← Suomi

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys - vero.fi /> Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys Syventä

§ mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jaksottamisen EVL 22 §:n 1 momentin pääsäännöstä poikkeavalla tavalla.

§:n mukaan liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot, lukuun ottamatta pysyvään käyttöön tarkoitetun rakennuksen tai rakennelman taikka rakennuksen tai rakennelman osan hankintamenoja, ovat sen verovuoden kulua, jonka aikana niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt, kuitenkin niin, että verovelvollisen vaatiessa nämä menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina.

§:n perusteella verovelvollinen voi siten halutessaan vähentää suoriteperusteen mukaan verovuoden kuluksi kohdistuvat menot usean verovuoden aikana poistoina sen sijaan, että menot vähennettäisiin kokonaisuudessaan kyseisen verovuoden kuluna. Koska kunkin verovuoden yhdistelmävähennyksen laskentaperusteessa otetaan huomioon ne menot, jotka suoriteperusteen mukaan kohdistuvat kyseiselle verovuodelle, menojen jaksottamista koskeva valinta ei vaikuta yhdistelmävähennyksen laskentaperusteeseen. Yhdistelmävähennyksen perusteessa otetaan siten verovuonna huomioon myös sellaiset suoriteperusteen mukaan verovuoden kuluksi kohdistuvat menot, jotka vähennetään verotuksessa

§:n perusteella vasta myöhemmin. Esimerkki 24: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa kalenterivuoden 2023 aikana ja suorittaa tähän liittyen työntekijöilleen palkkoja 150 000 euroa. Suoriteperusteen mukaan kyseiset palkat ovat kokonaisuudessaan verovuoden 2023 kulua.

§:n perusteella A Oy kuitenkin vähentää palkkamenot verovuosien 2023-2025 verotuksessa yhtä suurina vuotuisina poistoina. Verovuoden 2023 verotuksessa A Oy vähentää siten poistona palkkamenoista 50 000 euroa. Tästä huolimatta yleisen lisävähennyksen laskentaperuste verovuonna 2023 on 150 000 euroa. Siten A Oy voi verovuonna 2023 tehdä 75 000 euron yleisen lisävähennyksen (0,5 x 150 000 euroa). Verovuosina 2024 ja 2025 A Oy ei saa tehdä vuoden 2023 palkkamenojen perusteella yleistä lisävähennystä, vaikka A Oy olisi jättänyt verovuonna 2023 yleisen lisävähennyksen tekemättä tai olisi tehnyt sen vain osittain. Jos verovelvollinen harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa hankemuodossa, lisävähennysten tekemistä ei estä se, että hanke on aloitettu jo ennen lain soveltamisen alkamista. Vähennysten tekemistä ei estä myöskään se, että kyseessä on muussa kuin hankkeen muodossa toteutettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuus, joka on aloitettu jo ennen lain soveltamisen alkamista. Yleisen lisävähennyksen perusteeseen voidaan lukea kuitenkin ainoastaan ne menot, jotka kohdistuvat verovelvollisesta riippuen suorite- tai maksuperusteen nojalla lain soveltamisajalle eli aikaisintaan verovuodelle

  1. Esimerkki 25: A Oy harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa hankkeen muodossa. Yhtiö on aloittanut hankkeen kesäkuussa 2021 ja hanke jatkuu edelleen yhtiön verovuoden 2023 muodostavalla tilikaudella. Hankkeen menot, jotka kohdistuvat suoriteperusteen mukaan verovuodelle 2023, voidaan lukea yleisen lisävähennyksen perusteeseen verovuonna 2023, kun ne täyttävät lain muut edellytykset. Hankkeeseen liittyviä menoja, jotka kohdistuvat suoriteperusteen mukaan verovuosille 2021 ja 2022 ei voida lukea miltään osin yleisen lisävähennyksen perusteeseen. 5 Lisävähennysten määrä Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia verovuoden kuluksi kohdistuvista ja lain edellytykset täyttävistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärä verovuonna on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 prosenttia kaikkien lain edellytykset täyttävien palkka- ja ostopalvelumenojen tosiasiallisen lisääntymisen määrästä, jolla tarkoitetaan näiden menojen verovuoden kuluksi kohdistuvan määrän ja edellisen verovuoden kuluksi kohdistuvan määrän välistä erotusta. Ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää. 5.1 Yleisen lisävähennyksen määrä Lain 4 §:n 1 momentin perusteella yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia lisävähennykseen oikeuttavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluiden menojen yhteismäärästä. Yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa (lain 4 §:n 2 momentti). Yleistä lisävähennystä ei voi tehdä, jos verovuonna vähennettävä määrä on alle 5 000 euroa (lain 4 §:n 3 momentti). Esimerkki 26: A Oy:llä on verovuonna 2023 yleisen lisävähennyksen perusteeseen luettavia palkkamenoja yhteensä 10 000 euroa. Koska yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia lisävähennyksen perusteeseen luettavista menoista eristä, yleisen lisävähennyksen määräksi muodostuu 5 000 euroa (0,5 x 10 000 euroa). Siten laissa säädetty yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärä täyttyy, ja A Oy voi verovuonna 2023 tehdä 5 000 euron yleisen lisävähennyksen. Jos yleisen lisävähennyksen perusteeseen luettavien menojen määrä olisi ollut 9 999 euroa, A Oy ei olisi voinut tehdä yleistä lisävähennystä, koska vähennettävä määrä olisi ollut alle 5 000 euroa. Esimerkki 27: A Oy:llä on verovuonna 2023 yleisen lisävähennyksen perusteeseen luettavia palkka- ja ostopalvelumenoja yhteensä 1 200 000 euroa. Koska yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia lisävähennyksen perusteeseen luettavista menoista, yleisen lisävähennyksen määräksi muodostuisi 600 000 euroa (0,5 x 1 200 000 euroa). Koska yleisen lisävähennyksen määrä voi verovuonna olla enintään 500 000 euroa, A Oy voi tehdä menojen perusteella enintään 500 000 euron yleisen lisävähennyksen. Yleisen lisävähennyksen perusteeseen ei lueta sellaisia ostopalvelumenoja, joiden perusteella verovelvollinen on tehnyt vuoden 2021–2027 lain mukaisen yhteistyövähennyksen (ks. tarkemmin luku 6.2) Yleisen lisävähennyksen perusteeseen ei lueta myöskään lain 6 §:n 1 momentista johtuen menoja, joihin verovelvollinen on saanut suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea (ks. tarkemmin luku 6.1). Yleisen lisävähennyksen vähimmäis- ja enimmäismäärä ovat verovelvollis- ja verovuosikohtaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että lisävähennyksen vähimmäis- ja enimmäismäärän täyttymistä tarkastellaan verovelvolliskohtaisesti jokaisen verovuoden osalta erikseen. Tämän vuoksi yleisen lisävähennyksen vähimmäisrajaa laskettaessa ei ole merkitystä esimerkiksi sillä, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitetaan useammassa eri hankkeessa tai muutoin useammassa erikseen seurattavassa kokonaisuudessa. Esimerkki 28: A Oy:llä on verovuonna 2023 yleisen lisävähennyksen perusteeseen luettavia menoja 5 000 euroa hankkeesta A, 4 000 euroa hankkeesta B ja 1 500 euroa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuudesta C. Yhdistelmävähennyksen määrää laskettaessa kaikki vähennyksen perusteeseen luettavat menot lasketaan yhteen, jolloin yleisen lisävähennyksen määräksi muodostuu 5 250 euroa (0,5 x (5 000 euroa + 4 000 euroa + 1 500 euroa)). Verovelvollinen voi tehdä verovuonna yleisen lisävähennyksen, koska yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärä ylittyy. Yleisen lisävähennyksen verovelvollis- ja verovuosikohtaisuus voi johtaa siihen, että verovelvollinen ei voi välttämättä tehdä lisävähennystä, vaikka samaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuuteen liittyvien menojen määrä olisi yhteensä vähintään 10 000 euroa, jos menot jakautuvat eri verovuosille. Esimerkki 29: A Oy:llä on erääseen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen liittyviä ostopalvelumenoja yhteensä 14 000 euroa. A Oy:llä ei ole muuta lain edellytykset täyttävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa kuin mainittu hanke. Hankkeen menoista 3 000 euroa kohdistuu verovuodelle 2023 ja 11 000 euroa verovuodelle
