Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä

2000 948/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §Sen lisäksi, mitä maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999), jäljempänä

rahoituslaki, maaseudun kehittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (609/2000), jäljempänä valtioneuvoston asetus, eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (808/2000), maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (613/2000) sekä maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään, sovelletaan tätä asetusta myönnettäessä ja maksettaessa maaseutuelinkeinojen rahoituslain 10, 13, 16, 21, 22 ja 32 §:ssä sekä 65 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuun tarkoitukseen tukea, valtionlainaa, korkotukilainaa ja valtiontakausta.

2 §

Ellei jäljempänä toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen että yhteisön rahoitusosuuteen riippumatta siitä, myönnetäänkö rahoitusosuus talousarvion määrärahasta tai myöntövaltuudesta taikka maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.

Valtioneuvoston asetuksen 53 §:ssä tarkoitettuihin valtakunnallisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen 4 ja 5 §:ää, 6 §:n 1 ja 4 momenttia, 7 §:n 1―3 momenttia, 8―12, 14, 24, 26, 28―34 ja 37 §:ää, 40 §:n 1 kohtaa, 41 §:ää, 42 §:n 1 momenttia, 44 ja 46―48 §:ää, 50 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 55, 57―62 ja 66 §:ää.

Rahoituslain 65 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuihin tutkimushankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen 4 ja 5 §:ää, 6 §:n 1 ja 4 momenttia, 8―12, 14, 25, 26, 28―35 ja 38 §:ää, 40 §:n 1 kohtaa, 41 §:n 1 momentin 1―9 ja 11―13 kohtaa sekä 2―4 momenttia, 42 §:n 1 momenttia, 44 ja 46―48 §:ää, 50 §:n 1 momenttia sekä 57―62 ja 66 §:ää.

3 §Tässä asetuksessa tarkoitetaan

2 luku

Tuen hakeminen Hakemus

4 §

Tukea on haettava maa- ja metsätalousministeriön asianomaisen tuen hakemista varten vahvistamalla lomakkeella. Jos tukihakemus on tehty muulla tavoin kirjallisesti, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakemusta täydennetään täyttämällä asianmukainen lomake tai antamalla lomakkeella kysytyt tiedot ja sitoumukset vastaavalla tavalla kirjallisesti muutoin. Hakijan, hänen edustajansa tai valtuuttamansa on allekirjoitettava hakemus.

5 §

Kullakin hakemuksella haetaan tukea yhteen investointihankkeeseen, toimenpiteeseen, kehittämis- tai tutkimushankkeeseen tai sellaiseen yritystoiminnan toimenpidekokonaisuuteen, joka muodostuu yritystoiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä sekä niihin liittyvästä investoinnista.

Jos hakija hakee samanaikaisesti tukea useampaan kuin yhteen hankkeeseen tai toimenpiteeseen, jotka perustuvat samoihin asiakirjoihin, yhteen hakemukseen on liitettävä kaikki tarvittavat asiakirjat ja muissa hakemuksissa on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettava, mihin hakemukseen asiakirjat on liitetty.

Samaan hankkeeseen liittyvää tukea on haettava kuitenkin eri hakemuksella, jos

Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kunkin hakijan on erikseen täytettävä hakemus ja hakemuksessa on mainittava, ketkä muut toimenpiteeseen tai hankkeeseen osallistuvat hakevat tukea. Jos sanotun momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on jätetty vain yksi hakemus, voi hakemuksen vastaanottanut viranomainen hakijan suostumuksella käsitellä hakemuksen kahtena eri hakemuksena. Tarvittaessa hakijan on tällöin kuitenkin täytettävä uusi hakemuslomake, mutta vireilletuloajankohtana molempien hakemusten osalta pidetään alkuperäisen hakemuksen vireilletuloajankohtaa.

Vireilletulo

6 §

Muulle viranomaiselle kuin toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitettu hakemus katsotaan tulleen vireille tässä asetuksessa tarkoitetuin tavoin vasta, kun hakemus on saapunut toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle tai, jos tuen myöntää maa- ja metsätalousministeriö, ministeriölle. Työvoima- ja elinkeinokeskuksella tarkoitetaan tässä asetuksessa myös keskuksen aluetoimistoa.

Interreg-ohjelmasta osarahoitettavaa tukea koskevaan hakemukseen sovelletaan kuitenkin, mitä sen osalta hakemuksen vireille tulosta erikseen säädetään.

Toimintaryhmän hyväksytystä toimintaohjelmasta rahoitettavaa tukea koskeva hakemus on toimitettava ensin toimintaryhmälle, jonka on viipymättä käsiteltävä hakemus ja toimitettava se toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Hakemus tulee vireille vasta, kun se on saapunut työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut hakemuksen, siihen on välittömästi merkittävä saapumispäivä ja hakemus on kirjattava viranomaisen diaariin. Hakemuksen vireilläolon oikeusvaikutukset alkavat saapumispäivästä.

