Tämä asetus säätelee valtion tuen myöntämistä ja maksamista maatilatalouden rakenteen kehittämiseen ja muuhun yritystoimintaan vuonna 2001.
§:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy: 1) muuhun metsätaloustuotteiden jalostukseen kuin kemialliseen puunjalostukseen; 2) palvelujen tai tavaroiden tuottamiseen käyttäen hyväksi yhteistoimintaa maaseutuyritysten kanssa; 3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa; 4) 27 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden tai palvelujen välittämiseen tai markkinointiin; 5) yrityspalvelujen tuottamiseen tässä asetuksessa tarkoitetuille yrityksille; 6) muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa. Mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea myönnettäessä on otettava huomioon, ettei tuen avulla edistetä sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvun mukaan on kiellettyä tai rajoitettua. Jos kysymys on kiinteistön hankinnasta 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten, tukea myönnettäessä sovelletaan, mitä 38 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa säädetään. Myönnettäessä tukea vuokramaalla olevan rakennuksen hankintaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä 5 §:n 2 momentissa säädetään. Tukea maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksessa ja markkinoinnissa tarvittavaan investointiin ei myönnetä. 4 luku Yritysten kehittämis- ja käynnistystuki 36 § Yritysten kehittämistuki Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:
§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin: 1) enintään 90 prosenttia maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia momentin 2―5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena; 2) enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee maatilalla harjoitettavaa maataloutta; 3) enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita ja kysymys on maaseutuyritysten yhteistoiminnan kehittämisestä tai maatilan oman tuotannon välittömästä ensiasteen jalostamisesta, ja enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos maatilan ulkopuolella toteutettava tuettava kehittämistoimenpide koskee muutoin EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita. Tukea ei myönnetä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuihin kehittämistoimenpiteisiin. Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään. Tuki 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään avustuksena kansallisista varoista niin, että 26 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana. 37 § Yritysten käynnistystuki Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:
§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään. Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana avustuksena maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 1 momentin mukaisiin kustannuksiin noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Sanotun asetuksen 49 §:n 3 momentin mukaisiin kustannuksiin tuki myönnetään kuitenkin kansallisista varoista avustuksena. 5 luku Maanhankinta 38 § Tuettavat kohteet Maanhankintaan voidaan myöntää ainoastaan lainaan liittyvää tukea. Tukea voidaan myöntää: 1) pelto- ja metsälisäalueen hankintaan; 2) maatilan tai sen osan hankintaan; 3) tuotantorakennuksen hankintaan maapohjineen; 4) yhteismetsäosuuden hankintaan; 5) hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskevan, osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen maatilasta tai sen osasta; 6) hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuvan tasingon maksamiseen; 7) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuvan lakiosan täydennyksen suorittamiseen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 5 §:n 2 momentissa. Tukea lisämaan hankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa. 39 § Maanhankinnan hyväksyttävät kustannukset Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan: 1) vastikkeeseen sisältyvä luovutuskirjassa maksettavaksi tai hakijan vastattavaksi siirtyväksi sovittu rahoituslain, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990), maatilalain (188/1977) ja muun maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukainen laina taikka edellä mainitun lainsäädännön tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) mukainen myyntihintasaaminen; 2) hankittavaan tilaan kohdistuva muu vastikkeeseen sisältyvä luovutuskirjassa maksettavaksi tai siirtyväksi sovittu luotto; 3) rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset on viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa maksettava ja maksusta esitettävä tositteet siten, kuin eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (808/2000) erikseen säädetään. 40 § Maanhankinnan enimmäiskustannukset Tukea ei myönnetä sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ylittää paikkakunnan käyvän hinnan. Jos paikkakunnalla kuitenkin on tehty vähän luovutuksia luovutusta edeltäneen kahden vuoden aikana tai luovutukset muusta syystä eivät anna luotettavaa kuvaa maatilataloudellisiin tarkoituksiin hankitun maan hintatasosta, hyväksyttävä hinta arvioidaan hankitun tilan tai alueen tuotannollisen arvon perusteella. Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, alueen käypä hinta on arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon alue tai kiinteistö hankitaan. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankitun tilan, alueen tai kiinteistön 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta käyvästä arvosta esitetään puolueettoman arvioijan todistus. Tukea ei myönnetä maanhankintaan, jossa vastike ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän hinnan. 6 luku Nuorten viljelijöiden aloitustuki 41 § Aloitustuen määrä Nuorten viljelijöiden aloitustuen avustusosuutena voidaan myöntää enintään 22 000 euroa. Valtionlainaan liittyvänä korkoetuutena aloitustukea voidaan lisäksi myöntää enintään 22 000 euroa. Irtaimiston hankintaan voidaan myöntää valtionlainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 42 § Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset Mitä 40 §:ssä säädetään maanhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan. Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään: 1) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia; 2) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tarpeellisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan. 7 luku Asuinympäristön parantaminen 43 § Perinneympäristön vaaliminen Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset sekä perinneympäristössä laiduntavan enintään kolmen lampaan hankinta. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai jos sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys. Jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta, tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, jos investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja jos investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita, investointiin sovelletaan, mitä rahoituslain 7 §:n nojalla annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään. 44 § Rakennusten peruskorjaukset Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen. 45 § Asuinympäristön parantaminen Tukea voidaan myöntää maatilojen asuinympäristön parantamista varten toimenpiteisiin, joilla parannetaan rakennusten ja alueen ympäristöllistä laatua korjauksin ja muutostöin. Muutoksiin voi sisältyä vähäisiä rakennusten ja rakennelmien laajentamis- tai purkutöitä, jos työt ovat rakennusryhmän ja alueen kokonaisilmeen kannalta tarpeellisia. Tukea voidaan myöntää myös rakennusosien, rakennelmien ja muiden piha-alueen osien palauttamiseen alkuperäiseen tai muuhun alueen historian kannalta sopivaan asuun, jos se kulttuurihistoriallisista syistä on perusteltua. Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla rakennusten ulkoverhoukset ja muut julkisivun ulkoasuun vaikuttavat rakenneosat, katot, ovet ja ikkunat sekä niiden ulkomaalaukset, aidat, portit, katokset sekä muut rakennelmat. Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla myös piha-alueen ajoväylät ja kulkutiet mahdollisine ojineen sekä viherrakennelmien kuntoon saattaminen. Tukea ei kuitenkaan myönnetä hyötykasvimaata eikä siihen kuuluvia hedelmäpuita tai marjapensaita varten. 46 § Tuettavan investoinnin vähimmäismäärä Sellaiseen asuinympäristön parantamiseen, joka ei liity muuhun asuntorakentamishankkeeseen tai maatilainvestointiin, voidaan myöntää tukea vain, jos investoinnin määrä on vähintään 5 000 euroa. 8 luku Asumisen tukeminen 47 § Asuntorakentaminen Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen. 48 § Asuntotilojen hankinnan enimmäiskauppahinta Asuntotilan hankintaan voidaan myöntää tukea vain, jos hankitun kiinteistön koko kauppahinta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella on enintään 76 000 euroa ja muualla maassa enintään 59 000 euroa. Tukea asuntotilan määräosan hankintaan voidaan myöntää vain, jos kauppahinta ei ylitä koko asuntotilan enimmäiskauppahinnasta laskettua määräosaa vastaavaa määrää. Mitä 40 §:ssä säädetään hyväksyttävästä hankintahinnasta, koskee myös asuntotilojen hankintaa. Jos tuen hakija ennestään jo omistaa asunnon, hyväksyttävänä hankintahintana pidetään kuitenkin enintään kyseisestä asunnosta saadun luovutushinnan tai, jos asuntoa ei vielä ole luovutettu, sen arvon ja hankittavan asuntotilan hankintahinnan välistä erotusta niin, että asunnon luovutushinnasta tai arvosta vähennetään asuntoon kohdistavat luotot. 49 § Lainan enimmäismäärä Lainaa asuntotilan hankintaan voidaan myöntää enintään 17 000 euroa. Enimmäismäärä on asuntotilakohtainen. Lainan enimmäismäärään ei vaikuta se, hankitaanko asuntotila useampana kuin yhtenä osuutena. 9 luku Eräät tukikelpoisuuden rajoitukset 50 § Euroopan yhteisön määräykset tukikelpoisista kustannuksista Edellä 4―26, 28―32, 34 ja 38―42 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2000/C 28/02) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansallista tukea ja EMOTR:sta rahoitettavaa 35 §:ssä tarkoitettua tukea koskee vastaavasti, mitä pienten ja keskisuurten yritysten valtion tukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (96/C 213/04) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä vähämerkityksisestä tuesta annetussa komission tiedonannossa (96/C 68/03) (de minimis-tuki) määrätään tai sen korvaavassa komission asetuksessa säädetään. 51 § Väliraha Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan erotus. 