§:n 3 momentti). Puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä veronalaisista pääomatuloista niistä tehtävät luonnolliset vähennykset (
§:n 2 momentti). Luonnollisia vähennyksiä ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot, kuten palkkatulon perusteella vähennettävä tulonhankkimisvähennys ja asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannusten vähennyskelpoinen määrä. Luonnollisia vähennyksiä eivät ole esimerkiksi tulonhankkimisvelan korot, palkansaajan eläkevakuutusmaksut tai eläketulovähennys. Esimerkki 1: Henkilön puhdas ansiotulo on 15 000 euroa ja puhdas pääomatulo 900 euroa. Hänelle ei ole vahvistettu yrittäjän eläkelain eikä maatalousyrittäjän eläkelain mukaista työtuloa. Puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä on 15 900 euroa. Yleisradioveron määrä on 18,75 euroa ((15 900 - 15 150) x 2,5 % ). Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon ja maatalousyrittäjän työtulon niille henkilöille, joilla on yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus. Eläkelaitos ilmoittaa Verohallinnolle kunkin verovuoden työtulon määrän. Jos henkilölle on vahvistettu yrittäjän tai maatalousyrittäjän työtuloa, yleisradioveron laskentaperuste on suurempi seuraavista: puhdas ansiotulo + puhdas pääomatulo YEL-työtulo + MyEL-työtulo Kun henkilön yleisradiovero lasketaan vaihtoehtoisesti vahvistetun työtulon määrän perusteella, yleisradioveroa voi joutua suorittamaan yrittäjä, jonka harjoittaman yritystoiminnan verotuksellinen tulo on pieni tai tappiollinen, tai joka harjoittaa yritystoimintaa osakeyhtiömuodossa ja saa yhtiöstään verovapaita osinkotuloja. Esimerkki 2: Henkilön puhdas ansiotulo on 15 000 euroa ja puhdas pääomatulo 900 euroa. Puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä on 15 900 euroa. Hänelle on vahvistettu yrittäjän eläkelain mukaista työtuloa 17 000 euroa. Yleisradiovero lasketaan vahvistetun yrittäjän työtulon määrän perusteella, koska se on suurempi kuin puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä. Yleisradioveron määrä on 46,25 euroa ((17 000 - 15 150) x 2,5 %). Yleisradioveroa ei suoriteta, jos edellä esitetty laskentaperuste jää alle 15 150 euron. Käytännössä veroa maksetaan vasta 15 900 euroa ylittävistä palkkatuloista ja 15 150 euroa ylittävistä eläketuloista ja päivärahatuloista. Ero johtuu siitä, että palkkatuloja saava verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan tulonhankkimisvähennyksen, joka on 750 euroa. Verohallinto tekee tulonhankkimisvähennyksen palkkatulosta viran puolesta. Eläketulosta tai päivärahatulosta ei tehdä tulonhankkimisvähennystä. Veronmaksukynnyksen ylittyessä yleisradiovero kasvaa liukuvasti. Yleisradioveron enimmäismäärä vuodessa on 160 euroa. Veron enimmäismäärä saavutetaan noin 22 300 euron palkkatuloilla ja 21 550 euron eläke- ja päivärahatuloilla. YleveroL 2 §:n mukaisesti lasketusta henkilön yleisradioveron määrästä vähennetään mahdollista ulkomaisen veron hyvitystä tai ulkomaan tulosta johtuva veron määrä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaisesti. Yleisradioverosta voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi veroa, jonka henkilö on maksanut vieraassa valtiossa sieltä saamastaan eläketulosta tai joka kohdistuu tuohon eläketuloon. Yleisradioverosta voidaan vähentää myös esimerkiksi lähdeveroa, jonka henkilö on suorittanut vieraassa valtiossa sieltä saamastaan osinkotulosta. Yleisradioverosta ei vähennetä tuloverolain mukaisia verosta tehtäviä vähennyksiä kuten kotitalousvähennystä tai työtulovähennystä. Yleisradioveron määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja verotuksen muutos muuttaa yleisradioveron laskentaperustetta. Verovuodelta suoritettavan yleisradioveron määrä voi tällöin vähentyä tai lisääntyä. Yleisradioveroa palautetaan tai maksetaan lisää osana verotuksen muutoksen johdosta palautettavaa tai lisää maksettavaa määrää. Esimerkki 3: Henkilön puhdas ansiotulo on 15 000 euroa ja puhdas pääomatulo 900 euroa vuoden 2022 verotuksessa. Hänelle ei ole vahvistettu yrittäjän eläkelain eikä maatalousyrittäjän