Toimenpiteen ja hankkeen toteuttamisen aloittaminen

7 §

Hakemuksen kohteena olevaa työtä, toimenpidettä tai muuta hankkeen toteuttamista ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on 6 §:ssä tarkoitetuin tavoin tullut vireille.

Hakemuksen katsotaan tulleen vireille ennen 1 momentissa tarkoitettua aloittamista, jos se saapunut viranomaiselle

Aloittamiseksi ei kuitenkaan katsota rakennus- tai muuta työtä koskevan suunnitelman laatimista, muiden viranomaisten mahdollisesti edellyttämien lupien hakemista ja kyseisiin toimenpiteisiin tai hakemuksen tekemiseen liittyvien kustannusten syntymistä.

Jos alueellisesta maaseudun kehittämisohjelmasta yhteishanketta tai tavoite 1-ohjelmasta rahoitettavaa yhteishanketta koskeva hakemus on toimitettu jollekin hankkeen toiminta-alueen työvoima- ja elinkeinokeskuksista, hakemuksen jättämisen jälkeen syntyneitä hankkeen toteuttamiskustannuksia voidaan pitää hyväksyttävinä, vaikka hakemus tuleekin vireille toimivaltaisessa viranomaisessa vasta, kun se on siirretty sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, joka ratkaisee hakemuksen. Hakemus on siirrettävä hallintomenettelylain (598/1982) 8 §:n menettelyä noudattaen.

8 §

Sen estämättä, mitä 7 §:ssä säädetään, valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 1 momentissa tarkoitettua lisätukea tai tuen ehtojen muuttamista tai tuen siirtämistä voidaan hakea hankkeen tai toimenpiteen aloittamisen jälkeenkin. Lisätukea, tukiehtojen muutosta tai tuen siirtoa on kuitenkin haettava ennen sen toimenpiteen toteuttamista, joka on asianomaisen lisätuki-, muutos- tai siirtohakemuksen perusteena.

Muilta osin 1 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin noudatetaan soveltuvin osin, mitä tuen hakemisesta tässä luvussa säädetään.

Tuen ehtojen muuttamista ja tuen siirtämistä koskeva hakemus on kuitenkin jätettävä tuen myöntäneelle viranomaiselle ennen kuin tuki on kokonaan maksettu tai tuettuun lainaan liittyvä tuki maksettu tai kulunut. Lainaan liittyvän tuen ehtojen muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä lainan myöntäneen luottolaitoksen suostumus ehtojen muuttamiseen.

Muutosta, joka koskee tukipäätöksen mukaisen avustuksen tai lainan saajaksi hyväksytyn henkilön vaihtamista toiseksi, haetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta tai, jos maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt tuen, ministeriöltä tukipäätöksen ehtojen muutoksena.

9 §

Maa- ja metsätalousministeriö voi eri asetuksella säätää tuen hakemiselle määräajan. Määräaika voi koskea yhtä tai useampaa tukimuotoa tai tukikohdetta.

Jos tuen hakemiselle on asetettu määräaika, hakemus on toimitettava asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle siten, kuin hallintomenettelylain (598/1982) 7 §:ssä ja 8 §:n 4 momentissa säädetään.

Postilokero-osoitteeseen postitse toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos se on todistettavasti toimitettu työvoima- ja elinkeinokeskuksen postilokeroon määräpäivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Telekopiona toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos telekopio on todistettavasti saapunut työvoima- ja elinkeinokeskuksen telekopionumeroon ennen virka-ajan päättymistä ja alkuperäinen hakemus toimitetaan viipymättä postitse.

Hakemusta, joka on toimitettu määräaikana ainoastaan sähköpostitse, ei katsota määräaikana saapuneeksi, ellei lailla sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999) toisin säädetä.

Mitä edellä 1―5 momentissa säädetään työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, koskee myös maa- ja metsätalousministeriötä niiden tukien osalta, joita haetaan ministeriöltä.

10 §

Tuettavan toiminnan hyväksyttävä alkamisajankohta sekä hyväksyttävien kustannusten syntyminen ratkaistaan sen ajankohdan perusteella, jona hakemus on tullut vireille toimivaltaisessa työvoima- ja elinkeinokeskuksessa tai, jos maa- ja metsätalousministeriö myöntää tuen, ministeriössä.

Hakemuksen täyttäminen ja liitteet

11 §

Tukihakemus on täytettävä huolellisesti. Hakija vastaa siitä, että hakemuksessa esitetyt tiedot ovat oikeita. Hakijan asiana on liittää hakemukseen tai pyynnöstä toimittaa ne asiakirjat ja selvitykset, jotka ovat tarpeellisia hakemuksen ratkaisemiseksi ja joita viranomaisella ei viran puolesta ole käytettävissään.

Tuki myönnetään ja maksetaan, maksettua tukea seurataan ja valvotaan sekä tuen vaikuttavuutta arvioidaan pääasiassa sen mukaan, mitä hakemusasiakirjoissa on esitetty.