  2. Koska yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärä on verovuosikohtainen, A Oy voi tehdä lisävähennyksen vain verovuonna 2024 kyseiselle verovuodelle kohdistuvien 11 000 euron menojen perusteella, vaikka kaikki ostopalvelumenot liittyvät samaan hankkeeseen, koska verovuodelle 2023 kohdistuvien menojen perusteella laskettava yleisen lisävähennyksen määrä (0,5 x 3 000 euroa = 1 500 euroa) ei ylitä yleisen lisävähennyksen verovuosikohtaista vähimmäismäärää. Yleisen lisävähennyksen määrä verovuonna 2024 on 5 500 euroa (0,5 x 11 000 euroa). Esimerkki 30: A Oy ja B Oy kuuluvat samaan konserniin. Molemmat yhtiöt harjoittavat samankaltaista liiketoimintaa, johon liittyvän innovaation kehittämiseksi yhtiöt ovat aloittaneet yhteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen. Yhtiöillä ei ole muuta lain edellytykset täyttävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Verovuonna 2023 A Oy:llä on hankkeeseen liittyviä yleisen lisävähennyksen perusteeseen luettavia menoja 6 000 euroa ja B Oy:llä 7 000 euroa. Koska lisävähennyksen vähimmäismäärä on verovelvolliskohtainen, kumpikaan yhtiö ei voi tehdä verovuonna 2023 yleistä lisävähennystä, vaikka menot liittyvät samaan hankkeeseen, ja niiden yhteismäärä ylittää 10 000 euroa. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtaisuuden vuoksi lisävähennyksen vähimmäismäärän täyttymistä tarkasteltaessa otetaan huomioon sekä elinkeinotoiminnan että maatalouden tulolähteissä tehtävän lisävähennyksen yhteismäärä. Siten jos tulolähteiden lisävähennyksen perusteeseen luettavat kulut ovat yhteensä vähintään 10 000 euroa, verovelvollinen voi tehdä yleisen lisävähennyksen. Kussakin tulolähteessä tehtävän lisävähennyksen määrä lasketaan kyseiseen tulolähteeseen kohdistuvien kulujen suhteellisen määrän perusteella. Esimerkki 31: A Oy:llä on verovuonna 2023 yleisen lisävähennyksen perusteeseen luettavia menoja yhteensä 15 000 euroa. Näistä maatalouden tulolähteen kuluiksi kohdistuu yhteensä 8 000 euroa ja elinkeinotoiminnan tulolähteen kuluiksi yhteensä 7 000 euroa. Koska yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärän täyttymistä tarkasteltaessa huomioon otetaan molemmissa tulolähteissä tehtävän lisävähennyksen yhteismäärä, A Oy saa tehdä verovuonna 2023 yleisen lisävähennyksen. Lisävähennyksestä 4 000 euroa tehdään maatalouden tulolähteessä (0,5 x 8 000 euroa) ja 3 500 euroa elinkeinotoiminnan tulolähteessä (0,5 x 7 000 euroa). Yleistä lisävähennystä ei voi tehdä enimmäismäärän mukaisena sekä elinkeinotoiminnan että maatalouden tulolähteessä, vaan verovelvollinen voi tehdä verovuonna yhteensä enintään 500 000 euron yleisen lisävähennyksen. Tilanteessa, jossa verovelvollisella on molemmissa tulolähteissä lisävähennyksen perusteeseen luettavia kuluja, ja lisävähennyksen verovuosikohtainen enimmäismäärä ylittyy, verovelvollinen voi itse päättää, miten suuren osan tulolähteen lisävähennyksen perusteeseen luettavista kuluista verovelvollinen ottaa kyseisessä tulolähteessä yleistä lisävähennystä tehdessään huomioon. Esimerkki 32: A Oy:llä on verovuonna 2023 yleisen lisävähennyksen perusteeseen luettavia menoja yhteensä 1 200 000 euroa. Näistä maatalouden tulolähteen kuluksi kohdistuu yhteensä 1 100 000 euroa ja elinkeinotoiminnan tulolähteen kuluksi yhteensä 100 000 euroa. Koska tulolähteiden yleisen lisävähennyksen yhteismäärä saa verovuonna olla yhteensä enintään 500 000 euroa, A Oy voi tehdä enintään 500 000 euron lisävähennyksen. A Oy voisi ilman yleisen lisävähennyksen enimmäismäärää koskevaa rajoitusta tehdä elinkeinotoiminnan tulolähteessä 50 000 euron yleisen lisävähennyksen (0,5 x 100 000 euroa) ja maatalouden tulolähteessä 550 000 euron (0,5 x 1 100 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. A Oy:n tulee kuitenkin huomioida yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen enimmäismäärä. Yhtiö päättää tehdä elinkeinotoiminnan tulolähteessä 30 000 euron ja maatalouden tulolähteessä 470 000 euron yleisen lisävähennyksen. Jos A Oy päättäisi tehdä elinkeinotoiminnan tulolähteessä 50 000 euron lisävähennyksen, yhtiö voisi tehdä maatalouden tulolähteessä enintään 450 000 euron lisävähennyksen (500 000 euroa – 50 000 euroa). Yleisen lisävähennyksen enimmäis- ja vähimmäismääriä sovelletaan samalla tavoin riippumatta verovelvollisen verovuoden muodostavan tilikauden tai tilikausien pituudesta. Siten vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat 5 000 euroa ja 500 000 euroa, vaikka verovelvollisen tilikausi olisi lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta. 5.2 Ylimääräisen lisävähennyksen määrä Lain 3 §:n 4 momentin mukaan ylimääräinen lisävähennys lasketaan kaikkien lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen palkkojen ja ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluiden menojen yhteismäärän tosiasiallisen lisääntymisen perusteella. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 prosenttia 3 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluiden menojen tosiasiallisen lisäyksen määrästä. Ylimääräisen lisävähennyksen perusteena olevasta menojen tosiallisesta lisääntymisestä on kyse, jos verovelvollisen kaikki yhdistelmävähennyksen perusteeksi hyväksyttävät menot verovuonna ovat suuremmat kuin vastaavat menot edellisenä verovuonna. Siten jos verovelvollisen kaikkien yhdistelmävähennyksen perusteeseen hyväksyttävien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen määrä on lisääntynyt edelliseen verovuoteen nähden, verovelvollinen saa tehdä ylimääräisen lisävähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuoden 2024 verotuksessa. Kun arvioidaan, onko tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrä lisääntynyt edelliseen verovuoteen nähden, vertailukohtana käytetään edellisen verovuoden kaikkien sellaisten menojen määrää, jotka olisi edellisenä vuonna voitu lukea yleisen lisävähennyksen perusteeseen. Tähän määrään verrataan sitä kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluiden yhteismäärää, joka voitaisiin verovuonna lukea yleisen lisävähennyksen perusteeseen. Vertailussa käytettävien lukujen laskemiseen ei vaikuta se, onko verovelvollinen vaatinut verovuonna tai edellisenä verovuonna yleistä tai ylimääräistä lisävähennystä. Vertailussa käytettävien lukujen laskemiseen ei vaikuta myöskään se, onko esimerkiksi yleisen lisävähennyksen enimmäismäärää koskeva säännös mahdollisesti rajoittanut yleisen lisävähennyksen määrää verovuonna tai edellisenä verovuonna. Ylimääräisen lisävähennyksen perustetta laskettaessa vertailtaviin määriin sisällytetään myös sellaiset ostopalvelumenot, joiden perusteella verovelvollinen on tehnyt tai olisi voinut tehdä yleisen lisävähennyksen sijaan vuoden 2021–2027 lain mukaisen yhteistyövähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen perusteessa huomioitavia menoja laskettaessa ei kuitenkaan huomioida lain 6 §:n 1 momentista johtuen menoja, joihin verovelvollinen on saanut suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea (ks. tarkemmin luku 6.1). Jos verovelvollinen vasta aloittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa siten, että sillä ei ole edellisenä vuonna ollut lainkaan menoja, joiden perusteella yhdistelmävähennystä olisi voitu vaatia, on ylimääräisen lisävähennyksen perustetta laskettaessa vertailuarvona käytettävä edellisen verovuoden hyväksyttävien tutkimus- ja kehittämismenojen määrä nolla euroa. Esimerkki 33: A Oy:n yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrä on verovuonna 2024 yhteensä 50 000 euroa. A