Verohallinnon ohje Suomen ja Yhdysvaltain välistä verotietojen vaihtoa koskevan FATCA-sopimuksen soveltamiseksi

(1)Yhdysvaltojen osalta Secretary of the Treasury’ä tai hänen delegaattiansa; ja

(2)Suomen osalta valtiovarainministeriötä tai sen valtuuttamaa edustajaa.

1. g)"Finanssilaitos" tarkoittaa säilytyslaitosta, talletuslaitosta, sijoitusyksikköä tai määriteltyä vakuutusyhtiötä.
2. h)"Säilytyslaitos" tarkoittaa yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva yksikön bruttotulo on tai ylittää 20 prosenttia yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: (
3. i)kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai (
4. ii)jakso, jonka yksikkö on ollut olemassa.
5. i)"Talletuslaitos" tarkoittaa yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.
6. j)"Sijoitusyksikkö" tarkoittaa yksikköä, joka harjoittaa liiketoimintana (tai jota hoitaa yksikkö, joka harjoittaa liiketoimintana) yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

(1)kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaan valuutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

(2)yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

(3)muu varojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta. Tämä 1(

1. j)alakohta on tulkittava tavalla, joka vastaa Rahoitusalan toimintaryhmän (FATF) suosituksessa "finanssilaitoksen" määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmaisuja.
2. k)"Määritelty vakuutusyhtiö" tarkoittaa yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa käteisarvovakuutussopimuksia (Cash Value Insurance Contract) tai elinkorkosopimuksia (Annuity Contract) tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.
3. l)"Suomalainen finanssilaitos" tarkoittaa (
4. i)Suomessa asuvaa finanssilaitosta, pois lukien tällaisen finanssilaitoksen Suomen ulkopuolella sijaitseva sivukonttori, ja (
5. ii)sellaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka ei asu Suomessa, jos tämä sivukonttori sijaitsee Suomessa.
6. m)"Kumppanilainkäyttöalueen finanssilaitos" tarkoittaa (
7. i)kumppanilainkäyttöalueelle sijoittautunutta finanssilaitosta, pois lukien tällaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka sijaitsee kumppanilainkäyttöalueen ulkopuolella, ja (
8. ii)sellaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka ei ole sijoittautunut kumppanilainkäyttöalueelle, jos sivukonttori sijaitsee kumppanilainkäyttöalueella.
9. n)"Raportoiva finanssilaitos" tarkoittaa, asiayhteyden mukaan, raportoivaa suomalaista finanssilaitosta tai raportoivaa yhdysvaltalaista finanssilaitosta.
10. o)"Raportoiva suomalainen finanssilaitos" tarkoittaa suomalaista finanssilaitosta, joka ei ole ei-raportoiva suomalainen finanssilaitos.
11. p)"Raportoiva yhdysvaltalainen finanssilaitos" tarkoittaa (
12. i)Yhdysvalloissa asuvaa finanssilaitosta, pois lukien tällaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka sijaitsee Yhdysvaltojen ulkopuolella, ja (
13. ii)sellaisen finanssilaitoksen sivukonttori, joka ei asu Yhdysvalloissa, jos tämä sivukonttori sijaitsee Yhdysvalloissa, edellyttäen, että finanssilaitos tai sivukonttori kontrolloi, vastaanottaa tai säilyttää tuloa, josta pitää vaihtaa tietoja tämän Sopimuksen 2 artiklan

(2)(

1. b)alakohdan perusteella.
2. q)"Ei-raportoiva suomalainen finanssilaitos" tarkoittaa suomalaista finanssilaitosta tai muuta Suomessa asuvaa yksikköä, joka kuvataan Liitteessä II ei-raportoivaksi suomalaiseksi finanssilaitokseksi tai joka muutoin täyttää vaatimukset voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsottavana ulkomaisena finanssilaitoksena (deemed-compliant foreign financial institution) tai vapautettuna tosiasiallisena etuuden omistajana (exempt beneficial owner) asiaa koskevien Yhdysvaltojen säännösten mukaan (U.S. Treasury Regulations).
3. r)"Ei-osallistujafinanssilaitos" tarkoittaa ulkomaista ei-osallistujafinanssilaitosta, niin kuin ilmaisu määritellään asiaa koskevissa Yhdysvaltojen säännöksissä, mutta ilmaisu ei käsitä suomalaista finanssilaitosta tai muun kumppanilainkäyttöalueen finanssilaitosta, joka on muu kuin finanssilaitos, jota käsitellään ei-osallistujafinanssilaitoksena tämän sopimuksen 5 artiklan 2(
4. b)alakohdan tai Yhdysvaltojen ja kumppanilainkäyttöalueen välisen sopimuksen vastaavan määräyksen perusteella.
5. s)"Finanssitili" tarkoittaa finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä ja käsittää:

(1)sellaisen yksikön osalta, joka on finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on sijoitusyksikkö, omapääoma- tai velkaosuudet (muut kuin osuudet, joilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla) finanssilaitoksesta;

(2)sellaisen finanssilaitoksen osalta, jota ei kuvata tämän artiklan 1(s)

(1)alakohdassa, omapääoma- tai velkaosuudet finanssilaitoksesta (muut kuin osuudet, joilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla), jos (

1. i)tai omapääoma- tai velkaosuuden arvo välittömästi tai välillisesti määräytyy pääasiassa sellaisten varojen perusteella, joista syntyy yhdysvaltalaisesta lähteestä olevia veronalaisia maksuja, ja (
2. ii)osuuksien luokka perustettiin tämän Sopimuksen mukaisen raportoinnin välttämiseksi; ja

(3)finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät käteisarvovakuutussopimukset ja elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka jää Liitteessä II olevan finanssitilin määritelmän ulkopuolelle. Edellä olevan estämättä ilmaisu "finanssitili" ei käsitä tiliä, joka jää finanssitilin Liitteessä II olevan määritelmän ulkopuolelle. Tätä Sopimusta sovellettaessa osuuksilla "käydään säännöllisesti kauppaa", jos kaupankäynti osuuksilla on volyymiltaan jatkuvasti merkittävä, ja "vakiintuneet arvopaperimarkkinat" tarkoittaa pörssiä, jonka markkinoiden sijaintipaikan julkisen vallan viranomainen on virallisesti hyväksynyt ja jota se valvoo ja jossa vaihdettujen osakkeiden vuosittainen arvo on merkittävä. Tätä 1(

1. s)alakohtaa sovellettaessa osuudella finanssilaitoksesta ei "käydä kauppaa säännöllisesti" ja sitä on käsiteltävä finanssitilinä, jos osuuden haltija (muu kuin välittäjänä toimiva finanssilaitos) on rekisteröity tällaisen finanssilaitoksen tileihin. Edellistä virkettä ei sovelleta osuuksiin, jotka on ensin rekisteröity tällaisen finanssilaitoksen tileihin ennen 1 päivää heinäkuuta 2014, ja niiden osuuksien osalta, jotka on ensin rekisteröity tällaisen finanssilaitoksen tileihin 1 päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeen, finanssilaitoksen ei edellytetä soveltavan edellistä virkettä ennen 1 päivää tammikuuta 2016.
2. t)"Talletustili" käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.
3. u)"Säilytystili" tarkoittaa tiliä (muu kuin vakuutussopimus tai elinkorkosopimus) sellaisen toisen henkilön hyväksi, jolla on sijoitusta varten pidettävä finanssi-instrumentti tai -sopimus (mukaan lukien seuraavat mutta näihin rajoittumatta: yhtiön osake tai osuus, joukkovelkakirjalaina, debentuuri tai muu velka-asiakirja, valuutta- tai hyödyketransaktio, luottoriskinvaihtosopimus, ei-finanssi-indeksipohjainen swap, nimellispääomasopimus, vakuutussopimus tai elinkorkosopimus ja optio tai muu johdannaisinstrumentti).
4. v)"Omapääomaosuus" tarkoittaa sellaisen yhtymän osalta, joka on finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on finanssilaitos, omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Määriteltyä yhdysvaltalaista henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos määritellyllä yhdysvaltalaisella henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.
5. w)"Vakuutussopimus" tarkoittaa sopimusta (muu kuin elinkorkosopimus), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan määrän, kun esiintyy määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.
6. x)"Elinkorkosopimus" tarkoittaa sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaisu käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan elinkorkosopimus sen lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.
7. y)"Käteisarvovakuutussopimus" tarkoittaa vakuutussopimusta (muu kuin kahden vakuutusyhtiön välinen korvausta koskeva jälleenvakuutussopimus), jonka käteisarvo ylittää 50 000 dollaria.
8. z)"Käteisarvo" tarkoittaa suurempaa seuraavista: (
9. i)määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai lopetettaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja (
10. ii)määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaisu "käteisarvo" ei käsitä määrää, joka on vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

(1)henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman tapahtuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

(2)aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena vakuutussopimuksen (muu kuin henkivakuutussopimus) mukaan sen johdosta, että vakuutus perutaan tai lopetetaan, riskialttius alenee vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta; tai

(3)vakuutuksenottajalle osinkona kyseisen sopimuksen tai ryhmän vakuutuskannan kehittymisen perusteella.

1. aa)"Raportoitava tili" tarkoittaa, asiayhteyden mukaan, yhdysvaltalaista raportoitavaa tiliä tai suomalaista raportoitavaa tiliä.
2. bb)"Suomalainen raportoitava tili" tarkoittaa finanssitiliä, jota ylläpitää raportoiva yhdysvaltalainenfinanssilaitos, jos: (
3. i)talletustilin osalta, tiliä pitää Suomessa asuva luonnollinen henkilö ja tällaiselle tilille maksetaan korkoa enemmän kuin 10 dollaria minä tahansa kalenterivuonna; tai (
4. ii)muun finanssitilin kuin talletustilin osalta, tilinhaltija asuu Suomessa, mukaan lukien yksikkö, joka sertifioi olevansa verotuksellisesti Suomessa asuvaja jota koskien maksetaan tai hyvitetään yhdysvaltalaisesta lähteestä olevaa tuloa, joka on U.S. Internal Revenue Coden alaotsikko A:n 3 luvun tai alaotsikko F:n 61 luvun mukaan raportoitavaa.
5. cc)"Yhdysvaltalainen raportoitava tili" tarkoittaa finanssitiliä, jota ylläpitää raportoiva suomalainen finanssilaitos ja jota pitää yksi tai useampi määritelty yhdysvaltalainen henkilö tai ei-yhdysvaltalainen yksikkö, jossa on yksi tai useampi kontrolloiva henkilö, joka on määritelty yhdysvaltalainen henkilö. Edellä olevan estämättä tiliä ei ole käsiteltävä yhdysvaltalaisena raportoitavana tilinä, jos tiliä ei tunnisteta yhdysvaltalaiseksi raportoitavaksi tiliksi Liitteessä I olevan huolellisuusmenettelyn (due diligence procedures) soveltamisen jälkeen.
6. dd)"Tilinhaltija" tarkoittaa henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä finanssilaitos on listannut tai tunnistanut finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin finanssilaitosta, joka pitää finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä Sopimusta sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Välittömästi edeltävää virkettä sovellettaessa ilmaisu "finanssilaitos" ei käsitä Yhdysvaltojen territoriossa organisoitua tai muodostettua finanssilaitosta. Käteisarvovakuutussopimuksen tai elinkorkosopimuksen osalta tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai elinkorkosopimuksen erääntyessä tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.
7. ee)"Yhdysvaltalainen henkilö" tarkoittaa Yhdysvaltojen kansalaista tai Yhdysvalloissa asuvaa luonnollista henkilöä, yhtymää tai yhtiötä, joka on organisoitu Yhdysvalloissa tai Yhdysvaltojen tai sen osavaltion lainsäädännön mukaan, trustia, jos (
8. i)Yhdysvalloissa olevalla tuomioistuimella olisi sovellettavan lainsäädännön mukaan valta antaa määräyksiä tai tuomioita melkein kaikissa trustin hallinnointia koskevissa asioissa, ja (
9. ii)yhdellä tai useammalla yhdysvaltalaisella henkilöllä on valta kontrolloida kaikkia trustin olennaisia päätöksiä, taikka sellaisen vainajan kuolinpesää, joka on Yhdysvaltojen kansalainen tai Yhdysvalloissa asuva. Tätä 1(
10. ee)alakohtaa on tulkittava U.S. Internal Revenue Coden mukaisesti.
11. ff)"Määritelty yhdysvaltalainen henkilö" tarkoittaa yhdysvaltalaista henkilöä, joka on muu kuin (
12. i)yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla, (
13. ii)yhtiö, joka on saman laajennetun lähiyhtiöryhmän jäsen, niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 1471(e)

(2)pykälässä klausuulissa (

1. i)kuvattuna yhtiönä, (iii) Yhdysvallat tai sen kokonaan omistama laitos tai väline, (
2. iv)Yhdysvaltojen osavaltio, Yhdysvaltojen territorio, jonkin edellä mainitun valtiollinen osa, tai yhden tai useamman edellä mainitun kokonaan omistama laitos tai väline, (
3. v)organisaatio, joka on vapautettu verotuksesta U.S. Internal Revenue Coden 501(
4. a)pykälän mukaan tai yksilöllinen eläkesuunnitelma niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 7701(a)

(37)pykälässä, (

1. vi)pankki, niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 581 pykälässä, (vii) kiinteistösijoitustrusti niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 856 pykälässä, (viii) säännelty sijoitusyhtiö niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 851 pykälässä tai yksikkö, joka on rekisteröity Yhdysvaltojen Securities Exchange Commission’n Yhdysvaltojen vuoden 1940 Investment Company Act:n (15 U.S.C. 80a-64) mukaan, (
2. ix)yleinen trustirahasto niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 584(
3. a)pykälässä, (
4. x)trusti, joka on vapautettu verosta U.S. Internal Revenue Coden 664(
5. c)pykälän mukaan tai joka kuvataan sen 4947(a)

(1)pykälässä, (

1. xi)arvopaperi-, hyödyke- tai johdannaisinstrumenttikauppias (mukaan lukien nimellispääomasopimukset, futuurit, termiinit ja optiot), joka on rekisteröity sellaisena Yhdysvaltojen tai jonkin sen osavaltion lainsäädännön mukaan, (xii) välittäjä niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 6045(
2. c)pykälässä, tai (xiii) verovapaa trusti sellaisen suunnitelman mukaan, joka kuvataan U.S. Internal Revenue Coden 403(
3. b)tai 457(
4. g)pykälässä.
5. gg)"Yksikkö" tarkoittaa oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten trustia.
6. hh)"Ei-yhdysvaltalainen yksikkö" tarkoittaa yksikköä, joka ei ole yhdysvaltalainen henkilö.
7. ii)"Yhdysvaltalaisesta lähteestä oleva pidätyksenalainen maksu" tarkoittaa korko- (mukaan lukien mahdollinen alkuperäinen liikkeellelaskualennus), osinko-, vuokra-, palkka-, preemio-, elinkorko-, korvaus-, hyvitys ja palkkiosuoritusta ja muita kiinteitä tai määritettävissä olevia vuotuisia tai jaksottaisia voittoja ja tuloja, jos tällainen suoritus tapahtuu Yhdysvalloissa olevista lähteistä. Edellä olevasta poiketen yhdysvaltalaisesta lähteestä oleva pidätyksenalainen maksu ei käsitä suoritusta, jota ei käsitellä pidätyksenalaisena suorituksena asiaa koskevissa Yhdysvaltojen säännöksissä.
8. jj)Yksikkö on toisen yksikön "lähiyksikkö", jos joko toinen yksikkö kontrolloi toista yksikköä tai kaksi yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia. Edellä olevan estämättä Suomi voi käsitellä yksikköä toisen yksikön ei-lähiyksikkönä, jos kaksi yksikköä eivät ole saman laajennetun lähiyhtiöryhmän jäseniä, niin kuin se määritellään U.S. Internal Revenue Coden 1471(e)

(2)pykälässä.

