Toiminnan aloittaminen Suomessa - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Toiminnan aloittaminen Suomessa Syventävä vero-ohje Antopäivä 6.5.2026 Versiohi

§) Yleensä tavaran tai palvelun myyjä on arvonlisäverovelvollinen. Yritysten välisessä kaupassa on tilanteita, joissa ostaja on verovelvollinen myyjän sijaan (käännetty verovelvollisuus). Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tavaran tai palvelun myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa eikä se ole hakeutunut vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, ostaja suorittaa pääsääntöisesti arvonlisäveron ulkomaisen yrityksen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista (käännetty verovelvollisuus,

§). Tällöin ulkomaisen yrityksen ei ole ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, jolloin ulkomaalaisen myyjän on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa: Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (pois lukien rakentamispalvelun myynti, jos ostaja muutoin kuin satunnaisesti itse myy rakentamispalveluja, AVL 8 c §). Ostajana on yksityishenkilö. Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran etämyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. Lisätietoa etämyynnistä on Verohallinnon ohjeessa Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus. Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut. Yritys tarjoaa pääsyä muuhun kuin virtuaaliseen opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn ja muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä tilaisuuteen suoraan liittyvään palveluun. Käännettyä verovelvollisuutta ei myöskään sovelleta Suomessa myytyihin tavaroihin tai palveluihin, kun myyjänä on EU:n alueelle sijoittautunut liikevaihdoltaan pieni yritys, joka on rekisteröitynyt pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään ja rekisteröinti kattaa toiminnan Suomessa. Vaikka käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, myyjän ei tule ilmoittautua Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, koska myynti on arvonlisäveroton. Suomessa myytävään rakentamispalveluun sekä siihen liittyvään työvoimanvuokraukseen sovelletaan rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta (AVL 8 c §). Ulkomaisen yrityksen, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, myymään rakentamispalveluun sovelletaan lähtökohtaisesti yleistä käännettyä verovelvollisuutta (

§), kun soveltamisen edellytykset täyttyvät. Lisätietoa saa ohjeen Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa luvusta 7. Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Vapaaehtoinen hakeutuminen Ulkomainen yritys voi halutessaan hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (AVL 12 §). Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa tai Norjassa, yrityksellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä edustaja, jotta yritys voi vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Hakeutuja merkitään rekisteriin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolloin hakemus on saapunut Verohallintoon. Sen jälkeen, kun yritys on hakeutunut vapaaehtoisesti verovelvolliseksi Suomessa, yrityksen myynteihin Suomessa ei sovelleta enää yritysten välisessä kaupassa käännettyä verovelvollisuutta (

§). Ilmoituksenantovelvollisuus Jos ulkomainen yritys tekee Suomessa vain verottomia yhteisömyyntejä tai -hankintoja (AVL 72 a § ja 72 f §), yritys on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Yhteisömyyntien ja -hankintojen käsitettä sekä niihin liittyvää verovelvollisuutta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. Ilmoituksenantovelvolliseksi rekisteröitynyt yritys voi suorittaa Suomessa myyntejä, joissa ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden nojalla. Yritys voi myös suorittaa myyntejä, jotka ovat verottomia sekä erityisen säännöksen perusteella verottomia yhteisöhankintoja. Ilmoituksenantovelvolliseksi rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja ei voi ilmoittaa suoritettavaa tai vähennettävää veroa tai maahantuontia arvonlisäveroilmoituksellaan. Ilmoituksenantovelvollisesta on kerrottu lisää Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa -ohjeen luvussa