Oy:llä on ollut verovuonna 2023 vastaavia menoja 20 000 euroa, joiden perusteella A Oy on tehnyt 10 000 euron yleisen lisävähennyksen. Kun selvitetään, ovatko A Oy:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenot lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, verovuoden 2024 kaikkien näiden tutkimus- ja kehittämismenojen määrää (50 000 euroa) verrataan edellisen verovuoden vastaavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrään (20 000 euroa). Koska menot ovat lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, A Oy voi tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 13 500 euroa (0,45 x 30 000 euroa). Ylimääräisen lisävähennyksen lisäksi A Oy saa tehdä verovuonna 2024 yleisen lisävähennyksen. Yleisen lisävähennyksen määrä on 25 000 euroa (0,5 x 50 000 euroa). Esimerkki 34: A Oy:n yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrä on verovuonna 2024 yhteensä 1 200 000 euroa. A Oy:llä on ollut verovuonna 2023 vastaavia menoja 1 100 000 euroa. A Oy on tehnyt verovuonna 2023 enimmäismäärän mukaisen 500 000 euron yleisen lisävähennyksen. Kun selvitetään, ovatko A Oy:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot lain tarkoittamalla tavalla lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, verovuoden 2024 kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen määrää (1 200 000 euroa) verrataan edellisen verovuoden kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen määrään (1 100 000 euroa). Koska menot ovat lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, A Oy voi tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 000 euroa (0,45 x 100 000 euroa). Ylimääräisen lisävähennyksen lisäksi A Oy saa tehdä verovuonna 2024 yleisen lisävähennyksen. Yleisen lisävähennyksen määrä on 500 000 euroa, koska yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen enimmäismäärä rajoittaa vähennyksen tekemistä. Esimerkki 35: A Oy:n yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrä on verovuonna 2024 yhteensä 35 000 euroa. A Oy:llä on ollut vastaavia menoja 9 000 euroa verovuonna
  3. A Oy ei ole voinut tehdä verovuonna 2023 yleistä lisävähennystä, koska yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärä ei ole täyttynyt (0,5 x 9 000 euroa = 4 500 euroa). Kun selvitetään, ovatko A Oy:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot lain tarkoittamalla tavalla lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, verovuoden 2024 kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen määrää (35 000 euroa) verrataan edellisen verovuoden kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen (9 000 euroa). Koska menot ovat lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, A Oy voi tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 11 700 euroa (0,45 x (35 000 euroa - 9 000 euroa)). Ylimääräisen lisävähennyksen lisäksi A Oy saa tehdä verovuonna 2024 yleisen lisävähennyksen. Yleisen lisävähennyksen määrä on 17 500 euroa (0,5 x 35 000 euroa). Ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa (lain 5 §:n 2 momentti). Ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä on verovelvollis- ja verovuosikohtainen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos verovelvollinen harjoittaa sekä elinkeinotoimintaa että maataloutta, ylimääräistä lisävähennystä ei voi tehdä täysimääräisenä sekä elinkeinotoiminnan että maatalouden tulolähteessä, vaan verovelvollinen voi tehdä verovuonna yhteensä enintään 500 000 euron lisävähennyksen. Tilanteessa, jossa verovelvollisella on molemmissa tulolähteissä lisävähennyksen perusteeseen luettavia kuluja, ja lisävähennyksen verovuosikohtainen enimmäismäärä ylittyy, verovelvollinen voi itse päättää, miten suuren osan tulolähteen lisävähennyksen perusteeseen luettavista kuluista verovelvollinen ottaa kyseisessä tulolähteessä lisävähennystä tehdessään huomioon. (ks. tältä osin yleisen lisävähennyksen verovelvollis- ja verovuosikohtaisuutta koskevat esimerkit, luku 5.1). Ylimääräiselle lisävähennykselle ei ole alarajaa. Esimerkki 36: B Ky:n yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrä on verovuonna 2024 yhteensä 9 000 euroa. B Ky:llä ei ole ollut vastaavia menoja verovuonna
  4. Kun selvitetään, ovatko B Ky:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot lain tarkoittamalla tavalla lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, verovuoden 2024 kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen määrää (9 000 euroa) verrataan edellisen verovuoden kaikkien tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen määrään (0 euroa). Koska menot ovat lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, B Ky voi tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 4 050 euroa (0,45 x 9 000 euroa). Ylimääräisen lisävähennyksen lisäksi B Ky ei voi tehdä verovuonna 2024 yleistä lisävähennystä, koska yleisen lisävähennyksen 5 000 euron vähimmäismäärä ei ylity (0,5 x 9 000 euroa = 4 500 euroa). Ylimääräisen lisävähennyksen määrä lasketaan samalla tavoin riippumatta verovelvollisen verovuoden tai sitä edeltävän verovuoden muodostaman tilikauden tai tilikausien pituudesta. Siten ylimääräisen lisävähennyksen määrää laskettaessa verrataan verovuoden laissa tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrää edellisen verovuoden vastaavaan määrään, vaikka verovelvollisen tilikausi olisi pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta. 6 Lisävähennysten määrä erityistilanteissa Tietyt yritysjärjestelyt sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan saatu julkinen tuki voivat vaikuttaa sekä yleisen että ylimääräisen lisävähennyksen määrään. Yleistä lisävähennystä ei voi tehdä sellaisista ostopalvelumenoista, jotka ovat väliaikaisen tutkimusyhteistyövähennyksen perusteena. 6.1 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan saatu julkinen tuki Verovelvollisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen saama julkinen tuki voi vaikuttaa yhdistelmävähennyksen määrään. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan lisävähennyksiä ei saa tehdä siltä osin kuin verovelvollinen on saanut suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea lisävähennysten perusteeksi muutoin hyväksyttäviin menoihin. Tämän vuoksi yhdistelmävähennyksen voi tehdä vain sellaisten kulujen perusteella, joihin ei katsota kohdistuvan julkista tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan suoraa valtiontukea tai mitä tahansa muuta julkisen sektorin tukea. Säännöksessä tarkoitettua julkista tukea voivat myöntää esimerkiksi Business Finland ja ELY-keskukset. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan saatua lainarahoitusta ei kuitenkaan pidetä lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuna menojen kattamiseksi saatuna suorana valtiontukena tai muuna julkisena tukena. Lisävähennysten määrää laskettaessa lisävähennysten perusteesta vähennetään ensin ne kulut, joihin katsotaan kohdistuvan julkista tukea. Tämän jälkeen jäljelle jäävien kulujen perusteella lasketaan lisävähennysten suuruus. Ylimääräisen lisävähennyksen määrää laskettaessa julkisen tuen vaikutus huomioidaan sekä verovuoden että edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennyksen perusteeseen hyväksyttävien menojen määrää laskettaessa. Esimerkki 37: A Oy on verovuosina 2023–2024 toteuttanut lain edellytykset täyttävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen, jonka kustannukset muodostuvat yksinomaan palkkamenoista, joihin yhtiö on saanut julkista tukea. Yhtiöllä ei ole ollut muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hankkeeseen kohdistuvat verovuoden 2023 palkkamenot ovat 150 000 euroa ja verovuoden 2024 palkkamenot 200 000 euroa. Julkisen tuen määrä on 30 prosenttia hankkeeseen kohdistuvista palkkamenoista eli 45 000 euroa verovuonna 2023 ja 60 000 euroa verovuonna
