeytysmääräys on lain nojalla voimassa, kunnes verotusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Verotusta tai ennakkoperintää koskevassa asiassa keskeytysmääräyksen voimassaolon jatkuminen oikaisuasiaan annetun päätöksen jälkeen kuitenkin edellyttää, että verovelvollinen osoittaa hakeneensa oikaisuasiassa muutosta 60 päivän kuluessa ratkaisun tiedoksisaannista. Verotäytäntöönpanolain 17 §:ssä säädetty keskeytysmääräyksen voimassaolon jatkuminen oikaisuasiaan annetun ratkaisun jälkeen koskee tilannetta, jossa oikaisuasiaan on annettu valituskelpoinen asiaratkaisu: muutoksenhakijan muutosvaatimus on hyväksytty, hylätty tai jätetty tutkimatta (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 6 § ja 106 §). Myös Verohallinnon erikseen määräämän keskeytysmääräyksen voimassaoloaika ajoitetaan ja tarvittaessa jatketaan siten, että muutoksenhakijalle jää aikaa tehdä jatkovalitus asiassa. Tuloverotusta koskeva oikaisuvaatimus voidaan käsitellä oikaisumenettelyn sijaan menettelynä, jossa verotuspäätöstä täydennetään oikaisuvaatimuksessa esitettyjen uusien tietojen perusteella. Oikaisuvaatimukseen ei anneta oikaisupäätöstä vaan Verohallinto tekee uusien tietojen perusteella ensiasteen asiaratkaisuna täydentävän verotuspäätöksen (ks. Verohallinnon ohje Täydentävä verotuspäätös). Verotuspäätöksen täydentämismenettelyn yhteydessä voidaan pyynnöstä antaa täytäntöönpanon keskeytysmääräys (verotusmenettelylaki 51 a §:n 3 momentti). Täydentävään verotuspäätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisuvaatimuksen määräajasta säädetään verotusmenettelylain 64 §:ssä, jonka mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen kalenterivuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, kuitenkin vähintään 60 päivän kuluessa verotuspäätöksen tiedoksisaannista. Täydentävään verotuspäätökseen ei sovelleta oikaisulautakunnan oikaisuvaatimuksesta säädettyä muutoksenhakuaikaa hallinto-oikeuteen (verotusmenettelylaki 67 §). Verotuspäätöksen täydentämismenettelyssä annettuun täytäntöönpanon keskeytysmääräykseen sovelletaan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettua lakia (verotusmenettelylaki 51 a §:n 3 momentti), mutta verotäytäntöönpanolain 17 §:ssä säädetty voimassaolon määräaika (”kunnes verotusasia on lainvoimaisesti ratkaistu”) johtaisi tilanteeseen, jossa veron täytäntöönpano olisi kielletty pisimmillään kaksi - kolme vuotta täydentävän verotuspäätöksen tekemisen jälkeen. Tämän vuoksi Verohallinto muutoksenhakuviranomaisena määrää täytäntöönpanon keskeytysmääräyksen voimassaoloajan. Muutosta täydentävään verotuspäätökseen haetaan kuten säännönmukaisen verotuksen verotuspäätökseen. Vaikka verovelvollinen hakisi muutosta täydentävään verotuspäätökseen välittömästi päätöksen antamisen jälkeen, oikaisuvaatimuksessa on pyydettävä uutta täytäntöönpanon keskeytysmääräystä. Käytännössä on mahdollista, että Verohallinto ei saa jatkomuutoksenhakua tietoonsa automaattisesti ennen kuin valituksenalaisen veron täytäntöönpanotoimien jatkaminen muuttuu sallituksi. Muutoksenhaun kohteena oleva vero lähetetään ulosottoon tietyn ajan kuluttua tiedoksisaanti- ja muutoksenhakuaikojen päättymisestä. Valituksen yhteydessä voi pyytää ulosmittauksen tai myynnin ja tilityksen torjumiseksi uutta keskeytysmääräystä siltä muutoksenhakuviranomaiselta, joka käsittelee jatkovalituksen. Muutoksenhakuviranomainen voi myös nimenomaisesti todeta keskeytyspyyntöön antamassaan ratkaisussa, että aikaisemmin määrätty keskeytysmääräys on voimassa ilman eri määräystä. Muutoksenhakuviranomainen määrää täytäntöönpanon keskeyttämisen voimassaoloajasta pääsääntöisesti siten, että tarpeelliset täytäntöönpanotoimet voidaan kuitenkin tehdä ennen veron vanhentumista. Muutoksenhakuviranomainen saa myös muuttaa keskeytysmääräyksen sisältöä siten, että ulosoton kiellon sijaan määrätään myynnin ja tilityksen kielto. Silloin voidaan tehdä tarpeelliset ulosmittaustoimenpiteet ennen veron vanhentumista sen varmistamiseksi, että muutoksenhakuasian päätyttyä maksettavaksi jääneelle verolle saadaan maksu ulosmitatusta omaisuudesta, vaikka vero olisi ehtinyt vanhentua (
