Tämä laki säätelee markkinaoikeuden toimivaltaa, asioiden vireilletuloa ja käsittelyä markkinaoikeudessa sekä muutoksenhakua markkinaoikeuden päätöksiin.
2013 100/2013 Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 § Soveltamisala Tässä laissa säädetään markkinaoikeuden toimivallasta, asioiden vireilletulosta ja käsittelystä markkinaoikeudessa sekä muutoksenhausta markkinaoikeuden ratkaisuun. Markkinaoikeuden päätösvaltaisuudesta ja toiminnasta säädetään markkinaoikeudesta annetussa laissa (99/20013). 2 § Kilpailu- ja valvonta-asiat Markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1) kilpailulaissa (948/2011); 2) sähkömarkkinalaissa (386/1995); 3) maakaasumarkkinalaissa (508/2000); 4) rautatielaissa (304/2011); 5) lentoasemaverkosta ja -maksuista annetussa laissa (210/2011); 6) hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetussa laissa (416/2012); 7) Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008). Markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina myös sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt: 1) viestintämarkkinalain (393/2003) 122 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun määräämistä koskevat asiat; 2) televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 36 a §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun määräämistä koskevat asiat; 3) sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain (117/2011) 21 §:n 3 momentin mukaiset valitukset Energiamarkkinaviraston päätöksistä. 3 § Hankinta-asiat Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1) julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007); 2) vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetussa laissa (349/2007); 3) sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetussa laissa (698/2011); 4) julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetussa laissa (1531/2011); 5) joukkoliikennelaissa (869/2009); 6) ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetussa laissa (1509/2011). Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioina myös sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 21 §:n 2 momentin mukaiset valitukset Energiamarkkinaviraston päätöksistä. 4 § Teollis- ja tekijänoikeudelliset asiat Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1) patenttilaissa (550/1967); 2) oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetussa laissa (656/1967); 3) oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin annetussa laissa (369/2006); 4) maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetussa laissa (551/1967); 5) hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa (800/1991); 6) yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetussa laissa (32/1991); 7) tavaramerkkilaissa (7/1964); 8) yhteismerkkilaissa (795/1980); 9) mallioikeuslaissa (221/1971); 10) toiminimilaissa (128/1979); 11) kaupparekisterilaissa (129/1979); 12) patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992); 13) kasvinjalostajanoikeudesta annetussa laissa (1279/2009); 14) verkkotunnuslaissa (228/2003); 15) tekijänoikeuslaissa (404/1961). Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina myös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa (1061/1978) sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita-asiat. Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina lisäksi asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa sekä todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa (344/2000). 5 § Toimivalta teollis- tai tekijänoikeudelliseen asiaan liittyvässä riita-asiassa Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Erityisestä syystä markkinaoikeus voi tutkia mainitun muun riita-asian, vaikka sitä tarkoittavaa kannetta ei ole nostettu samanaikaisesti. Kanne on tällöinkin nostettava ennen kuin valmistelu on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneeksi tai ennen kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n mukaisesti asetettu määräaika on kulunut umpeen, jos tällainen määräaika on asianosaiselle asetettu. Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös vastaajan kantajaa vastaan nostaman muuta asiaa koskevan vastakanteen, jos se koskee samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, edellyttää kuitenkin, ettei asianosaisten oikeuspaikkasopimuksesta tai muun tuomioistuimen yksinomaisesta toimivallasta muuta johdu. Markkinaoikeus pysyy toimivaltaisena tutkimaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetun asian, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vireillepanon jälkeen. 