  5. A Oy:n yleisen lisävähennyksen perusteeksi voidaan lukea verovuonna 2023 105 000 euron (150 000 euroa - 45 000 euroa) palkkamenot, joiden perusteella A Oy voi tehdä enintään 52 500 euron (0,5 x 105 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. Vastaavasti verovuonna 2024 A Oy voi tehdä enintään 70 000 euron yleisen lisävähennyksen (0,5 x (200 000 euroa - 60 000 euroa)). A Oy:n verovuoden 2024 ylimääräisen lisävähennyksen määrää laskettaessa verovuoden 2023 kaikkien yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien menojen määrä on 105 000 euroa (150 000 euroa - 45 000 euroa) ja verovuoden 2024 määrä 140 000 euroa (200 000 euroa - 60 000 euroa). Siten verovuoden ylimääräisen lisävähennyksen määrä voi olla enintään 15 750 euroa (0,45 x (140 000 euroa - 105 000 euroa)). Verovelvollinen voi saada tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen yleisluontoista julkista tukea, joka kohdistuu kaikkiin hankkeen kustannuksiin. Tällaisen tuen vaikutus yhdistelmävähennykseen riippuu saadun tuen määrästä sekä tuen kohteena olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen palkka- ja ostopalvelumenojen ja muiden menojen määrästä. Jos hankkeeseen saadun yleistuen määrä on pienempi kuin hankkeen muut kuin palkka- ja ostopalvelumenot, yleistuen katsotaan kohdistuvan kokonaisuudessaan muihin kuin palkka- ja ostopalvelumenoihin, jolloin tuki ei vaikuta lisävähennysten määrään. Jos yleistuen määrä on suurempi kuin muiden kulujen määrä, yleistuen katsotaan kohdistuvan muihin kuluihin niiden määrään asti, jolloin loppuosa tuesta kohdistuu palkka- ja ostopalvelumenoihin. Tällöin lisävähennysten perusteeseen voidaan lukea se osa palkka- ja ostopalvelumenoista, joka jää jäljelle tuen vähentämisen jälkeen. Jos yleistuki kattaa kaikki hankkeen kustannukset, yhdistelmävähennystä ei voi tehdä miltään osin. Esimerkki 38: A Oy on verovuonna 2023 harjoittanut hankkeen muodossa lain soveltamisalaan kuuluvaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyen yhtiöllä on sekä palkka- että ostopalvelumenoja. A Oy:llä ei ole ollut muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. A Oy:lle on myönnetty hankkeeseen julkista tukea, joka kohdistuu tukipäätöksen perusteella yleisesti kaikkiin hankkeen kustannuksiin. Tuen suuruus on 20 prosenttia hankkeen kaikista kustannuksista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 100 000 euroa, joten tuen määrä on 20 000 euroa. A Oy:n hankkeeseen kohdistuvien palkka- ja ostopalvelumenojen määrä on verovuonna 2023 yhteensä 70 000 euroa. Koska julkinen tuki on tukipäätöksen perusteella luonteeltaan yleistä, ja tuen määrä on pienempi kuin hankkeen muut kuin palkka- ja ostopalvelumenot, A Oy saa tehdä verovuonna 2023 palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella 35 000 euron (0,5 x 70 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. Esimerkki 39: Esimerkin 30 A Oy on myös verovuonna 2024 harjoittanut hankkeen muodossa omaan elinkeinotoimintaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyen yhtiöllä on sekä palkka- että ostopalvelumenoja. Yhtiöllä ei ole ollut muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yhtiölle on myönnetty myös tähän hankkeeseen julkista tukea, joka kohdistuu tukipäätöksen perusteella yleisesti kaikkiin hankkeen kustannuksiin. Tuen suuruus on 40 prosenttia hankkeen kaikista kustannuksista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 100 000 euroa, joten tuen määrä on 40 000 euroa. A Oy:n hankkeeseen kohdistuvien palkka- ja ostopalvelumenojen määrä on verovuonna 2024 yhteensä 80 000 euroa ja muiden kulujen määrä on 20 000 euroa. Koska julkinen tuki on tukipäätöksen perusteella luonteeltaan yleistä, tuen katsotaan kohdistuvan ensisijaisesti hankkeen muihin kuin palkka- ja ostopalvelumenoihin. Koska muiden kulujen määrä on kuitenkin pienempi kuin saadun tuen kokonaismäärä, yleistuki kohdistuu osittain myös palkka- ja ostopalvelumenoihin. Tämän vuoksi A Oy saa tehdä yleisen lisävähennyksen vain siltä osin kuin tuki ei kohdistu palkka- ja ostopalvelumenoihin. Siten yleisen lisävähennyksen määräksi muodostuu 30 000 euroa (0,5 x (80 000 euroa - (40 000 euroa - 20 000 euroa))). Koska A Oy:n verovuoden 2023 yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien palkka- ja ostopalvelumenojen määrä on ollut 70 000 euroa ja vastaavien menojen määrä verovuonna 2024 on ollut 60 000 euroa, kun julkisen tuen vaikutus on huomioitu, ei yhtiön yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien menojen määrä ole kasvanut verovuotta edeltävään vuoteen verrattuna. Siten A Oy ei voi tehdä ylimääräistä lisävähennystä verovuonna
  6. Verovelvolliselle myönnetyn julkisen tuen kohdentuminen eri tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoerille ilmenee yleensä tukea koskevasta päätöksestä. Siltä osin, kun tuki kohdistuu muihin kuin palkka- ja ostopalvelumenoihin, saatu tuki ei vaikuta yhdistelmävähennyksen perusteeseen. Esimerkki 40: A Oy on toteuttanut verovuonna 2023 tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen ja saa hankkeeseen liittyen julkista tukea. Yhtiöllä ei ole muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hankkeen kustannukset ovat seuraavat: Palkka- ja ostopalvelumenot (ilman sivukuluja) 30 000 euroaRaaka-ainemenot 12 000 euroaMuut menot 15 000 euroa Muihin menoihin ei sisälly laissa tarkoitettuja palkka- tai ostopalvelumenoja. 30 000 euron palkka- ja ostopalvelumenot ovat kaikilta osin laissa tarkoitettuja lisävähennyksen perusteeseen luettavia menoja. A Oy:lle myönnetään hankkeeseen liittyen laissa tarkoitettua julkista tukea seuraavasti: Palkka- ja ostopalvelumenot 50 prosenttia menoista 15 000 euroaRaaka-ainemenot 50 prosenttia menoista 6 000 euroaMuut menot 10 prosenttia menoista 1 500 euroa A Oy tekee verotuksessa yleisen lisävähennyksen toteuttamaansa hankkeeseen liittyen. Lisävähennyksen perusteeseen voidaan lukea ainoastaan laissa tarkoitettuja palkka- ja ostopalvelumenoja. Siten lisävähennyksen perusteeseen ei voida lukea hankkeen raaka-ainemenoja tai muita menoja eikä myöskään näihin menoihin saatu julkinen tuki vaikuta lisävähennyksen perusteeseen. A Oy saa tehdä yleisen lisävähennyksen niiden palkka- ja ostopalvelumenojen osalta, joihin ei ole saatu julkista tukea. Siten yhdistelmävähennyksen perusteeseen voidaan lukea 15 000 euron (30 000 euroa - 15 000 euroa) palkka- ja ostopalvelumenot. A Oy voi tehdä verovuonna 2023 näiden menojen perusteella 7 500 euron (0,5 x 15 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. Jos verovelvolliselle myönnetty julkinen tuki kohdistuu tukihakemuksen tai tukipäätöksen perusteella nimenomaisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- tai ostopalvelumenoihin, verovelvollinen voi tehdä yhdistelmävähennyksen vain siltä osin kuin tuki ei ole kattanut kuluja. Esimerkki 41: B Ky on verovuonna 2023 harjoittanut hankkeen muodossa elinkeinotoimintaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyen yhtiöllä on muun ohessa lain edellytykset täyttäviä palkkamenoja. B Ky:llä ei ole ollut muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. B Ky:lle on myönnetty hankkeeseen julkista tukea, joka kohdistuu tukipäätöksen perusteella nimenomaisesti hankkeen palkkamenoihin. Tuen määrä on 40 prosenttia sen perusteena olevista kustannuksista. B Ky:n hankkeeseen kohdistuvien palkkamenojen määrä on verovuonna 2023 yhteensä 60 000 euroa. Koska julkinen tuki kohdistuu tukipäätöksen perusteella nimenomaan palkkamenoihin, B Ky saa tehdä yleisen lisävähennyksen vain siltä osin kuin tuki ei ole kattanut menoja. Koska tuki on kattanut 40 prosenttia eli 24 000 euroa (0,4 x 60 000 euroa) palkkamenoista, B Ky saa verovuonna 2023 tehdä yleisen lisävähennyksen 36 000 euron palkkamenojen perusteella. Yleisen lisävähennyksen määräksi muodostuu siten 18 000 euroa (0,5 x 36 000 euroa). Jos yleisen lisävähennyksen peruste muodostuu julkisen tuen huomioon ottamisen jälkeen sellaiseksi, että yleisen lisävähennyksen 5 000 euron vähimmäismäärää koskeva edellytys ei täyty, verovelvollinen ei voi tehdä yleistä lisävähennystä miltään osin. Esimerkki 42: Esimerkin 32 B Ky:lle myönnetään verovuonna 2024 vastaavanlainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen palkkamenoihin kohdistuva julkinen tuki kuin verovuonna
