2000 40/2000 Eduskunnan työjärjestys Eduskunta on Suomen perustuslain voimaantulojärjestelyistä 11 päivänä kesäkuuta 1999 annetun lain (732/1999) 7 §:n nojalla, noudattaen valtiopäiväjärjestyksessä la

§:ssä säädetään. Katsottuaan keskustelun riittävän puhemies julistaa keskustelun päättyneeksi. 25 § Suullinen kyselytunti Puhemiesneuvosto voi päättää, että täysistunnossa käydään keskustelu, jossa edustajat esittävät suullisesti lyhyitä kysymyksiä ministereille. Kyselytunnilla käytävässä keskustelussa voidaan puheenvuorojen myöntämisessä poiketa siitä,

§:ssä säädetään. Puhemies antaa harkintansa mukaan kysymyksen tekijän ja muiden edustajien sekä ministerien käyttää asiasta puheenvuoroja. Kun puhemies katsoo keskustelun riittävän, hän julistaa keskustelun päättyneeksi. Puhemiesneuvosto antaa asiasta tarkempia ohjeita. 26 § Ajankohtaiskeskustelu Edustaja voi tehdä puhemiesneuvostolle kirjallisen ehdotuksen, että täysistunnossa käydään keskustelu tietystä ajankohtaisesta asiasta. Ajankohtaiskeskustelun järjestämisestä päättää puhemiesneuvosto. Puheenvuorojen myöntämisessä voidaan poiketa siitä,

§:ssä säädetään. Puhemiesneuvosto antaa asiasta tarkempia ohjeita. 27 § Kirjallinen kysymys Edustaja voi tehdä ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Kysymys annetaan sisällöltään täsmällisenä puhemiehelle, joka toimittaa kysymyksen valtioneuvostolle. Kysymys voidaan tehdä myös valtiopäivien ollessa keskeytettyinä. Vastaus kirjalliseen kysymykseen annetaan kirjallisesti 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys toimitettiin valtioneuvostolle. Tieto eduskunnalle saapuneista vastauksista kirjallisiin kysymyksiin merkitään täysistunnon pöytäkirjaan. Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja voi kirjallisesti peruuttaa kysymyksen. Eduskunta voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta erityisestä syystä päättää, että kukin edustaja saa tehdä enintään tietyn määrän kirjallisia kysymyksiä valtiopäivien tai niiden osan aikana. 28 § Eräät rikosoikeudellista vastuuta koskevat asiat Perustuslain 115 §:ssä tarkoitetusta ministerivastuuasian vireillepanosta perustuslakivaliokunnassa ilmoitetaan täysistunnossa. Perustuslain 113 §:ssä tarkoitettu tasavallan presidenttiä koskeva ilmoitus esitellään eduskunnalle ja lähetetään keskustelutta perustuslakivaliokuntaan kannanoton esittämistä varten. 29 § Kirjelmä ministerin sidonnaisuuksista Valtioneuvoston kirjelmä, joka sisältää perustuslain 63 §:n 2 momentissa tarkoitetun selvityksen valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista, esitellään eduskunnalle. Täysistunnossa käydään asiasta keskustelu. Eduskunta ei tee päätöstä kirjelmän johdosta. 30 § Kirjelmä Euroopan unionin asiasta Puhemies lähettää perustuslain 96 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston kirjelmän asian laadun mukaan suureen valiokuntaan tai ulkoasiainvaliokuntaan. Puhemies määrää samalla asiasta suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle lausunnon antavasta valiokunnasta. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi asettaa määräajan, jonka kuluessa valiokunnan lausunto tulee antaa. Valtioneuvoston kirjelmän lähettämisestä valiokuntiin ilmoitetaan täysistunnossa. 31 § Hallituksen esitystä täydentävä esitys Hallituksen esitystä täydentävä esitys lähetetään alkuperäistä esitystä valmistelevasti käsittelevään valiokuntaan. Valiokunnan on käsiteltävä alkuperäinen esitys ja sitä täydentävä esitys toistensa yhteydessä. 4 luku Asiain valmistelu täysistunnolle 32 § Valiokuntaan lähettäminen Hallituksen esitykset, eduskunta-aloitteet, lepäämään hyväksytyt lakiehdotukset, vahvistamatta jääneet lait, eduskunnalle annetut kertomukset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut asetukset ja muut alemmanasteiset säädökset ja päätökset sekä ehdotukset eduskunnan työjärjestykseksi, eduskunnan virkamiehiä koskevaksi laiksi, eduskunnan vaalisäännöksi sekä ohje- ja johtosäännöiksi samoin kuin ne muut asiat, joista niin on erikseen säädetty, on valmistelevasti käsiteltävä valiokunnassa, ennen kuin ne otetaan päätettäviksi täysistunnossa. Valiokunnan valmisteltavaksi lähetetään lisäksi ne muut asiat, joista eduskunta niin päättää. Näiden asioiden valiokuntaan lähettämistä varten käydään täysistunnossa keskustelu (lähetekeskustelu). Lähetekeskustelun päätyttyä eduskunta päättää puhemiesneuvoston ehdotuksesta, mihin valiokuntaan asia lähetetään. Puhemiesneuvosto voi päättää hallituksen esitystä täydentävän esityksen lähettämisestä valiokuntaan ilman lähetekeskustelua, mistä ilmoitetaan täysistunnossa. Toimenpidealoitteiden valiokuntaan lähettämisestä säädetään 33 §:ssä. Eduskunta voi samalla päättää, että yhden tai useamman muun valiokunnan on annettava lausunto asiasta sitä valmistelevasti käsittelevälle valiokunnalle. Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan. Hallituksen toimenpidekertomus lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan. Siltä osin kuin kertomus koskee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, se lähetetään kuitenkin ulkoasiainvaliokuntaan. Eduskunta voi antaa valiokunnille ohjeita asian valmistelusta. 33 § Toimenpidealoitteen valiokuntaan lähettäminen Puhemiesneuvosto päättää toimenpidealoitteen lähettämisestä valiokuntaan. Toimenpidealoitteen lähettämisestä valiokuntaan ilmoitetaan täysistunnossa. Puhemiesneuvosto voi siirtää toimenpidealoitteen valiokuntaan lähettämisen eduskunnan päätettäväksi, jolloin täysistunnossa myös käydään asiasta lähetekeskustelu. 34 § Käsittelyjärjestys Valiokunnan tulee ilman aiheetonta viivytystä käsitellä sinne lähetetyt asiat ja antaa niistä asian laadun mukaisesti mietintö täysistunnolle tai lausunto toiselle valiokunnalle. Kiireellisesti on käsiteltävä asiat, jotka koskevat perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä. Valiokunnan tulee yleensä käsitellä ensin hallituksen esitykset sekä valtioneuvoston kirjelmät Euroopan unionin asioista. Puhemiesneuvosto voi antaa tarkempia ohjeita siitä, missä järjestyksessä asiat otetaan käsiteltäviksi valiokunnissa. 35 § Valiokuntien kokoontuminen Valiokunnat kokoontuvat työtilanteen mukaan. Eduskunnan ollessa koolla valiokunnat kokoontuvat ensi sijassa muina arkipäivinä kuin maanantaina ja lauantaina. Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan kokoukseen. Valtiopäivien ollessa keskeytettyinä ja eduskunnan lopetettua työskentelynsä valiokunta kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheenjohtajalta. Puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle myös valtioneuvoston pyynnöstä. Valiokunnan puheenjohtajan ollessa estynyt sovelletaan valiokunnan varapuheenjohtajaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään valiokunnan puheenjohtajasta. Jos valiokunnan jäsen on estynyt osallistumasta valiokunnan kokoukseen tai esteellinen käsittelemään asiaa, hänen sijaansa tulee varajäsen. 36 § Läsnäolo-oikeus valiokunnan kokouksessa Puhemies ja varapuhemiehet saavat olla läsnä valiokuntien kokouksissa. Kaikilla edustajilla on oikeus olla läsnä suuren valiokunnan kokouksessa käsiteltäessä lainsäädäntöasiaa. Ahvenanmaan vaalipiiristä valittu edustaja saa kuitenkin aina olla läsnä suuren valiokunnan kokouksessa. 37 § Asiantuntijoiden kuuleminen Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita. Käsiteltäessä sellaista lakiehdotusta tai muuta asiaa, joka koskee erityisesti saamelaisia, valiokunnan on varattava saamelaisten edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi, jollei erityisistä syistä muuta johdu. 38 § Lausunto toiselta valiokunnalta Valiokunta voi pyytää valmistelevasti käsiteltävästä asiasta lausunnon toiselta valiokunnalta. Lisäksi suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon perustuslain 96 ja 97 §:ssä tarkoitetusta ehdotuksesta tai selvityksestä. Jos valiokunnassa valmistelevasti käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä, valiokunnan tulee pyytää asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalta. Valiokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. 39 § Käsittely valiokunnassa Asian ensimmäisessä käsittelyssä valiokunta päättää alustavasti mietinnön tai lausunnon sisällöstä. Valiokunta tekee lopulliset päätökset toisessa käsittelyssä, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan sihteerin laatima kirjallinen mietintö- tai lausuntoluonnos. Valiokunta voi kuitenkin yksimielisesti päättää ratkaista asian ensimmäisessä käsittelyssä. Kummassakin käsittelyssä valiokunnan jäsenille on ennen yksityiskohtaista käsittelyä varattava tilaisuus lausua käsityksensä asiasta kokonaisuudessaan. Asiantuntijat valiokunta kuulee ensimmäisessä käsittelyssä, jollei se erityisestä syystä toisin päätä. Samaa asiaa koskevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet on käsiteltävä toistensa yhteydessä ja niistä on annettava yhteinen mietintö, jolleivät erityiset syyt vaadi menettelemään toisin. Valiokunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei hallituksen esityksen johdosta laadittava mietintö viivästy asioiden yhdistämisen vuoksi. Asia on ensimmäisessä käsittelyssä pantava kerran pöydälle johonkin seuraavaan valiokunnan kokoukseen, jos kaksi jäsentä sitä pyytää. Muutoin asia pannaan pöydälle, jos valiokunta niin päättää. Valiokunta voi valita keskuudestaan yhden tai useamman edustajan esittelemään täysistunnossa mietinnön tai lausunnon taikka suuressa valiokunnassa sille annettavan lausunnon. Mietintöön liitettävä vastalause ja lausuntoon liitettävä eriävä mielipide on jätettävä valiokunnan määräämässä ajassa kirjallisena valiokunnan sihteerille. Vastalauseen ja eriävän mielipiteen tulee vastata jäsenen asian ratkaisevassa käsittelyssä edustamaa kantaa. 