1. Nollaverokannan alaiset myynnit Yritys, joka harjoittaa Suomessa niin sanottua nollaverokannan alaista myyntiä, tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta. Nollaverokannan alaisia myyntejä ovat esimerkiksi vientimyynti tai yhteisömyynti. Tällainen yritys ei voi saada ulkomaalaisille elinkeinonharjoittajille tarkoitettua palautusta, joten ainoa keino saada Suomessa tehtyjen hankintojen sisältämä vero takaisin on ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yhteisömyyntien ja -hankintojen käsitettä sekä niihin liittyvää verovelvollisuutta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. Vientimyyntiä käsitellään Verohallinnon ohjeessa Vientikaupan arvonlisäverotus. Erityisjärjestelmät Ulkomainen yritys voi ilmoittaa ja maksaa tiettyjen tavaroiden ja palvelujen kuluttajille tapahtuvan myynnin arvonlisäverot Suomeen erityisjärjestelmän kautta. Erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen rekisteröityy erityisjärjestelmään tunnistamisjäsenvaltiossa ja hoitaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien palvelujen ja tavaroiden myynnin arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet koko EU:ssa keskitetysti tämän EU-maan kautta. Erityisjärjestelmästä on ohje Arvonlisäveron erityisjärjestelmät. Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnon OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Lisätietoa arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksamisesta on asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot. 4 Rekisteröityminen työnantajaksi 4.1 Yleistä Säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon työnantajarekisteriin, jos sillä on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen täällä sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikan vuoksi. Myös sellainen työnantaja, jolla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työnantajarekisteriin, voi vapaaehtoisesti hakeutua työnantajarekisteriin. Lisätietoa työnantajasuoritusten maksamisesta on asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot. 4.2 Rajoitetusti verovelvollinen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa ja tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa tuloverotuksessa tarkoitettu kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen täällä sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella, se rinnastetaan suomalaiseen työnantajaan. Ulkomaisen yrityksen on siten ilmoittauduttava työnantajarekisteriin, jos se on säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja. Säännöllisesti palkkoja maksavalla työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, joka maksaa Suomessa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle taikka samanaikaisesti vähintään kuudelle palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi. Säännöllisenä työnantajana pidetään myös yritystä, joka maksaa palkkaa yhden vakituisen palkansaajan lisäksi yhdelle tai useammalle palkansaajalle, joiden työsuhde on tilapäinen tai lyhytaikainen. Ulkomainen yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän antaman verokortin perusteella. Suomessa enintään kuusi kuukautta oleskeleva ulkomaalainen työntekijä saa Verohallinnolta pääsääntöisesti lähdeverokortin. Jos työntekijä ei esitä lähdeverokorttia, palkasta on perittävä 35 %:n lähdevero. Yli kuusi kuukautta oleskeleva saa niin sanotun tavallisen verokortin ja ellei hän esitä verokorttia, palkasta on toimitettava 60 %:n ennakonpidätys. Työnantajan on lisäksi maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan peritä, jos työntekijällä on asuinvaltiosta saatu todistus, kuten A1-todistus. Sairausvakuutusmaksu maksetaan kuukausittain ennakonpidätyksenalaisen palkan ja luontoisetujen perusteella. Työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentti vahvistetaan vuosittain. Maksettuja palkkoja sekä niihin liittyviä työnantajasuorituksia koskevat tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin. Työnantajarekisterissä olevan työnantajan on lisäksi ilmoitettava tulorekisteriin, jos se ei kalenterikuukauden aikana ole maksanut palkkoja lainkaan. Lisätietoa työnantajasuoritusten ilmoittamisesta tulorekisteriin on internetsivuilla Tulorekisteri. Yritys on satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, jos sillä on palveluksessaan vain yksi vakituinen työntekijä tai 1–5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta. Myös satunnaisesti palkkoja maksavan yrityksen on kuitenkin ilmoitettava tiedot maksamistaan palkoista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista tulorekisteriin. Satunnaisesti palkkoja maksava yritys voi hakeutua työnantajarekisteriin vapaaehtoisesti. Tällöin sillä on samat työnantajavelvollisuudet kuin säännöllisellä työnantajalla. Lisätietoa työnantajavelvoitteista on asiakasohjeessa Yrityksen työnantajavelvollisuudet. 4.3 Rajoitetusti verovelvollinen yritys, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen ilmoittautumaan työnantajarekisteriin. Yrityksen työntekijät vastaavat itse palkasta menevän veron maksamisesta Suomeen ennakkoveroina, jos yrityksen palveluksessa olevat henkilöt oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Ulkomaisen yrityksen on silti tietyissä tilanteissa ilmoitettava maksamansa palkat tulorekisteriin. Lue lisää tietojen ilmoittamisesta tulorekisteriin Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet. Halutessaan yritys voi vapaaehtoisesti ilmoittautua työnantajarekisteriin. Tällöin sitä koskevat samat työnantajavelvoitteet kuin yritystä, jolla on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka. Työnantajarekisteriin kuuluva yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän esittämän verokortin mukaan. Työnantajarekisteriin kuuluva yritys perii myös lähdeveron sellaisesta rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta tulosta, joka on Suomessa veronalaista, kuten vuokratun työntekijän saama palkkatulo. Tällöin työntekijän ei tarvitse itse huolehtia ennakkoverojen maksamisesta Verohallinnolle. 