1. kk)"Yhdysvaltalainen TIN" tarkoittaa Yhdysvaltojen liittovaltion verovelvollisen tunnistenumeroa.
2. ll)"Suomalainen TIN" tarkoittaa suomalaista verovelvollisen tunnistenumeroa.
3. mm)"Kontrolloivat henkilöt" tarkoittaa jotakin yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta ilmaisu tarkoittaa asettajaa, trustinhoitajia, suojelijaa (jos sellainen on), edunsaajia tai edunsaajaryhmää ja jokaista muuta luonnollista henkilöä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaisu tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmaisua "kontrolloivat henkilöt" on tulkittava Rahoitusalan toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla. Suomessa kontrolloivan henkilön määritelmä tulkitaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (444/2017) (jäljempänä myös rahanpesulaki) annetun lain kanssa yhdenmukaisella tavalla. 2.2 Eräitä muita tärkeitä käsitteitä Finanssilaitosten on sopimusvelvoitteita täyttäessään tunnettava sopimuksessa määritellyn lisäksi eräitä keskeisiä käsitteitä. Sopimuksessa muutoin määrittelemättömät käsitteet määritellään Suomessa ottaen huomioon käsitteiden asiayhteys ja sopimuksen tavoitteet. Käsitteet määritellään tässä ohjeessa pääasiallisesti asiaa käsittelevässä kohdassa. Tässä jaksossa on Suomessa käytettävät määritelmät niille käsitteille, joita ei muutoin tässä ohjeessa määritellä. 2.2.1 Aiempi tili ja uusi tili Aiempi tili Aiempi tili tarkoittaa raportoivan finanssilaitoksen 30.6.2014 ylläpitämää finanssitiliä. Uusi tili Uusi tili tarkoittaa 1.7.2014 sen jälkeen avattua, raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää finanssitiliä. 2.2.2 Kynnysarvo FATCA-sopimuksen liite I sisältää eri tilityyppeihin liittyviä dollarimääräisiä kynnysarvoja, joiden alle jääviin tileihin finanssilaitoksen ei niin päättäessään tarvitse kohdistaa sopimuksen mukaista huolellisuusmenettelyä tilinhaltijan tutkimiseksi ja tunnistamiseksi ja mahdolliseksi raportoimiseksi. Vuodesta 2016 alkaen kynnysarvoja on voinut käyttää, hallituksen esityksen tarkoittamalla tavalla, vain siinä laajuudessa kuin ne eivät ole ristiriidassa CRS:n ja DAC2:n vaatimusten kanssa. Kynnysarvoja käydään tarkemmin läpi tässä ohjeessa kunkin tilityypin kohdalla. 2.2.3 Lähiyksiköt FATCAa sovellettaessa yksikköä pidetään toisen yksikön lähiyksikkönä, jos jompikumpi yksikkö kontrolloi toista tai nämä kaksi yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset. Tässä yhteydessä kontrolli tarkoittaa välitöntä tai välillistä yli 50 prosentin omistusta yksikön äänivallasta ja arvosta. Lähiyksikköryhmän jäsenenä oleva yksikkö ei ole finanssilaitos, jos yksikkö ei ylläpidä finanssitilejä (pois lukien lähiyksikköryhmän jäsenten ylläpitämät tilit) yksiköllä ei ole tiliä, jolla on lähdeveron pidättämisestä vastaavalta taholta saatuja pidätyksenalaisia maksusuorituksia yhdysvaltalaisesta lähteestä, eikä yksikkö saa lähdeveron pidättämisestä vastaavalta taholta pidätyksenalaisia maksusuorituksia yhdysvaltalaisesta lähteestä yksikkö ei suorita yhdysvaltalaisesta lähteestä olevia pidätyksenalaisia maksuja muille kuin saman lähiyksikköryhmän jäsenille, jotka eivät ole rajoitettuja finanssilaitoksia eivätkä rajoitettuja sivuliikkeitä yksikkö ei ole sopinut raportoivansa sponsorina tai sopinut muuten toimivansa asiamiehenä finanssilaitoksen (mukaan lukien lähiyksikköryhmän jäsen) puolesta sopimukseen nähden. Sijoitusyksikköä ei pidetä lähiyksikkönä, jos ryhmän jäsen on sijoittanut siihen alkupääoman ja: alkupääoman sijoittanut ryhmän jäsen harjoittaa liiketoimintana alkupääoman sijoittamista sijoitusyksiköille, jotka se aikoo myydä lähiyksikköryhmään kuulumattomille sijoittajille; sijoitusyksikkö perustetaan sen liiketoiminnan puitteissa; yli 50 prosentin pääomaosuutta sijoitusyksikön osuuksien kokonaisarvosta ei ole tarkoitus pitää kolmea vuotta pidempään hankintapäivästä laskettuna; ja yli kolme vuotta pidetyn pääomaosuuden arvo on vähemmän kuin 50 prosenttia sijoitusyksikön osuuksien kokonaisarvosta. Lähiyksikköjä käsittelevillä säännöksillä on merkitystä erityisesti ns. kynnysarvoja laskettaessa ja niissä tilanteissa, joissa lähiyksikköryhmässä on ei-osallistujafinanssilaitoksia. Jos suomalaisella finanssilaitoksella on lähiyksikköjä sellaisella lainkäyttöalueella, jossa ne eivät voi noudattaa Yhdysvaltojen FATCA-säännöksiä, suomalaisen finanssilaitoksen pitää käsitellä lähiyksikköjä ei-osallistujafinanssilaitoksina ja täyttää näiden osalta sopimuksen 4 artiklan velvoitteet. 2.2.4 Ei-osallistujafinanssilaitokset (Nonparticipating FIs) Ei-osallistujafinanssilaitos on finanssilaitos, joka ei noudata FATCAa. Tämä noudattamatta jättäminen muodostuu, jos: finanssilaitos sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole hallitustenvälistä sopimusta Yhdysvaltojen kanssa eikä finanssilaitos ole tehnyt FATCA-sopimusta IRS:n kanssa, tai; finanssilaitos laiminlyö sopimuksen 4 artiklan mukaisia finanssilaitoksia koskevia velvoitteita eikä tällaista huomattavaa noudattamatta jättämistä ole kehotuksesta huolimatta korjattu sopimuksen 5.2 artiklan mukaisen menettelyn seurauksena vaaditussa ajassa. Tällöin IRS käsittelee finanssilaitosta ei-osallistuvana finanssilaitoksena. 2.2.5 Ulkomaiset (muut kuin yhdysvaltalaiset) ei-finanssiyksiköt (Nonfinancial Foreign Entities, NFFEs) FATCA-sopimus edellyttää, että raportoiva suomalainen finanssilaitos tutkii ja tunnistaa tiettyjen yksikkötilien osalta, onko yksiköllä sopimuksessa tarkoitettua kontrolloivaa yhdysvaltalaista henkilöä. Kontrolloivat henkilöt on tunnistettava ns. passiivisten ulkomaisten ei-finanssiyksiköiden osalta. Yksikkötilejä tutkiessaan ja tunnistaessaan finanssilaitoksen on tunnettava sopimuksen mukaiset käsitteet finanssilaitos, aktiivinen ei-finanssiyksikkö ja passiivinen tulo. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on jokainen ei-yhdysvaltalainen yksikkö, jota ei käsitellä finanssilaitoksena. Ulkomaiset ei-finanssiyksiköt ovat joko aktiivisia ulkomaisia ei-finanssiyksikköjä tai passiivisia ulkomaisia ei-finanssiyksikköjä. Suomalaisen finanssilaitoksen on ratkaistava, onko kyseessä aktiivinen vai passiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö, Suomen säännösten perusteella riippumatta tilinhaltijan sijaintivaltiosta. Suomessa yksikköasiakkaiden osalta ei ole välttämätöntä aina määritellä, onko tilinhaltijayksikkö passiivinen vai aktiivinen ei-finanssiyksikkö, mikäli finanssilaitos pystyy muutoin osoittamaan, ettei kyse ole raportoitavasta tilistä. Finanssilaitos voi osoittaa sen, ettei kyse ole raportoitavasta tilistä esimerkiksi selvittämällä, ettei ei-finanssiyksiköllä ole kontrolloivia henkilöitä tai etteivät sitä kontrolloivat henkilöt ole sopimuksessa määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä.Käytännössä usein voi olla kuitenkin yksinkertaisempaa määritellä ensin yksikön FATCA-status ja vasta sen jälkeen tutkia tarvittaessa mahdollisten kontrolloivien henkilöiden FATCA-statukset. Yksikköasiakkaiden tunnistamista varten yksiköt voidaan tutkimisvaiheessa luokitella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: onko yksikkö, jolla on sopimuksen mukainen tili, finanssilaitos; jos ei onko yksikkö aktiivinen; jos ei niin yksikkö on passiivinen, jolloin on selvitettävä, onko yksiköllä kontrolloivia henkilöitä; jos on kontrolloivien henkilöiden FATCA-status on aina tunnistettava FATCA-statuksella tarkoitetaan tässä ohjeessa sitä, mihin sopimuksessa mainittuun luokkaan tilinhaltija tunnistetaan kuuluvaksi. Luokkia ovat esimerkiksi finanssilaitos, ei-raportoiva finanssilaitos, aktiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö, passiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö, ei-osallistujafinanssilaitos, määritelty yhdysvaltalainen henkilö (yksikkö, luonnollinen henkilö ja kontrolloiva henkilö). 2.2.6 Aktiivinen ulkomainen (muu kuin yhdysvaltalainen) ei-finanssiyksikkö (Active NFFE) Ulkomainen ei-finanssiyksikkö määritellään aktiiviseksi ulkomaiseksi ei-finanssiyksiköksi, jos se täyttää yhden seuraavista kriteereistä: Vähemmän kuin 50 prosenttia ulkomaisen ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia ulkomaisella ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olevista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamiseksi. Ulkomaisen ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai ulkomainen ei-finanssiyksikkö on lähiyksikkö sellaiselle yksikölle, jonka osakkeilla käydään kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla. (Ks. jakso 3.8, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan säännöllisellä kaupankäynnillä arvopaperimarkkinoilla.) Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on organisoitu Yhdysvaltain territoriossa ja kaikki maksunsaajan omistajat ovat tässä Yhdysvaltain territoriossa asuvia. (Yhdysvaltain territorion määritelmä on sopimuksen 1

(1)(b) artiklassa.) Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on muu kuin Yhdysvaltain hallitus, tämän muun kuin Yhdysvaltain hallituksen (joka käsittää osavaltion, provinssin, piirikunnan tai kunnan) valtiollinen osa tai tämän muun kuin Yhdysvaltain hallituksen tehtävää suorittava julkinen toimielin tai sen valtiollinen osa, Yhdysvaltain territorion hallitus, kansainvälinen järjestö, setelinanto-oikeuden omaava muu kuin Yhdysvaltain keskuspankki, tai yksikkö, joka on kokonaan yhden tai useamman edellä olevan omistama. Käytännössä kaikki ulkomaisen ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, jotka harjoittavat muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin finanssilaitostoimintaa. Yksikköä ei kuitenkaan määritellä aktiiviseksi ulkomaiseksi ei-finanssiyksiköksi, jos se toimii rahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä (leveraged buyout tms.) rahastona tai sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja sitten omistaa osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa. Tällöin yksikköä pidetään passiivisena ulkomaisena ei-finanssiyksikkönä (huom. Suomessa rahastot ovat yleensä sijoitusyksiköitä ja siten finanssilaitoksia. Muiden maiden osalta luokittelu tapahtuu kansallisen säännöstön perusteella). Ulkomainen ei-finanssiyksikkö, joka ei vielä harjoita eikä se ole aiemminkaan harjoittanut liiketoimintaa, vaan se sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksenaan harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, ettei ulkomainen ei-finanssiyksikkö täytä tätä poikkeusta 24 kuukautta ulkomaisen ei-finanssiyksikön perustamisen jälkeen. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö ei ole ollut finanssilaitos viiteen vuoteen ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksenaan jatkaa tai aloittaa uudelleen muun liiketoiminnan kuin finanssilaitostoiminnan harjoittaminen. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö tekee pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, eikä se tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja muille. Edellytyksenä lisäksi on, etteivät lähiyksiköt ole finanssilaitoksia ja lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin finanssilaitostoimintaa. Ulkomainen ei-finanssiyksikkö on "poikkeuksen saanut ulkomainen ei-finanssiyksikkö" sellaisena kuin se kuvataan U.S. Treasury Regulations:ssa (1.1472–1(c)

(1)ja 1.1472–1T(c)