40 § Valiokunnan päätöksenteko Valiokunta päättää kulloinkin käytettävästä äänestystavasta. Avoin äänestys nimenhuudon mukaan on kuitenkin toimitettava, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai valiokunnan jäsen sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Jos kuitenkin perustuslakivaliokunta äänestää 28 §:ssä tarkoitetussa asiassa ja äänet menevät tasan, tulee valiokunnan päätökseksi lievempi kanta. 41 § Valiokunnan jaosto Valiokunta voi asettaa keskuudestaan jaoston valmistelemaan käsiteltävänä olevaa asiaa ja laatimaan siitä mietintö- tai lausuntoluonnoksen. Asian käsittelystä jaostossa on soveltuvin osin voimassa, mitä asian käsittelystä valiokunnassa säädetään. 42 § Valiokunnan mietintö ja lausunto Valiokunnan on laadittava mietintönsä ja lausuntonsa lyhyesti. Valiokunnan ehdotukset on tehtävä ponnen muodossa. Samoin on meneteltävä vastalauseessa ja eriävässä mielipiteessä, jollei niissä rajoituta ainoastaan eriävän käsityksen ilmaisemiseen. Mietintöön ja lausuntoon merkitään asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneet jäsenet. Jos jäsen osallistui ainoastaan osittain tähän käsittelyyn, on se ilmaistava. Mietinnön ja lausunnon sekä niihin liittyvät vastalauseet ja eriävät mielipiteet tarkistaa valiokunnan sihteeri, jollei valiokunta toisin päätä. 43 § Valiokunnan asiakirjat ja niiden julkisuus Valiokunnan kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään läsnä olleet jäsenet ja kuullut asiantuntijat sekä tehdyt ehdotukset ja päätökset äänestyksineen ja johon liitetään valiokunnan asian käsittelyä varten saamat ja valmistamat asiakirjat. Pöytäkirjan varmentaa valiokunnan sihteeri allekirjoituksellaan. Valiokunnan pöytäkirja tulee julkiseksi, kun sihteeri on varmentanut sen, ja asian käsittelyasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty. Eduskuntaryhmällä, joka ei ole edustettuna valiokunnassa tai sen jaostossa, on kuitenkin oikeus saada jäljennös vielä keskeneräisen asian käsittelyasiakirjoista, jos ne eivät ole salaisia. Valiokunnan asiakirjat ovat salaisia, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. Salaisia ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jollei huomattava yhteiskunnallinen tarve vaadi niiden julkisuutta. Valiokunta voi muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salainen. Salaisia ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka kuuluvat valiokunnan perustuslain 50 §:n 3 momentin nojalla päättämän vaiteliaisuuden piiriin. Valiokunnan asiakirjojen salassapitoajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 31 §:ssä säädetään, jollei valiokunta päätä lyhyemmästä ajasta. Puhemiesneuvosto voi antaa tarkempia ohjeita valiokunnan asiakirjojen julkisuudesta. 44 § Suuri valiokunta Jollei suuren valiokunnan työjärjestyksestä muuta johdu, noudatetaan asioiden käsittelyssä suuressa valiokunnassa soveltuvin osin, mitä 34, 35, 37 ja 39-43 §:ssä säädetään. 5 luku Asiain käsittely täysistunnossa 45 § Täysistunnot Täysistuntoja pidetään eduskunnan työtilanteen mukaan. Puhemies kutsuu täysistunnot koolle noudattaen mahdollisuuksien mukaan puhemiesneuvoston hyväksymää täysistuntosuunnitelmaa. Täysistunnot pidetään ensi sijassa muina arkipäivinä kuin maanantaina ja lauantaina. 46 § Täysistunnon päiväjärjestys Täysistunnon päiväjärjestys sisältää luettelon istunnossa esille tulevista asioista sekä niiden käsittelyvaiheesta ja niihin liittyvistä asiakirjoista. Puhemies päättää täysistunnon päiväjärjestyksestä. Otettaessa asioita päiväjärjestykseen tulee ottaa huomioon eduskunnan aikaisemmat päätökset sekä puhemiesneuvoston hyväksymät täysistuntosuunnitelmat. Puhemies voi muuttaa ilmoitettua päiväjärjestystä ja keskeyttää asian käsittelyn. 47 § Ilmoittautuminen täysistuntoon Täysistunnon alkaessa toimitetaan nimenhuuto. Samana päivänä myöhemmin pidettävässä täysistunnossa voidaan puhemiehen harkinnan mukaan jättää nimenhuuto toimittamatta, jolloin läsnä oleviksi katsotaan edellisessä täysistunnossa läsnä olleet edustajat. Edustaja, joka saapuu täysistuntoon 15 minuutin kuluessa nimenhuudosta, katsotaan nimenhuudossa läsnä olevaksi. Tätä myöhemmin täysistuntoon saapuva edustaja merkitään läsnä olevaksi siitä alkaen, kun hän ilmoittautuu puhemiehelle. Täysistunnossa, joka pidetään 25 tai 26 §:ssä tarkoitetun asian käsittelemiseksi, ei toimiteta nimenhuutoa. 48 § Poissaolo Puhemiesneuvosto voi myöntää edustajalle luvan enintään viikon poissaoloon täysistuntotyöstä muun syyn kuin sairauden tai eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi. Jos puhemiesneuvosto ei ole suostunut poissaolopyyntöön tai jos kyseessä on yli viikon poissaolo, eduskunta päättää poissaololuvasta. Tieto puhemiesneuvoston myöntämästä poissaololuvasta ja poissaolosta sairauden vuoksi merkitään täysistunnon pöytäkirjaan. Lisäksi pöytäkirjaan merkitään, ketkä edustajat ovat poissa täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi. Puhemiesneuvosto voi antaa ohjeita eduskuntatyötä koskevien läsnäolojen ja poissaolojen kirjaamisesta. 