eläkelain mukaista työtuloa. Puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä on 15 900 euroa. Yleisradioveron määrä on 47,50 euroa ((15 900 - 14 000) x 2,5 %). Vuonna 2025 toimitetaan verotuksen oikaisu, jossa henkilön vuoden 2022 tuloon lisätään verottamatta jäänyt myyntivoitto 6 000 euroa. Puhdas pääomatulo on tämän jälkeen 6 900 euroa ja puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä on 21 900 euroa. Verotuksen oikaisun jälkeen vuodelta 2022 suoritettava yleisradiovero on 163 euroa ((21 900 - 14 000) x 2,5 % = 195,50 euroa, joka on suurempi kuin yleisradioveron enimmäismäärä 163 euroa). Tästä syystä oikaisun johdosta määrätään yleisradioveroa lisää vain 115,50 euroa (163 - 47,50 = 115,50 euroa). 2.3 Henkilön yleisradioveron vähentäminen Henkilön yleisradiovero on henkilökohtainen vero, eikä se kohdistu yksityishenkilön harjoittamaan yritystoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Tämän vuoksi henkilön yleisradiovero ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno (TVL 31 §:n 8 momentti). 3 Yhteisön yleisradiovero 3.1 Verovelvolliset Yhteisön yleisradioveroa suorittavat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua liike- tai ammattitoimintaa tai maatilatalouden tuloverolaissa (543/1967, MVL) tarkoitettua maataloutta Suomessa harjoittavat yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Yhteisön yleisradioveroa ei suorita yhteisö, jonka verovuoden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa suoritetaan erillistä Ahvenanmaan maakuntalainsäädäntöön perustuvaa mediamaksua (landskapslag (2019:103) om medieavgift), ks. Verohallinnon ohje Ahvenanmaan mediamaksu. Yhteisöt on määritelty TVL 3 §:ssä. TVL 3 §:n mukaisista yhteisöistä yleisradioveron suorittamiseen velvollisia eivät kuitenkaan ole valtio ja sen laitos, hyvinvointialue, hyvinvointiyhtymä, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, uskonnollinen yhdyskunta, asunto-osakeyhtiö, TVL 20 §:ssä tarkoitettu tuloverosta vapaa yhteisö ja ulkomainen kuolinpesä, vaikka ne harjoittaisivatkin elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Verovelvollisia yhteisöjä voivat olla esimerkiksi osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, keskinäinen vakuutusyhdistys, yhdistys ja säätiö. Myös yleishyödyllinen yhteisö voi olla verovelvollinen, jos sillä on verotettavaa elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa. Ulkomainen yhteisö voi olla velvollinen suorittamaan yleisradioveroa, jos se harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintaa tai maataloutta kiinteästä toimipaikasta. Ulkomainen yhteisö voi olla velvollinen suorittamaan yleisradioveroa myös silloin, kun ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan perusteella (ks. Verohallinnon ohje Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus). Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, laivanisännistöyhtiöt ja verotusyhtymät eivät ole yhteisöjä, vaan yhtymiä (TVL 4 §). Yhtymät eivät suorita itse yleisradioveroa. Yhtymää ei veroteta tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona (TVL 15 § ja 16 §). Siten yhtymän osakkaana olevan yhteisön osuus yhtymän tuloon luetaan yhteisön yleisradioveron laskentaperusteeseen. Yhteisön verovelvollisuuden edellytyksenä on aina, että yhteisö on harjoittanut verovuonna EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden laajuudella, voitollisuudella tai tappiollisuudella ei ole sinänsä merkitystä, vaan yhteisö on verovelvollinen jo vähäisenkin elinkeinotoiminnan tai maatalouden perusteella, jos yhteisön koko toiminnan verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Tietyillä yhteisöillä ei voi EVL 1 §:n 2 momentin perusteella olla henkilökohtaista tulolähdettä, vaan niiden harjoittaman toiminnan tulos maataloutta lukuun ottamatta lasketaan EVL:n mukaan. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt, jos ne eivät ole yleishyödyllisiä tai asunto-osakeyhtiöitä tai kiinteistöosakeyhtiöitä. Näiden yhteisöjen EVL:n mukaan laskettu tulos voi siten muodostua kokonaan tai osin myös muusta kuin EVL 1 §:n 1 momentin mukaisesta elinkeinotoiminnasta. Jos yhteisön toiminta muodostuu kokonaan muusta kuin elinkeinotoiminnasta, se ei ole velvollinen suorittamaan yhteisön yleisradioveroa, vaikka yhteisön toiminnan tulos lasketaankin EVL:n mukaan. Esimerkki 4: Yksityishenkilöiden omistaman osakeyhtiön toiminta muodostuu arvopapereiden passiivisesta hallinnoinnista. Toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Toiminta ei ole myöskään MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua maataloutta. Verovuodesta 2020 lähtien yhtiön verotuksessa sovelletaan sen yhteisömuodon perusteella EVL:a, vaikka yhtiön toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Tämän vuoksi yhtiön toiminnan tulos lasketaan TVL:n sijaan EVL:n mukaan. Toiminnan tuloksen laskemiseen sovellettavan tuloverolain muuttuminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan verotuksellisen luonteen arviointiin. Siten yhtiö ei velvollinen suorittamaan yhteisön yleisradioveroa. Esimerkki 5: Osakeyhtiö harjoittaa huoltoasematoimintaa, jota pidetään EVL 1 §:n 1 momentin mukaisena elinkeinotoimintana. Lisäksi yhtiö vuokraa omistamaansa kahta osakehuoneistoa yksityishenkilöille. Vuokraustoiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä eikä sitä ole pidettävä myöskään MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuna maataloutena. Koska yhtiö harjoittaa EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa, yhtiö on velvollinen suorittamaan yhteisön yleisradioveroa toimintansa luonteen perusteella. Jos yhteisöllä voi EVL 1 §:n 2 momentin perusteella olla henkilökohtainen tulolähde, henkilökohtaisessa tulolähteessä verotetaan toiminta, joka ei ole elinkeinotoimintaa eikä maataloutta. Jos tällaisella yhteisöllä on vain henkilökohtaiseen tulolähteeseen luettavaa toimintaa, se ei ole velvollinen suorittamaan yleisradioveroa. 3.2 Yhteisön yleisradioveron määrä Yhteisön yleisradioveron laskentaperuste on yhteisön verovuoden verotettava tulo. Yhteisömuoto ja yleishyödyllisyysasema voivat vaikuttaa verotettavan tulon laskentaan. EVL 1 §:n 2 momentin perusteella tulolähdejaon poistamisen ulkopuolelle jäävien yhteisöjen verotettava tulo lasketaan
§:n 4 momentissa säädetyllä tavalla.
§:n 4 momentin mukaan yhteisön elinkeinotoiminnan verotettava tulo, maatalouden verotettava tulo ja muun toiminnan verotettava tulo lasketaan erikseen vähentämällä verovuoden tulosta aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut samanlajiset tappiot. EVL 1 §:n 2 momentin perusteella tulolähdejaon poistamisen piiriin kuuluvien yhteisöjen verotuksessa elinkeinotoiminnan tulolähteen verotettava tulo lasketaan vähentämällä elinkeinotoiminnan tulolähteen verovuoden tuloksesta aiemmilta verovuosilta vahvistetut elinkeinotoiminnan tulolähteen vahvistetut tappiot sekä muun toiminnan tulolähteen verovuonna 2019 tai sitä aiemmin vahvistetut tappiot. Muun yhteisön kuin osittain verovapaan tai yleishyödyllisen yhteisön verotettava tulo on yhteisön kaikkien tulolähteiden verotettavan tulon yhteismäärä. Jos yhteisöllä on muun toiminnan tulolähde, yhteisön verotettavaan tuloon luetaan siten myös muun toiminnan tulolähteen verotettava tulo. Siten yleisradiovero lasketaan saman verotettavan tulon perusteella kuin yhteisön tulovero. Ulkomainen yhteisö, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, suorittaa yleisradioveroa Suomen verotuksessa vahvistetun verovuoden verotettavan tulonsa perusteella. Yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on suoritettava yleisradioveroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta. Yhteisön yleisradioveron enimmäismäärä on 3 000 euroa. Vero on 3 000 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 867 142 euroa tai suurempi. Jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on vähemmän kuin 50 000 euroa, yhteisö ei maksa yleisradioveroa. Esimerkki 6: Osakeyhtiö harjoittaa pelkästään EVL 1 §:n 1 momentin mukaista elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminnan verotettava tulo on 550 000 euroa. Yleisradioveron määrä on 1 890 euroa (140 euroa + (550 000 - 50 