Hakemus, jonka tiedot tai liitteet ovat puutteelliset tai virheelliset, hylätään, jollei hakija hänelle varatussa kohtuullisessa määräajassa poista puutetta tai korjaa virhettä. Luonteeltaan teknisen ilmeisen virheen viranomainen saa poistaa omasta aloitteestaan, ei kuitenkaan kustannusarvioon tai rahoitussuunnitelmaan liittyvää virhettä.

12 §

Hakemuksessa on muiden myöntöedellytysten tarkistamiseksi välttämättömien tietojen lisäksi selvitettävä, miten tuettava hanke tai toimenpide kokonaisuudessaan rahoitetaan. Jos osa rahoituksesta on tarkoitus toteuttaa muulla lainalla kuin haettavalla valtionlainalla tai korkotukilainalla, hakemuksessa on selvitettävä, onko luottolaitos valmis myöntämään lainan. Siinä tapauksessa, ettei tukea myönnetä hakemuksen mukaista määrää, hakijan on pyynnöstä selvitettävä, miten puuttuva rahoitus toteutetaan.

13 §

Yritystoimintaa koskevassa hakemuksessa on selvitettävä, täyttääkö yritys eläinten hyvinvointia, hygieniaa ja ympäristönsuojelua koskevien säädösten ja määräysten vaatimukset.

14 §

Hakijan on annettava valtioneuvoston asetuksen 94 §:ssä tarkoitetun vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot sekä hakemuksessa että tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä edellytetyllä tavalla tuen viimeisen erän maksamista haettaessa. Lisäksi tiedot on annettava kahden vuoden kuluttua tuen viimeisen erän maksamisesta, jos tuki ylittää 15 000 euroa. Jos kysymys on tavanomaista maataloutta koskevaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen myönnetystä, hakemuksessa esitettyjä tietoja verrataan otannan perusteella tehtyyn selvitykseen. Kehittämis- ja tutkimushankkeita koskevat seurantiedot on annettava tuen viimeisen erän maksamista haettaessa.

15 §

Sen lisäksi, mitä hakemuksen liitteistä 17―22 §:ssä säädetään, yrityskohtaista tukea koskeviin hakemuksiin on liitettävä:

Asuntolainaa koskevaan hakemukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitetut selvitykset kannattavuuslaskelmaa lukuun ottamatta sekä 17 §:n 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

Asuntotilan hankintaa koskevaan hakemukseen on liitettävä 1 momentin 3, 7 ja 8 kohdassa ja jokin 18 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista.

16 §

Maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen hakemukseen on edellä 15 §:ssä säädetyn lisäksi liitettävä 15 §:n 1―8 kohdassa tarkoitetut asiakirjat niiden osakkaiden tai jäsenten osalta, joiden perusteella arvioidaan yhteisön tukikelpoisuuden täyttyvän.

17 §Investointitukea, mukaan lukien tuki asunnon rakentamiseen, koskevaan hakemukseen on liitettävä:

18 §Nuoren viljelijän aloitustukea koskevaan hakemukseen on liitettävä:

Edellä 1 momentin 1 kohdassa b alakohdassa esisopimuksella ei tarkoiteta lykkäävin tai purkavin ehdoin tehtyä kauppakirjaa.

19 §

Maatilan tai kiinteistön taikka niiden osan hankintaa koskevaan hakemukseen on liitettävä jokin 18 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sekä 4 kohdassa tarkoitettu arvio. Mitä 18 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun tukihakemukseen.

20 §Yritystoiminnan kehittämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä:

21 §Yritystoiminnan käynnistämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä:

22 §

Valtiontakausta ja kokonaan tai osittain vakuudetta myönnettävää valtionlainaa koskevaan hakemukseen sovelletaan, mitä 15―21 §:ssä säädetään siitä tuettavasta hankkeesta tai toimenpiteestä, jota varten myönnettävään lainaan valtiontakausta tai edellä tarkoitettua valtionlainaa haetaan.

Takaushakemukseen on liitettävä lisäksi:

Jos tukihakemus koskee kokonaan tai osittain vakuudetta myönnettävää valtionlainaa, tukihakemuksen liitteisiin noudatetaan 1 momentissa säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä 3 momentissa säädetään.

23 §Valtionlainan ja korkotukilainan maksuhelpotuksia koskevaan hakemukseen on liitettävä:

24 §Kehittämishanketta koskevaan hakemukseen on liitettävä:

25 §

Tutkimushanketta koskevan hakemuksen liitteiden osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä 24 §:n 1―5 ja 8―9 kohdissa kehittämishankkeita koskevan hakemuksen liitteistä säädetään, kuitenkin niin, että maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävää tukea koskeviin hakemuksiin ei vaadita 6 kohdassa tarkoitettuja liitteitä.

26 §

Rahoituslain mukainen muu kuin 8 tai 17―25 §:ssä tarkoitettu asia pannaan vireille vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä ne selvitykset, jotka ovat tarpeen tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeellisen seikan luotettavaksi toteamiseksi ja hakemuksen ratkaisemiseksi.