52 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin: 1) arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajan antamaa hyväksyttävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta; 2) kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin yrityksen harjoittaessa suhdetoimintaa; 3) muihin toimintakustannuksiin, jotka johtuvat yrityksen tavanomaisesta liiketoiminnasta. 53 § Oman työn osuus rakennus- ja muussa työssä Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettavana myönnettyä investointitukea oman työn arvona pidetään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito. 54 § Omien tuotantopanosten käyttö Omaa puutavaraa käytettäessä puutavaran raakapuuarvona otetaan huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan osarahoitettuna myönnettyä tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen, riittävän ammattitaitoinen henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä. Tukikelpoisissa kustannuksissa ei oteta huomioon muiden omien tuotantopanosten käyttöä. 10 luku Investointien ja maanhankinnan tuen muoto ja enimmäismäärä 55 § Tuen muoto ja enimmäismäärä Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin tarkoituksiin tuki myönnetään avustuksena, valtionlainan korkoetuutena tai korkotukilainan korkotukena taikka niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 57―60 §:ssä säädetään. Tuki maanhankintaan myönnetään aina lainaan liittyvänä tukena. Osarahoitettava tuki myönnetään 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuja rakentamisinvestointeja ja 6 luvussa tarkoitettua nuorten viljelijöiden tuen lainaosuuteen myönnettävää tukea lukuun ottamatta avustuksena. Tukea ei myönnetä valtiontakaukseen liittyvänä tukena eikä valtionlainan vakuudettomuuteen liittyvänä tukena. 56 § Nuoret viljelijät Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten kuin 57 §:ssä säädetään. Nuoreksi viljelijäksi katsotaan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohdasta säädetään maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä. 57 § Tuen enimmäismäärä ja tukimuoto Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot. INTERREG-yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan maatilainvestointiin voidaan myöntää vain avustusta. Tuki myönnetään osarahoitettuna. Tukea voidaan myöntää vain sellaisiin maatilainvestointeihin, joihin liitteen 1 mukaan muuten myönnetään ainoastaan lainamuotoista tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää. 58 § Avustuksena myönnettävä tuki Jos 2 tai 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, tuki voidaan myöntää vain avustuksena. Avustuksen määrää koskee, mitä 57 §:ssä tuen enimmäismäärästä säädetään. Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26―29 sekä 31 §:ssä ja 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden elollisen tai elottoman irtaimiston tai jalostusnaudan hankinnasta, edellä mainittuja avustuksen vähimmäismääriä ei sovelleta. 59 § Korkotukilainana myönnettävä tuki Sen estämättä, mitä 55 ja 58 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuihin työympäristön parantamista koskeviin investointeihin, 38 tai 48 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan, 44 tai 45 §:ssä tarkoitettuun asuinympäristön parantamiseen, 47 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen taikka 48 §:ssä tarkoitettuun asuntotilojen hankintaan tukimuotona voidaan käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea. 60 § Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa Tukea 26 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin sekä investointeihin, jotka koskevat maatiloilla tapahtuvaa metsätaloustuotteiden pienimuotoista jalostusta ja markkinointia, voidaan myöntää: 1) tavoite 1 -alueella enintään 50 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; 2) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää: 1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja 4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 61 § Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin liitteessä 2 luetelluissa kunnissa seuraavasti: 1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa kunnissa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 5) tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissa kuin II ja III tukialueisiin kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan muulla kaava-alueella kuin yleiskaava-alueella: Espoo, Hanko, Helsinki, Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kouvola, Kuusankoski, Lahti, Lohja, Raisio, Tampere, Turku ja Vantaa. 62 § Tukialuejako Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea myönnettäessä tukitaso ratkaistaan sen liitteen 2 mukaisen aluejaon perusteella, joka oli kuntien osalta voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000. 11 luku Erinäiset säännökset 63 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2001. Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin 1 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin tukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Sen estämättä, mitä maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen soveltamisajan jatkamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (3/2001) säädetään tuen myöntämisestä, tuki voidaan myöntää tämän asetuksen nojalla, jos se johtaa tuen hakijalle edullisempaan lopputulokseen. Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Maatalousylitarkastaja Kari Ojala Liitteet 1 ja 2
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.