  7. Verovuonna 2024 B Ky:n hankkeeseen kohdistuvien palkkamenojen määrä on yhteensä 15 000 euroa. Koska julkinen tuki kohdistuu tukipäätöksen perusteella nimenomaan palkkamenoihin, palkkamenot luetaan lisävähennyksen perusteeseen vain siltä osin kuin tuki ei kata kuluja. Koska tuki kattaa 40 prosenttia eli 6 000 euroa (0,4 x 15 000 euroa) palkkamenoista, B Ky:n yleisen lisävähennyksen perusteeksi muodostuisi 9 000 euroa. Koska yleisen lisävähennyksen määrä jäisi siten alle 5 000 euroon (0,5 x 9 000 euroa = 4 500 euroa), B Ky ei voi tehdä lainkaan yleistä lisävähennystä verovuonna
  8. 6.2 Lisävähennysten suhde verovuosien 2021–2027 tutkimusyhteistyövähennykseen Yleistä lisävähennystä ei saa lain 6 §:n 2 momentin mukaan tehdä ostettuja tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluita koskevien menojen perusteella siltä osin kuin samoihin menoihin on vaadittu lisävähennystä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027 annetun lain (1078/2020) perusteella. Siten verovelvollisen samana verovuonna tekemä tutkimusyhteistyövähennys voi vaikuttaa yleisen lisävähennyksen määrään. Jos sekä yleisen lisävähennyksen että tutkimusyhteistyövähennyksen tekemisen edellytykset täyttyvät, verovelvollinen voi itse valita, miltä osin verovelvollinen tekee menojen perusteella tutkimusyhteistyövähennyksen ja miltä osin yleisen lisävähennyksen. Käytännössä menot, jotka täyttävät tutkimusyhteistyövähennyksen lähtökohtaisesti tiukemmat edellytykset, täyttävät yleensä myös yhdistelmävähennyksen ostopalvelumenon määritelmän. Siten yhteistyövähennyksen perusteeksi hyväksyttävät menot voidaan lähtökohtaisesti lukea myös yleisen lisävähennyksen perusteeseen, mutta yleisen lisävähennyksen perusteeseen hyväksyttäviä ostopalvelumenoja ei välttämättä hyväksytä tutkimusyhteistyövähennyksen perusteeseen. Esimerkki 43: A Oy:llä on verovuonna 2023 tutkimusorganisaation alihankintalaskuihin perustuvia menoja 1 000 000 euroa. Menot täyttävät sekä yleisen lisävähennyksen että tutkimusyhteistyövähennyksen edellytykset. A Oy ei voi tehdä menojen perusteella sekä tutkimusyhteistyövähennystä että yhdistelmävähennystä, koska samat menot eivät voi olla molempien vähennysten perusteena. Sen sijaan A Oy voi esimerkiksi tehdä 333 333,33 euron menojen osalta 500 000 euron (1,5 x 333 333,33 euroa) tutkimusyhteistyövähennyksen verovuonna
  9. Siltä osin kuin menoja jää tämän jälkeen jäljelle, A Oy voi tehdä yleisen lisävähennyksen. Siten A Oy:llä on 666 666,67 euroa menoja, joiden perusteella se voi tehdä 333 333,33 euron (0,5 x 666 666,67) yleisen lisävähennyksen verovuonna
  10. Esimerkki 44: A Oy:llä on verovuonna 2024 tutkimusorganisaation alihankintalaskuihin perustuvia menoja 2 000 000 euroa. Menot täyttävät sekä tutkimusyhteistyövähennyksen että yhdistelmävähennyksen edellytykset. A Oy tekee menojen perusteella 500 000 euron (1,5 x 333 333,33 euroa) tutkimusyhteistyövähennyksen verovuonna
  11. Koska menoista on tämän jälkeen jäljellä vielä 1 666 666,67 euroa, A Oy voi tehdä näiden menojen perusteella yleisen lisävähennyksen. Vähennys voi verovuonna 2024 olla yleisen lisävähennyksen enimmäismäärän vuoksi korkeintaan 500 000 euroa. Tutkimusyhteistyövähennyksen tekeminen ei vaikuta ylimääräisen lisävähennyksen perusteen laskennassa käytettäviin verovuoden ja edellisen verovuoden kaikkien yhdistelmävähennyksen perusteeksi luettavien menojen määrään. Siten verovelvollisen ylimääräisen lisävähennyksen tekemisen kannalta ei ole merkitystä, tekeekö verovelvollinen molempien lakien mukaisten lisävähennysten tekemiseen oikeuttavien menojen perusteella tutkimusyhteistyövähennyksen vai yleisen lisävähennyksen. Esimerkki 45: A Oy harjoittaa omaan elinkeinotoimintaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. A Oy:llä on tähän toimintaan liittyen tutkimusorganisaation alihankintalaskuihin perustuvia menoja 120 000 euroa verovuonna
  12. Nämä menot täyttävät sekä tutkimusyhteistyövähennyksen että yhdistelmävähennyksen edellytykset ja yhtiö tekee näiden menojen perusteella 180 000 euron (1,5 x 120 000 euroa) tutkimusyhteistyövähennyksen. Yhtiöllä on verovuonna 2023 lisäksi tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyen 50 000 euroa sellaisia palkka- ja ostopalvelumenoja, jotka täyttävät ainoastaan yhdistelmävähennyksen edellytykset. Yhtiö tekee näiden menojen perusteella 25 000 euron (0,5 x 50 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. Verovuonna 2024 yhtiöllä on 150 000 euroa sellaisia menoja, jotka täyttävät sekä tutkimusyhteistyövähennyksen että yhdistelmävähennyksen edellytykset. Yhtiö tekee näiden menojen perusteella 225 000 euron (1,5 x 150 000 euroa) tutkimusyhteistyövähennyksen. Verovuonna 2024 yhtiöllä on lisäksi 40 000 euroa sellaisia palkka- ja ostopalvelumenoja, jotka oikeuttavat ainoastaan yhdistelmävähennyksen tekemiseen. Yhtiö tekee näiden menojen perusteella 20 000 euron (0,5 x 40 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. A Oy tekee verovuonna 2024 myös ylimääräisen lisävähennyksen. Sen määrää laskettaessa verovuoden 2023 kaikkien yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien palkka- ja ostopalvelumenojen määrä on yhteensä 170 000 euroa (120 000 euroa + 50 000 euroa) ja verovuonna 2024 yhteensä 190 000 euroa (150 000 euroa + 40 000 euroa). Siten yhtiön yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien menojen määrän on kasvanut edelliseen verovuoteen verrattuna 20 000 eurolla (190 000 euroa - 170 000 euroa). Yhtiö voi tehdä 9 000 euron (0,45 x 20 000 euroa) ylimääräisen lisävähennyksen verovuonna
  13. 6.3 Yritysjärjestelyjen vaikutus lisävähennysten määrään Sulautuminen, jakautuminen, liiketoimintasiirto ja liiketoimintakauppa voivat vaikuttaa lisävähennysten määrään yritysjärjestelyjen osapuolina olevien verovelvollisten verotuksessa. Sulautuva tai jakautuva yhtiö voi tehdä sulautumiseen tai jakautumiseen päättyvänä viimeisenä verovuotenaan yhdistelmävähennyksen sellaisten menojen osalta, jotka yhtiö voi EVL:n tai MVL:n perusteella vähentää omassa verotuksessaan. Vastaavasti liiketoimintasiirrossa siirtävä tai liiketoimintakaupassa myyvä yhtiö voi tehdä liiketoimintasiirrossa tai - kaupassa siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella yhdistelmävähennyksen niiden menojen osalta, jotka ovat liiketoimintasiirtoa tai liiketoimintakauppaa edeltävän ajan kuluja. Siltä osin kuin menon suorittamisvelvollisuus on syntynyt yritysjärjestelyn jälkeen, yhdistelmävähennys tehdään siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta vastaanottavan tai hankkivan yhtiön verotuksessa. Yritysjärjestelytilanteissa tulee ottaa huomioon muun ohessa myös yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärää koskeva edellytys. Esimerkki 46: B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy sulautuu B Oy:öön 30.6.
  14. A Oy on 1.2.2023 aloittanut tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke jatkuu sulautumisen jälkeen B Oy:ssä. Hanke päättyy 1.9.