27 §

Edellä 15 §:n 1 kohdassa tarkoitettu maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma on pääsääntöisesti laadittava koskemaan hakuvuotta edeltävää vuotta, hakuvuotta sekä hakuvuotta seuraavia vähintään viittä vuotta. Laskelma on laadittava siten, että siitä selvästi ilmenee tulojen, menojen ja lainojen nostojen ja maksujen vaikutukset yritystoiminnan kassajäämään ja yrittäjäpalkkaan tai yhteisön tulokseen sekä oman pääoman tuottoon.

Jos suunnitellun toimenpiteen kustannukset yritystoiminnan liikevaihtoon nähden ovat vähäiset, voidaan laskelmassa jättää esittämättä toimenpiteen vaikutus oman pääoman tuottoon. Laskelma voi tällöin olla myös 1 momentissa säädettyä yleispiirteisempi ja kattaa lyhyemmän ajan. Laskelmaan tulee kuitenkin aina sisältyä hakuvuosi ja hakuvuotta seuraava vuosi.

Edellä 15 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun kuvaukseen tulee sisältyä selostus pääasiallisesta tuotantokapasiteetista, tuotantotavasta, tuotannon laajuudesta ja tuotteiden myyntikanavista. Jos tuotantoa on tarkoitus muuttaa, laajentaa tai supistaa, kuvaukseen on sisällytettävä myös toimenpiteiden aikataulu ja vaikutukset tuotantokapasiteettiin, tuloihin ja menoihin sekä henkilötyöpanosten käyttöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja laskelmia ja 2 momentissa tarkoitettuja kuvauksia laadittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tulolähteiden ja arvioitujen tulojen määrän toteutumismahdollisuuksiin samoin kuin menojen kattavuuteen.

28 §

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi 15― 27 §:ssä säädetyn estämättä edellyttää hakijalta myös muiden tuen myöntämiseksi tarpeellisten selvitysten liittämistä hakemukseen.

Mitä 1 momentissa säädetään työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, noudatetaan soveltuvin osin maa- ja metsätalousministeriöön, jos hakemuksen ratkaisee ministeriö.

29 §

Hakija voi muuttaa hakemusta hakemuksen vireilläoloaikana. Hakemusta ei saa kuitenkaan muuttaa luonteeltaan olennaisesti toiseksi eikä siihen saa sisällyttää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joita koskevan tuen hakuaika on päättynyt ennen kuin muutosta koskeva pyyntö saapui asianomaiselle viranomaiselle.

Hakemukseen ei saa lisätä sellaisia olennaisia jo maksettuja kustannuksia, joita hakemukseen ei ole sisältynyt ennen hakemuksen muuttamista koskevan pyynnön saapumista asianomaiselle viranomaiselle.

30 §

Tukea ei saa myöntää, ellei hakemusta ole täytetty ja siihen liitetty vaadittavia liitteitä siten, että tukiehtojen täyttyminen voidaan varmistaa.

Jos jo hakemuslomakkeen tietojen ja hakemukseen liitettyjen asiakirjojen perusteella on ilmeisen varmaa, ettei tuen myöntämisen edellytyksiä ole olemassa, hakijaa ei ole tarpeen kehottaa täydentämään hakemustaan sellaisilla asiakirjoilla, joiden hankkimisesta aiheutuisi hakijalle tarpeettomia kustannuksia.

3 luku

Hankkeen tai toimenpiteen rekisteröiminen

31 §

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai, jos maa- ja metsätalousministeriö vastaanottaa hakemuksen, tarvittaessa ministeriö tallentaa hakemuksesta tietojärjestelmään seuraavat tiedot:

Tiedot voidaan tallentaa koodimuotoisina maa- ja metsätalousministeriön tarvittaessa vahvistaman koodiluettelon mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettuun tietoon sekä maaseutuelinkeinorekisteriin muutoin tallennetun tiedon käyttöön hakemusta käsiteltäessä ja tukea maksettaessa sovelletaan, mitä maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994) säädetään.

32 §

Rekisteriin saa tallentaa ja tallennettuja tietoja muuttaa vain henkilö, jolla on asianmukainen valtuus rekisterin käyttöön.

Virheellisesti rekisteröity tieto on korjattava. Rekisteriin tulee jäädä merkintä alkuperäisestä tiedosta, korjauksen sisällöstä, korjaajasta ja korjauksen ajankohdasta.

Rekisteröityä tietoa ei saa muuttaa vastoin hakemusasiakirjaan tai sen liitteeseen, päätökseen tai maksuasiakirjaan sisältyvää tietoa.

4 luku

Hakemuksen käsittely

33 §

Hakemus on otettava käsiteltäväksi ilman aiheetonta viivytystä.

34 §

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai maa- ja metsätalousministeriö, jos se myöntää tuen, voi lisäksi pyytää muilta viranomaisilta lausuntoja tuen hakijaan ja tuettavaan toimintaan liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä ratkaistaessa, täyttyvätkö tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset. Jos kysymys on sellaisesta lain nojalla salassa pidettävästä tiedosta, jota lausunnon antaja ei saa paljastaa lausunnon pyytäjälle ilman asianomaisen suostumusta, lausuntopyyntöön on liitettävä asianomaisen suostumus tiedon luovuttamiseen.