49 § Täysistunnon johtaminen Puhemies johtaa täysistuntoa ja ylläpitää siinä järjestystä sekä tekee päätös- ja äänestysehdotukset. Puhemies saa ehdottaa vain sellaista, mikä on tarpeen perustuslain, eduskunnan työjärjestyksen tai eduskunnan päätösten panemiseksi täytäntöön. Puhemies valvoo, että kukin puhuja pysyy käsiteltävässä asiassa. Jos puhuja poikkeaa asiasta, puhemiehen tulee muistuttaa häntä asiassa pysymisen vaatimuksesta. Jollei puhuja noudata muistutusta, puhemies voi kieltää häntä jatkamasta puhettaan. 50 § Puheenvuorot Täysistunnossa edustajat saavat puheenvuoron ilmoittautumisjärjestyksessä. Ennen muita puheenvuoron pyytäjiä annetaan esittelypuheenvuoro valiokunnan puheenjohtajalle tai valiokunnan valitsemalle mietinnön esittelijälle ja lähetekeskustelussa olevan eduskunta-aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Puhemies voi myöntää esittelypuheenvuoron myös lausunnon antaneen valiokunnan puheenjohtajalle tai sen valitsemalle lausunnon esittelijälle. Välikysymykseen annetun vastauksen jälkeen myönnetään ensimmäinen puheenvuoro välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Puhemies voi harkintansa mukaan antaa ministerille, valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle puheenvuoron ennen muita puheenvuoron pyytäjiä. Puhemiesneuvosto voi etukäteen varata osan jostakin keskustelusta puheenvuoroille, jotka saavat kestää enintään puhemiesneuvoston määräämän ajan. Puheenvuorojen myöntämisestä ajankohtaiskeskusteluissa ja kyselytunneilla sekä keskusteltaessa pääministerin ilmoituksesta säädetään 24-26 §:ssä. Puhemiesneuvosto antaa tarkempia ohjeita puheenvuorojen pyytämisestä ja pitämisestä. 51 § Ryhmäpuheenvuorot Valtion talousarviota, valtioneuvoston tiedonantoa ja selontekoa sekä välikysymystä käsiteltäessä käytetään ryhmäpuheenvuorot, jollei puhemiesneuvosto toisin päätä. Puhemiesneuvosto voi päättää, että ryhmäpuheenvuorot käytetään myös muuta merkitykseltään huomattavaa asiaa käsiteltäessä. Ryhmäpuheenvuoroja myönnettäessä noudatetaan kuitenkin,

§:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Ryhmäpuheenvuorot pidetään eduskunnassa vaalikauden alkaessa järjestäytyneiden eduskuntaryhmien koon mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Yhtä suurien ryhmien järjestys ratkaistaan puhemiesneuvostossa arpomalla. Puhemiesneuvosto voi muuttaa ryhmäpuheenvuorojärjestystä, jos vaalikauden aikana on muodostunut vähintään kolmen edustajan eduskuntaryhmä tai jos järjestyksen tarkistamiseen on muu painava syy. Puhemiesneuvosto voi päättää, että ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käytetään muitakin ennen istuntoa varattuja puheenvuoroja 2 momentin mukaisessa järjestyksessä. Puhemiesneuvosto päättää, missä keskustelun vaiheessa 2 momentin mukaiseen järjestykseen sisältymättömien eduskuntaryhmien edustajat voivat käyttää puheenvuoronsa. Puhemiesneuvosto voi antaa 1-4 momentin soveltamisesta tarkempia ohjeita. 52 § Vastauspuheenvuorot Puhemies voi 50 ja 51 §:n estämättä antaa harkintansa mukaan ja määräämässään järjestyksessä tilaisuuden vastata puheenvuoroon. Vastauspuheenvuoro saa kestää enintään kaksi minuuttia. Puhemies voi päättää, että keskustelussa käytetään enintään yhden minuutin vastauspuheenvuoroja. Puhemiesneuvosto antaa tarkempia ohjeita vastauspuheenvuoroista. 53 § Lakiehdotuksen käsittely Asia, joka sisältää lakiehdotuksen, otetaan täysistunnossa valiokunnan mietinnön pohjalta kahteen käsittelyyn. Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään valiokunnan mietintö ja käydään asiasta yleiskeskustelu. Yleiskeskustelun aikana asia voidaan päättää lähettää suureen valiokuntaan, jolloin käsittelyä jatketaan suuren valiokunnan mietinnön pohjalta. Yleiskeskustelun päätyttyä lakiehdotus otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Jos lakiehdotus hyväksytään yksityiskohtaisessa käsittelyssä mietinnön mukaisena, asian ensimmäinen käsittely todetaan päättyneeksi. Muussa tapauksessa asia lähetetään eduskunnan päätöksen mukaisena suureen valiokuntaan. Suuri valiokunta voi yhtyä eduskunnan päätökseen tai ehdottaa siihen muutoksia. Jos suuri valiokunta ehdottaa muutoksia, eduskunta päättää niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tämän jälkeen asian ensimmäinen käsittely todetaan päättyneeksi. Lakiehdotuksen sisältö voidaan yksityiskohtaisessa käsittelyssä todeta ilman pykäläkohtaista käsittelyä hyväksytyksi mietinnön mukaisena niiltä osin kuin asian asiakirjoissa ei ole mietinnöstä poikkeavia säännösehdotuksia eikä tällaisia ehdotuksia myöskään ole tehty 58 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Toisessa käsittelyssä, joka pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päättymisestä, eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista eduskunnan toivomuksista ja lausumista asian johdosta. Ensimmäisessä käsittelyssä ei saa tehdä ehdotusta lakiehdotuksen hylkäämisestä. Ensimmäisen käsittelyn aikana eduskunta voi lähettää asian sitä valmistelevasti käsitelleeseen valiokuntaan tai muuhun valiokuntaan. Myös suuri valiokunta voi pyytää käsiteltävänään olevasta asiasta lausunnon toiselta valiokunnalta. Ehdotus kiireelliseksi julistamisesta on, milloin sitä ei ole tehty valiokunnan mietinnössä, tehtävä asian toisessa käsittelyssä ennen kuin keskustelu on julistettu päättyneeksi. 