000) x 0,35 % = 1 890 euroa). Esimerkki 7: Osakeyhtiö harjoittaa elinkeinotoimintaa ja muuta toimintaa. EVL 1 §:n 2 momentin perusteella osakeyhtiön koko toiminnan tulos lasketaan EVL:n mukaan. Osakeyhtiön elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta 40 000 euroa muodostuu EVL 1 §:n 1 momentin mukaisesta elinkeinotoiminnasta ja 22 000 euroa muusta toiminnasta. Verovuoden verotettava tulo on siten 62 000 euroa. Yleisradioveron määrä on 182 euroa (140 euroa + (62 000 - 50 000) x 0,35 % = 182 euroa). Esimerkki 8: TVL 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleishyödyllinen yhdistys harjoittaa yleishyödyllisen toiminnan ohella elinkeinotoimintaa. Lisäksi yhdistys saa henkilökohtaisessa tulolähteessä verotettavia vuokratuloja muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen käytettävästä kiinteistöstä. Elinkeinotoiminnan verotettava tulo on nolla euroa, koska elinkeinotoiminnan verovuoden tulos on tappiollinen tai elinkeinotoiminnan verotettavaa tuloa ei jää aikaisempien vuosien tappioiden vähentämisen jälkeen. Muun toiminnan verotettava tulo on 62 000 euroa. Yleisradioveron määrä on 182 euroa (140 euroa + (62 000 - 50 000) x 0,35 % = 182 euroa). YleveroL 3 §:ssä määritellyllä tavalla lasketusta yhteisön yleisradioveron määrästä vähennetään mahdollinen ulkomaisen veron hyvitys vieraassa valtiossa suoritetun veron perusteella kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaisesti. Yleisradioverosta voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi veroa, jonka yhteisö on suorittanut toisessa valtiossa siellä olevan kiinteän toimipaikkansa tulosta tai toisesta valtiosta saamastaan osinkotulosta. Ulkomaan veron vähentämisen jälkeen maksuunpantava yhteisön yleisradiovero voi siten olla pienempi kuin 140 euroa. Yleisradioveron määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja muutos pienentää tai suurentaa verotettavan tulon määrää. Verovuodelta suoritettavan yleisradioveron määrä voi tällöin vähentyä tai lisääntyä. 3.3 Yhteisön yleisradioveron vähentäminen EVL 8 §:n 1 momentin 19 kohdan mukaan yhteisön yleisradiovero on elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta vähennyskelpoinen meno. Maatalouden tuloon kohdistuva yhteisön yleisradiovero on puolestaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967, MVL) mukaan vähennyskelpoinen maatalouden tulosta. Sen sijaan yhteisön yleisradiovero ei ole vähennyskelpoinen TVL:n mukaan verotettavasta muun toiminnan tulolähteen tulosta. Laissa ei ole erikseen säädetty siitä, miten yhteisön yleisradiovero jaksotetaan vähennyksenä. Jaksottamiseen ei ole otettu kantaa myöskään lain esitöissä (VaVM 14/2012 vp ja HE 28/2014). Tämän vuoksi yleisradioveron jaksottamiseen sovelletaan EVL:n mukaisessa verotuksessa EVL 22 §:n yleissäännöstä, jonka mukaan meno on sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Vähäiset menoerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut. Verohallinto katsoo, että yhteisön yleisradiovero tulee jaksottaa tuloverotuksessa ensisijaisesti sen verovuoden kuluksi, jonka aikana lopullinen vero on maksuunpantu. Vastaavaa jaksotusperiaatetta noudatettiin esimerkiksi katumaksun jaksottamista koskevassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1981-B-II-524. Jaksottamiskysymystä arvioitaessa on huomattava myös, että verovuoden vähennettävää yleisradioveroa ei voida kaikissa tapauksissa määrittää täsmälleen oikein samalta verovuodelta annettavassa veroilmoituksessa ja toimitettavassa säännönmukaisessa verotuksessa, koska yhteisön yleisradioveron perusteena on yhteisön verotettava tulo, jonka määrään yleisradiovero toisaalta vaikuttaa vähennyskelpoisena eränä. Sitä vastoin, jos jaksotus tapahtuu verotuspäätöksen tekohetken mukaan, maksuunpannun veron ja vähennyksen tarkka määrä on tiedossa. Tällöin ei ole tarvetta veron jälkikäteisiin oikaisuihin säännönmukaisessa verotuksessa tapahtuneiden, suoritettavan yleisradioveron määrään vaikuttavien muutosten perusteella. Esimerkki 9: Yhteisön tilikausi ja verovuosi
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.