(1)); tai Ulkomainen ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset: Se on perustettu ja toimii asuinpaikkansa lainkäyttöalueella yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on perustettu ja toimii asuinpaikkansa lainkäyttöalueella ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työväen järjestö, maan- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, jota toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Se on vapautettu tuloverosta asuinmaassaan (tuloverolain 21 §:n, 21 a-b §:n ja 22 §:n mukaiset suomalaiset osittain verovapaat yhteisöt eivät täytä tätä vaatimusta, koska niitä ei ole kokonaan vapautettu tuloverosta); Sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistusoikeutta tai muuta oikeutta sen tuloihin tai varoihin; Yksikön asuinmaan sovellettavat lait tai yksikön perustamisasiakirjat eivät salli yksikön tulojen tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai muulle kuin yleishyödylliselle (hyväntekeväisyys) yksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin yksikön yleishyödylliseen (hyväntekeväisyys) toimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus suoritetuista palveluista tai maksuna, joka on käypä markkina-arvo yksikön ostamasta omaisuudesta; ja Yksikön asuinmaan sovellettavat lait tai yksikön perustamisasiakirjat edellyttävät, että yksikön selvitystilassa tai yksikköä purettaessa kaikki sen varat jaetaan julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat yksikön asuinmaan julkiselle vallalle tai asuinmaan valtiolliselle osalle. 2.2.7 Sopimuksessa tarkoitettu passiivinen tulo Passiivisen tulon määritelmää käytetään finanssilaitoksen tunnistaessa, onko sen asiakkaana oleva muu yksikkö kuin finanssilaitos aktiivinen vai passiivinen. Suomessa passiivisen tulon määritelmä perustuu tässä yhteydessä Yhdysvaltojen FATCAa koskevan säännöstön passiivisen tulon määritelmään jäljempänä mainitussa laajuudessa. Määritelmässä mainittujen tulojen, kuten osinkojen, korkojen ja luovutusvoittojen määrittelemisessä käytetään Suomen verolainsäädännön ao. tulon vakiintunutta määritelmää. Käsite passiivinen tulo tarkoittaa Suomessa tässä yhteydessä osuutta bruttotulosta, joka koostuu seuraavista: Osingot, mukaan lukien sijaisosingot ja muut osingoksi Suomessa katsottavat erät Korot ja korkoa vastaavat tulot (mukaan lukien voitto-osuudet yhtymistä) Vuokra- ja rojaltitulot, pois lukien vuokra- ja rojaltitulot, jotka ovat ainakin osittain peräisin ulkomaisen ei-finanssiyksikön työntekijöiden aktiivisesti harjoittamasta kaupasta tai liiketoiminnasta Elinkorot Edellä kohdissa 1 – 4 olevaan tuottoon oikeuttavan omaisuuden myynnistä tai vaihtamisesta muodostuvat voitot, Edellä kohdissa 1 – 4 olevaan tuottoon oikeuttavien hyödykkeiden transaktioista saatavat tulot (mukaan lukien futuurit, termiinit ja muut samankaltaisista transaktioista saatavat tulot), Valuuttakurssivoitot Nettotulo nimellispääomasopimuksista Nettotulo swap-sopimuksista Käteisarvovakuutussopimuksen perusteella saadut rahamäärät Edellä mainitusta poiketen passiivista tuloa ei ole passiiviseen tuloon oikeuttavaa omaisuutta säännöllisesti välittävän yksikön tulo transaktiosta, joka kuuluu kyseisen kauppiaan säännönmukaiseen kaupankäyntiin tai liiketoimintaan arvopaperikauppiaana (huom. yleensä arvopaperivälittäjä on Suomessa finanssilaitos). Suomen verolainsäädännön mukainen konserniavustus, muut suomalaisen yksikön luonteeltaan vastikkeetta, muuna kuin pääomasijoituksena saamat erät tai pääomasuorituksen luonteiset erät, kuten esimerkiksi henkilöstörahaston saamat henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, eivät vaikuta yksikön luokitteluun aktiiviseksi tai passiiviseksi. Muutoin passiivinen yksikkö ei muutu tällaisen suorituksen vuoksi aktiiviseksi eikä muutoin aktiivista yksikköä katsota vain näiden suoritusten vuoksi passiiviseksi. Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön saamat yhtiövastikkeet ja muut vastaavankaltaiset suoritukset eivät sisälly passiivisen tulon määritelmään. Suomalaiset asunto-osakeyhtiöt ovat sen vuoksi yleensä aktiivisia ei-finanssiyksiköitä. 2.2.8 Kontrolloiva henkilö Kontrolloivan henkilön sopimuksen mukainen määritelmä on jaksossa 2.1. Kontrolloivan henkilön määritelmä tulkitaan rahanpesulain kanssa yhdenmukaisella tavalla. Luonnollisella henkilöllä katsotaan olevan kontrolli yksiköstä eli määräysvalta, kun hänellä on: enemmän kuin 25 prosenttia osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä yrityksen tai yhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on vastaava oikeus, ja tämä oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu äänimäärä. Trustin osalta ilmaisu tarkoittaa asettajaa, trustinhoitajia, suojelijaa (jos sellainen on), edunsaajia tai edunsaajaryhmää ja jokaista muuta luonnollista henkilöä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaisu tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Näitä on aina käsiteltävä kontrolloivina henkilöinä. Ulkomaisen trustin kontrolloivan henkilön määritelmää on käytettävä myös muiden vastaavien oikeudellisten järjestelyiden kontrolloivia henkilöitä määriteltäessä. Ei-yhdysvaltalaisen yksikön yhdysvaltalainen luonnollinen kontrolloiva henkilö on FATCAssa tarkoitettu määritelty yhdysvaltalainen henkilö ja kyseisen yksikön tili on raportoitava kontrolloivalla henkilöllä. 2.2.9 Poikkeuksen saanut ulkomainen (muu kuin yhdysvaltalainen) ei-finanssiyksikkö (Excepted Nonfinancial Foreign Entity, Excepted NFFE) Yksikkö, jota ei pidetä ulkomaisena finanssilaitoksena (ks. sopimuksen liitteen I VI osaston 4.j kohta). Poikkeuksen saaneita ulkomaisia ei-finanssiyksiköitä ovat muun muassa julkisesti listatut yhtiöt ja niiden tytäryhtiöt sekä aktiiviset ulkomaiset ei-finanssiyksiköt. U.S. Treasury Regulations 1.1472-1(c)

(1)määrittelee täsmällisesti poikkeuksen saaneen ulkomaisen ei-finanssiyksikön. 2.2.10 U.S. Treasury Regulationsin mukaiset luokitukset yksiköille, jotka on katsottu verosäännöksiä noudattavaksi katsottaviksi ulkomaisiksi (muu kuin yhdysvaltalainen) finanssilaitoksiksi (Deemed-compliant FFI) Finanssilaitoksen on eräissä tilanteissa tunnettava Yhdysvaltain asiaa koskevien säännösten, U.S. Treasury Regulationsin, mukaiset luokitukset tutkiessaan ja tunnistaessaan asiakkainaan olevia muita finanssilaitoksia (vrt. HE 301/2014 s. 59–60 ja sopimuksen liite I, IV.D.3). Suomalaisen finanssilaitoksen on myös ilmoitettava oma FATCA-statuksensa, kun se on toisen finanssilaitoksen asiakkaana. U.S Treasury Regulationsin mukaisten luokitusten tuntemisesta on tällöin hyötyä. Rekisteröidyn suomalaisen ja muun malli 1 valtiossa sijaitsevan finanssilaitoksen FATCA-status on lähtökohtaisesti ”raportoiva malli 1 ulkomainen finanssilaitos” (vrt. mm. IRS:n lomakkeen W-8-BEN-E ”Reporting Model 1 FFI”). Suomalaisen ja muun malli 1 valtiossa sijaitsevan sopimuksen liitteen II mukaisen vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan ja voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsottavan ulkomaisen finanssilaitoksen FATCA-status on ”ei-raportoiva ulkomainen finanssilaitos” (vrt. mm. IRS:n lomakkeen W-8-BEN-E ”Nonreporting IGA FFI”). Mikäli yksikkö sijaitsee muualla kuin sopimusvaltiossa, ratkaistaan sen FATCA-status Yhdysvaltojen lainsäädännön perusteella. U.S. Treasury Regulationsin osaston 1.1471-5(f) mukaiset luokitukset ovat sen vuoksi tarpeellisia tilanteissa, joissa suomalainen finanssilaitos tunnistaa asiakkaanaan olevia sellaisia ulkomaisia finanssilaitoksia, jotka sijaitsevat sellaisilla lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole tehneet malli 1 mukaista sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. U.S. Treasury Regulationsin osaston 1.1471-5(f) mukaan “deemed-compliant FFI” sisältää seuraavat ryhmät: “registered deemed-compliant FFI”, “certified deemed-compliant FFI” ja joissakin tilanteissa “owner-documented FFI”. Edellä mainitut ryhmät sisältävät seuraavia yksiköitä: Registered deemed-compliant FFIs: finanssilaitokset, joilla on paikallinen asiakaspohja (local FFIs) (section 1.1471-5(f)

(1)(i)(A)); ulkomaisen osallistujafinanssilaitosryhmän ei-raportoivat jäsenet (nonreporting members of participating FFI groups) (section 1.1471 5(f)

(1)(i)(B)); kvalifioidut yhteissijoitusvälineet (qualified collective investment vehicles) (section 1.1471 5(f)

(1)(i)(C)); rajoitetut rahastot (restricted funds) (section 1.1471-5(f)

(1)(i)(D)); kvalifioidut luottokorttien liikkeellelaskijat (qualified credit card issuers) (section 1.1471-5(f)

(1)(i)(E)); and sponsoroidut sijoitusyksiköt ja kontrolloidut ulkomaiset yhteisöt (väliyhteisöt) (sponsored in-vestment entities ja controlled foreign corporations) (section 1.1471-5(f)

(1)(i)(F)). Certified deemed-compliant FFIs: paikallispankit (nonregistering local banks) (section 1.1471-5(f)

(2)(i)); finanssilaitokset, joilla on vain vähäarvoisia tilejä (financial institutions with only low value accounts) (section 1.1471-5(f)

(2)(ii)); ja sponsoroitu harvojen omistuksessa oleva sijoitusväline (sponsored, closely held investment vehicles) (section 1.1471 5(f)

(2)(iii)). Edellä mainittujen yksiköiden määritelmät vastaavat sopimuksen liitteen II vastaavien yksiköiden määritelmiä. Owner-documented FFIs (Omistajan dokumentoimat ulkomaiset (muu kuin yhdysvaltalainen) finanssilaitokset) (1.1471-5(f)