54 § Lepäämään hyväksytyn lakiehdotuksen ja vahvistamatta jääneen lain käsittely Lepäämään hyväksytty lakiehdotus ja vahvistamatta jäänyt laki käsitellään täysistunnossa yhden käsittelyn asiana. Käsittelyn aluksi esitellään valiokunnan mietintö ja käydään asiasta keskustelu. Sen jälkeen päätetään lakiehdotuksen tai lain hyväksymisestä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylkäämisestä. 55 § Ainoa käsittely Muut kuin 53 ja 54 §:ssä tarkoitetut täysistunnon päiväjärjestyksen asiat, joista eduskunnan tulee päättää ja joista ei ole erikseen toisin säädetty, otetaan täysistunnossa ainoaan käsittelyyn. Ainoan käsittelyn lopuksi päätetään ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä tarvittaessa perusteluja koskevista ehdotuksista. Käsittelyn aluksi esitellään valiokunnan mietintö. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen voidaan suorittaa yksityiskohtainen käsittely, jossa päätetään asiasta. Valtion talousarvioesityksen käsittelystä säädetään lisäksi 59 §:ssä. 56 § Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksyminen Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymistä tarkoittava asia otetaan valiokunnan mietinnön pohjalta täysistunnossa ainoaan käsittelyyn. Jos valiokunnan mietintöön sisältyy ehdotus sekä kansainvälisestä velvoitteesta että sen voimaansaattamislaista, esitellään velvoitetta koskeva ehdotus ainoaan käsittelyyn samalla kun lakiehdotus esitellään toiseen käsittelyyn. Eduskunta päättää ensin velvoitetta koskevasta ehdotuksesta. 57 § Pöydällepano Asia jää lähetekeskustelussa pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista, jos joku edustaja sitä pyytää. Tämän jälkeen asiaa ei enää lähetekeskustelussa voida panna pöydälle. Valiokunnan mietintö esitellään ensin pöydälle pantavaksi istuntoon, joka pidetään aikaisintaan seuraavana päivänä. Erityisestä syystä eduskunta voi kuitenkin päättää panna asian pöydälle jo samana päivänä pidettävään istuntoon. Ensimmäisessä käsittelyssä sekä 54 ja 55 §:ssä tarkoitetussa käsittelyssä asia pannaan tämän jälkeen kerran pöydälle, jos kaksi edustajaa sitä pyytää. Muutoin asia pannaan pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Valtioneuvoston tiedonantoa ja selontekoa sekä välikysymystä ei keskustelun niistä alettua voida panna pöydälle. Säännökset asian pöydällepanosta eivät koske pääministerin ilmoitusta eivätkä ajankohtaiskeskustelua. 58 § Muutosehdotusten tekeminen Edustajan täysistunnossa tekemä ehdotus, jota ei ole asiakirjoissa, on annettava kirjallisena puhemiehelle, jos puhemies sitä vaatii. Lainsäädäntöasian ensimmäisessä käsittelyssä tehtävä muutosehdotus, jota ei ole asiakirjoissa, on mikäli mahdollista jätettävä kirjallisena ilman perusteluja viimeistään kolme tuntia ennen täysistuntoa keskuskansliaan. Ehdotus jaetaan edustajille ennen kuin asiasta päätetään. Puhemies voi erityisestä syystä esitellä äänestettäväksi muullakin tavoin tehdyn ehdotuksen. Lainsäädäntöasian toisessa käsittelyssä sekä 54 ja 55 §:ssä tarkoitetussa käsittelyssä tehtävään ehdotukseen, joka koskee muuta kuin hylkäämistä, sovelletaan 2 momentin säännöksiä. Muutosehdotusten tekemisestä valtion talousarvioesityksen käsittelyssä säädetään 59 §:n 2 momentissa. 59 § Talousarvioesityksen käsittely Valtion talousarvioesitys otetaan täysistunnossa valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta ainoaan käsittelyyn. Käsittelyn aluksi käydään yleiskeskustelu. Yleiskeskustelun päätyttyä suoritetaan talousarvioehdotuksen yksityiskohtainen käsittely. Talousarvioehdotukseen sisältyvä pääluokka tai osasto taikka niiden luku todetaan hyväksytyksi mietinnön mukaisena, jos muutosehdotuksia siihen ei ole jätetty keskuskansliaan siten kuin 2 momentissa säädetään. Muutosehdotus valtiovarainvaliokunnan mietintöön on siinäkin tapauksessa, että se on mietintöön liitetyssä vastalauseessa, jätettävä eduskunnan päättämänä aikana keskuskansliaan. Muutosehdotus, joka tehdään kirjallisena ilman perusteluja, jaetaan edustajille ennen asianomaisen pääluokan tai osaston taikka talousarvion yleisperustelujen käsittelyä. Muulla tavoin tehtyä muutosehdotusta