4.4 Työvoiman vuokraus Ulkomainen työnantaja voi vuokrata ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle. Jos ulkomaisella rajoitetusti verovelvollisella työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ulkomaisen työnantajan tai sen edustajan on annettava tulorekisteriin aloittamisilmoitus ulkomailta Suomeen vuokratusta työntekijästä. Lisäksi ulkomaisen työnantajan tai sen edustajan on ilmoitettava vuokratyöntekijälle maksetut palkat tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Vuoden 2026 alusta lähtien tulorekisteriin on annettava edellä mainitut aloittamis- ja palkkatietoilmoitukset myös silloin, kun vuokratyöntekijä tulee ulkomailta töihin suomalaiselle vesi- tai ilma-alukselle. Aloittamisilmoitus annetaan palkkatietoilmoituksella joko palkkatietojen yhteydessä tai erikseen. Ulkomaisen työnantajan tai sen edustajan ei kuitenkaan tarvitse antaa aloittamis- tai palkkatietoilmoituksia, jos työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus estää Suomea verottamasta vuokratyöntekijän palkkatuloa. Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai se on tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen, vuokratyöntekijän aloittamisilmoitusta ei tarvitse antaa. Työnantajan tai sen edustajan on kuitenkin ilmoitettava vuokratyöntekijöille maksetut palkat tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella. Ulkomaisen yrityksen tulee myös periä vuokratyöntekijän palkasta lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys, jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai yritys on Suomessa tosiasiallisen johtopaikkansa perusteella yleisesti verovelvollinen. Muissa tapauksissa velvollisuutta lähdeveron perimiseen tai ennakonpidätyksen toimittamiseen ei ole, vaan työntekijät vastaavat itse verojen maksamisesta Verohallinnolle. Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen työnantajan ja ennakkoperintärekisteriin merkityn rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen työnantajan tulee itse ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja heille maksetuista palkoista tulorekisteriin. Jos rajoitetusti verovelvollista työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänen edustajansa tulee ilmoittaa tiedot tulorekisteriin. Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa tai edustaja ei ilmoita tietoja, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta. Työvoimaa vuokraavan yrityksen verotukseen liittyviä velvoitteita Suomessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus. Tietojen ilmoittamista tulorekisteriin käsitellään tarkemmin sivustolla Tulorekisteri. 5 Rekisteröityminen vakuutusmaksuverovelvolliseksi Suomessa toimivan vakuutusyhtiön on suoritettava vakuutussopimuksen nojalla kannettavasta vakuutusmaksusta veroa silloin, kun vakuutettuna on Suomessa oleva omaisuus taikka täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Tietyissä tilanteissa vakuutusmaksuverovelvollisia ovat vakuutuksenottajat. Vakuutusmaksuverovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vakuutusmaksuverotus Suomessa. 6 Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin Yritys, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, voidaan merkitä yrityksen hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, suorituksen maksajan on toimitettava yritykselle maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta ennakonpidätys tai lähdevero (ks. luku 8). Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin silloin, kun sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka. Se voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin myös silloin, kun yrityksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. (ennakkoperintälaki 25 §:n 3 momentti.) Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö merkitään ennakkoperintärekisteriin samoin edellytyksin kuin suomalainen yritys. Lisätietoa on asiakasohjeessa Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen. Tieto yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin on julkinen. Työkorvauksen maksajan tulee tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän internetsivuilla. Kun Suomessa tuloverovelvollinen yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin, se vastaa itse tuloverojensa maksamisesta. Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin ei kuitenkaan itsessään aiheuta yhtiölle tuloverovelvollisuutta Suomessa. Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutusta yritystoimintaan käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan. Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, joka laiminlyö ilmoittamis- ja maksuvelvollisuutensa (ennakkoperintälaki 26 §:n 2 momentti). Yritys voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä, jos yritys ei ole antanut veroilmoituksia arvonlisäverosta tai työnantajasuorituksista tai tuloverotuksen veroilmoitusta taikka yritys on jättänyt arvonlisäveron, tuloveron tai ennakkoveron maksamatta. Jos ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle lähetetään selvityspyyntökirje, joka koskee yrityksen toimintaa Suomessa, yrityksen tulee antaa Verohallinnolle pyydetty vastaus. Jos yritys ei anna vastausta, se voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä. Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä myös sillä perusteella, että yritystä johtavalla henkilöllä tai hänen johtamallaan toisella yrityksellä on vastaavia laiminlyöntejä. Jos yrityksen toiminta loppuu Suomessa, yrityksen tulee antaa tieto yritystoiminnan päättymisestä Y-lomakkeella. Tällöin Verohallinto poistaa yrityksen ennakkoperintärekisteristä (ennakkoperintälaki 26 §:n 1 momentti). 7 Ennakkovero Suomessa verovelvolliset yritykset maksavat yleensä verotettavasta tuloksestaan ennakkoveroa. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon verovuoden verotettavan tulon määrästä. Jos arvio verotettavan tulon määrästä muuttuu, yritys voi hakea muutosta ennakkoveron määrään. Jos ennakkoverot eivät riitä kattamaan yrityksen lopullisen tuloveron määrää, yritys joutuu maksamaan jäännösveroa ja sen lisäksi huojennettua viivästyskorkoa. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja ilmoittaa arvion liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituksella Y3 (YTJ) ja elinkeinoyhtymä perustamisilmoituksella Y2 (YTJ). Muutoksista ilmoitetaan OmaVerossa (Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus 5010). Yhteisö voi hakea ennakkoveron määräämistä tai sen muutosta OmaVerossa (Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos 5017). Lue lisää ennakkoveron hakemisesta ja maksamisesta asiakasohjeesta Ennakkovero – yritysasiakkaat. 8 Ulkomaiselle yritykselle maksettavasta työkorvauksesta perittävä lähdevero Ulkomaiselle rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta on perittävä lähdevero, kun työ on tehty Suomessa. Työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettu korvaus. Työkorvauksen maksaja on velvollinen perimään lähdeveron. Rajoitetusti verovelvollinen työkorvauksen maksaja on kuitenkin velvollinen perimään lähdeveron vain, jos sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka, vaikka työ olisi tehty Suomessa. Työkorvaukseen liittyvään laskuun voi sisältyä myös tavaramyyntiä. Työkorvauksen osuus voidaan osoittaa merkitsemällä se erikseen laskulle tai sen liitteeseen taikka laskuttamalla tavara ja työkorvaus eri laskuilla. Työkorvauksen osuudesta on perittävä lähdevero työkorvauksen määrästä riippumatta. Jos työkorvauksen osuus ei ilmene laskusta tai sen liitteistä, lähdevero on perittävä suorituksen koko määrästä. Työkorvauksen maksajan ei tarvitse kuitenkaan periä lähdeveroa, jos: ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 % tai ulkomainen yritys esittää muun selvityksen, joka estää veron perimisen. Muulla selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka osoittaa, että kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksiä ei ole. Jos työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, maksaja voi jättää lähdeveron perimättä vain silloin, jos korvauksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai saaja esittää 0-%:n lähdeverokortin (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 10 f §:n 2 momentti). Sama koskee näille aloille vuokrattua työvoimaa. Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys. Lähdevero on 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 7 §). Jos työkorvaus maksetaan ulkomaiselle yleisesti verovelvolliselle yhteisölle, jota ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan tulee toimittaa maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen määrä on tällöin 13 %. Ulkomainen liikkeen- ja ammatinharjoittaja hakee lähdeverokorttia lomakkeella 5057, Hakemus rajoitetusti verovelvollisen lähdeverokortista, ennakkoverosta tai verokortista. Hakemukseen tulee liittää lomake 6205, Selvitys ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan toiminnasta Suomessa. Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yhteisö hakee lähdeverokorttia lomakkeella 6202, Ulkomaisen yrityksen lähdeverokorttihakemus. Hakemukseen on liitettävä ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös sekä kopio toimeksiantosopimuksesta. Lisätietoa lähdeverokortin hakemisesta ja liikaa perityn lähdeveron palauttamisesta on asiakasohjeessa Työkorvauksen lähdeverotus. 9 Veroilmoituksen antaminen 9.1 Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys on velvollinen suorittamaan veroa Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista. Jos yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka, yritys on verovelvollinen kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta. Yhteisön on annettava veroilmoitus 6U sähköisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Jos ulkomainen yhteisö katsoo, että sille ei muodostu Suomeen tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa, yhteisön on annettava veroilmoituksen lisäksi selvitys Suomessa harjoitetusta toiminnasta liitteellä