6 § Markkinaoikeudelliset asiat Markkinaoikeus käsittelee markkinaoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1) kuluttajansuojalaissa (38/1978); 2) Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa (661/2012); 3) palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (1166/2009); 4) saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999); 5) maksupalvelulaissa (290/2010); 6) arpajaislaissa (1047/2001); 7) osuuskuntalaissa (1488/2001); 8) elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa (1062/1993); 9) laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista (30/2013); 10) rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetussa laissa (1189/2000); 11) alkoholilaissa (1143/1994); 12) tupakkalaissa (693/1976). Markkinaoikeus käsittelee markkinaoikeudellisina asioina myös sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt: 1) sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevat asiat; 2) viestintämarkkinalain 121 a §:ssä tarkoitetut Viestintäviraston kieltopäätöksiä koskevat asiat sekä 121 b §:n mukaiset numeron tai palvelun sulkemista tarkoittavia kuluttaja-asiamiehen päätöksiä koskevat asiat; 3) televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 36 §:n mukaiset kuluttaja-asiamiehen valvontaan kuuluvat asiat. 2 luku Kilpailu- ja valvonta-asioiden käsittely 1 § Kilpailu- ja valvonta-asioiden käsittely Valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä kilpailu- ja valvonta-asioissa säädetään 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä. Muutoin siltä osin kuin 1 luvun 2 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, kilpailu- ja valvonta-asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 3 luku Hankinta-asioiden käsittely 1 § Hankinta-asioiden käsittely Valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä hankinta-asioissa säädetään 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä. Muutoin siltä osin kuin 1 luvun 3 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, hankinta-asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 4 luku Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittely 1 § Luvun säännösten soveltamisala Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 ja 5—14 kohdassa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty asia (valitusasia), jossa valitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen (rekisteriviranomainen) päätöksestä, käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin 2—16 §:ssä säädetään. Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita- tai hakemusasia (teollis- tai tekijänoikeudellinen riita- tai hakemusasia) sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin 17—24 §:ssä säädetään. 2 § Valitusasian käsittely markkinaoikeudessa Rekisteriviranomaisen päätöstä koskeva valitusasia käsitellään ja ratkaistaan markkinaoikeudessa valituksen, valituksen kohteena olevan päätöksen ja muun kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Valitusasian käsittelyä voidaan täydentää toimittamalla asiassa valmisteluistunto, suullinen käsittely tai katselmus. Muutoksenhausta rekisteriviranomaisen päätökseen sekä valittamiseen oikeutetuista ja valituksen tekemisestä säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 ja 5—14 kohdassa mainituissa laeissa. 3 § Valmistelun aloittaminen Valitusasian valmistelu markkinaoikeudessa alkaa, kun valitus saapuu markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus voi erikseen valmistella valitusasian erillisen osan tai oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen. 4 § Valmistelun tavoitteet Valmistelussa on asian laadun mukaan selvitettävä: 1) miltä kohdin rekisteriviranomaisen päätökseen haetaan muutosta; 2) mitä vaatimuksia markkinaoikeudessa esitetään ja mihin perusteisiin vaatimusten tueksi vedotaan; 3) mistä oikeudenkäynnin osapuolet ovat markkinaoikeudessa erimielisiä; sekä 4) mitä todisteita markkinaoikeudessa esitetään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen. 5 § Valituksen täydentäminen Puutteellisen valituksen täydentämiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 28 §:ssä säädetään. Erityisestä syystä markkinaoikeus voi varata valittajalle, jonka valitus on täydennyksen jälkeenkin puutteellinen, uuden tilaisuuden valituksen täydentämiseen markkinaoikeuden määräämässä ajassa. Jos valittaja ei noudata kehotusta ja valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi markkinaoikeudessa, valitus jätetään tutkimatta. Kehottaessaan valittajaa täydentämään valitustaan markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen laiminlyömisestä voi olla. 6 § Kirjallinen vastaus Markkinaoikeuden on kehotettava valittajan vastapuolena olevaa asianosaista antamaan kirjallinen vastaus valitukseen markkinaoikeuden määräämässä ajassa. Markkinaoikeus