(3)) Omistajan dokumentoima finanssilaitos -luokittelua on yleensä tarkoitus soveltaa vain harvojen omistuksessa oleviin passiivisiin sijoitusvälineisiin, jotka ovat sijoitusyksiköitä, jos sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen olisi yksikön koko huomioon ottaen raskasta. Omistajan dokumentoiman finanssilaitoksen täytyy antaa vaadittu dokumentaatio ja suostua ilmoittamaan sille toiselle finanssilaitokselle, joka huolehtii raportoinnista omistajan dokumentoiman finanssilaitoksen puolesta, jos olosuhteissa tapahtuu muutos. Omistajan dokumentoiman finanssilaitoksen pitää täyttää seuraavat vaatimukset: Finanssilaitos ei saa ylläpitää tiliä mitään ei-osallistujafinanssilaitosta varten; Finanssilaitos ei saa olla sellaisen lähiyksikköryhmän omistama eikä jäsen, jolla on finanssilaitos, joka on talletuslaitos, säilytyslaitos tai spesifioitu vakuutusyhtiö. Finanssilaitoksen, joka toteuttaa velvoitteita sijoitusyksikön puolesta, pitää suostua ilmoittamaan määritellyistä yhdysvaltalaisista henkilöistä vaaditut tiedot, mutta sen ei tarvitse raportoida omistajan dokumentoiman yksikön sellaisesta välillisestä omistajasta, joka hallitsee sen osuutta ulkomaisen osallistujafinanssilaitoksen, mallin 1 mukaisen finanssilaitoksen, voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsotun ulkomaisen finanssilaitoksen (muu kuin omistajan dokumentoima ulkomainen finanssilaitos), yksikön, joka on yhdysvaltalainen henkilö, vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan tai poikkeuksen saaneen ulkomaisen ei-finanssiyksikön kautta. 2.2.11 Sopimuksen käsite ”ulkomainen” Sopimuksessa ja tässä ohjeessa käsitteellä ulkomainen tarkoitetaan muuta kuin yhdysvaltalaista. Esimerkiksi ulkomainen finanssilaitos tarkoittaa muualla kuin Yhdysvalloissa sijaitsevaa finanssilaitosta, siis myös suomalaista finanssilaitosta. 2.2.12 Finanssivarojen käsite FATCAn finanssivarojen käsite on Suomessa sisällöltään sama kuin CRS:n ja DAC2:n finanssivarojen käsite. Finanssivaroilla tarkoitetaan kaikkia varoja, joita voidaan pitää finanssilaitoksen ylläpitämällä tilillä. Finanssivaroihin sisältyvät arvopaperi (esimerkiksi yhtiön osake, yhtymäosuus tai todellinen etuuden omistajuus laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa; velkakirja, joukkovelkakirja, debentuuri tai muu velka-asiakirja), yhtymäosuus, hyödyke, swap-sopimus (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), vakuutussopimus tai elinkorkosopimus tai muu osuus (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimus tai optio) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, vakuutussopimuksesta tai elinkorkosopimuksesta. Finanssivaroihin eivät kuitenkaan sisälly velaton suora osuus kiinteästä omaisuudesta tai hyödykkeet, jotka ovat aineellisia tuotteita, kuten vehnä.Finanssivaroina pidetään yleensä siirtokelpoisia velkakirjalainoja, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai OTC-markkinoilla ja joita jaetaan finanssilaitosten kautta ja pidetään niissä, sekä kiinteistörahaston osuuksia tai osakkeita. Finanssivaroina ei sen sijaan yleensä pidetä suomalaisen asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, vaan ne rinnastetaan tässä yhteydessä suoraan osuuteen kiinteästä omaisuudesta. 3 Finanssilaitokset 3.1 Johdanto Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä FATCA-sopimuksessa oleva käsite ulkomainen finanssilaitos, tulee Yhdysvaltojen kansallisesta säännöstöstä. Sitä sovelletaan ei-yhdysvaltalaisiin yksiköihin, jotka täyttävät finanssilaitoksen määritelmän. Suomessa velvoitteet koskevat niitä, jotka ovat sopimuksessa ja lainsäädännössä tarkoitettuja suomalaisia finanssilaitoksia. Toisin sanoen velvoitteiden edellytyksenä on se, että kyse on yksiköstä, yksikkö on suomalainen ja yksikön toiminta täyttää finanssilaitoksen tunnusmerkit. Sopimuksen mukaan yksikkö tarkoittaa oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä. Määritelmä on laaja. Käytännössä sen ulkopuolelle rajautuvat ainoastaan luonnolliset henkilöt. Suomalainen on sopimuksen mukaan suomalainen finanssilaitos tai muu Suomessa asuva yksikkö. Sopimuksen mukaan suomalaisia yksiköitä pidetään finanssilaitoksina, jos ne kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista luokista: Säilytyslaitos Talletuslaitos Sijoitusyksikkö Määritelty vakuutusyhtiö Jokaisella finanssilaitosluokalla on kriteerit, jotka täytettyään yksikkö luokitellaan tietyn kategorian finanssilaitokseksi. Yksikkö voi täyttää myös useamman kategorian kriteerit. Jos yksikkö ei täytä finanssilaitoksen määritelmää, sitä pidetään ulkomaisena ei-finanssiyksikkönä. Suomessa yksikkö voi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla määritellä, onko se raportoiva finanssilaitos: Onko kyseessä sopimuksen tarkoittama yksikkö? Sijaitseeko yksikkö Suomessa? Onko yksikkö finanssilaitos? Onko kyse sopimuksen liitteellä II mainitusta ei-raportoivasta finanssilaitoksesta? Pääsääntönä sopimuksessa ja laissa on, että kaikkien suomalaisten finanssilaitosten on täytettävä sopimuksessa määrätyt asiakkaidensa tunnistamis- ja raportointivelvoitteet. Sopimuksen liitteellä II on sovittu eräitä poikkeuksia näihin suomalaisten finanssilaitosten velvoitteisiin (ks. jakso 3.4). Poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että finanssilaitos täyttää kaikki liitteen ao. kohdan vaatimukset. Finanssilaitoksella on näyttö- ja selvitysvelvollisuus niiden täyttymisestä. Sopimuksen mukaan suomalainen finanssilaitos luokitellaan joko raportoivaksi suomalaiseksi finanssilaitokseksi tai ei-raportoivaksi suomalaiseksi finanssilaitokseksi. Niin kauan kuin suomalaiset finanssilaitokset noudattavat Suomen lainsäädäntöä ja täyttävät sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan velvoitteet, ne katsotaan osallistujafinanssilaitoksiksi. 3.2 Suomalaiset finanssilaitokset Sopimusta sovelletaan suomalaisiin finanssilaitoksiin. Sopimuksen mukaan suomalainen finanssilaitos on Suomessa asuva finanssilaitos ja muualla asuvan finanssilaitoksen Suomessa sijaitseva sivuliike, mukaan lukien Yhdysvalloissa asuvan finanssilaitoksen Suomessa sijaitseva sivuliike. Finanssilaitoksen asuin- ja sijaintivaltion määrittäminen ja finanssilaitoksen toteaminen suomalaiseksi on pääsääntöisesti ongelmatonta. Joissakin tapauksissa se ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Tällöin Verohallinto määrittää finanssilaitoksen aseman sen valtion sopimuksen mukaan, missä valtiossa finanssilaitoksen verotuksen asuinvaltio on. Jos finanssilaitoksen verotuksen asuinvaltio on Suomi, Verohallinto pitää finanssilaitosta Suomen sopimuksen piiriin kuuluvana. Tässä yhteydessä verotuksen asuinvaltiolla (FATCA-sopimuksen verotuksellisella asuinpaikalla) tarkoitetaan seuraavaa: Yhtiö on perustettu Suomessa. Ulkomainen yhtiö, joka harjoittaa toimintaa Suomessa täällä olevan kiinteän toimipaikan kautta Yksikkö, joka on johdettu tai valvottu Suomessa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: trustit ja muut vastaavat järjestelyt katsotaan tässä yhteydessä suomalaisiksi, jos joku trustinhoitaja tai asettaja tai muu vastaavassa asemassa oleva on Suomessa asuva henkilö yhtymät, joita johtaa tai valvoo Suomessa asuva henkilö Jos yksiköllä on Suomen lisäksi asuinvaltio toisessa valtiossa, yksikön on sovellettava Suomen lainsäädäntöä Suomessa pidettyjen raportoitavien tilien osalta. Tytäryhtiöt ja sivuliikkeet Raportoivana suomalaisena finanssilaitoksena pidetään ei-suomalaisen yksikön (mukaan lukien yhdysvaltalainen yksikkö) tytäryhtiötä tai sivuliikettä, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa säilytyslaitoksena, talletuslaitoksena, sijoitusyksikkönä tai määriteltynä vakuutusyhtiönä. Suomessa asuvien finanssilaitosten muualla kuin Suomessa sijaitsevat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet eivät kuulu Suomen sopimuksen alaan eikä niitä pidetä suomalaisina finanssilaitoksina. Näitä yksiköitä koskevat sen lainkäyttöalueen säännöt, jolla yksiköt sijaitsevat. Jos nämä tytäryhtiöt tai sivuliikkeet kuitenkin toimivat tilin esittelijöinä ja kyseistä tiliä pitää ja ylläpitää suomalainen finanssilaitos, tiliä pidetään suomalaisen finanssilaitoksen tilinä ja se on siten Suomen sopimuksen piirissä. Esimerkki 1 - Suomalaisen pankin tytäryhtiöt ja sivuliikkeet Helsingissä sijaitsevalla pankilla A on ryhmässään seuraavat finanssilaitokset: Oulussa sijaitseva tytäryhtiö B, kumppanilainkäyttöalueella 1 sijaitseva ulkomainen tytäryhtiö C kumppanilainkäyttöalueella 2 sijaitseva ulkomainen sivuliike D X valtiossa sijaitseva ulkomainen sivuliike E ja New Yorkissa sijaitseva ulkomainen sivuliike F Sopimuksen ehtojen mukaan: A ja sen tytäryhtiö B ovat suomalaisia finanssilaitoksia ja raportoivat finanssitilit Verohallinnolle. C ja D luokitellaan sopimuksen mukaan kumppanilainkäyttöalueen finanssilaitoksiksi ja ne raportoivat lainkäyttöalueilleen. E on rajoitettu ulkomainen finanssilaitos ja sen pitää esittäytyä ulkomaisena ei-osallistujafinanssilaitoksena veron pidättämisen ja raportoinnin osalta, jos E sijaitsee valtiossa, jolla ei ole sopimusta Yhdysvaltain kanssa ja jos E ei voi tehdä FFI-sopimusta suoraan IRS:n kanssa oikeudellisten tai muiden esteiden johdosta. E:n on kuitenkin suoritettava Yhdysvaltain säännösten vaatimat velvoitteet, sikäli kuin se oikeudellisesti voi tehdä niin. F raportoi IRS:lle tilejä pitävistä suomalaisista henkilöistä. Esimerkki 2 – Ulkomaisella pankilla on Suomessa sijaitseva sivuliike. Saksalaisella pankilla G:lla on Suomessa sijaitseva sivuliike H, joka katsotaan verotuksessa kiinteäksi toimipaikaksi. sivuliike H on suomalainen finanssilaitos ja kuuluu siis Suomen FATCA-sopimuksen piiriin. H:n pitää noudattaa Suomen säännöksiä ja lainsäädäntöä ja ilmoittaa tiedot raportoitavista tileistä Verohallinnolle. 3.3 FATCA-sopimuksen mukaiset finanssilaitokset 3.3.1 Säilytyslaitos Säilytyslaitos on yksikkö, joka pitää varoja toisten lukuun olennaisena osana Suomessa harjoittamaansa liiketoimintaa. Olennainen osuus tarkoittaa tässä yhteydessä, että varojen pitämisestä toisten lukuun ja siihen liittyvistä finanssipalveluista (liitännäispalvelut) johtuva yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia yksikön bruttotulosta joko sen viimeiseltä kolmelta tilikaudelta tai siitä alkaen, kun yksikkö aloitti liiketoiminnan. Uuden toimintaa aloittavan yksikön, jolla ei ole toimintahistoriaa määritysajankohtana, katsotaan hallitsevan rahavaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos yksikkö odottaa saavuttavansa edellisessä kappaleessa mainitun bruttotulokynnysarvon ennakoitujen tehtäviensä, varojensa ja työntekijöidensä perusteella. Asianmukaista huomiota on kiinnitettävä siihen tarkoitukseen tai tehtäviin, joihin yksiköllä on lupa tai jotka on säännelty. Liitännäispalveluja ovat kaikki palvelut, jotka välittömästi liittyvät yksikön harjoittamaan varojen hallintaan muiden puolesta ja jotka käsittävät: säilytyksen, tilin ylläpitämisen ja siirtomaksut; toimeenpano- ja hinnoitteluprovision ja maksut arvopaperitransaktioista; tulon, joka saadaan luoton myöntämisestä asiakkaille; tulon, joka saadaan hinnanerosopimuksista ja rahavarojen osto- ja myyntihinnan erosta; ja maksut taloudellisten neuvonta-, selvitys- (clearance) ja toteutuspalvelujen (settlement) antamisesta. Säilytyslaitoksia ovat tyypillisesti esimerkiksi arvopaperivälittäjät, meklarit, säilytysyhteisöt, clearing-organisaatiot ja muut sellaiset toimijat, joiden nimissä on kolmannen tahon varoja. Mikäli yksikön toimintaan ei kuulu asiakkaiden varojen pitäminen, ei se yleensä ole säilytyslaitos. Esimerkiksi arvopaperivälittäjät, jotka pelkästään toteuttavat arvopaperien osto- ja myyntitoimeksiantoja tai saavat ja välittävät tällaisia toimeksiantoja toisille vastaavanlaisille meklareille, eivät lähtökohtaisesti ole säilytyslaitoksia. Ne ovat kuitenkin usein sijoitusyksiköitä ja siten laissa tarkoitettuja finanssilaitoksia (ks. jakso 3.3.3). Myöskään vakuutusmeklarit eivät yleensä hallitse varoja asiakkaiden puolesta eikä niitä siten lähtökohtaisesti pidetä säilytyslaitoksina. 3.3.2 Talletuslaitos Talletuslaitos on sopimuksen mukaan yksikkö, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa. Sen, onko kyseessä sopimuksessa tarkoitettu talletuslaitos, ratkaisee aina yksikön tosiasiallinen toiminta eikä Verohallinnon ohjeessa voida sen vuoksi antaa tyhjentävää listausta suomalaisista lain tarkoittamista talletuslaitoksista. Lähtökohtaisesti kuitenkin Suomessa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettu luottolaitos ja ulkomaisen luottolaitoksen sivuliike ovat sopimuksessa tarkoitettuja talletuslaitoksia. Lisäksi mikä tahansa muu yksikkö, joka liike- tai ammattitoimintana vastaanottaa talletuksia Suomessa laissa kuvatulla tavalla, on laissa tarkoitettu talletuslaitos riippumatta siitä, onko se luottolaitostoiminnasta annetun lain mukainen luottolaitos. Esimerkiksi ennalta ladattavia maksukortteja tai sähköistä ns. e-rahaa liikkeelle laskeva yksikkö on usein talletuslaitos. Toisaalta yksiköt, jotka yksinomaan tarjoavat varoihin perustuvia rahoituspalveluja tai vastaanottavat talletuksia yksinomaan henkilöiltä vakuutena tai panttina omaisuuden myynnin tai vuokrauksen, omaisuudella turvatun lainan tai samanlaisen rahoitusjärjestelyn johdosta, joka on tehty tällaisen yksikön ja yksikköön talletuksen tekevän henkilön välillä, eivät ole talletuslaitoksia. Myöskään esimerkiksi vakuutusmeklarit eivät yleensä ole laissa tarkoitettuja talletuslaitoksia 3.3.3 Sijoitusyksikkö Sijoitusyksiköitä ovat sekä liiketoimintanaan sijoituspalveluita kolmannelle taholle tarjoavat yksiköt että sellaiset sijoitustoimintaa harjoittavat yksiköt, joita johtaa tai joiden varoja hoitaa finanssilaitos. Sijoitusyksikkö on ensinnäkin yksikkö, joka harjoittaa liiketoimintanaan yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista asiakasta (esimerkiksi tilinhaltijaa) varten tai asiakkaan puolesta: kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekit, velkakirjat, talletustodistukset, johdannaiset jne.); valuutanvaihto; korkokanta- ja indeksi-instrumentit; siirtokelpoisten arvopaperien ja hyödykefutuurien kauppa; yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; muu varojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden lukuun. Tässä yhteydessä sijoitusyksikön katsotaan harjoittavan yllä mainittuja toimintoja liiketoimintanaan, jos yksikön bruttotuloista vähintään 50 prosenttia saadaan näistä toiminnoista seuraavista lyhyemmän aikana: sen vuoden viimeisenä päivänä päättyvä kolmivuotiskausi, joka edeltää vuotta, jona määritys tehdään; tai ajanjakso, jonka aikana yksikkö on ollut olemassa. Sijoitusyksikkö-määritelmän tulkinnassa hyödynnetään Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF, Financial Action Task Force) suosituksessa olevaa finanssilaitoksen määritelmää. Suomessa kaikkien, jotka ovat rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvia toimijoita, on syytä selvittää, missä laajuudessa FATCA-velvoitteet koskevat heitä. Käytännössä kaikki ko. lain 2 §:n toimijat, jotka tarjoavat edellä kuvattuja toimintoja asiakasta varten tai asiakkaan puolesta, ovat aina sopimuksessa määriteltyjä finanssilaitoksia, mikäli yksikön näistä toiminnoista saama bruttotulo on vähintään 50 prosenttia yksikön bruttotulosta. Toisaalta sijoitusyksikkö on myös sellainen yksikkö, jonka bruttotulo on saatu pääasiallisesti finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta ja jota johtaa tai jonka varoja hoitaa finanssilaitos. Sijoitustoimintaa harjoittava yksiköt (muu kuin talletuslaitos, säilytyslaitos tai määritelty vakuutusyhtiö), jotka eivät ole rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvia toimijoita, ovat sijoitusyksiköitä yleensä vain, mikäli niitä johtaa tai niiden varoja hoitaa toinen finanssilaitos. Sellainen yksikkö, joka ei tarjoa sijoitustoimintaan liittyviä palveluja kolmannelle taholle, voi varmistaa sen, onko se finanssilaitos, seuraavilla kysymyksillä: Onko bruttotuloista vähintään 50 prosenttia finanssivaroista saatua tuloa? Jos ei ole, yksikkö ei ole finanssilaitos Johtaako tai hallinnoiko yksikköä jokin finanssilaitos? Jos johtaa tai hallinnoi, yksikkö on finanssilaitos (edellyttäen, että vastaus kohtaan 1 on kyllä) Onko yksikön varoja luovutettu sopimuksella tai muutoin jonkin finanssilaitoksen itsenäisesti hoidettavaksi? Jos on, yksikkö on finanssilaitos (edellyttäen, että vastaus kohtaan 1 on kyllä) Tekeekö yksikkö itse päätökset sijoituksistaan? Jos tekee eikä sitä johda tai hallinnoi jokin finanssilaitos (vrt. kohta 2), eikä se ole luovuttanut varojaan kolmannelle taholle itsenäisesti hoidettavaksi (vrt. kohta 3), yksikkö ei ole finanssilaitos, vaikka sen bruttotulot koostuisivat kokonaan passiivisesta tulosta (vrt. kohta 1). Johtamisella ja varojen hoitamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan yksikön johtamista tai sitä, että varoja on luovutettu toisen itsenäisesti hoidettavaksi. Se, että yksikkö sijoitustoiminnassaan käyttää asiantuntijapalveluita tai on tehnyt konsultoivia omaisuudenhoitosopimuksia eri finanssilaitosten kanssa, jotka yksikön johdon johtamana ja valvonnassa hoitavat yksikön sijoitustoiminnan varoja, ei tee sijoitustoimintaa harjoittavasta yksiköstä yleensä sopimuksessa tarkoitettua sijoitusyksikköä. Esimerkiksi seuraavat yksiköt täyttävät yleensä sijoitusyksikön määritelmän: finanssivarojen sijoittamista, uudelleensijoittamista tai niillä käytävää kauppaa varten perustettu yhteissijoitusväline sijoitusrahasto, pörssinoteerattu rahasto, ns. private equity -rahasto, hedgerahasto, ns. venture capital -rahasto, ns. leveraged buy out -rahasto muu pääomasijoitusrahasto tai muu vastaava sijoitustoimintaa varten perustettu yksikkö Suomalaiset holdingyhtiöt ovat yleensä aktiivisia ei-finanssiyksiköitä eivätkä siis sijoitusyksiköitä. Edellytyksenä on, että niiden toiminta koostuu yhden tai useamman tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) ja rahoituksen tai palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tytäryhtiölle, jotka harjoittavat muuta kuin finanssilaitostoimintaa (ks. jakso 2.2.6). Esimerkki aktiivisesta ei-finanssiyksiköstä on luonnollisen henkilön omistama holdingyhtiö, joka omistaa tuotannollista toimintaa harjoittavan (eli muuta kuin finanssilaitostoimintaa harjoittavan) osakeyhtiön. Muut holdingyhtiöt ja konsernien ns. varainhoitokeskukset tyypillisesti täyttävät sijoitusyksikön määritelmän ja ovat siten finanssilaitoksia. Varainhoitokeskuksia ovat esimerkiksi konsernien yksiköt, jotka hoitavat keskitetysti konsernivarojen hallintaa. Mikäli tällainen holdingyhtiö tai konsernin varainhoitokeskus täyttää sopimuksen liitteen I luvun VI.(B) alakohdan