ei käsitellä, ellei puhemies erityisestä syystä pidä sen käsittelemistä tarpeellisena. Edustajan tekemä ehdotus, joka tarkoittaa uuden ja hallituksen esitykseen sisältymättömän määrärahan tai muun päätöksen ottamista talousarvioon, voidaan talousarviosta päätettäessä ottaa huomioon vain, jos se on pantu vireille talousarvioaloitteella. Jos eduskunta ei ole muuttamattomana hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä, asia palautuu valtiovarainvaliokuntaan. Valiokunta voi yhtyä eduskunnan päätökseen tai ehdottaa siihen muutoksia. Jos valiokunta ehdottaa muutoksia, eduskunta päättää niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos valtion talousarvion julkaiseminen viivästyy yli varainhoitovuoden vaihteen, valtiovarainvaliokunnan tulee ehdottaa eduskunnalle, miten hallituksen esitystä valtion talousarvioksi noudatetaan väliaikaisesti talousarviona. Valiokunnan ehdotus käsitellään soveltuvin osin samassa järjestyksessä kuin talousarvioehdotus. Lisätalousarvioesityksen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä talousarvioesityksen käsittelystä säädetään. 60 § Päätös- ja äänestysehdotukset Kun keskustelu käsiteltävästä asiasta on julistettu päättyneeksi, puhemies esittää selonteon tehdyistä ehdotuksista. Jos puhemiehen selontekoa vastaan tehdään muistutus, jonka puhemies havaitsee oikeaksi, hänen on oikaistava selonteko. Jos muistutus puhemiehen mielestä ei anna aihetta selonteon muuttamiseen, eduskunta päättää siitä. Selonteon jälkeen puhemies tekee ehdotuksen, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Jos puhemiehen äänestysjärjestysehdotusta vaaditaan muutettavaksi, mutta vaatimus puhemiehen mielestä ei ole aiheellinen, eduskunta päättää äänestysjärjestyksestä. Äänestysjärjestyksen tultua hyväksytyksi puhemies tekee sellaisen äänestysesityksen, että vastaus jaa tai ei ilmaisee eduskunnan päätöksen. Jos on useampia päätösehdotuksia, asetetaan yksi vastaesitykseksi toista vastaan, kunnes kaikista siten on äänestetty. Äänestettäväksi ei oteta edustajan tekemää ehdotusta, jota ei ole kannatettu. Muuta keskustelua ei tässä pykälässä tarkoitetuista asioista sallita. Äänestystä siitä, onko äänestys suoritettava, ei myöskään sallita. 61 § Äänestystapa Äänestys toimitetaan koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä. Puhemies ilmoittaa äänestystavan. Keskustelua äänestystavasta ei sallita. Koneäänestys toimitetaan, riippumatta siitä, onko jo äänestetty seisomaan nousten, jos puhemies katsoo sen aiheelliseksi tai jos seisomaan nousten tapahtunut äänestys puhemiehen mielestä ei ole antanut selvää vastausta taikka jos joku edustaja sitä pyytää. Avoin lippuäänestys toimitetaan, jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa tai jos koneäänestys puhemiehen mielestä ei ole antanut luotettavaa vastausta taikka jos äänet ovat menneet tasan. Jos äänet kuitenkin ovat menneet tasan sellaisessa äänestyksessä, joka ei koske eduskunnan lopullista päätöstä kyseisessä käsittelyvaiheessa, uusitaan koneäänestys, ja lippuäänestys toimitetaan vasta, jos äänet uudessakin koneäänestyksessä ovat menneet tasan. Vaaleissa noudatettavasta äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan vaalisäännössä. 62 § Avoin lippuäänestys Avoin lippuäänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan käyttämällä erivärisiä lippuja. Lipuissa tulee olla painettuna edustajan nimi sekä sana jaa, ei tai tyhjä. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä. Edustajien tulee tuoda äänestyslippunsa uurnaan siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on huudettu. Äänestysliput luetaan julki ja lasketaan. 63 § Äänestyksen tulos Puhemies toteaa äänestyksen tuloksen. Tulokset kaikista äänestyksistä säilytetään. Täysistunnon pöytäkirjaan merkitään, miten kukin on kone- tai lippuäänestyksessä äänestänyt ja ketkä ovat olleet äänestyksestä poissa, jos puhemies katsoo sen tarpeelliseksi tai 20 edustajaa seisomaan nousten sitä pyytää välittömästi äänestyksen tuloksen julistamisen jälkeen taikka jos ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö. Keskustelua asiasta ei sallita. 64 § Valiokunnan mietinnön perustelut Valiokunnan mietinnön perustelut katsotaan hyväksytyiksi, jollei eduskunta toisin päätä. 65 § Pääministerin valinta Tasavallan presidentin eduskunnalle antama tieto pääministeriehdokkaasta esitellään eduskunnalle ja asia pannaan pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Pääministeriehdokkaan hyväksymisestä toimitetaan koneäänestys tai avoin lippuäänestys. Puhemies ilmoittaa äänestystavan. Perustuslain 61 §:n 3 momentissa tarkoitettu pääministerin vaali toimitetaan nimenhuudon mukaan käyttämällä äänestyslippuja, joissa saa olla painettuna ainoastaan edustajan nimi. Edustajan tulee kirjoittaa äänestyslippuun sen henkilön nimi, jota hän äänestää, niin selvästi ilmaistuna, ettei epätietoisuutta tarkoitetusta henkilöstä voi syntyä, tai jättää äänestyslippunsa tyhjänä. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä. Äänestysliput luetaan julki ja lasketaan. Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin on äänestänyt. Tässä pykälässä tarkoitetusta asiasta ei sallita keskustelua. 66 § Järjestyksen ylläpito täysistunnossa Suosion tai paheksumisen osoituksia ei eduskunnan täysistunnossa sallita. Eduskunnan yleisöparvella täysistuntoa seuraavien tulee noudattaa kansliatoimikunnan antamia määräyksiä ja muita järjestyksen ylläpitämiseksi annettuja ohjeita. Järjestyksen palauttamiseksi puhemies voi määrätä parvet tyhjennettäviksi. 67 § Suljettu istunto Jos puhemies katsoo, että jotakin asiaa ei sen laadun vuoksi voida käsitellä julkisessa istunnossa, tai jos 25 kansanedustajaa ehdottaa jonkin asian käsittelemistä suljetussa istunnossa, puhemies tyhjennyttää yleisöparvet ja ehdottaa, että eduskunta perustuslain 50 §:n 1 momentin nojalla päättää, onko asia käsiteltävä suljetussa istunnossa. Eduskunta päättää suljetun istunnon pöytäkirjan ja istunnossa käsiteltyjen asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta. 6 luku Valtiopäiväasiakirjat 68 § Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät Eduskunnan päätös hallituksen esityksen johdosta ilmoitetaan eduskunnan vastauksessa valtioneuvostolle. Eduskunnan kirjelmällä saatetaan kuitenkin tiedoksi eduskunnan hyväksymä valtion talousarvio sekä eduskunnan muu päätös ja eduskunnan ilmoitus. Vaalikauden viimeisiltä valtiopäiviltä laaditaan luettelo niistä hallituksen esityksistä, asetuksista ja muista alemmanasteisista säädöksistä ja päätöksistä sekä kertomuksista, joita ei ole ehditty käsitellä loppuun ja jotka siten ovat rauenneet. Luetteloon otetuista rauenneista asioista ilmoitetaan eduskunnan kirjelmällä valtioneuvostolle tai kertomuksen antajalle, jos kertomus on muun viranomaisen kuin hallituksen antama. Puhemies ja eduskunnan pääsihteeri allekirjoittavat eduskunnan vastaukset ja kirjelmät. Puhemiesneuvosto päättää tarvittaessa eduskunnan vastauksen tai kirjelmän sanamuodon tarkistamisesta. 69 § Täysistunnon pöytäkirja Täysistunnosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään tiedot asioiden käsittelystä ja täysistunnossa käydyt keskustelut. Pöytäkirjaan merkittävä puhe annetaan puhujan tarkastettavaksi. Puheen asiasisältöön ei saa tehdä muutoksia. Jos edustaja ei ole yhtynyt täysistunnon päätökseen, hänellä on oikeus ilmoittaa eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan. Jos edustaja ei ole ollut läsnä päätöstä tehtäessä, siitä on hänen pyynnöstään tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Pöytäkirja on julkinen, kun eduskunnan pääsihteeri on sen allekirjoittanut ja puhemiehistö tarkistanut. 70 § Täysistunnon päätöspöytäkirja Täysistunnosta laaditaan viipymättä päätöspöytäkirja, johon merkitään tiedot tehdyistä päätöksistä. Päätöspöytäkirja on julkinen, kun eduskunnan pääsihteeri on sen allekirjoittanut. 71 § Valtiopäiväasiakirjojen julkaiseminen Valtiopäiväasiakirjoissa julkaistaan painettuina eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat ja niiden ruotsinkieliset lyhennelmät. Valtiopäiväasiakirjoissa julkaistaan myös hallituksen esitykset ja kirjelmät niiden peruuttamisesta, valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut asetukset ja muut alemmanasteiset säädökset ja päätökset, kertomukset, valtioneuvoston tiedonannot ja selonteot, luettelo lepäämään hyväksytyistä lakiehdotuksista, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, eduskunta-aloitteet, välikysymykset sekä kirjalliset kysymykset vastauksineen. Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan yleisön saataville myös tietoverkossa. 7 luku Eduskunnan hallinto 72 § Kansliatoimikunta Eduskunnan hallintoa varten on kansliatoimikunta. Siihen kuuluvat puhemies ja varapuhemiehet sekä neljä eduskunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joille eduskunta valitsee neljä varajäsentä. Kansliatoimikunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kansliatoimikunta voi ratkaista asian myös nelijäsenisenä, jos jäsenet ovat päätöksestä yksimielisiä. Kansliatoimikunnassa ovat esittelijöinä eduskunnan pääsihteeri ja eduskunnan hallintojohtaja sekä muut kansliatoimikunnan esittelijöikseen määräämät eduskunnan kanslian virkamiehet. Kansliatoimikunta voi tarvittaessa kokoontua myös valtiopäivien ollessa keskeytettyinä ja eduskunnan lopetettua istuntonsa. Jollei kansliatoimikunnan toimialaan kuuluvaa asiaa sen kiireellisyyden vuoksi ehditä esitellä kansliatoimikunnalle, puhemies ratkaisee asian väliaikaisesti kansliatoimikunnan esittelijänä toimivan virkamiehen esittelystä. Väliaikainen päätös esitellään kansliatoimikunnan hyväksyttäväksi niin pian kuin mahdollista. 