  15. Hankkeen laissa tarkoitettujen palkkamenojen määrä on 12 000 euroa. Palkkamenoista 8 000 euroa kohdistuu 1.2.-30.6.2023 tehtyyn tutkimus- ja kehittämistoimintaan, minkä vuoksi meno vähennetään tältä osin A Oy:n verotuksessa. Loppuosa palkkamenoista eli 4 000 euroa vähennetään B Oy:n verotuksessa. Yhtiöillä ei ole verovuonna muita yhdistelmävähennykseen oikeuttavia menoja. Koska yhtiöitä käsitellään erillisinä verovelvollisina sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiin saakka, ja yleisen lisävähennyksen vähimmäismäärä on verovelvolliskohtainen, kumpikaan yhtiöistä ei voi tehdä hankkeen palkkamenojen perusteella yleistä lisävähennystä. Yritysjärjestelyt tulee huomioida myös laskettaessa ylimääräisen lisävähennyksen määrää. Sulautuva tai jakautuva yhtiö voi tehdä ylimääräisen lisävähennyksen sulautumiseen tai jakautumiseen päättyvältä verovuodeltaan, jos tämän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien menojen määrä on suurempi kuin edellisen verovuoden vastaava määrä. Sulautumisessa ja jakautumisessa vastaanottavalla yhtiöllä on oikeus ylimääräiseen lisävähennykseen ainoastaan niiden sulautumisessa tai jakautumisessa siirtyneeseen toimintaan liittyvien menojen perusteella, jotka on suoritettu sulautumisen tai jakautumisen jälkeen. Laskettaessa tällaisessa tilanteessa sitä, ovatko kaikki yhdistelmävähennyksen perusteena olevat menot lisääntyneet edelliseen verovuoteen nähden, otetaan huomioon sekä vastaanottavan yhtiön että sulautuvan tai sulautuvien taikka jakautuvan yhtiön vastaavat erät. Kombinaatiosulautumisessa vastaanottavan yhtiön ja sulautuvien yhtiöiden verovuoden yhdistelmävähennyksen perusteena olevien menojen yhteismäärää verrataan sulautuneiden yhtiöiden edellisen verovuoden vastaavien menojen yhteismäärään. Absorptiosulautumisessa sulautuneen yhtiön ja vastaanottavan yhtiön verovuoden menojen yhteismäärää verrataan näiden yhtiöiden yhteenlaskettuun edellisen verovuoden vastaavien menojen yhteismäärään. Jakautumisessa vastaanottavan yhtiön ja jakautumisessa sille siirtyneen jakautuneen yhtiön osan yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien verovuoden menojen yhteismäärää verrataan vastaanottavan yhtiön ja jakautuneen yhtiön kyseiselle vastaanottavalle yhtiölle siirtyneelle osalle kohdistuvien edellisen verovuoden vastaavien menojen yhteismäärään. Liiketoimintasiirto ja liiketoimintakauppa eivät ole yleisseuraantoja, joten näiden yhteydessä hankkiva yhtiö tekee vertailun ainoastaan hankkivan yhtiön edellisen verovuoden yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavien menojen yhteismäärään. Esimerkki 47: A Oy:n ja B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy ja B Oy sulautuvat kombinaatiosulautumisella 31.12.2023 perustettavaan uuteen C Oy:öön. A Oy:llä on ollut verovuonna 2023 laissa tarkoitettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon on liittynyt palkka- ja ostopalvelumenoja 80 000 euroa, B Oy on vastaavalla tavalla harjoittanut tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyen yhtiöllä on ollut verovuonna 2023 palkka- ja ostopalvelumenoja 60 000 euroa. Sulautumisen yhteydessä perustettava vastaanottava C Oy jatkaa sekä A Oy:n että B Oy:n harjoittamaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka lisäksi C Oy:ssä aloitetaan uusi lain edellytykset täyttävä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuus. C Oy:n kaikkeen edellä kuvattuun tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät palkka- ja ostopalvelumenot ovat verovuonna 2024 olleet 150 000 euroa. Laskettaessa ylimääräisen lisävähennyksen perustetta C Oy:n verotuksessa verrataan C Oy:n verovuoden 2024 tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen kokonaismäärää sulautuneiden A Oy:n ja B Oy:n vastaavien menojen verovuoden 2023 yhteismäärään. Koska tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenot ovat kasvaneet 10 000 eurolla (150 000 euroa - 140 000 euroa), voi C Oy tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen suuruus on 4 500 euroa (0,45 x 10 000 euroa). Esimerkki 48: A Oy:n ja B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy sulautuu olemassa olevaan B Oy:öön 31.12.
  16. A Oy on harjoittanut laissa tarkoitettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa verovuonna 2023 ja yhtiöllä on ollut tähän liittyen palkkamenoja 15 000 euroa. B Oy on myös harjoittanut laissa tarkoitettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa verovuonna
  17. B Oy:n laissa tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen määrä on verovuonna 2023 ollut 50 000 euroa. Vastaanottavan B Oy:n verovuoden 2024 laissa tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen yhteismäärä on ollut 100 000 euroa. Koska tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenot ovat kasvaneet 35 000 eurolla (100 000 euroa - 50 000 euroa - 15 000 euroa), voi B Oy tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen. Ylimääräisen lisävähennyksen suuruus on 15 750 euroa (0,45 x 35 000 euroa). Esimerkki 49: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. Yhtiö harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyviä palkkakuluja yhtiöllä on 50 000 euroa verovuonna
  18. A Oy myy 1.2.2024 B Oy:lle liiketoimintahaaransa, johon harjoitettu tutkimus- ja kehitystoiminta on liittynyt ja joka siirtyy osana myytyä liiketoimintahaaraa B Oy:lle. Myös B Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. A Oy:lle on muodostunut verovuonna 2024 myytyyn kokonaisuuteen liittyviä tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkakuluja ennen liiketoimintakauppaa 10 000 euroa. A Oy voi tehdä näiden menojen perusteella 5 000 euron yleisen lisävähennyksen verovuonna
  19. Samaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa jatketaan liiketoimintahaaran ostaneessa B Oy:ssä vuonna
  20. B Oy on harjoittanut myös muuta lain edellytykset täyttävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka palkka- ja ostopalvelumenot ovat olleet verovuonna 2023 yhteensä 50 000 euroa. B Oy:n yhteenlasketut tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenot verovuonna 2024 ovat 70 000 euroa. Nämä menot liittyvät B Oy:n jo aiemmin harjoittamaan omaan ja sille 1.2.2024 liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneeseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. B Oy voi tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen, jonka suuruus on 9 000 euroa (0,45 x (70 000 euroa - 50 000 euroa)). B Oy:n verovuoden 2024 ylimääräisen lisävähennyksen perustetta laskettaessa ei oteta huomioon A Oy:n verovuoden 2023 tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja eikä A Oy:lle verovuonna 2024 kohdistuvia menoja, jotka ovat liittyneet liiketoimintakaupan yhteydessä B Oy:lle siirtyneeseen kokonaisuuteen. Esimerkki 50: A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. Yhtiö harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyviä palkkakuluja yhtiöllä on verovuonna 2023 yhteensä 70 000 euroa. Yhtiö jakautuu 31.12.2023 uusiksi B Oy:ksi ja C Oy:ksi. A Oy:n verovuoden 2023 tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenoista 50 000 euroa syntyi siinä toiminnassa, joka siirtyi jakautumisessa B Oy:lle. Uusi B Oy jatkaa A Oy:ltä siirtynyttä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyvät menot verovuonna 2024 ovat 65 000 euroa. B Oy ei harjoita muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. B Oy:n verotuksessa ylimääräisen lisävähennyksen määrää laskettaessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen katsotaan kasvaneen 15 000 euroa (65 000 euroa - 50 000 euroa). B Oy voi tehdä verovuonna 2024 ylimääräisen lisävähennyksen, jonka suuruus on 6 750 euroa (0,45 x 15 000 euroa). A Oy:n verovuoden 2023 tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 20 000 euroa syntyi siinä toiminnassa, joka siirtyi jakautumisessa C Oy:lle. Uusi C Oy jatkaa A Oy:ltä siirtynyttä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon liittyvät menot verovuonna 2024 ovat 20 000 euroa. C Oy ei harjoita muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. C