1. i)määritelmän edellytykset, on se ei-finanssiyksikkö, vaikka se muutoin täyttäisikin finanssilaitoksen määritelmän. Sijoitusyksikkö, jonka varat koostuvat pääasiallisesti suorista ei-velkaosuuksista kiinteään omaisuuteen, ei ole sijoitusyksikkö, vaikka sitä johtaisi tai kiinteää omaisuutta hoitaisi finanssilaitos. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt eivät tyypillisesti ole sijoitusyksiköitä. Yksikön oikeudellisella muodolla ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä, vaan esimerkiksi kiinteään omaisuuteen sijoittava rahasto edellytykset täyttäessään ei ole sijoitusyksikkö. Luonnollinen henkilö ei ole sijoitusyksikkö, vaikka sillä olisikin edellä kuvattua sijoitustoimintaa. Suorat sijoitukset suomalaisen asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin rinnastetaan yleensä suoriksi kiinteän omaisuuden varoiksi. Sen sijaan sijoitus niin sanottuun ei-keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin tai esimerkiksi sijoitus rahastoon, joka sijoittaa kiinteistöosakeyhtiöön, ei ole suora sijoitus kiinteään omaisuuteen. Edellä mainittua sijoitusyksikön määritelmää sovelletaan kaikkiin Suomessa sijaitseviin oikeushenkilöihin tai oikeudellisiin järjestelyihin, kuten trusteihin. 3.3.4 Määritelty vakuutusyhtiö Määritelty vakuutusyhtiö on yksikkö, joka on vakuutusyhtiö, joka antaa käteisarvovakuutussopimuksia (Cash Value Insurance Contract tai elinkorkosopimuksia (Annuity Contract), tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen. Suomessa määriteltyjä vakuutusyhtiöitä voivat olla esimerkiksi vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettu vakuutusyhtiö, työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettu työeläkevakuutusyhtiö, vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettu vakuutusyhdistys tai ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitettu ulkomaisen vakuutusyhtiön sivuliike, mikäli ne antavat laissa tarkoitettuja käteisarvovakuutussopimuksia tai elinkorkosopimuksia. Vakuutusyhtiöt, jotka tarjoavat vain yleisvakuutusta tai riskihenkivakuutusta sekä jälleenvakuutusyhtiöt, jotka tarjoavat vain vahingonkorvausjälleenvakuutussopimuksia, eivät ole tämän määritelmän mukaan finanssilaitoksia. Vakuutusmeklarit ovat yleensä osa maksuketjua, eikä heitä tämän vuoksi pitäisi luokitella määritellyksi vakuutusyhtiöksi, koska he eivät ole velvollisia suorittamaan maksuja vakuutus- tai elinkorkosopimuksen ehtojen perusteella. Määritelty vakuutusyhtiö voi käsittää sekä vakuutusyhtiön että sen holdingyhtiön. Itse holdingyhtiö on kuitenkin määritelty vakuutusyhtiö vain, jos se laskee liikkeelle käteisarvovakuutussopimuksia tai elinkorkosopimuksia tai on velvollinen suorittamaan maksuja niiden osalta. 3.4. FATCA-sopimuksen liitteen II mukaiset yksiköt, joita käsitellään ei-raportoivina suomalaisina finanssilaitoksina Sopimuksen liitteessä II (kohdat I-IV) on sovittu, että siinä mainittuja yksiköitä kohdellaan ei-raportoivina suomalaisina finanssilaitoksina. Mikäli yksikkö täyttää liitteessä mainitut edellytykset, ei sillä ole FATCA-raportointivelvollisuutta. Finanssilaitoksella on selvitys- ja näyttövelvollisuus liitteen II mukaisten soveltamisedellytysten täyttämisestä. Finanssilaitoksen ei ole pakko käyttää liitteen II mukaisia vapautuksia, vaan suomalaiset yksiköt voivat halutessaan hyödyntää niitä. Mikäli liitteen II mukainen ei-raportoiva finanssilaitos rekisteröityy IRS:n ylläpitämään rekisteriin ja saa GIIN-tunnuksen, on sen annettava Suomessa FATCA-vuosi-ilmoitus, vaikka sillä ei olisi raportoitavia tilejä. Vuosi-ilmoitus on tällöin ns. nollailmoitus, jolla rekisteröitynyt finanssilaitos vahvistaa, ettei sillä ole raportoitavia tilejä. Liitteen II mukaisia ei-raportoivia suomalaisia finanssilaitoksia ovat liitteessä luetellut vapautetut etuuden omistajat ja yksiköt, jotka on katsottu verosäännöksiä noudattavaksi katsottaviksi ulkomaisiksi finanssilaitoksiksi (deemed-compliant foreign financial institution). Lisäksi sopimuksen liitteessä II on sovittu voimassa olevia verosäännöksiä noudattaviksi katsottaviksi eräät pienet ja toimialaltaan rajoitetut finanssilaitokset sekä finanssilaitokset, joiden asiakkaisiin Yhdysvallat ei ole katsonut liittyvän erityistä veroriskiä. Näihin kategorioihin kuuluvien finanssilaitosten on toiminnassaan otettava huomioon jäljempänä määritellysti asiakkaidensa tutkimis-, tunnistamis- ja raportointivaatimukset. Jäljempänä kuvattujen finanssilaitoskategorioiden määritelmät poikkeavat CRS:n ja DAC2:n ei-raportoivien finanssilaitosten määritelmistä. Tämän vuoksi finanssilaitoksen, joka katsoo täyttävänsä jäljempänä olevat vaatimukset, on huolellisesti selvitettävä, koskevatko CRS:n ja DAC2:n asiakkaiden tutkimis-, tunnistamis- ja raportointivelvoitteet sitä. Käytännössä voi olla tilanne, että yksikkö on FATCAn mukaan ei-raportoiva finanssilaitos, mutta CRS/DAC2:n mukaan on raportoiva finanssilaitos. 3.4.1 Muut vapautetut tosiasialliset etuuden omistajat kuin rahastot Tällaisilla yksiköillä ei ole ylläpitämiään tilejä koskevia raportointi- tai rekisteröintivaatimuksia eikä raportoivan suomalaisen finanssilaitoksen edellytetä tutkivan tai raportoivan vapautettujen tosiasiallisten etuuden omistajien pitämiä tilejä. Suomalaisten vapautettujen tosiasiallisten etuuden omistajien ei tarvitse rekisteröityä IRS:n ylläpitämään rekisteriin GIIN-tunnistetta varten. A. Julkisen vallan yksiköt Suomen valtio ja Suomen valtiollinen osa (mukaan lukien kunnat) sekä näiden yksin tai yhdessä kokonaan omistama yksiköt ovat ei-raportoivia finanssilaitoksia ja niitä käsitellään vapautettuina tosiasiallisina etuuden omistajina. B. Keskuspankki Keskuspankilla tässä yhteydessä tarkoitetaan Suomen Pankkia. Suomen Pankki ja kaikki sen kokonaan omistamat yksiköt ovat ei-raportoivia finanssilaitoksia ja niitä käsitellään vapautettuina tosiasiallisina etuuden omistajina. C. Kansainväliset järjestöt Kansainvälinen järjestö tai sen kokonaan omistamat yksiköt ovat ei-raportoivia finanssilaitoksia ja niitä käsitellään vapautettuina tosiasiallisina etuuden omistajina. 3.4.2 Rahastot, jotka täyttävät vaatimukset tosiasiallisina etuuden omistajina FATCA-sopimuksen liite II sisältää neljä rahastokategoriaa, joiden mukaisia yksiköitä on käsiteltävä ei-raportoivina suomalaisina finanssilaitoksina ja vapautettuina tosiasiallisina etuuden omistajina. Selvyyden vuoksi todettakoon, että FATCAn osalta eläkerahasto-käsitettä tulkitaan Suomessa sopimuksessa ja Yhdysvaltojen asiaa käsittelevässä lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Käsitteen sisältö voi osin poiketa Suomessa muussa yhteydessä käytettävästä eläkerahaston käsitteestä. Eläkerahastoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä oikeushenkilöitä tai oikeudellisia järjestelyjä, jotka täyttävät ko. rahastokategorian edellytykset. Eläkerahastoilla ei siis tarkoiteta vain tiettyjä yhtiömuotoja. Esimerkiksi keskinäinen yhtiö voi tässä yhteydessä olla rahasto, joka täyttää vaatimukset tosiasiallisena etuuden omistajana riippumatta siitä, pidetäänkö sitä muutoin varsinaisena rahastona. Vapautuksen edellytyksenä on sopimuksen liitteen II ao. kohtien edellytysten täyttäminen. Lakisääteisiä työeläkevakuutuksia Suomessa tarjoavat työeläkelaitokset täyttävät yleensä jäljempänä olevan kohdan E. Eläkerahastot jonkin kategorian vaatimukset. Ne ovat siten sopimuksenmukaisia vaatimukset täyttäviä tosiasiallisia etuuden omistajia. A. Verosopimuksen mukaan vaatimukset täyttävä eläkerahasto Sopimuksen liitteen II II.A kappaletta sovelletaan Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä tuloverosopimuksessa (SopS 2/1991) mainittuihin rahastoihin. Näillä rahastoilla ei ole raportointivelvoitteita eikä suomalaisten raportoivien finanssilaitosten edellytetä tutkivan tai raportoivan tällaisten eläkejärjestelmien tai muiden eläkejärjestelyjen pitämiä tilejä. Verosopimuksen mukaan vaatimukset täyttäväksi eläkerahastoksi katsotaan yksikkö, joka: on sijoittautunut Suomeen on Suomen ja Yhdysvaltojen välisen tuloverosopimuksen mukaan oikeutettu etuihin mahdollisista tuloista Yhdysvalloista olevista lähteistä Suomessa asuvana täyttää kaikki sovellettavat etuuksien rajoituksia koskevat vaatimukset toimii pääasiallisesti eläke-etuuksien hallinnoimiseksi tai antamiseksi Sopimuksen liitteen II II.A kappale kattaa suomalaiset lakisääteiset eläkelaitokset, mutta yhtiömuotoisista eläkelaitoksista kuitenkin ainoastaan keskinäiset vakuutusyhtiöt. B. Laajan osallistumisen eläkerahasto Laajan osallistumisen eläkerahastot katsotaan ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja vapautetuiksi tosiasiallisiksi etuuden omistajiksi. Laajan osallistumisen eläkerahasto määritellään sopimuksen liitteen II II.B kappaleessa. Sellaiseksi katsotaan rahasto, mukaan lukien eläkevakuutusyhtiö (riippumatta siitä, onko se organisoitu keskinäiseksi eläkevakuutusyhtiöksi tai ei), joka on sijoittautunut Suomeen ja joka antaa eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) Lisäedellytyksenä on, että rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa vuosittain tietoraportin edunsaajistaan Verohallinnolle; ja rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista: Rahasto on yleisesti vapaa Suomessa sijoitustulosta kannettavasta verosta Suomen lainsäädännön mukaan sen statuksen perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä; Rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista suunnitelmista), sitä rahoittavilta työnantajilta; Jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai Työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät voi vuosittain ylittää 50 000 dollaria soveltaen FATCA-sopimuksen liitteessä I esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta. C. Suppean osallistumisen eläkerahasto Suppean osallistumisen eläkerahastot katsotaan ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja vapautetuiksi tosiasiallisiksi etuuden omistajiksi. Suppean osallistumisen eläkerahasto määritellään sopimuksen liitteen II II.C kappaleessa. Sellaiseksi katsotaan rahasto, joka on sijoittautunut Suomeen antaa eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että Rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa; Rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, jotka eivät ole sijoitusyksiköitä tai passiivisia ulkomaisia ei-finanssiyksiköitä; Työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot verosopimuksen mukaan vaatimukset täyttävistä eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella; Ne osallistujat, jotka eivät asu Suomessa, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; ja Rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja raportoi vuosittain edunsaajistaan Verohallinnolle. D. Vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan eläkerahasto Vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan eläkerahastot katsotaan ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja vapautetuiksi tosiasiallisiksi etuuden omistajiksi. Tällainen eläkerahasto määritellään sopimuksen liitteen 2 II.D kappaleessa. Vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan eläkerahastoksi katsotaan rahasto, joka on sijoittautunut Suomeen ja joka antaa eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat vapautetun tosiasiallisen etuuden omistajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä); tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitäjos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta vapautetulle tosiasialliselle etuuden omistajalle tehdystä henkilökohtaisesta työstä. E. Vapautettujen tosiasiallisten etuuden omistajien kokonaan omistama sijoitusyksikkö Vapautettujen tosiasiallisten etuuden omistajien kokonaan omistamat sijoitusyksiköt katsotaan ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja vapautetuiksi tosiasiallisiksi etuuden omistajiksi. Tällainen sijoitusyksikkö määritellään sopimuksen liitteen II II.E kappaleessa. Vapautettujen tosiasiallisten etuuden omistajien kokonaan omistamaksi sijoitusyksiköksi katsotaan yksikkö, joka on suomalainen finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on sijoitusyksikkö, edellyttäen että jokainen yksikön pääomaosuuden suora omistaja on vapautettu tosiasiallinen etuuden omistaja, ja jokainen tällaisen yksikön velkaosuuden suora omistaja on joko talletuslaitos (tällaiselle yksikölle annetun lainan osalta); tai vapautettu tosiasiallinen etuuden omistaja 3.4.3 Pienet tai toimialaltaan rajoitetut finanssilaitokset, jotka täyttävät vaatimukset voimassa olevia verosäännöksiä noudattaviksi katsottuina ulkomaisina finanssilaitoksina Jäljempänä tämän jakson kohdissa A-D kuvatut finanssilaitokset ovat ei-raportoivia suomalaisia finanssilaitoksia, joita käsitellään voimassa olevia verosäännöksiä noudattaviksi katsottavina ulkomaisina finanssilaitoksina. A. Finanssilaitos, jolla on paikallinen asiakaspohja Finanssilaitosta pidetään paikallisen asiakaspohjan finanssilaitoksena, jos se täyttää kaikki alla listatut kymmenen kriteeriä. Finanssilaitoksen pitää itse arvioida, täyttääkö se nämä kriteerit, ja ylläpitää asianmukaisia merkintöjä arvionsa tueksi. Sillä on toimilupa ja se on säännelty finanssilaitoksena Suomen lainsäädännön mukaan Sillä ei saa olla kiinteää liiketoiminnan paikkaa Suomen ulkopuolella. Kiinteäksi liiketoiminnan paikaksi ei tässä yhteydessä katsota paikkaa, jota ei mainosteta yleisölle ja josta finanssilaitos suorittaa yksinomaan hallinnollisia tukitoimintoja Se ei saa etsiä asiakkaita tai tilinhaltijoita Suomen ulkopuolelta. Tällaiseksi toiminnaksi ei katsota yksinomaan verkkosivustoa, edellyttäen, että verkkosivusto ei erityisesti mainitse, että finanssilaitos tarjoaa finanssitilejä tai palveluja muualla asuville, eikä muutoin ole suunnattu yhdysvaltalaisille asiakkaille tai tilinhaltijoille tai etsi heitä, tai mainostamista painetussa mediassa tai radio- tai TV-asemalla, joka jakelee tai lähettää pääasiassa Suomen sisällä mutta satunnaisesti muissakin maissa, edellyttäen että mainonta ei erityisesti ilmoita, että finanssilaitos tarjoaa finanssitilejä tai palveluja muualla asuville eikä muutoin ole suunnattu yhdysvaltalaisille asiakkaille tai tilinhaltijoille tai etsi heitä Sen pitää olla Suomen lainsäädännön mukaan velvollinen tunnistamaan maassa asuvat tilinhaltijat joko tietojen raportoimiseksi tai veron pidättämiseksi maassa asuvien pitämien finanssitilien osalta tai Suomen rahanpesun estämistä koskevien huolellisuusvaatimusten täyttämiseksi Vähintään 98 prosenttia (arvon mukaan) finanssilaitoksen ylläpitämistä finanssitileistä pitää olla Suomessa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvien (mukaan lukien ne, jotka ovat yksiköitä) pitämiä Finanssilaitoksella pitää olla sopimuksen liitteessä I esitetyn mukaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt estämään se, että finanssilaitos antaa finanssitilin jollekin ei-osallistujafinanssilaitokselle, ja valvomaan sitä, avaako tai ylläpitääkö