2. Lisätietoja yhteisön veroilmoituksen ja selvityksen antamisesta on asiakasohjeessa Ulkomaisen yrityksen tuloverotus Suomessa. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön on annettava veroilmoitus viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Lisätietoa liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön veroilmoituksen antamisesta on asiakasohjeissa Liikkeen- tai ammatinharjoittajan verotus ja Veroilmoitus - avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloveroilmoituksen antamista käsitellään Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa. Lisätietoa ilmoittamisvelvollisuudesta on Verohallinnon päätöksissä: Verohallinnon päätös veroilmoituksen ja kiinteistötietojen ilmoituksen antamisesta Verohallinnon päätös veroilmoituksessa annettavista tiedoista 9.2 Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö on verovelvollinen Suomessa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta. Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön on annettava veroilmoitus 6B sähköisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päätymiskuukauden lopusta. Veroilmoituksen antamista käsitellään tarkemmin asiakasohjeessa Osakeyhtiön ja osuuskunnan veroilmoitus. 10 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Yrityksen on ilmoitettava muutosilmoituksella Verohallinnolle, jos yrityksen toiminta Suomessa muuttuu olennaisesti siitä, mitä rekisteröinnin yhteydessä on ilmoitettu ja muutos saattaa vaikuttaa arvonlisävero- tai tuloverovelvoitteisiin Suomessa. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi Suomessa harjoitetun toiminnan jatkuminen oletettua pidempään, uusi urakkasopimus, uudenlainen liiketoiminta, oleskelun jatkuminen Suomessa odotettua pidempään tai yhteisön muuttuminen tosiasiallisen johtopaikan perusteella yleisesti verovelvolliseksi. Muuttuneet tiedot annetaan muutosilmoituksella Y4, Y5 tai Y
3. Jos ulkomaisen yrityksen rekisteritietoihin tulee muutos, yrityksen täytyy ilmoittaa muutoksesta lomakkeella Y4, Y5 tai Y
4. Ilmoitettavia muutoksia voi tapahtua esimerkiksi yrityksen nimi- tai yhteystiedoissa, toiminnan jatkumisessa, palkanmaksussa ja arvonlisäverovelvollisuudessa. Kun yritys lopettaa toiminnan Suomessa, lopettamisesta ilmoitetaan samoilla lomakkeilla, joita käytetään muutostilanteissa. Yrityksen on annettava veroilmoitukset siihen saakka, kunnes Verohallinto on poistanut yrityksen rekistereistä. Pelkkä lopettamisilmoituksen tekeminen ei siis vielä poista ilmoittamisvelvollisuutta. Ulkomaisen yrityksen on aina annettava viimeiseltä toimintavuodelta myös tuloveroilmoitus. Lopettamisen yhteydessä yrityksen on tarkistettava viimeisen toimintavuoden ennakkoverojen määrä. Yrityksen on ilmoitettava uudet osoite- ja pankkitilitiedot mahdollisten veronpalautusten maksamista varten. Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön on lisäksi ilmoitettava muutoksesta silloin, kun sen tosiasiallinen johtopaikka lakkaa sijaitsemasta Suomessa. Yhteisö ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan päättymisen jälkeen. Jos yhteisö jatkaa toimintaansa Suomessa ja sille muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, se on Suomessa verovelvollinen tähän kiinteään toimipaikkaan kuuluvista tuloista. Jos Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan toiseen valtioon, varojen maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla luetaan yhteisön veronalaiseksi tuloksi, lukuun ottamatta niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Vastaavasti jos kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään toiseen valtioon tai ulkomainen yhteisö siirtää Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta varoja toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaansa siten, että Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin, luetaan varojen maastapoistumisarvo vähennettynä verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla kiinteän toimipaikan veronalaiseksi tuloksi (laki elinkeinotulon verottamisesta 51 e §:n 1 momentti). Maastapoistumisverotusta ja siihen liittyvää maksunlykkäystä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Maastapoistumisverotus. johtava veroasiantuntija Sami Varonen veroasiantuntija Sami Peltonen Sivu on viimeksi päivitetty 6.5.2026