voi kehotuksessa määrätä, mistä kysymyksestä vastauksessa on erityisesti lausuttava. Markkinaoikeuden on kehotuksen yhteydessä lisäksi annettava valittajan vastapuolena olevalle asianosaiselle tiedoksi valitus ja siihen liitetyt asiakirjat. Markkinaoikeus voi ratkaista asian, vaikka valittajan vastapuolena oleva asianosainen ei ole antanut vastausta määräaikaan mennessä. Kehottaessaan valittajan vastapuolena olevaa asianosaista antamaan vastauksen markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen laiminlyömisestä voi olla. Vastausta ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos valitus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos vastauksen pyytäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. 7 § Vastauksen sisältö Vastauskirjelmässä, joka osoitetaan markkinaoikeudelle, on ilmoitettava: 1) asia, jossa vastaus annetaan; 2) vastauksen antajan käsitys valittajan vaatimuksista ja niiden perusteista; 3) perusteet, joihin vastauksen antaja nojautuu; 4) todisteet, jotka vastauksen antaja aikoo esittää ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen. Vastauskirjelmässä ilmoitettaviin tietoihin ja sen allekirjoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain 24 §:ssä säädetään. Vastauskirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin vastauksen antaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu rekisteriviranomaiselle. Markkinaoikeus voi tarvittaessa varata vastauksen antajalle tilaisuuden täydentää vastausta markkinaoikeuden määräämässä ajassa. 8 § Rekisteriviranomaisen lausunto valitusasiassa Markkinaoikeuden on pyydettävä rekisteriviranomaiselta lausunto valituksesta markkinaoikeuden määräämässä ajassa. Markkinaoikeus voi pyynnössä määrätä, mistä kysymyksestä lausunnossa on erityisesti lausuttava. Markkinaoikeus voi ratkaista asian, vaikka rekisteriviranomainen ei ole toimittanut pyydettyä lausuntoa määräaikaan mennessä. Pyytäessään rekisteriviranomaista antamaan lausunnon markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus lausunnon antamisen laiminlyömisestä voi olla. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos se on tarpeetonta. Rekisteriviranomaisen on lausunnossaan esitettävä käsityksensä valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteista. Rekisteriviranomaisen on markkinaoikeuden pyynnöstä toimitettava markkinaoikeudelle valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olleet ja muut tarvittavat asiakirjat. 9 § Kirjallinen lausuma Markkinaoikeus voi kehottaa asianosaista tai rekisteriviranomaista markkinaoikeuden määräämässä ajassa toimittamaan markkinaoikeuteen kirjallisen lausuman. Markkinaoikeuden on tällöin määrättävä, mistä kysymyksestä oikeudenkäynnin osapuolen on lausuttava. Markkinaoikeus voi ratkaista asian, vaikka oikeudenkäynnin osapuoli ei ole antanut lausumaa määräaikaan mennessä. Kehottaessaan oikeudenkäynnin osapuolta antamaan lausuman markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus lausuman antamisen laiminlyömisestä voi olla. 10 § Valmisteluistunto Markkinaoikeus voi valmistelun yhteydessä toimittaa valmisteluistunnon 4 §:ssä mainittujen valmistelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmisteluistunto voidaan pitää myös puhelimitse tai käyttäen muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla on puheyhteys keskenään, jos se on istunnossa käsiteltävien kysymysten laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 11 § Asian käsittely valmisteluistunnossa Markkinaoikeuden on kutsuttava valmisteluistuntoon asianosaiset sekä rekisteriviranomaisen edustaja uhalla, että poissaolo ei estä asian käsittelyä. Kutsun tiedonantoon ja valmisteluistunnon pöytäkirjan pitämiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 43 §:n 3 momentissa ja 45 §:ssä säädetään. 12 § Muut toimenpiteet valmistelussa Markkinaoikeus voi päättää valmistelussa asiantuntijan lausunnon hankkimisesta, asiakirjan tai esineen esittämisestä, katselmuksen toimittamisesta tai muuhun tarvittavaan toimenpiteeseen ryhtymisestä. Markkinaoikeus voi päättää valmistelussa myös suullisen käsittelyn toimittamisesta ja siitä, onko asianosaisia kuultava henkilökohtaisesti sekä keitä todistajia, asiantuntijoita ja muita todistelutarkoituksessa kuultavia henkilöitä suullisessa käsittelyssä kuullaan. Markkinaoikeuden on tehtävä valmistelun kuluessa kirjallinen yhteenveto asiassa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteista sekä todisteista ja siitä, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen, jos tämän katsotaan edistävän valmistelua. Asianosaisille ja rekisteriviranomaiselle on varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta. 