finanssilaitos finanssitiliä jollekin määritellylle yhdysvaltalaiselle henkilölle, joka ei asu Suomessa (mukaan lukien yhdysvaltalainen henkilö, joka asui Suomessa, kun finanssitili avattiin, mutta lakkaa myöhemmin olemasta Suomessa asuva), tai passiiviselle ulkomaiselle ei-finanssiyksikölle, jossa on kontrolloivia henkilöitä, jotka ovat Yhdysvalloissa asuvia tai Yhdysvaltojen kansalaisia, jotka eivät asu Suomessa Tällaisten toimintaperiaatteiden ja menettelyjen pitää määrätä, että jos tunnistetaan finanssitili, jota pitää määritelty yhdysvaltalainen henkilö, joka ei asu Suomessa, tai passiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö, jossa on kontrolloivia henkilöitä, jotka ovat Yhdysvalloissa asuvia, tai Yhdysvaltojen kansalaisia, jotka eivät asu Suomessa, finanssilaitoksen pitää raportoida tällainen finanssitili, niin kuin sen pitäisi tehdä, jos se olisi raportoiva suomalainen finanssilaitos (mukaan lukien noudattamalla IRS:n FATCA-rekisteröintisivulla olevia sovellettavia rekisteröintivaatimuksia), tai sulkea tällainen finanssitili Sellaisen aiemman tilin osalta, jota pitää luonnollinen henkilö, joka ei asu Suomessa, tai yksikkö, finanssilaitoksen pitää tutkia nämä tilit aiempiin tileihin sovellettavien sopimuksen liitteessä I esitettyjen menettelyjen mukaisesti yhdysvaltalaisen raportoitavan tilin tai ei-osallistujafinanssilaitoksen pitämän finanssitilin tunnistamiseksi ja raportoida tällainen finanssitili, niin kuin edellytettäisiin, jos finanssilaitos olisi raportoiva suomalainen finanssilaitos (mukaan lukien noudattamalla IRS:n FATCA-rekisteröintiverkkosivulla olevia sovellettavia rekisteröintivaatimuksia) tai sulkea tällainen finanssitili Finanssilaitoksen jokaisen sellaisen lähiyksikön, joka on finanssilaitos, pitää olla muodostettu tai organisoitu Suomessa ja, lukuun ottamatta jokaista lähiyksikköä, joka on sopimuksen liitteen II osaston II kappaleissa A–D kuvattu eläkerahasto, täyttää tässä A kappaleessa esitetyt edellytykset; ja Finanssilaitoksella ei saa olla toimintaperiaatteita tai käytäntöjä, jotka ovat syrjiviä finanssitilien avaamista tai ylläpitämistä vastaan niiden luonnollisten henkilöiden osalta, jotka ovat määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä ja Suomessa asuvia. B. Paikallispankki Paikallispankiksi katsotaan finanssilaitos, joka täyttää seuraavat edellytykset Finanssilaitos toimii yksinomaan (ja se on saanut toimiluvan ja sitä säännellään Suomen lakien mukaan) (
2. a)pankkina tai (
3. b)luottoyhdistyksenä tai samanlaisena osuuskuntamuotoisena luotto-organisaationa, joka toimii ilman voittoa Finanssilaitoksen liiketoiminta on pääasiassa talletusten vastaanottamista ja lainojen myöntämistä, pankin osalta, vähittäisasiakkaille, jotka eivät ole lähiasiakkaita, ja, osuuskassan tai samanlaisen osuuskuntamuotoisen luotto-organisaation osalta, jäsenille, edellyttäen, ettei yhdelläkään jäsenellä ole viittä prosenttia suurempaa osuutta tällaisesta osuuskassasta tai osuuskuntamuotoisesta luotto-organisaatiosta Finanssilaitos täyttää edellisen kohdan A.1 kiinteää liiketoiminnan paikkaa ja asiakkaiden ulkomailta etsimistä koskevat vaatimukset. Jälkimmäisen osalta edellytetään lisäksi, että finanssilaitoksen verkkosivu ei salli finanssitilin avaamista Finanssilaitoksella ei ole enempää kuin 175 miljoonaa dollaria varoina taseessaan ja finanssilaitoksella ja kaikilla lähiyksiköillä yhdessä ei ole enempää kuin 500 miljoonaa dollaria kokonaisvaroina niiden konsolidoiduissa tai yhdistetyissä taseissa; ja Jokaisen lähiyksikön pitää olla muodostettu tai organisoitu Suomessa, ja jokaisen lähiyksikön, joka on finanssilaitos, poikkeuksena lähiyksikkö, joka on sopimuksen liitteen II osaston II kappaleissa A–D kuvattu eläkerahasto, tai finanssilaitos, jolla on vain osaston III kappaleessa C kuvattuja vähäarvoisia tilejä, pitää täyttää yllä olevat, tässä kohdassa A.2. esitetyt edellytykset. C. Finanssilaitos, jolla on vain vähänarvoisia tilejä Suomalainen finanssilaitos, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset Finanssilaitos ei ole sijoitusyksikkö Finanssilaitoksen tai minkään lähiyksikön ylläpitämän finanssitilin saldo tai arvo ei ylitä 50 000 dollaria, soveltaen sopimuksen liitteessä I esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta; ja Finanssilaitoksella ei ole enempää kuin 50 miljoonaa dollaria varoina taseessaan ja finanssilaitoksella ja kaikilla lähiyksiköillä yhdessä ei ole enempää kuin 50 miljoonaa dollaria kokonaisvaroina niiden konsolidoiduissa tai yhdistetyissä taseissa. D. Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija Suomalainen finanssilaitos, joka täyttää seuraavat edellytykset Finanssilaitos on finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen 50 000 dollaria suuremman asiakastalletuksen tai varmistaakseen, että jokainen 50 000 dollaria suurempi asiakastalletus, soveltaen kummassakin tapauksessa sopimuksen liitteessä I esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakastalletus ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta, mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista. Nämä ehdot ja edellytykset soveltuvat myös muihin korttien ja sähköisen rahan liikkeellelaskijoihin. 3.4.4 Sijoitusyksiköt, jotka täyttävät vaatimukset voimassa olevia verosäännöksiä noudattaviksi katsottuina ulkomaisina finanssilaitoksina ja muita erityissääntöjä Jäljempänä kohdissa A-D kuvatut finanssilaitokset ovat ei-raportoivia suomalaisia finanssilaitoksia, joita käsitellään voimassa olevia verosäännöksiä noudattaviksi katsottavina ulkomaisina finanssilaitoksina. A. Sponsoroitu sijoitusyksikkö ja kontrolloitu ulkomainen yhteisö (väliyhteisö) Sponsoroitu sijoitusyksikkö on tässä jaksossa kuvattu finanssilaitos, jolla on jäljempänä kuvatut edellytykset täyttävä sponsoroiva yksikkö (sponsori). Sponsoroitu sijoitusyksikkö on yksikkö, joka on tehnyt sponsorin kanssa sopimuksen siitä, että sponsori huolehtii sponsoroidun sijoitusyksikön huolellisuusmenettelyä ja raportointia koskevista velvoitteista. Sponsorilla (tyypillisesti rahastonhoitaja) on valtuus hoitaa sponsoroitua finanssilaitosta (tyypillisesti rahasto tai alirahasto, joka on sijoitusyksikkö) ja tehdä sopimuksia sponsoroidun finanssilaitoksen puolesta. Sponsorin täytyy rekisteröityä IRS:ään sponsoroivana yksikkönä ja, milloin sponsoroidulla yksiköllä on raportoitavia tilejä, rekisteröidä jokainen rahasto tai alirahasto (siirtymäsäännösten mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä), jota se hoitaa sponsoroituna yksikkönä. Sponsorin täytyy huolehtia FATCA-velvoitteiden noudattamisesta sponsoroitujen rahastojen puolesta. Tähän sisältyy esimerkiksi tilien tunnistaminen ja dokumentointi. Sponsorin täytyy varmistaa, että sen hoitamien rahastojen uudet sijoittajat dokumentoidaan asianmukaisesti FATCAa varten. Sponsorina toimiva rahastoyhtiö voi luokitella tilin uudeksi tai aiemmaksi tiliksi sen perusteella, onko tili uusi tai aiempi sille itselleen. Luokittelua ei siten tarvitse tehdä jokaiselle sponsoroidulle rahastolle erikseen tilanteissa, jossa sama tilinhaltija sijoittaa useampaan kuin yhteen saman sponsorin hallinnoimaan rahastoon. Edellytyksenä on se, että sillä itsellään on kaikki sopimuksen edellyttämät tunnistetiedot ja se muutoin noudattaa vaadittuja tunnistamismenettelyitä. Sponsorin on myös huolehdittava ilmoittamisesta Verohallinnolle. Sponsori-sponsoroitu -tilanteissa oikeudellinen vastuu vaadittujen huolellisuusmenettelyjen ja raportointien huolehtimisesta säilyy sponsoroidulla yksiköllä. Sponsoroidun yksikön on siis varmistettava, että esimerkiksi verotarkastusta ja muuta velvoitteiden noudattamisen valvontaa varten esitetään tarvittava dokumentaatio ja muu tieto. Käytännössä sponsoroidun yksikön esittämis- ja selvitysvelvoitteet voivat realisoitua esimerkiksi tilanteissa, joissa sponsori ei ole suomalainen yksikkö. Finanssilaitos on sponsoroitu sijoitusyksikkö, jos se on Suomeen sijoittautunut sijoitusyksikkö ei ole kvalifioitu välittäjä, veron pidättävä ulkomainen yhtymä tai veron pidättävä ulkomainen trusti; ja on sopinut jonkun yksikön kanssa, että yksikkö toimii finanssilaitoksen sponsorina Finanssilaitos on sponsoroitu kontrolloitu ulkomainen yhteisö (väliyhteisö), jos finanssilaitos on Suomen lakien mukaan organisoitu kontrolloitu ulkomainen väliyhteisö, joka ei ole kvalifioitu välittäjä, veron pidättävä ulkomainen yhtymä tai veron pidättävä ulkomainen trusti finanssilaitos on kokonaan, suoraan tai välillisesti, sellaisen raportoivan yhdysvaltalaisen finanssilaitoksen omistama, joka suostuu toimimaan tai edellyttää finanssilaitoksen kumppanuusyhtiön toimivan sponsorina finanssilaitoksen osalta; ja finanssilaitoksella on sponsorin kanssa yhteinen sähköinen tilijärjestelmä, jonka ansiosta sponsori voi tunnistaa kaikki finanssilaitoksen tilinhaltijat ja maksunsaajat ja saada pääsyn kaikkiin finanssilaitoksen ylläpitämiin tili- ja asiakastietoihin mukaan lukien (mutta rajoittumatta näihin) asiakastunnistetiedot, asiakasdokumentaatio, tilisaldo ja kaikki tilinhaltijalle tai maksunsaajalle suoritetut maksut. Sponsorin on täytettävä seuraavat edellytykset: Sponsori on valtuutettu toimimaan finanssilaitoksen puolesta (kuten rahastonhoitajana, trustinhoitajana, yritysjohtajana tai johtavana partnerina) täyttääkseen sovellettavat rekisteröintivaatimukset IRS:n FATCA-rekisteröintiverkkosivulla; Sponsori on rekisteröitynyt sponsoroivana yksikkönä IRS:ään sen FATCA-rekisteröintiverkkosivulla; Jos sponsori tunnistaa finanssilaitoksen osalta yhdysvaltalaisia raportoitavia tilejä, sponsori rekisteröi finanssilaitoksen IRS:n FATCA-rekisteröintiverkkosivulla olevien sovellettavien rekisteröintivaatimusten mukaan 31.12.2016 tai sitä ennen ja ajankohtana tai sitä ennen, joka on 90 päivää sen jälkeen, kun tällainen yhdysvaltalainen raportoitava tili ensin tunnistetaan, sen mukaan kumpi on myöhemmin; Sponsori suostuu suorittamaan finanssilaitoksen puolesta kaikki huolellisuutta, veron pidättämistä ja raportointia koskevat ja muut vaatimukset, jotka finanssilaitoksen olisi edellytetty suorittavan, jos se olisi raportoiva suomalainen finanssilaitos; Sponsori identifioi finanssilaitoksen ja sisällyttää finanssilaitoksen GIIN-tunnisteen kaikkeen raportointiin, joka on saatettu loppuun finanssilaitoksen puolesta; ja Sponsori ei ole antanut kumota statustaan sponsorina. Sponsoroitujen offshore-rahastojen raportointi Rahastonhoitaja voi toimia käytännössä monilla lainkäyttöalueilla sijaitsevien rahastojen puolesta. Sponsorina toimiessaan rahastonhoitajan on toimittava sponsoroitujen rahastojen joukon puolesta riippumattomasti kunkin sellaisen veroviranomaisen osalta, jossa rahastojen kotipaikka on. Suomalaisen sponsorin on rahastojen osalta otettava huomioon sopimuksenmukainen asuinpaikan määritelmä. Ulkomaille rekisteröidyn offshore-rahaston on annettava vuosi-ilmoitus Suomeen aina, mikäli sen verotuksen asuinvaltio on Suomessa. Käytännössä offshore-rahastojen osalta vuosi-ilmoitusvelvollisuus Suomeen tulee esimerkiksi tilanteissa, joissa sitä johdetaan tai valvotaan Suomessa. Esimerkki 1 Suomalainen rahastonhoitaja hoitaa rahastoryhmiä Suomessa ja IGA-maassa A (IGA-valtiolla tarkoitetaan valtiota, joka on solminut FATCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa). Suomalainen rahastonhoitaja voi rekisteröityä sponsorina kaikkien tai joidenkin rahastojen osalta kullakin näistä lainkäyttöalueista. Sponsori: raportoisi Suomen Verohallinnolle suomalaisen rahastojoukon puolesta ja raportoisi IGA-maa A:n veroviranomaisille siellä kotipaikan omaavien rahastojen puolesta. Esimerkki 2 Kuten esimerkki 1, mutta lisäksi suomalainen rahastonhoitaja hoitaa rahastoja ei-IGA-maassa. Rahastonhoitajan on esimerkin 1 lisäksi raportoitava Yhdysvalloille niiden rahastojen puolesta, joiden kotipaikka on ei-IGA-maissa. B. Sponsoroitu harvojen omistuksessa oleva sijoitusväline Suomalainen finanssilaitos, joka täyttää seuraavat edellytykset Finanssilaitos on finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on sijoitusyksikkö eikä se ole kvalifioitu välittäjä, veron pidättävä ulkomainen yhtymä tai veron pidättävä ulkomainen trusti Sponsori on raportoiva yhdysvaltalainen finanssilaitos, raportoiva mallin 1 mukainen ulkomainen finanssilaitos tai ulkomainen osallistujafinanssilaitos, valtuutettu toimimaan finanssilaitoksen puolesta (kuten ammattijohtajana, trustinhoitajana tai johtavana partnerina) ja suostuu suorittamaan finanssilaitoksen puolesta kaikki huolellisuutta, veron pidättämistä ja raportointia koskevat ja muut vaatimukset, jotka finanssilaitoksen olisi edellytetty suorittavan, jos se olisi raportoiva suomalainen finanssilaitos; Finanssilaitos ei esittäydy sijoitusvälineenä ei-lähiosapuolille; Kaksikymmentä tai sitä pienempi määrä luonnollisia henkilöitä omistaa kaikki velka-osuudet ja pääomaosuudet finanssilaitoksesta (jättäen ottamatta huomioon velkaosuudet, jotka omistavat ulkomaiset osallistujafinanssilaitokset ja voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsottavat ulkomaiset finanssilaitokset, ja pääomaosuudet, jotka omistaa yksikkö, jos tämä yksikkö omistaa 100 prosenttia pääomaosuuksista finanssilaitoksesta ja on itse tässä sopimuskohdassa kuvattu sponsoroitu finanssilaitos); ja Sponsori täyttää seuraavat edellytykset: Sponsori on rekisteröitynyt sponsorina IRS:ään sen FATCA-rekisteröintiverkkosivulla; Sponsori suostuu suorittamaan finanssilaitoksen puolesta kaikki huolellisuutta, veron pidättämistä ja raportointia koskevat ja muut vaatimukset, jotka finanssilaitoksen olisi edellytetty suorittavan, jos se olisi raportoiva suomalainen finanssilaitos, ja säilyttää finanssilaitoksen osalta kerätyn dokumentaation kuuden vuoden ajan; Sponsori identifioi finanssilaitoksen kaikessa raportoinnissa, joka on saatettu loppuun finanssilaitoksen puolesta; ja Sponsori ei ole antanut kumota statustaan sponsorina. C. Sijoitusneuvojat ja sijoitustoiminnan hoitajat Suomeen sijoittautunut sijoitusyksikkö, joka on finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se antaa sijoitusneuvoja tai hoitaa salkkuja, ja toimii asiakkaan puolesta finanssilaitokseen (muu kuin ei-osallistujafinanssilaitos), asiakkaan nimissä talletettujen varojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta. D. Yhteissijoitusväline Yhteissijoitusvälineet-kategoria on helpotus sijoitusyksiköille, jotka omistetaan yksinomaan ulkomaisten, ei-yhdysvaltalaisten osallistujafinanssilaitosten kautta tai jotka omistaa suoraan sellaiset suuret institutionaaliset sijoittajat, joita FATCA-veronpidätys tai -raportointi ei tyypillisesti koske. Edellytyksenä on, että sijoitusyksikkö on sijoittautunut Suomeen sitä säännellään yhteissijoitusvälineenä kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä (mukaan lukien 50 000 dollaria suuremmat velkaosuudet) hallitsee yksi tai useampi vapautettu tosiasiallinen etuuden omistaja, liitteen I osaston VI alakohdassa B

(4)kuvatut aktiiviset ulkomaiset ei-finanssiyksiköt, sopimuksessa määritellyt yhdysvaltalaiset henkilöt, jotka eivät ole määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä, tai finanssilaitokset, jotka eivät ole ei-osallistujafinanssilaitoksia, tai niitä hallitaan näiden kautta. 4 Finanssitilit Finanssitili on finanssilaitoksen ylläpitämä tili. Finanssitilit jaetaan viiteen luokkaan: Talletustilit Säilytystilit Käteisarvovakuutussopimukset Elinkorkosopimukset Omapääoma- ja velkaosuudet Jokaisessa finanssitililuokassa on poikkeuksia ja vapautuksia, joista mainitaan kunkin tilityypin käsittelyn yhteydessä. 4.1 Johdanto FATCA-sopimuksen mukaan raportoivien suomalaisten finanssilaitosten pitää vuosittain antaa Verohallinnolle tietoja määriteltyjen yhdysvaltalaisten henkilöiden pitämistä tileistä. Sopimuksessa näihin viitataan raportoitavina yhdysvaltalaisina tileinä. Finanssilaitoksen, ellei se ole vapautettu eli ei-raportoiva suomalainen finanssilaitos, täytyy tunnistaa: ylläpitääkö se tilejä ylläpidettyjen tilien tyyppi, ja ovatko näiden tilien haltijat määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä tai passiivisen ulkomaisen ei-finanssiyksikön kontrolloivia henkilöitä. Finanssitili on raportoitava yhdysvaltalainen tili, jos sen tilinhaltijana on: yksi tai useampi määritelty yhdysvaltalainen henkilö tai passiivinen ulkomainen (muu kuin yhdysvaltalainen) yksikkö, jolla on yksi tai useampi määritelty yhdysvaltalainen henkilö kontrolloivana henkilönä. Mikäli tilinhaltija tai tilinhaltijana olevan ei-yhdysvaltalaisen yksikön kontrolloivat henkilöt lakkaavat olemasta määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöjä, finanssitili lakkaa olemasta raportoitava yhdysvaltalainen tili. FATCA-sopimusta sovellettaessa tilin käsite on määritelty laajasti ja se voi käsittää tuotteita tai velvoitteita, joita ei normaalisti pidettäisi tilinä joko Suomen muussa lainsäädännössä tai päivittäisessä käytössä. Finanssitili-käsite kattaa esimerkiksi kaikki käteisarvovakuutussopimukset (riippumatta sopimuksen pääoma- tai takaisinostoarvosta), elinkorkosopimukset sekä omapääoma- ja velkaosuudet. Jos finanssilaitos toimii vain arvopaperivälittäjänä, joka pelkästään toteuttaa arvopaperien osto- ja myyntitoimeksiantoja, tai saa ja välittää tällaisia toimeksiantoja toisille vastaavanlaisille välittäjille, finanssilaitoksen ei edellytetä käsittelevän tätä toimintaa varten perustamiaan puitteita finanssitilinä. Tilinhoitajana toimiva finanssilaitos on silloin vastuussa huolellisuusmenettelyn suorittamisesta ja raportoinnista. Finanssilaitosten ylläpitämät tilit ”Ylläpidetty” tarkoittaa kunkin tilityypin kohdalla seuraavaa: Talletustiliä ylläpitää finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan maksuja tilin osalta. Säilytystiliä ylläpitää finanssilaitos, joka pitää säilytyksessä tilillä olevia varoja tilinhaltijaa varten. Vakuutussopimusta tai elinkorkosopimusta ylläpitää finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan maksuja sopimukseen liittyen. Pääoma- tai velkaosuutta finanssilaitoksesta, jos tämä pääoma- tai velkaosuus muodostaa tilin, käsitellään niin kuin sitä ylläpitäisi tämä finanssilaitos, jos tämä finanssilaitos on sijoitusyksikkö. Finanssilaitos voi ylläpitää useampia kuin yhtä tyyppiä olevia tilejä. Esimerkiksi talletuslaitos voi myös ylläpitää säilytystilejä samoin kuin talletustilejä. Finanssilaitoksen asiakkaan käyttäessä harkinta-aikana peruutusoikeuttaan ja lopettaessaan tilin, katsotaan finanssitili luoduksi ja tilin raportoitava arvo on sen sulkemishetken arvo. Raportoitavat tilit Tili on yhdysvaltalainen raportoitava tili, jos sitä pitää yksi tai useampi määritelty yhdysvaltalainen henkilö tai ei-yhdysvaltalainen yksikkö, jossa on yksi tai useampi määritelty yhdysvaltalainen kontrolloiva henkilö. Niiden raportoivien finanssilaitosten, joilla ei ole raportoitavia tilejä, on kuitenkin vahvistettava tämä tieto antamalla Verohallinnolle ns. nollailmoitus (ks. jakso 7.4). Luvussa 5 käydään läpi asianmukaista huolellisuusmenettelyä, jota finanssilaitoksen tai kolmannen osapuolen finanssilaitoksen puolesta pitää raportoitavien tilien tunnistamiseksi noudattaa. Jos finanssilaitos ulkoistaa huolellisuusmenettelyyn ja raportointiin liittyvät velvoitteet kolmannelle osapuolelle, säilyy vastuu näistä velvoitteista kuitenkin finanssilaitoksella. Tili lakkaa olemasta raportoitava tili Jos raportoitavan yhdysvaltalaisen tilin haltija tai tilinhaltijana olevan ei-yhdysvaltalaisen yksikön kontrolloivat henkilöt lakkaavat olemasta määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä, finanssitili lakkaa olemasta raportoitava yhdysvaltalainen tili. Mikäli tilinhaltija tai mainitut kontrolloivat henkilöt ovat määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä minä tahansa raportointijakson aikana, finanssitili on raportoitava yhdysvaltalainen tili kyseisenä raportointijaksona. Mikäli tilinhaltijalla on olosuhteiden muuttumisen seurauksena useampia statuksia raportointijakson aikana eikä finanssilaitos pysty tarkastamaan niitä (esimerkiksi tilinhaltijan osoite on vaihtunut kerran tai useampia kertoja) valmistautuessaan antamaan vuosi-ilmoitusta Verohallinnolle, finanssilaitoksen on pidettävä finanssitiliä joka tapauksessa raportoitavana yhdysvaltalaisena tilinä eikä määritellä statusta raportointijakson loppuhetken perusteella. Käytännössä siis tili, joka on ollut jonakin vuonna raportoitava tili, säilyy raportoitavana siihen asti, kunnes joko tilinhaltija lakkaa olemasta määritelty yhdysvaltalainen henkilö tai tili lopetetaan. Raportoitava tili, jonka tilinhaltija on kokonaan lopettanut tai siirtänyt kalenterivuoden aikana, on raportoitava lopettamisvuoden osalta. Muutoin ilmoitusvelvollisuuden ratkaisee vuoden lopun tilanne. Jos siis vuoden lopussa tilinhaltija tai kontrolloivat henkilöt eivät ole enää määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä, ei tiliä tarvitse raportoida, vaikka tilinhaltija tai kontrolloivat henkilöt olisivatkin aiemmin olleet määriteltyjä yhdysvaltalaisia henkilöitä. 4.2 Tilinhaltijat Suomessa tilinhaltija on yleensä FATCAssa sama kuin mitä yksityisoikeudellisesti ymmärretään tilinhaltijalla. Tunnistaessaan tilinhaltijaa finanssilaitoksen voi kuitenkin olla eräissä tilanteissa tarpeen ottaa huomioon tilityyppi sekä se, missä ominaisuudessa tiliä pidetään. Muiden henkilöiden kuin finanssilaitoksen pitämät tilit Henkilöä, joka on muu kuin finanssilaitos, ja joka pitää tiliä toisen henkilön hyväksi asiamiehenä (agent), tilinhoitajana/säilytyksenhoitajana (custodian), nimettynä edustajana (nominee), allekirjoittajana (signatory), sijoitusneuvojana (investment adviser) tai välittäjänä (intermediary) ei käsitellä tällaisen tilin haltijana sopimusta sovellettaessa. Tällöin henkilö, jonka puolesta tiliä pidetään, on tilinhaltija. Jos finanssilaitos, kuten säilytyslaitos, pitää tiliä toisen henkilön hyväksi (mukaan lukien vapautetut tosiasialliset etuuden omistajat ja voimassa olevia verosäännöksiä noudattavaksi katsottavat finanssilaitokset), finanssilaitosta pidetään tilinhaltijana eikä henkilöä, jonka hyväksi tiliä on pidetty. Yhteistilit Jos tiliä pidetään yhteisesti, sen koko saldo tai arvo on luettava kuuluvaksi kaikille tilin yhteishaltijoille. Tätä sääntöä sovelletaan sekä yhdistämis- että raportointitarkoituksiin. Jos tiliä pitävät yhteisesti luonnollinen henkilö ja yksikkö, finanssilaitoksen on sovellettava erikseen sekä luonnolliseen henkilöön että yksikköön asianmukaisen huolellisuusmenettelyn vaatimuksia tämän tilin osalta. Käteisarvovakuutussopimukset ja elinkorkosopimukset Vakuutus- tai elinkorkosopimusta pitää jokainen henkilö, jolla on oikeus saada käyttää sopimuksen arvo (esimerkiksi lainan, noston, takaisinoston kautta tai muuten) tai jolla on sopimuksen mukaan mahdollisuus vaihtaa edunsaaja. Jos kukaan ei voi käyttää sopimuksen arvoa tai muuttaa edunsaajaa, tilinhaltijoita ovat kaikki sopimuksessa omistajaksi nimetyt henkilöt ja kaikki henkilöt, jotka ovat sopimusehtojen perusteella oikeutetut saamaan tulevan maksun. Kun velvoite suorittaa maksu sopimuksen perusteella muuttuu pysyväksi, jokainen maksun saantiin oikeutettu henkilö on tilinhaltija. Edunsaajaa, jota ei ole peruuttamattomasti määrätty (peruuttamaton edunsaajamääräys, edunsaajasitoumus), vaan vakuutuksenottaja voi vaihtaa edunsaajan ennen etuuden realisoitumista, ei pidetä tässä tarkoituksessa tilinhaltijana. Esimerkiksi säästöhenkivakuutuksessa, jossa vakuutuksenottaja on nimennyt edunsaajan kuolintapauksen varalle, ei tällainen ehdollinen edunsaaja ole raportoitava tilinhaltija vakuutuksen säästöaikana. Mikäli vakuutuksessa on vakuutuksenottajan lisäksi määrätty peruuttamaton edunsaaja, on tällainen edunsaaja tilinhaltija. Esimerkiksi, jos vakuutuksenottajana oleva työnantaja tekee sopimuksessa tarkoitetun eläkevakuutussopimuksen, jossa on nimetty (vaihtokelvoton) edunsaaja, on tämä edunsaaja sopimuksessa tarkoitettu tilinhaltija. Tällöin siis ennen eläkkeen maksun aloittamista sekä vakuutuksenottajana oleva työnantaja että edunsaajana oleva työntekijä ovat sopimuksen tarkoittamia edunsaajia. Jos etuus on ehdollinen tai työnantaja voi yksipuolisesti vaihtaa edunsaajaa, tällöin työntekijää ei pidetä tilinhaltijana ennen etuuden realisoitumista. Säästöhenkivakuutukset, joissa on useampi edunsaaja Jos kaksi tai useampia henkilöitä (esimerkiksi puolisot) ottavat yhteisiä käteisarvohenkivakuutussopimuksia, joissa useampi osapuoli on vakuutettu ja edunsaajana ovat eloonjääneet osapuolet, käsitellään kaikkia tilinhaltijoina. Yksikkötilin haltijat Yksikkötili voi olla raportoitava yhdysvaltalainen tili, jos joko yksikkö on määritelty yhdysvaltalainen henkilö, tai yksikkö on ei-yhdysvaltalainen yksikkö, jossa on yksi tai useampi yhdysvaltalainen kontrolloiva henkilö. Yksikön itsessään katsotaan asuvan siellä, missä sillä on verotuksen asuinvaltio, ja perussäännöt ulkomaisen ei-finanssiyksikön asuinpaikan määrittämiseksi ovat samat kuin finanssilaitoksella (jakso 2.2). Yksikön verotuksen asuinvaltio on pääsääntöisesti siellä, missä se on perustettu ja/tai mistä sitä keskeisiltä osin johdetaan ja valvotaan. Raportoitava yksikkö voi kuitenkin olla myös verotuksen läpivirtausyksikkö (yhtymä, trusti, säätiö jne.). Yksikköä pidetään raportointimielessä valtiossa asuvana, vaikka yksikköä ei kyseisen valtion tai lainkäyttöalueen säännösten mukaan pidetä siellä verovelvollisena. 