Oy ei voi tehdä verovuonna 2024 ylimääräistä lisävähennystä, koska yhdistelmävähennyksen menot eivät ole kasvaneet verovuoteen 2023 verrattuna. Sulautumisessa, jakautumisessa, liiketoimintasiirrossa tai liiketoimintakaupassa siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella vastaanottavan tai hankkivan yhtiön verotuksessa tehtävien lisävähennysten määrää rajoitetaan lain 7 §:ssä. Lain 7 §:n 1 momentin mukaan EVL 52 a §:ssä tarkoitetun sulautumisen yhteydessä vastaanottavan yhtiön verotuksessa vähennetään sulautumisessa siirtyneeseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvien palkkojen ja ostopalveluiden perusteella enintään 4 ja 5 §:n mukaiset määrät vähennettynä sulautuvan yhtiön verotuksessa verovuonna vähennetyillä määrillä. Lain 7 §:n 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään sulautumisesta, sovelletaan myös EVL 52 c §:ssä tarkoitetun jakautumisen ja EVL 52 d §:ssä tarkoitetun liiketoimintasiirron yhteydessä sekä hankkivan yhtiön verotuksessa liiketoiminnan hankinnan yhteydessä. Lain 7 §:n perusteella sulautumisen, jakautumisen, liiketoimintasiirron tai liiketoimintakaupan osapuolina olevien yhtiöiden järjestelyssä siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella tekemät yleiset tai ylimääräiset lisävähennykset eivät saa yhteenlaskettuina ylittää yleisen tai ylimääräisen lisävähennyksen vähennyskohtaista 500 000 euron verovuosikohtaista enimmäismäärää. Vastaanottavan tai hankkivan yhtiön lisävähennysten määrissä otetaan siten huomioon lisävähennysten määrät, jotka järjestelyn toinen osapuoli on samana verovuonna tehnyt siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella omassa verotuksessaan. Esimerkki 51: A Oy jakautuu osittain 1.8.2023 olemassa olevaan B Oy:öön. Molempien yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi. A Oy on 1.3.2023 aloittanut tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen, jonka toteuttaminen siirtyy osittaisjakautumisessa B Oy:lle. Kyseessä olevaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen liittyvien palkka- ja ostopalvelumenojen yhteismäärä verovuodelta 2023 on 1 200 000 euroa, joista suoriteperusteen mukaan osittaisjakautumista edeltävään aikaan eli A Oy:n verotukseen kohdistuu 900 000 euroa ja osittaisjakautumisen jälkeiseen aikaan eli B Oy:n verotukseen 300 000 euroa. Yhtiöillä ei ole verovuonna muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. A Oy tekee verovuonna 2023 omassa verotuksessaan 450 000 euron yleisen lisävähennyksen (0,5 x 900 000 euroa). Tämän vuoksi B Oy saa tehdä siirtyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien 300 000 euron palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella verovuoden 2023 verotuksessa enintään 50 000 euron yleisen lisävähennyksen (500 000 euroa - 450 000 euroa). Jos sulautuvan tai jakautuvan yhtiön viimeinen tilikausi tai siirtävän yhtiön tilikausi, jonka aikana tutkimus- ja kehittämistoiminta on siirtynyt vastaanottavalle yhtiölle, päättyy eri kalenterivuonna kuin vastaanottavan tai hankkivan yhtiön tilikausi, lain 7 § ei rajoita yhdistelmävähennyksen tekemistä vastaanottavan yhtiön verotuksessa. Tämä johtuu siitä, että vähennysrajoitus on verovuosikohtainen. Esimerkki 52: A Oy tekee 31.10.2023 liiketoimintasiirron olemassa olevaan B Oy:öön. Siirtävän A Oy:n tilikausi on kalenterivuosi ja vastaanottavan B Oy:n tilikausi on 1.2.2023-31.3.
  21. A Oy on aloittanut vuoden 2023 aikana tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen, joka siirtyy osana liiketoimintasiirtoa B Oy:lle. Siirtyvään hankkeeseen liittyvien tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien palkka- ja ostopalvelumenojen yhteismäärä on kalenterivuoden 2023 aikana 1 200 000 euroa, joista suoriteperusteen mukaan liiketoimintasiirtoa edeltävään aikaan eli A Oy:n verotukseen kohdistuu 900 000 euroa ja liiketoimintasiirron jälkeiseen aikaan eli B Oy:n verotukseen 300 000 euroa. Yhtiöillä ei ole verovuonna muita tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeita ja kyseessä oleva hanke päättyy 31.12.
  22. A Oy tekee verovuonna 2023 omassa verotuksessaan 450 000 euron yleisen lisävähennyksen (0,5 x 900 000 euroa). Koska B Oy:n tilikausi, jonka aikana tutkimus- ja kehittämistoiminta siirtyy B Oy:lle, päättyy vasta kalenterivuoden 2024 aikana, B Oy voi tehdä verovuoden 2024 verotuksessaan siirtyvän toiminnan perusteella yleisen lisävähennyksen riippumatta A Oy:n saman tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen perusteella verovuonna 2023 tekemästä yleisen lisävähennyksen määrästä. Siten B Oy voi verovuonna 2024 tehdä 150 000 euron (0,5 x 300 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. Jos B Oy:n tilikausi päättyisi kalenterivuoden 2023 aikana, B Oy voisi tehdä siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella enintään 50 000 euron yleisen lisävähennyksen (500 000 euroa - 450 000 euroa). Yritysjärjestelyn osapuolina olevilla yhtiöllä voi olla siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi myös muuta tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joihin liittyvät menot oikeuttavat lisävähennyksiin. Lain 7 § ei rajoita yhdistelmävähennyksen tekemistä vastaanottavan tai hankkivan yhtiön verotuksessa muun kuin siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta. Vastaanottavan tai hankkivan yhtiön siirtyvästä ja muusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta verovuonna yhteensä tekemän lisävähennyksen määrä ei kuitenkaan tällöinkään saa ylittää yleisen tai ylimääräisen lisävähennyksen 500 000 euron enimmäismäärää. Myös sulautuva, jakautuva tai siirtävä yhtiö voi tehdä omassa verotuksessaan enintään 500 000 euron yleisen ja ylimääräisen lisävähennyksen. Esimerkki 53: Esimerkin 47 B Oy harjoittaa verovuonna 2023 osittaisjakautumisessa siirtyneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi muuta lain edellytykset täyttävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka palkka- ja ostopalvelumenot oikeuttavat yhdistelmävähennykseen. Tähän tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien palkka- ja ostopalvelumenojen määrä on yhteensä 1 000 000 euroa. B Oy tekee osittaisjakautumisessa sille siirtyneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella 50 000 euron yleisen lisävähennyksen. Koska lisävähennyksen verovelvolliskohtainen enimmäismäärä on aina 500 000 euroa, B Oy saa tehdä muun kuin osittaisjakautumisessa siirtyneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella enintään 450 000 euron yleisen lisävähennyksen. Esimerkki 54: A Oy myy 1.8.2023 osan liiketoiminnastaan liiketoimintakaupalla olemassa olevalle B Oy:lle. Molempien yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi. A Oy on 1.7.2023 aloittanut tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeen, joka siirtyy liiketoimintakaupassa B Oy:lle. Tähän tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien palkka- ja ostopalvelumenojen yhteismäärä verovuonna 2023 on 1 300 000 euroa, joista suoriteperusteen mukaan liiketoimintakauppaa edeltävään aikaan eli A Oy:n verotukseen kohdistuu 900 000 euroa ja liiketoimintakaupan jälkeiseen aikaan eli B Oy:n verotukseen 400 000 euroa. Siirtyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi molemmilla yhtiöillä on verovuonna 2023 muutakin yhdistelmävähennykseen oikeuttavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. A Oy:llä on muuhun kuin siirtyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviä palkka- ja ostopalvelumenoja yhteensä 270 000 euroa. B Oy:llä on muuhun kuin siirtyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviä palkka- ja ostopalvelumenoja yhteensä 100 000 euroa. A Oy tekee verovuonna 2023 omassa verotuksessaan yhteensä enimmäismäärän mukaisen 500 000 euron yleisen lisävähennyksen. A Oy päättää tehdä muuhun kuin siirtyvään toimintaan kohdistuvien kulujen perusteella 135 000 euron (0,5 x 270 000 euroa) yleisen lisävähennyksen. Loppuosa A Oy:n tekemästä yleisestä lisävähennyksestä eli 365 000 euroa perustuu siten siirtyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviin menoihin. Myös B Oy voi tehdä omassa verotuksessaan enintään 500 000 euroa yleisen lisävähennyksen. Verovuosikohtaisen enimmäismäärän lisäksi B Oy:n on otettava huomioon, että siirtyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan perustuvan yleisen lisävähennyksen määrä saa A Oy:n kyseisen toiminnan perusteella tekemän yleisen lisävähennyksen vuoksi olla enintään 135 000 euroa (500 000 euroa – 365 000 euroa). B Oy tekee muuhun kuin siirtyvään toimintaan kohdistuvien palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella 50 000 euron yleisen lisävähennyksen (0,5 x 100 000 euroa). Tämän lisäksi B Oy tekee sille siirtyneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella 135 000 euroa yleisen lisävähennyksen. 