35 §

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai maa- ja metsätalousministeriö, jos se myöntää tuen, voi edellyttää, että ennen tukihakemuksen ratkaisua tuen hakijan luona suoritetaan yrityskäynti tai katselmus. Yrityskäynnin tai katselmuksen suorittamisesta on sovittava hyvissä ajoin hakijan kanssa.

36 §

Jos hakemuksen kohteena olevan kehittämishankkeen kustannukset ylittävät 1 500 000 euroa tai muun hankkeen tai toimenpiteen kustannukset 840 000 euroa, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on pyydettävä maa- ja metsätalousministeriön lausunto hakemuksen kohteena olevan hankkeen tai toimenpiteen hyväksyttävyydestä.

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä on noudatettava myös, jos hakijalle on samaan tarkoitukseen myönnetty hakemuksen vireilletuloa edeltäneenä kahden vuoden aikana tukea ja hakemuksessa tarkoitetun ja tuetun hankkeen kustannukset yhteensä ylittävät edellä mainitun enimmäismäärän.

5 luku

Tuen myöntäminen

37 §

Rakentamista koskevissa investoinneissa ennen hakemuksen ratkaisemista työvoima- ja elinkeinokeskuksen rakennusmestarin tai vastaavan rakentamisen asiantuntijan on tarkastettava kaikki kolme sarjaa kustannusarviosta, rakennussuunnitelmasta ja rakennuspiirustuksista. Hakemusta ei saa ratkaista ennen tarkastusta. Tuen saajalle palautetaan yksi sarja hyväksytyistä rakennussuunnitelmasta, kustannusarviosta ja rakennuspiirustuksista. Toinen sarja hyväksytyistä asiakirjoista toimitetaan kunnan rakennusvalvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Kolmas sarja jää työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Ennen kehittämishanketta koskeva hakemuksen ratkaisemista hakijalle on tarvittaessa varattava tilaisuus korjata kehittämissuunnitelma sellaiseksi, että siitä poistetaan toimenpiteet, joita ei ole mahdollista tukea, ja oikaistaan toteutusaikaa ottaen huomioon hakemuksen käsittelyn vaatima aika. Hyväksytyn kehittämissuunnitelma jäljennös palautetaan tukipäätöksen mukana tuen hakijalle.

38 §

Tukea ei myönnetä, jos samalle hakijalle samaan tarkoitukseen on jo myönnetty ja maksettu tukea. Jos hakija ei ole toteuttanut niitä toimenpiteitä, joihin tuki on myönnetty eikä tuen maksamista ole ehditty aloittaa, tuki voidaan uuden hakemuksen perusteella myöntää, jos hakija ennen uuden hakemuksen ratkaisemista on kirjallisesti ilmoittanut tuen myöntäneelle viranomaiselle luopuvansa jo myönnetystä tuesta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske lisätuen myöntämistä.

39 §

Tukihakemusta ratkaistaessa on huolehdittava, että tarkoitukseen osoitetut varat käytetään niihin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla tehokkaimmin toteutetaan mahdollisen ohjelman ja rahoituslain tavoitteiden toteutumista.

Erityisesti on otettava huomioon, että laskelmat ovat vain osa niitä tosiseikkoja, joiden perusteella tuotannon kannattavuus ja yrityksen taloudellinen elinkelpoisuus arvioidaan. Varsinkin asianomaisen sektorin kulloinenkin markkinatilanne sekä yrityksen vakavaraisuus on otettava huomioon.

Nuorten viljelijöiden aloitustukea myönnettäessä lainaan liittyvä tuki on ensisijaisesti myönnettävä tilan hankintaan ja, jos tuen enimmäismäärä ei estä, toissijaisesti irtaimiston hankintaan.

Lopullinen luovutuskirja tai vuokrasopimus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle tarkastettavaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen päätöksen voimassaoloajan päättymistä, jos päätös on tehty luonnoksen tai esisopimuksen perusteella. Lainan myöntämisen tai avustuksen maksamisen edellytyksenä on, etteivät lopullisen asiakirjan ehdot poikkea merkittävästi tuen myöntämisen perusteena olleen asiakirjan ehdoista.

Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä tuen myöntämiseksi kaikkiin tukiehdot täyttäviin hakemuksiin, hakemukset on tarvittaessa asetettava vuotuisiin varoihin nähden 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden perusteella etusijajärjestykseen.

40 §Tuki voidaan myöntää

41 §Päätöksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

Kehittämishanketta koskevaan tukipäätökseen on lisäksi eriteltävä kustannusten ja tuen jakautuminen kustannuslajeittain kehittämishankkeen toteutusvuosille. Tuki myönnetään ehdoin, että vuotuinen poikkeama kustannuslajien välillä saa olla enintään 20 prosenttia ja enintään 4 200 euroa asianomaisen vuoden hyväksyttävästä kustannuksista samoin kuin poikkeama vuotuisten kokonaiskustannusten välillä saa olla enintään 20 prosenttia asianomaisista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki myönnetään ehdoin, että tuki maksetaan suuremmasta poikkeamasta johtuviin kustannuksiin vain, jos tuen myöntänyt viranomainen etukäteen hyväksyy poikkeamisen muuttamalla hakemuksesta hyväksyttyä hankesuunnitelmaa ja tukipäätöstä.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin osin päätökseen, jolla myönnetään tukea tutkimukseen.