73 § Kansliatoimikunnan tehtävät Kansliatoimikunnan tehtävänä on: 1) johtaa, valvoa ja kehittää eduskunnan hallintoa ja taloudenhoitoa sekä käsitellä niitä koskevia suunnitelmia ja kehittämisehdotuksia; 2) tehdä ehdotuksia eduskunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 3) päättää, siltä osin kuin erikseen säädetään, eduskunnan kanslian virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä sekä virkamiehen irtisanomisesta ja virkasuhteen purkamisesta; 4) päättää, siltä osin kuin erikseen säädetään, eduskunnan kanslian virkamiehen virkavapaudesta sekä viranhoidosta sen aikana; 5) antaa asianomaisia valiokuntia kuultuaan määräykset valiokuntien sihteereiksi; 6) ratkaista eduskunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskevat muut asiat, joita ei ole osoitettu eduskunnan puhemiehen tai eduskunnan kanslian virkamiehen ratkaistaviksi; 7) tehdä aloite eduskunnan tilisäännön säätämisestä; 8) päättää arkistotoimen johtosäännöstä; sekä 9) päättää niistä muista asioista, jotka laissa, tässä työjärjestyksessä taikka ohje- tai johtosäännössä säädetään sen päätettäviksi. 74 § Eduskunnan kanslia Eduskunnan kanslian tehtävänä on luoda eduskunnalle edellytykset hoitaa sille valtioelimenä kuuluvat tehtävät. Eduskunnan kanslia toimii kansliatoimikunnan valvonnassa. 75 § Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan sihteerinä ja eduskunnan kanslian päällikkönä toimii eduskunnan pääsihteeri, jonka eduskunta valitsee. Jos pääsihteerin virka on avoinna tai pääsihteeri on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, eduskunnan apulaispääsihteeri hoitaa pääsihteerin tehtäviä. Jos myös apulaispääsihteeri on estynyt hoitamasta tehtävää, puhemies kutsuu sopivaksi katsomansa henkilön hoitamaan pääsihteerin tehtäviä. 8 luku Erinäisiä säännöksiä 76 § Eduskuntatyössä käytettävät kielet Suomenkielinen teksti on eduskunnassa käsittelyn pohjana; ruotsinkielinen teksti laaditaan eduskunnan kansliassa. Kansliatoimikunnan ehdotukset täysistunnolle käännetään ruotsin kielelle. Puhemiehen selonteko tehdyistä ehdotuksista sekä perustuslain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus esitetään suomeksi ja ruotsiksi. Puhemiehen muutkin ilmoitukset esitetään myös ruotsiksi, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi. Täysistunnossa pidetyn ruotsinkielisen puheenvuoron sisällöstä esitetään lyhennelmä suomeksi. Suomenkielisten puheenvuorojen sisältö sekä puhemiehen ehdotukset äänestysjärjestykseksi ja ainoastaan suomeksi esittämät ilmoitukset tulkataan ruotsinkielisille edustajille yksityisesti, jos he sitä haluavat. Valiokunta päättää valiokunnan kokouksissa tarvittavasta tulkkauksesta. Valiokunnan jäsenelle tulkataan kokouksen kulku kuitenkin yksityisesti hänen sitä halutessaan. 77 § Edustajantoimen hoitamisen keskeytyminen Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä ennen parlamentin ensimmäistä täysistuntoa. Eduskuntavaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä viimeistään kello 12 kolmantena päivänä siitä, kun hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi. Jos hän toimii jäsenenä Euroopan parlamentissa, hänen edustajantoimensa hoitaminen keskeytyy silloin, kun hänen varaedustajansa valtakirja on tarkastettu. 78 § Vaalipiirilautakunnalle ilmoittaminen Jos edustaja kuolee tai hänen edustajantoimensa lakkaa, eduskunnan pääsihteerin tulee viipymättä ilmoittaa tästä asianomaiselle vaalipiirilautakunnalle. Jos edustaja toimii jäsenenä Euroopan parlamentissa, eduskunnan pääsihteerin tulee viipymättä ilmoittaa tästä asianomaiselle vaalipiirilautakunnalle. 79 § Määräaikojen laskeminen eduskuntatyössä Jos säädetty määräpäivä tai säädetyn määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka lauantai, pidetään seuraavaa arkipäivää määräpäivänä tai määräajan viimeisenä päivänä. Määräaika valtiopäivillä suoritettavaa toimenpidettä varten ei kulu valtiopäivien ollessa keskeytettyinä. Määräajasta jäljellä oleva aika alkaa kulua siitä päivästä, jona eduskunta jälleen kokoontuu. Mitä 2 momentissa säädetään, ei sovelleta määräaikaan, jonka kuluessa vastataan kirjalliseen kysymykseen. 80 § Ilmoitukset täysistunnoista ja valiokuntien kokouksista Täysistunnosta ja sen päiväjärjestyksestä ilmoitetaan eduskuntatalossa niin hyvissä ajoin ennen täysistuntoa kuin mahdollista. Täysistunnoista ilmoitetaan sanomalehdissä puhemiesneuvoston ohjeiden mukaan. Kutsusta valiokunnan kokoukseen ilmoitetaan eduskuntatalossa. 9 luku Voimaantulo 81 § Voimaantulo Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000. Tällä työjärjestyksellä kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytty eduskunnan työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. PNE 1/1999 PeVM 9/1999 SuVM 2/1999 EK 27/1999 Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan puolesta Riitta Uosukainen puhemies SeppoTiitinen pääsihteeri