6.4 Konserniavustusta koskeva rajoitus Lisävähennyksiä ei saa tehdä lain 6 §:n 3 momentin mukaan elinkeinotoiminnan tuloksi luetusta, konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa (825/1986, KonsAvL) tarkoitetusta konserniavustuksesta. Tämän vuoksi on mahdollista, että osakeyhtiölle tai osuuskunnalle syntyy veronalaista tuloa saamansa konserniavustuksen johdosta, vaikka sille vahvistetaan samalta verovuodelta lisävähennysten perusteella elinkeinotoiminnan tappio. Konserniavustuksen vaikutus tulee huomioida sekä yleisen että ylimääräisen lisävähennyksen tekemisen yhteydessä. Esimerkeissä käytetään termiä yhdistelmävähennys kyseisen verovuoden yleisen ja ylimääräisen lisävähennyksen yhteismäärästä. Esimerkki 55: A Oy:n elinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennyksen tekemistä on 250 000 euroa. Tulokseen sisältyy yhtiön saama 200 000 euron konserniavustus Yhtiö tekee verovuonna suorittamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella 200 000 euron yhdistelmävähennyksen. Koska yhdistelmävähennystä ei saa tehdä elinkeinotoiminnan tuloksi luetusta konserniavustuksesta, yhtiön verovuoden elinkeinotoiminnan verotettavaksi tuloksi muodostuu 200 000 euroa. Lisäksi yhtiölle vahvistetaan kyseiseltä verovuodelta 150 000 euron suuruinen elinkeinotoiminnan tappio, joka on vähennettävissä elinkeinotoiminnan tuloksesta seuraavan kymmenen verovuoden aikana. Elinkeinotoiminnan tulos ennen konserniavustusta + 50 000 euroaSaatu konserniavustus + 200 000 euroaElinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennystä + 250 000 euroaYhdistelmävähennys 200 000 euroa,Elinkeinotoiminnan verotettava tulo + 200 000 euroa Verovuodelta vahvistettava elinkeinotoiminnan tappio - 150 000 euroa Esimerkki 56: B Oy:n elinkeinotoiminnan tulos ennen sen saamaa konserniavustusta ja yhdistelmävähennyksen tekemistä on - 200 000 euroa. Yhtiö saa 200 000 euron konserniavustuksen. Yhtiö tekee verovuonna suorittamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella 100 000 euron yhdistelmävähennyksen. Koska yhdistelmävähennystä ei saa tehdä elinkeinotoiminnan tuloksi luetusta konserniavustuksesta, muodostuu yhtiön elinkeinotoiminnan verotettavaksi tuloksi 0,00 euroa. Yhtiölle vahvistetaan lisäksi 100 000 euron suuruinen elinkeinotoiminnan tappio, joka on vähennettävissä elinkeinotoiminnan tuloksesta seuraavan kymmenen verovuoden aikana. Elinkeinotoiminnan tulos ennen konserniavustusta - 200 000 euroaSaatu konserniavustus + 200 000 euroaElinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennystä 0,00 euroaYhdistelmävähennys 100 000 euroaElinkeinotoiminnan verotettava tulo 0,00 euroa Verovuodelta vahvistettava elinkeinotoiminnan tappio - 100 000 euroa Esimerkki 57: C Oy:n elinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennyksen tekemistä on 200 000 euroa. Tulokseen sisältyy yhtiön saama 200 000 euron konserniavustus. Yhtiöllä on 100 000 euroa käyttämättömiä elinkeinotoiminnan tappioita. Yhtiö tekee verovuonna suorittamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella 100 000 euron yhdistelmävähennyksen. Koska yhdistelmävähennystä ei saa vähentää saadusta konserniavustuksesta miltään osin, yhtiölle vahvistetaan yhdistelmävähennyksen perusteella 100 000 euron elinkeinotoiminnan tappio, joka on vähennettävissä elinkeinotoiminnan tuloksesta seuraavan kymmenen verovuoden aikana. Siltä osin, kun aiemmilta verovuosilta vahvistetut elinkeinotoiminnan tappiot eivät riitä kattamaan saadun konserniavustuksen määrää, yhtiölle syntyy verotettavaa tuloa (100 000 euroa). Elinkeinotoiminnan tulos ennen konserniavustusta 0 euroaSaatu konserniavustus + 200 000 euroaElinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennystä + 200 000 euroaYhdistelmävähennys - 100 000 euroaVanhoja tappioita - 100 000 euroaElinkeinotoiminnan verotettava tulo + 100 000 euroa Verovuodelta vahvistettava elinkeinotoiminnan tappio - 100 000 euroa Esimerkki 58: D Oy:n elinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennyksen tekemistä on 400 000 euroa. Tulokseen sisältyy yhtiön saama 200 000 euron konserniavustus. Yhtiöllä on 100 000 euroa käyttämättömiä elinkeinotoiminnan tappioita. Yhtiö tekee verovuonna suorittamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella 400 000 euron yhdistelmävähennyksen. Koska yhdistelmävähennystä ei saa tehdä konserniavustuksesta, yhtiölle muodostuu 200 000 euron elinkeinotoiminnan tulos, josta vähennetään aiemmilta vuosilta vahvistettu elinkeinotoiminnan tappio. Siten yhtiön elinkeinotoiminnan verotettavaksi tuloksi muodostuu 100 000 euroa. Lisäksi yhtiölle vahvistetaan kyseiseltä verovuodelta 200 000 euron suuruinen elinkeinotoiminnan tappio, joka on vähennettävissä elinkeinotoiminnan tuloksesta seuraavan kymmenen verovuoden aikana. Elinkeinotoiminnan tulos ennen konserniavustusta + 200 000 euroaSaatu konserniavustus + 200 000 euroaElinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennystä + 400 000 euroaVanhoja tappioita - 100 000 euroaYhdistelmävähennys 400 000 euroaElinkeinotoiminnan verotettava tulo + 100 000 euroa Verovuodelta vahvistettava elinkeinotoiminnan tappio - 200 000 euroa Jos verovelvollisen elinkeinotoiminnan tulos muodostuu yhdistelmävähennyksen ja annetun konserniavustuksen vuoksi tappiolliseksi, verovelvollisen elinkeinotoiminnan tulosta vähennetään ensin konserniavustus KonsAvL:n edellytysten mukaisesti. Esimerkki 59: E Oy:n elinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennyksen tekemistä ja annetun konserniavustuksen vähentämistä on 200 000 euroa. Yhtiö antaa verovuonna 200 000 euron konserniavustuksen, jonka yhtiö voi vähentää KonsAvL 6 §:n mukaisesti KonsAvL:n muiden edellytysten täyttyessä. Yhtiö tekee verovuonna 400 000 euron yhdistelmävähennyksen. Koska yhdistelmävähennys vähennetään elinkeinotoiminnan tulosta annetun konserniavustuksen jälkeen, vahvistetaan yhtiölle verovuonna 400 000 euron suuruinen elinkeinotoiminnan tappio. Elinkeinotoiminnan tulos ennen konserniavustusta + 200 000 euroaAnnettu konserniavustus - 200 000 euroaElinkeinotoiminnan tulos ennen yhdistelmävähennystä 0,00 euroaYhdistelmävähennys - 400 000 euroaElinkeinotoiminnan verotettava tulo 0,00 euroa Verovuodelta vahvistettava elinkeinotoiminnan tappio - 400 000 euroa Jos yhdistelmävähennys vähennettäisiin elinkeinotoiminnan tulosta ennen kuin tarkastellaan, ylittääkö konserniavustus elinkeinotoiminnan tuloksen ennen konserniavustuksen vähentämistä, yritys ei voisi esimerkin mukaisessa tilanteessa vähentää verotuksessa antamaansa konserniavustusta. Tämän vuoksi konserniavustus vähennetään elinkeinotoiminnan tulosta esimerkin osoittamalla tavalla ennen yhdistelmävähennyksen tekemistä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana sekä saanut että antanut konserniavustusta, verovuonna vähennettävän yhdistelmävähennyksen määrä ja elinkeinotoiminnan tulos tai tappio lasketaan siten, että verovelvolliselle lasketaan ensin sekä saadun että annetun konserniavustuksen sisältävä elinkeinotoiminnan tulos, jonka jälkeen tuloksesta vähennetään verovelvollisen saama konserniavustus. Jos elinkeinotoiminnan tulos jää positiiviseksi, verovelvollinen saa vähentää yhdistelmävähennystä tuloksen määrään saakka, ja loppuosasta vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulolähteen tapp

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.