13 § Määräajan asettaminen oikeudenkäynti-aineiston esittämiseen Markkinaoikeus voi viivästyksen estämiseksi tai muusta perustellusta syystä kehottaa asianosaista asettamassaan määräajassa: 1) esittämään vaatimuksensa ja niiden perusteet; 2) ilmoittamaan kaikki todisteet, jotka hän aikoo esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen; 3) esittämään kaikki kirjalliset todisteet, joihin hän vetoaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kehotus annetaan uhalla, ettei asianosainen määräajan jälkeen saa vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Jos asianosainen tahtoo 1 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeen vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uuden todisteen, hänen on viipymättä saatettava asia markkinaoikeuden tietoon ja samalla esitettävä selvitys siitä, minkä vuoksi hän ei ole noudattanut markkinaoikeuden kehotusta. 14 § Suullinen käsittely Suullisen käsittelyn toimittamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 37 ja 38 §:ssä säädetään. Asian käsittelyyn suullisessa käsittelyssä sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 39, 40 ja 43—50 §:ssä säädetään. Markkinaoikeus voi kuitenkin asianosaisen tai rekisteriviranomaisen suostumuksella antaa todistajan ja asiantuntijan sekä muun todistelutarkoituksessa kuultavan henkilön kutsumisen suulliseen käsittelyyn asianomaisen oikeudenkäynnin osapuolen tehtäväksi, jos markkinaoikeus katsoo siihen olevan perusteltua aihetta. 15 § Ilmoitus rekisteriviranomaiselle valitusasiassa Markkinaoikeuden on heti ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle valitusasian vireilletulosta. Ilmoitusta vireilletulosta ei kuitenkaan tarvitse tehdä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 10 ja 11 kohdassa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen valitusasioiden eikä patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 5 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen valitusasioiden osalta. Markkinaoikeuden on lähetettävä asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle jäljennös valitusasian päätöksestä sekä samalla ilmoitettava, onko päätös saanut lainvoiman. 16 § Hallintolainkäyttölain soveltaminen Siltä osin kuin tässä laissa taikka 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5—14 kohdassa mainitussa laissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. 17 § Oikeudenkäymiskaaren soveltaminen Jollei tästä laista tai teollis- tai tekijänoikeudellisen riita- tai hakemusasian osalta 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 momentissa mainitusta laista muuta johdu, mainitun luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettujen riita-asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita- ja hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa. 18 § Teollisoikeudellisia riita- ja hakemusasioita koskevat säännökset Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan 17 §:ssä säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään. 19 § Tiedonantovelvollisuus Sen, joka aikoo nostaa kanteen 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 5—9 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun rekisteröidyn teollisoikeuden tai teollisoikeuden rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta, menettämisestä tai kumoamisesta taikka mainitun oikeuden siirtämisestä taikka pakkoluvan myöntämisestä mainittuun oikeuteen, on ilmoitettava siitä asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle sekä lisäksi annettava siitä tieto jokaiselle rekisteriin merkitylle käyttöluvan tai panttioikeuden haltijalle. Jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 5—9 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun rekisteröintiin perustuvan teollisoikeuden tuottaman yksinoikeuden loukkauksesta, hänen on vastaavasti annettava siitä tieto mainitun oikeuden haltijalle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedonantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi asianomaista teollisoikeutta koskevaan rekisteriin merkityllä osoitteella. Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedonanto on suoritettu 1 ja 2 momentin mukaisesti, markkinaoikeuden on asetettava kantajalle sitä varten tarpeellinen aika. Jos kantaja laiminlyö määräajan noudattamisen, kannetta ei oteta tutkittavaksi. 