§). Muutoksenhakuviranomainen voi omasta aloitteestaan myöhemmin myös peruuttaa antamansa keskeytysmääräyksen (ulosottokaari 10 luvun 23 §). Esimerkiksi ulosottoviranomaisen antamat tiedot velallisen tilanteesta tai veron vanhentumishetken lähestyminen voivat olla perusteltu syy muuttaa alkuperäistä määräystä täytäntöönpanoa sallivampaan tai rajoittavampaan suuntaan. Jos ulosmitatun omaisuuden arvo alenee huomattavasti keskeytyksen aikana, voi muutoksenhakuviranomainen ulosottoviranomaisen ilmoituksen perusteella esimerkiksi sallia ulosmitatun omaisuuden myynnin (ulosottokaari 10 luvun 24 §:n 2 momentti). 5.2 Keskeytysmääräyksen voimassaolo, kun muutoksenhakuviranomainen on kumonnut verotuspäätöksen ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi Muutoksenhakuviranomaisen ratkaisu, jolla verotus on kumottu ja palautettu uudelleen käsiteltäväksi, ei ole lähtökohtaisesti valituskelpoinen vaan lainvoimainen (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 4 §, lainvoiman määritelmä). Oikaisuasia on kumoamis- ja palauttamisratkaisun perusteella palautunut viranomaisen käsiteltäväksi eikä käsittely jatku muutoksenhakumenettelynä. Ratkaisun valituskelpoisuus tai muutoksenhakukielto ilmenee muutoksenhakuviranomaisen ratkaisusta. Ratkaisu on lainvoimainen, jos muutoksenhakuviranomainen nimenomaisesti toteaa, että siihen ei saa hakea muutosta. Tämä tieto on tärkeää huomata paitsi muutoksenhakijan muutoksenhaun jatkamisessa sovellettavan menettelyn kannalta myös täytäntöönpanon keskeyttämismääräyksen voimassaolon kannalta. Verotäytäntöönpanolain 17 §:n mukaisesti, kun oikaisuasiassa on annettu lainvoimainen ratkaisu, Verohallinnon, oikaisulautakunnan tai hallintotuomioistuimen antama täytäntöönpanon keskeytysmääräys lakkaa olemasta voimassa. Muutoksenhakuviranomaisen kumoamista koskeva päätös ei poista muutoksenhaun kohteena ollutta verotuspäätöstä. Tästä syystä Verohallinnon on annettava viranomaisaloitteisesti verotusmenettelylain 78 §:ssä tai oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain 74 §:ssä säädetty täytäntöönpanon keskeytysmääräys. Kun Verohallinto on käsitellyt asian uudelleen ja antaa uudelleen toimitetusta verotuksesta verotuspäätöksen, käsittelyn ajaksi määrätty täytäntöönpanon keskeytys lakkaa. Vero on heti täytäntöönpanokelpoinen, koska muutoksenhakuprosessi on päättynyt jo aikaisemmin lainvoimaiseen kumoamis- ja palauttamisratkaisuun. Täytäntöönpanon keskeytysmääräyksen lakkaaminen merkitsee käytännössä sitä, että vero pitää maksaa eräpäivään mennessä tai heti, jos eräpäivä on sama kuin oli kumotulla verotuspäätöksellä. Verohallinto voi ryhtyä maksamattoman veron perintätoimiin ja ulosotto voi ryhtyä täytäntöönpanotoimiin tai jatkaa täytäntöönpanotoimia. Verovelvollisen maksujen ja veronpalautusten käyttörajoitus (veronkantolaki 18 §:n 3 momentti ja veronkantolaki 25 §:n 1 momentti) lakkaa: verovelvollinen voi heti maksaa veron, eikä erillistä pyyntöä enää tarvita. Toisaalta kaikki verovelvollisen suorittamat maksut - veronkantolaissa säädetyssä järjestyksessä - voidaan käyttää myös uudelleen toimitetun verotuspäätöksen mukaiselle verolle heti tai viimeistään uuden erän eräpäivänä. Jos maksettava veron määrä pysyy samana tai alenee, uudelleen toimitetun verotuspäätöksen mukaisen veron eräpäiväksi muodostuu alkuperäisen kumotun veron eräpäivä. Eräpäivän mukaan määräytyy muun muassa viivästysseuraamus sekä veroerän sijainti maksujen ja palautusten käyttöjärjestyksessä (veronkantolaki 6 § ja 26 §). Jos uudelleen toimitetussa verotuspäätöksessä veron määrä on aikaisempaa suurempi, alkuperäisen veron määrän ylittävä osuus määrätään erillisenä eränä, jolle määrätään myös uusi eräpäivä. Uudelleen toimitettuun verotuspäätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella oikaisulautakunnalta. Vaikka verovelvollinen hakisi muutosta uudelleen toimitettuun verotuspäätökseen välittömästi päätöksen antamisen jälkeen, aikaisemman keskeytysmääräyksen päättymisen takia on pyydettävä kokonaan uusi keskeytysmääräys. Kumotun ja palautetun verotuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä ks. luku 7 esimerkki
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.