Päätös on perusteltava, jos myönnetyn tuen määrä tai päätöksen ehdot poikkeavat hakemuksesta.

42 §

Tukipäätös voi sisältää joko pelkästään avustuksen myöntämisen, valtionlainaan tai korkotukilainaan liittyvän tuen myöntämisen taikka avustuksen ja lainaan liittyvän tuen myöntämisen.

Valtionlainaan sisältyvä tuki ja korkotukilainan korkotuki myönnetään ensisijaisesti korkoetuutena siten, että tuki pääsääntöisesti säännöllisesti hoitaen riittää koko laina-ajaksi. Lyhennysmaksujen vapaavuosia voidaan myöntää vain, jos se tuen enimmäismäärää ylittämättä on mahdollista, kuitenkin enintään kolme vapaavuotta. Vapaavuodet myönnetään kokonaisina vuosina. Korkotukilainan tuki voi sisältää ainoastaan korkotuen.

Jos valtionlainaan liittyy valtioneuvoston asetuksen 72 §:ssä tarkoitettu vapautus velvollisuudesta hankkia lainalle pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, tuen määrä on ilmoitettava samassa tukipäätöksessä kuin valtionlainaan sisältyvä tuki.

Valtiontakaus ja siihen liittyvä tuki myönnetään eri päätöksellä. Jos samaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen haetaan avustusta ja korkotukilainaa ja hakemukset ovat yhtä aikaa vireillä, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on toimitettava hakemukset muuta tukea kuin valtiontakausta koskevine ratkaisuehdotuksineen ensin maa- ja metsätalousministeriölle valtiotakauksen ratkaisemista varten. Valtiontakausta koskevan ratkaisun jälkeen muuta tukea koskeva hakemus palautetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ratkaistavaksi.

43 §

Jos valtionlainan tai korkotukilainan määrä jäisi alle 5 000 euron, ei tukea saa myöntää lainaan liittyvänä tukena. Vähimmäislainamäärä on lainakohtainen. Laina voidaan kuitenkin myöntää yhteishankkeeseen, vaikka lainamäärä hakijaa kohden jäisi edellä mainittua määrää pienemmäksi. Lainan saa tällöin myöntää vain yhtenä lainana.

44 §

Jos hankkeen tai toimenpiteen toteuttaminen edellyttää muun viranomaisen lupaa, tukea ei saa myöntää ennen luvan myöntämistä. Erityisestä syystä tuki voidaan myöntää ennen lupaviranomaisen päätöksen antamista.

45 §

Maa- ja metsätalousministeriö laatii vuosittain taulukon, josta ilmenee, miten suuri tuki tukitasoprosenttina ilmaistuna korkoetuudesta ja vapaavuosista kertyy myönnettäessä laina eri laina-ajoilla ja lainamäärillä. Taulukko on suuntaa-antava.

6 luku

Tuen maksaminen

46 §

Nuoren viljelijän aloitustukea lukuun ottamatta tuen maksamista on haettava maa- ja metsätalousministeriön asianomaisen tuen maksamista varten vahvistamalla lomakkeella, joka toimitetaan tuen saajalle tuen myöntämistä koskevan päätöksen yhteydessä.

Tuen maksamista haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta.

47 §

Mitä tämän asetuksen 2 luvun 28―30, 3 luvun 31―32 ja 4 luvun 33―34 §:ssä säädetään tukihakemuksesta, noudatetaan soveltuvin osin tuen maksamista koskevaan hakemukseen.

48 §

Valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 4 momentissa tarkoitettua tukipäätöksen voimassaoloaikaa saa pidentää enintään kaksi kertaa enintään puoli vuotta kerrallaan.

Tuen myöntäneen viranomaisen on ilmoitettava tuen saajalle tukipäätöksen raukeamisesta.

49 §

Investointiin myönnetyn avustuksen ensimmäisen erän maksamista on haettava vuoden kuluessa tuen myöntämisestä tai, jos tukipäätöksen voimassaoloaikaa on valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 4 momentin nojalla pidennetty, päätöksessä mainittuna aikana. Avustuksen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työn valmistumisesta tai irtaimiston hankinnasta, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työn suorittamiselle tai irtaimiston hankkimiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Jos samaan hankkeeseen on myönnetty sekä avustusta että valtionlainaa tai korkotukilainaa ja avustuksen maksamista sekä lainan nostolupaa haetaan samalla hakemuksella, on hakemus toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.

Irtaimiston hankintaan myönnetyn avustuksen maksamista saa hakea enintään kahdessa erässä.

50 §

Irtaimiston hankintaan myönnetty avustus maksetaan enintään kahdessa erässä toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa.