20 § Mitättömäksi julistamista koskevan vastakanteen nostaminen Jos 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7—10 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun teollisoikeuden tuottaman yksinoikeuden loukkausta koskevassa asiassa tehdään väite rekisteröidyn teollisoikeuden tai teollisoikeuden rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta, menettämisestä tai kumoamisesta, markkinaoikeuden on, jollei sitä tarkoittavaa kannetta ole vireillä, asetettava määräaika, jonka kuluessa kanne on pantava vireille uhalla, että väitettä ei tutkita. Kasvinjalostajanoikeuden menetetyksi määräämistä koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Eviralle. Markkinaoikeus käsittelee ja ratkaisee 1 momentissa tarkoitetun loukkauskanteen ja vastakanteen samassa oikeudenkäynnissä. Markkinaoikeus voi kuitenkin erityisestä syystä keskeyttää loukkauskanteen käsittelyn siihen saakka, kunnes vastakanne on lopullisesti ratkaistu. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7—10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetuista teollisoikeuksista, koskee soveltuvin osin myös hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia. Hyödyllisyysmallin ja integroidun piirin piirimallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös, jos vakiinnutetun tavaramerkin tuottaman yksinoikeuden loukkausta koskevassa asiassa tehdään väite siitä, että tavaramerkki olisi julistettava menetetyksi. 21 § Vahvistuskanne Mitä 19 §:ssä säädetään käyttöluvan haltijan velvollisuudesta hänen aikoessaan nostaa kanteen 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 5—9 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun rekisteröintiin perustuvan teollisoikeuden loukkauksesta, koskee soveltuvin osin myös asiaa, jossa ajetaan vahvistuskannetta siitä, onko mainitun teollisoikeuden tuottama yksinoikeus olemassa tai nauttiiko kantaja mainitun yksinoikeuden perusteella suojaa toista vastaan. Mitä 20 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7—10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitettujen teollisoikeuksien loukkausta koskevista asioista, koskee soveltuvin osin myös asiaa, jossa ajetaan vahvistuskannetta siitä, onko mainitun teollisoikeuden tuottama yksinoikeus olemassa tai nauttiiko kantaja mainitun yksinoikeuden perusteella suojaa toista vastaan. Kasvinjalostajanoikeuden menetetyksi määräämistä koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Eviralle. Mitä tässä momentissa säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7—10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetuista teollisoikeuksista, koskee soveltuvin osin myös hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia. Hyödyllisyysmallin ja integroidun piirin piirimallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Mitä 20 §:n 4 momentissa säädetään vakiinnutetun tavaramerkin tuottaman yksinoikeuden loukkausta koskevasta asiasta, koskee soveltuvin osin myös asiaa, jossa ajetaan vahvistuskannetta siitä, onko mainittu yksinoikeus olemassa tai nauttiiko kantaja mainitun yksinoikeuden perusteella suojaa toista vastaan. 22 § Rekisteriviranomaisen lausunto riita- ja hakemusasiassa Markkinaoikeus voi 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetussa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvassa riita- tai hakemusasiassa pyytää asianomaisen toimivaltaisen rekisteriviranomaisen lausunnon. Lausuntopyynnössä markkinaoikeuden tulee yksilöidä ne kysymykset, joista lausuntoa pyydetään. 23 § Ilmoitus rekisteriviranomaiselle riita-asiassa Markkinaoikeuden on lähetettävä asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle jäljennös 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetun riita-asian ratkaisusta sekä samalla ilmoitettava, onko ratkaisu saanut lainvoiman. Markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetun riita-asian ratkaisustaan tekemällä sitä koskeva merkintä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tai toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaisille säädetään tarvittaessa oikeusministeriön asetuksella. Merkinnän tekemiseen ja tietojen toimittamiseen sovelletaan, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) ja sen nojalla säädetään. 24 § Eurooppapatentti ja Euroopan unionin teollisoikeudelliset suojajärjestelmät Mitä edellä tässä luvussa säädetään patenttia koskevan riita- tai hakemusasian käsittelystä markkinaoikeudessa, sovelletaan myös patenttilain 70 f §:ssä tarkoitettua eurooppapatenttia koskevan asian käsittelyyn. Mitä 19, 22 ja 23 §:ssä säädetään asianomaisesta toimivaltaisesta rekisteriviranomaisesta, sovelletaan Patentti- ja rekisterihallitukseen. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi kuuluvan yhteisömallia tai yhteisön tavaramerkkiä koskevan riita- tai hakemusasian käsittelystä säädetään yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 6/2002 ja yhteisön tavaramerkistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 207/
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.