4.3 Talletustili Talletustili on sopimuksen mukaan yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatili tai tili, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkatodistus tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Tilin ei tarvitse olla korkoa tuottava tili. Talletustili käsittää pankki- tai samanlaista liiketoimintaa harjoittavan luottokorttiyhtiön antaman luottokortin kreditsaldon (kreditsaldo ei käsitä kreditsaldoja kiistanalaisten veloitusten osalta, mutta käsittää kreditsaldot, jotka ovat tulosta ostojen palautuksista). Sopimuksen liitteen II kohdassa III.D on poikkeussääntö, jonka edellytykset täyttäessään luottokorttien liikkeellelaskija voidaan katsoa ei-raportoivaksi suomalaiseksi finanssilaitokseksi eikä liikkeellelaskijan luottokortteja pidetä talletustileinä. Kyseisen sopimuskohdan mukaan luottokortteja ei pidetä talletustileinä, jos yksinomaan luottokortin liikkeellelaskijana toimiva finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt, joilla estetään 50 000 dollaria suuremmat asiakastalletukset tai varmistetaan, että jokainen 50 000 dollaria suurempi asiakastalletus palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Talletustilin määritelmä käsittää myös määrän, jota vakuutusyhtiö pitää hallussaan koron maksamista tai hyvittämistä koskevan sopimuksen perusteella. Määrät, joita vakuutusyhtiö pitää hallussaan odottaen maksua käteisarvovakuutussopimuksen osalta voimassaoloajan loputtua, eivät muodosta talletustiliä. 4.4 Säilytystili Säilytystili on tili tai muu järjestely (muu kuin vakuutussopimus tai elinkorkosopimus), joka on tehty sijoittamista varten pidetyn finanssi-instrumentin, –sopimuksen tai sijoituksen hallitsemiseksi toisen henkilön hyväksi. Sijoittamista varten pidettävien varojen käsite on tässä yhteydessä laaja. Käytännössä varojen käsitteen piiriin on tarkoitettu kuuluvan kaikki varat, joita voidaan pitää finanssilaitoksen ylläpitämällä tilillä pois lukien suorat sijoitukset kiinteään omaisuuteen. Varoiksi katsotaan muun muassa seuraavat: yhtiön osake tai osuus joukkovelkakirjalaina, debentuuri tai muu velka-asiakirja valuutta- tai hyödyketransaktio luottoriskinvaihtosopimus ei-finanssi-indeksipohjainen swap nimellispääomasopimus vakuutussopimus tai elinkorkosopimus mikä tahansa optio tai muu vakioitu tai vakioimaton johdannaisinstrumentti Säilytystili muodostuu myös tilanteissa, joissa finanssilaitos hallinnoi esimerkiksi johdannaisia vastapuolena olevan asiakkaan lukuun. Hallinnoinnilla tarkoitetaan muun muassa johdannaisposition avaamista, sulkemista, toteuttamista tai suojaamista asiakkaan puolesta. Lisäksi hallinnointi muodostuu tilanteessa, jossa finanssilaitos vaatii, säilyttää tai hallinnoi positioon liittyviä vakuuksia asiakkaan puolesta. Raportointi ja palkkio missä muodossa tahansa ovat merkkejä johdannaisten hallinnoinnista asiakkaan puolesta. Säilytystiliä ei yleensä muodostu, mikäli finanssilaitoksen rooli on pelkästään johdannaissopimuksen tai muun sopimuksen vastapuolena toimiminen. Käteisarvovakuutussopimusta tai elinkorkosopimusta ei pidetä säilytystilinä, mutta ne voivat olla säilytystilillä pidettyjä varoja. Vakuutuksenantajan tulee tarvittaessa ilmoittaa säilytyslaitokselle käteisarvovakuutussopimuksen pääoma/takaisinostoarvo säilytyslaitoksen raportointia varten. Säilytystilin osalta on huomattava, että siltä on raportoitava tilille maksettujen tuottojen lisäksi myös tilillä säilytettyjen varojen perusteella muualle kuin kyseiselle tilille maksetut tuotot. Esimerkiksi säilytystilillä säilytettyjen osakkeiden luovutushinnat ja osingot on raportoitava säilytystilin perusteella maksettuina tuottoina, vaikka ne maksettaisiin tilinhaltijan talletustilille. Talletustililtä on raportoitava ainoastaan sille maksetut ja hyvitetyt korot. 4.5 Käteisarvovakuutussopimus Vakuutussopimus on sopimus, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja määritellyn tapahtuman sattuessa. Tapahtumat käsittävät kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- ja omaisuusriskin. Elinkorkosopimusta ei pidetä vakuutussopimuksena. Käteisarvovakuutussopimus on vakuutussopimus, jolla on käteisarvo. Käteisarvovakuutussopimus ei käsitä: kahden vakuutusyhtiön välisiä jälleenvakuutussopimuksia; sellaisia henkivakuutuksia, joilla ei ole käteisarvoa eikä muuta säästövakuutuselementtiä. Vakuutusmaksujen palautukset, jotka johtuvat vakuutuksen peruuttamisesta tai lopettamisesta, vakuutusmäärän alennuksesta tai virheen korjauksesta erääntyneeseen vakuutusmaksuun ja vakuutetun bonukseen liittyen, eivät myöskään tee vakuutuksesta sopimuksen tarkoittamaa käteisarvovakuutussopimusta. Henkivakuutuksessa sovittua korvausta, joka maksetaan henkilön kuollessa, ei oteta huomioon vakuutussopimuksen käteisarvoa 31.12. määritettäessä. Vakuutuksen realisoituminen ja vakuutukseen liittyvien korvausten maksaminen eivät muodosta uutta tiliä, vaan tilin katsotaan säilyvän samana käteisarvovakuutussopimuksena, ellei vakuutuksessa tapahdu olosuhteiden muutosta. 4.6 Elinkorkosopimus Elinkorkosopimus on sopimus, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja ajanjaksolta, joka määräytyy kokonaan tai osittain yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen mukaan (esimerkiksi vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat luonteeltaan usein elinkorkosopimuksia). Elinkorkosopimukseksi katsotaan myös sopimus, jonka katsotaan olevan elinkorkosopimus sen lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana. Sopimuksen liitteellä II kohdassa V mainittuja vapautettuja eläketilejä tai kahden vakuutusyhtiön välisiä elinkorkosopimusten jälleenvakuutuksia ei pidetä elinkorkosopimuksena. 4.7 Pääoma- tai velkaosuudet finanssitileinä Pääoma- ja velkaosuudet ovat raportoitavia tietyissä sijoitusyksiköissä ja niitä pidetään finanssitilinä. Pääoma- ja velkaosuudet (muut kuin säännönmukaisesti kaupankäynnin kohteena olevat osuudet) ovat tilejä niiden yksiköiden osalta, jotka ovat sijoitusyksiköitä yksinomaan sen vuoksi, että: yksikön bruttotulo johtuu sijoittamisesta tai jälleensijoittamisesta finanssivaroihin tai kaupankäynnistä niillä ja niitä hoitaa finanssilaitos, mukaan lukien toinen sijoitusyksikkö, tai yksikkö toimii tai esiintyy yhteissijoitusvälineenä, sijoitusrahastona, pörssilistattuna rahastona (ETF), pääomasijoitusrahastona, hedge fundina, riskipääomarahastona, lainarahoitteisena yritysostorahastona tai muuna samanlaisena sijoitusvälineenä, joka on perustettu sijoitusstrategianaan sijoittaminen, jälleensijoittaminen finanssivaroihin tai kaupankäynti niillä. Sellaisen yhtymän osalta, joka on finanssilaitos, ilmaisu pääomaosuus tarkoittaa joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on finanssilaitos, pääomaosuus tarkoittaa osuutta, jota hallitsee joko koko trustin tai sen osuuden asettajana tai edunsaajana käsitelty henkilö tai muu luonnollinen henkilö, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Määriteltyä yhdysvaltalaista henkilöä pitää käsitellä trustin edunsaajana, jos tämä henkilö on oikeutettu saamaan suoraan tai epäsuorasti pakollisen tai harkinnanvaraisen voitonjaon trustista. Talletuslaitoksessa, säilytyslaitoksessa, määritellyssä vakuutusyhtiössä ja sijoitusyksikössä, joka on varainhoitaja, sijoitusneuvoja tai muu samanlainen yksikkö, on pääoma- ja velkaosuudet raportoitava ainoastaan, jos ne on luotu FATCA-sopimuksen mukaisen raportoinnin välttämiseksi. Sopimus rajoittaa raportoinnin ulkopuolelle lisäksi ne pääoma- ja velkaosuudet, joilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla. Pääoma- tai velkaosuutta pidetään "säännöllisen kaupankäynnin kohteena olevana", jos se on listattu hyväksytyssä arvopaperipörssissä. Yksinomaan listautuminen ei ole riittävä osoitus säännöllisen kaupankäynnin kohteena olemisesta, vaan listautumisen tarkoituksena on oltava nimenomaisesti se, että sijoitusväline on yleisen kaupankäynnin kohteena. Finanssilaitoksen ei kuitenkaan edellytetä tarkistavan vuosittain, onko pääoma- tai velkaosuuksilla käyty kauppaa. 4.8 Pääoma- tai velkaosuus rahoituskonsernin holdingyhtiöstä tai varainhoitokeskuksesta Yhdysvaltain lainsäädännössä on jaksossa 4.7 mainittujen tilanteiden lisäksi rahoituskonsernin holdingyhtiöitä ja varainhoitokeskuksia koskeva säännös, jota kyseiset toimijat voivat Suomessa halutessaan soveltaa. Säännöksen mukaan muu kuin säännönmukaisen kaupankäynnin kohteena oleva pääoma- tai velkaosuus holdingyhtiöstä tai varainhoitokeskuksesta on tili vain, jos: Sen lähiyksiköihin kuuluu yksi tai useampi sijoitusyksikkö tai passiivinen ulkomainen ei-finanssiyksikkö ja näiden sijoitusyksiköiden tai passiivisten ulkomaisten ei-finanssiyksiköiden saama tulo on 50 prosenttia tai enemmän lähiyksikköryhmän ansaitsemasta kokonaistulosta Lunastus- tai eläköitymismäärä tai osuudelle ansaittu tuotto määritetään, suoraan tai välillisesti, ensisijaisesti yhden tai useamman sijoitusyksikön perusteella tai yhden tai useamman passiivisen ulkomaisen ei-finanssiyksikön perusteella, jotka ovat yksikön lähiyksikköryhmän jäseniä; Osuuden arvo määritetään suoraan tai välillisesti ensisijaisesti niiden varojen perusteella, jotka tuottavat (tai voisivat tuottaa) veronpidätyksen alaisia maksuja; tai Osuus lasketaan liikkeelle pääasiallisesti Yhdysvaltain raportointi- tai veronpidätysvaatimusten välttämiseksi 4.9 Finanssitilien ulkopuolelle jäävät tilit FATCA-sopimuksen liitteellä II (kohta V) on eräitä tuotteita, jotka on hyväksytty vähäriskisiksi (todennäköisyys veron välttämiselle on vähäinen), eikä niitä siis ole käsiteltävä yhdysvaltalaisina raportoitavina tileinä. Sopimus mahdollistaa sen, että vähäriskisiksi katsottavien tuotteiden listaa päivitetään joko lisäämällä listalle uusia vähäriskisiksi katsottavia tuotteita tai listalta poistetaan tuotteita, joita ei enää pidetä vähäriskisinä. Päivittäminen edellyttää sopimusvaltioiden toimivaltai