Avustuksesta saadaan kulloinkin maksaa enintään tukiprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Maksamishakemukseen liitettävästä maksukuitin jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta tarjousta.

Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty avustus maksetaan työn edistymisestä esitetyn selvityksen perusteella valmiusasteen mukaisena prosentuaalisena osuutena avustuksen kokonaismäärästä siten kuin valtioneuvoston asetuksen 88 ja 90 §:ssä säädetään.

51 §

Edellä 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee hanketyypistä riippuen kunnan rakennustarkastaja, työvoima- ja elinkeinokeskus, hankkeen suunnittelija tai muu ammattihenkilö, jonka työvoima- ja elinkeinokeskus on tukipäätöksessä hyväksynyt kyseisen hankkeen valmiusselvityksen tekijäksi.

Rakennushankkeissa ilman eri hyväksyntää selvityksen voivat kuitenkin antaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen rakennusmestari tai vastaava rakentamisasiantuntija, kunnan rakennustarkastaja tai muu henkilö, jonka kunta on hyväksynyt suorittamaan asianomaisen rakennuksen rakennusvalvonnan.

Lopputarkastusta ei kuitenkaan voi tehdä urakoitsija, tarvikkeiden toimittaja eikä heihin taloudellisessa riippuvuussuhteessa oleva henkilö.

Mitä 1―3 momentissa ja 50 §:n 2―3 momentissa säädetään, sovelletaan ratkaistaessa investointiin myönnetyn valtionlainan tai korkotukilainan nostolupaa koskevaa hakemusta tai, jos nostolupaa ei vaadita, nostettaessa lainaa.

52 §

Investointiavustuksen maksamishakemukseen taikka investointiin myönnetyn valtionlainan tai korkotukilainan nostolupahakemukseen on liitettävä:

53 §

Yritysten kehittämiseen myönnetty tuki maksetaan enintään kahdessa erässä.

Yritysten kehittämistuen viimeisen erän maksamista on haettava kolmen kuukauden kuluessa 59 §:ssä säädetyn määräajan päättymisestä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä, jos tukipäätöksessä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu ennen päätöksen antamista.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

54 §

Yrityksen käynnistämiseen myönnetty tuki maksetaan puolen vuoden aikana maksettuja palkkoja vastaavina erinä kalenterivuosittain enintään kahdessa erässä.

Kunkin puolivuotiserän maksamista on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asianomaisen puolivuotiskauden päättymisestä.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

55 §

Alueelliseen maaseudun kehittämisohjelman rahoituskehyksestä osarahoitettavaan kehittämishankkeeseen myönnetty tuki maksetaan puolen vuoden erissä. Kalenterivuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana syntyneiden kustannusten perusteella tuen maksamista on haettava 30 päivään syyskuuta mennessä ja viimeisen vuosipuoliskon aikana syntyneiden kustannusten perusteella seuraavan kalenterivuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Ensimmäisen toteutusvuoden aikana voidaan lisäksi maksaa ennakkoa siten, kuin valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 1 momentissa säädetään.

Tavoite 1 -ohjelman rahoituskehyksestä osarahoitettavaan kehittämishankkeeseen myönnetty tuki maksetaan valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 1 momentin mukaisesti.

Avustuksen maksamista on haettava erikseen ennakon maksuna ja erikseen lopullisten kustannusten perusteella.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

Toimintaryhmän hyväksytyn toimintaohjelman toteuttamiseen liittyvän kehittämishankkeen maksamishakemus on toimitettava toimintaryhmälle määräajassa.

56 §

Tutkimukseen myönnetty tuki maksetaan valtioneuvoston asetuksen 91 §:n mukaisesti.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

57 §

Sen estämättä, mitä 54 §:n 3 momentin 2 kohdassa ja 55 §:n 3 momentin 2 kohdassa muuta kuin rakentamista koskevista laskuista ja kuiteista säädetään, voidaan meno todentaa tuettua toimenpidettä tai hanketta koskeviin kirjanpitovienteihin perustuvalla luettelolla kustannuksista siten, että kustannukset on tarkasti yksilöity laskuittain. Jos samaan laskuun sisältyy useiden eri tavaroiden tai palvelujen hankinta, kukin hankinta on eriteltävä kustannuksineen.

Luettelon tulee olla tuen saajan kyseisen toiminnan kirjanpidosta vastaavan henkilön laatima. Luettelon laatijan on allekirjoituk-sellaan vahvistettava sen oikeellisuus ja tilintarkastajan varmennettava se. Kirjanpitäjän on merkittävä niihin kirjanpitotositteisiin, joiden tiedot ovat sisältyneet luetteloon, tuen maksaja, päätöksen hallinnollinen numero ja maksupäivä sekä varmennettava merkintä. Merkinnän saa tehdä leimalla.

Tuen saajan on toimitettava pyynnöstä maksatushakemuksen käsittelyä varten työvoima- ja elinkeinokeskukselle tai, jos maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt tuen, ministeriölle 2 momentissa tarkoitettuun luetteloon sisältyneistä menoista laskut ja kuitit alkuperäisinä tai jäljennöksinä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on 2 momentissa säädetyn lisäksi tarkastettava vuosittain edustava määrä tuensaajista. Tuensaajan luona on tarkistettava alkuperäiset kirjanpitotositteet ja todentaa menot alkuperäisistä kirjanpitotositteista sekä leimattava tarkastamansa kirjanpitotositteet.

Mitä edellä 1―3 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kysymys on valtioneuvoston 65 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta.

58 §

Jos avustuksen maksamista tai lainan nostamista haetaan laskujen ja kuittien perusteella, kyseiset tositteet on ennen maksamis- tai nostolupahakemukseen liittämistä kirjattava tuen saajan kirjanpitoon.

Jos avustus tai lainaan liittyvä tuki on myönnetty osarahoitettuna, työvoima- ja elinkeinokeskukselle on toimitettava alkuperäiset laskut ja maksukuitit. Työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitetut tositteet on palautettava tuen saajalle viipymättä pääsääntöisesti kolmen työpäivän kuluessa. Ennen palauttamista ne on kopioitava ja leimattava työvoima- ja elinkeinokeskuksessa. Jos tositteet tuodaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, tuen saajalle tai hänen edustajalleen on pyydettäessä annettava kuitti tositteiden vastaanottamisesta.

59 §

Arvioitaessa, onko hakija valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 2 momentissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, jolle voidaan maksaa ennakkoa, selvitystä on erityisesti hankittava hakijan toiminnan merkityksestä paikallisesti ja alueellisesti koko alueen väestön hyvinvoinnin kannalta, hakijan aikaisemman toiminnat tulokset, edellytykset menestykselliseen toimintaan ja rahoitusrakenne. Ennakon tarve ratkaistaan hankekohtaisesti. Jos ennakkoa hakee lakisääteistä tai muuten säännönmukaista valtioapua saava yhteisö, hakemuksesta on pyydettävä maa- ja metsätalousministeriön lausunto.

Ennakon maksamisen ehdoksi voidaan asettaa vakuuden antaminen. Vakuutena voidaan käyttää talletuksia, pankki- ja henkilötakauksia sekä kiinnitysvakuuksia. Vakuus on vaadittava, jos hakijan aikaisemmassa toiminnassa on ilmennyt sellaisia puutteita, että kehittämishankkeen toteutuminen tukipäätöksen mukaisesti voi vaarantua.

Jos ennakon maksamiseksi edellytetään vakuuden antamista, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on annettava vakuuden luovuttamisesta todistus luovuttajalle. Todistus on annettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle vakuuden palautuksen yhteydessä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on säilytettävä vakuus turvallisesti.

7 luku

Erityisiä säännöksiä

60 §

Työ, jota varten on myönnetty rahoituslaissa tarkoitettua avustusta tai lainaan liittyvää tukea, on tehtävä loppuun kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä, jollei työn suorittamisaikaan ole perustelluista syistä myönnetty pidennystä. Kehittämishankkeiden osalta työ tai toimenpide on kuitenkin tehtävä loppuun valtioneuvoston asetuksen 50 §:n 4 momentissa säädetyssä ajassa. Kehittämishakemuksen työaikaan sisältyy myös se aika, joka tarvitaan viimeisen maksatushakemuksen ja sitä varten laadittavan loppuselvityksen laatimiseen.

Irtaimisto on hankittava vuoden kuluessa tukipäätöksen antamisesta, kuitenkin ennen kuin avustuksen maksamista tai lainan nostolupaa on haettava tai lainan ensimmäinen erä nostettava.

Tuen myöntänyt viranomainen voi myöntää hakemuksesta työn suorittamisaikaan pidennystä ennen työajan loppumista tehdystä hakemuksesta.

Pidennystä ei myönnetä enempää kuin vuosi kerrallaan ja enintään yhteensä kaksi vuotta, kehittämishankkeisiin kuitenkin enintään yksi vuosi.

61 §

Tuen vaikuttavuuden arviointia varten tuen seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista säädetään erikseen maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

62 §Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on tuki- ja maksatushakemuksia käsitellessään

63 §

Päätöksessä, jossa luottolaitos määrätään irtisanomaan valtionlaina, on erikseen todettava, peritäänkö korkoetuutena ja vapaavuosina myönnetty tuki takaisin velalliselta.

64 §

Tukea takaisin perittäessä tai lakkautettaessa on päätökseen eriteltävä EU:n osuus siitä tukimäärästä, joka peritään takaisin tai lakkautetaan.

65 §

Tukihakemukseen mahdollisesti liittynyt lainahakemus on palautettava tukipäätöstä tiedoksi annettaessa luottolaitokselle.

66 §

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 2000. Tämän asetuksen 22 §, 23 § ja 42 §:n 3 ja 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana.

Tätä asetusta sovelletaan 3 päivänä huhtikuuta 2000 tai sen jälkeen vireille tulleisiin rahoituslain nojalla tehtyihin 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin.

Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, sovelletaan tätä asetusta vuoden 2000 jälkeen niihin hakemuksiin, jotka tulevat vireille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000.

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa