2008 64/2008 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta pohjoisesta tuesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 § Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea C-tukialueilla vuodelta 2008 siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 § Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan; 2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää; 3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella; 4) neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003; 5) komission asetuksella I neuvoston tilatukiasetuksessa säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 796/2004; 6) kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön; 7) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa; 8) seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 76 artiklassa tarkoitettua valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä; 9) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista; 10) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa; 11) viljelyksessä olevalla peltoalalla maatalouskasvien viljelyalaa, kesantoa sekä puutarhakasvien viljelyalaa, ei kuitenkaan kasvimaata, kasvihuonealaa, hoidettua viljelemätöntä peltoa tai luonnonniittyä; 12) kesannolla neuvoston tilatukiasetuksen 54 artiklassa tarkoitettua kesantoalaa; 13) peltokasveilla viljoja, öljykasveja, valkuaiskasveja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja neuvoston tilatukiasetuksen 52 artiklassa sekä komission asetuksen I 33 artiklan 4 kohdassa ja komission asetuksen I liitteessä II tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita; 14) tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden huhtikuun 1 päivänä; 15) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia; 16) muulla lihasiipikarjalla vuoden 2008 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja ja tarhattuja sorsia; 17) nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, josta säädetään nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1391/2006); 18) sikarekisterillä sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettua rekisteriä; 19) eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja. 3 § Tuen yleiset määräytymisperusteet Maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan tukiyksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella. Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00. Jos maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa ottaen huomioon liitteen 3 rajoitteet. 2 luku Kasvintuotannon tuet 4 § Kasvintuotannon tukien määräytyminen Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria. Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi. Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, 2006 tai vuonna 2007 taikka tätä vastaavalla Maaseutuviraston lomakkeella vuonna 2008. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005, 2006, 2007 tai 2008 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista pinta-aloista ne, jotka on hyväksytty tukikelpoisiksi vuosina 2005―2008 maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa. 5 § Pohjoisen hehtaarituen määrä Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2008 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti: Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha Vehnä 57 Ruis 112 Mallasohra 70 Sokerijuurikas 80 Tärkkelysperuna 133 Tukialueet C1―C4 euroa/ha Avomaanvihannekset 348 Peltokasveille vehnää, ruista, mallasohraa ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti: Tukialue euroa/ha C1 100 C2 27 Vehnälle voidaan maksaa pohjoista hehtaaritukea yhteensä enintään 1,66 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, yksikkötukea alennetaan. 6 § Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteet Spelttivehnälle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea. Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen tai härkäpavun ja viljan seoskasvusto on valkuaiskasvina tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on herneen tai härkäpavun siementä. 7 § Yleinen hehtaarituki Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2008 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti: Tukialue euroa/ha peltokasvit ja kesanto C2, C2 pohjoinen ja saaristo 21 C3 37 C4 88 muu viljelyksessä oleva peltoala euroa/ha C2, C2 pohjoinen ja saaristo 26 C3 42 C4 93 Tukialueella C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta avomaanvihanneksia lukuun ottamatta. Edellä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea ja yleistä hehtaaritukea voidaan maksaa peltokasveille yhteensä enintään 15,14 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukien määrä ylittää mainitun määrän, yksikkötukia alennetaan. 8 § Nuorten viljelijöiden tuki Nuorille viljelijöille myönnetään vuoden 2008 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1―C4 enintään 36 euroa hehtaarilta. 9 § Mallasohran pohjoinen tuki Mallasohran pohjoista tukea voidaan maksaa enintään tukivuoden 2008 tukihakemuksessa ilmoitetulle ja valvonnassa hyväksytylle mallasohra-alalle. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) viljelystä on tehty viljelijän ja mallastamon tai suoraan mallastamon lukuun toimivan välittäjän kanssa mallasohran viljelysopimus viimeistään 16 päivänä kesäkuuta 2008; 2) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettu kopio viljelysopimuksesta ennen tuen myöntämistä ja maksamista; 3) mallasohrasta on toimitettu mallastamolle mallastamotoiminnan laatuvaatimukset täyttävä hyväksytty esinäyte, joka on analysoitu Analytica-EBC -standardin tai vähintään vastaavat laatuvaatimukset täyttävän muun menetelmän mukaisesti; ja 4) mallastamo on vahvistanut tehdyn mallasohran viljelysopimuksen hyväksytyn esinäytteen perusteella. Mallasohran pohjoista tukea ei makseta, jos mallasohraksi ilmoitettu ala on ilmoitettu siemenviljelykseen. Jos mallasohraa viljellään muualla kuin Suomen tasavallan alueella tapahtuvaa mallastusta varten, mallasohran pohjoisen tuen hakijan tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran käytöstä. Todistuksen tulee sisältää tiedot mallasohran käytöstä mallastustarkoituksiin. Mallasohran tuki voidaan myöntää joko vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen mukaisen sopimuspinta-alan tai ilmoitetun ja mahdollisessa valvonnassa hyväksytyn mallasohran pinta-alan perusteella. Tuki myönnetään näistä pienemmän alan perusteella. 10 § Mallasohran viljelysopimus Edellä 9 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetun mallasohran viljelysopimuksen tulee sisältää tieto: 1) viljelijän nimestä; 2) viljelijän Y-tunnuksesta; 3) sopimuksen tehneen mallastamon tai muualla kuin Suomen tasavallan alueella tapahtuvassa jalostuksessa välittäjän nimestä ja osoitteesta; sekä 4) lopullisesta sopimuspinta-alasta hehtaareina. Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamon tai suoraan tämän lukuun toimivan välittäjän tulee olla tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, mallasohran pohjoisen tuen hakijan tulee toimittaa toiminnan harjoittajaa koskeva tarkempi selvitys. Edellytyksenä mallasohran tuen maksamiselle on, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana. Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alalta korjatusta mallasohrasta tulee olla vähintään yksi 9 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte kutakin sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on tätä vähemmän, mallasohran tuen maksun perusteena olevaa pinta-alaa alennetaan vastaavassa suhteessa. 11 § Ympäristöehdot Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) 4, 6―13 ja 15 §:ssä. 3 luku Kotieläintalouden tuet 12 § Maidon tuotantotuki Maidon tuotantotukea voidaan maksaa tuen hakijalta vuonna 2008 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti: Tukialue senttiä/litra C1 7,8 C2 8,5 C2 pohjoinen ja saaristo 9,5 C3―P1 12,5 C3―P2 14,2 C3―P3, P4 16,8 C4―P4 21,5 C4―P5 30,7 Maidon tuotantotukea voidaan maksaa enintään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003, jäljempänä maitoasetus, 6 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään saakka. Maidon tuotantomäärän suhdetta tuottajakohtaiseen viitemäärään tarkastellaan tuotantojaksoittain. Tarkastelussa ei oteta huomioon maitoasetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta. Pohjoista tukea voidaan maksaa maidon määrän perusteella yhteensä enintään 157,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan. 13 § Eläinyksikköä kohti myönnettävät tuet Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 4 mukaisia kertoimia. Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialueet/tuki euroina C1 C2 C2p C3 C3 C4 C4 *) P1,P2 P3,P4 P4 P5 Emolehmät ja emolehmähiehot 295 295 371 446 446 631 631 Sonnit ja härät 414 422 498 574 574 759 759 Uuhet 390 398 474 935 1049 1225 1225 Kutut 317 325 342 624 670 684 793 Hevoset 383 383 420 383 383 420 420 Siat Emakot ja karjut 288 250 293 293 293 293 293 Lihasiat ja nuoret siitossiat 288 250 293 293 293 293 293 Kanat, mukaan lukien emokanat 276 240 290 357 357 357 357 Lihasiipikarja Broilerit ja lihasiipikarjaemot 253 224 277 277 277 277 277 Muu lihasiipikarja 253 224 277 277 277 277 277 *) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo Tukialueet/tukiyksikkökerroin C1 C2 C2p C3 C3 C4 C4 *) P1,P2 P3,P4 P4 P5 Emolehmät ja emolehmähiehot 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Sonnit ja härät 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Uuhet 1,00 1,00 1,00 0,71 0,71 0,78 0,78 Kutut 1,00 1,00 1,00 0,71 0,71 0,78 0,78 Hevoset 0,73 0,73 0,63 0,73 0,73 0,63 0,63 Siat Emakot ja karjut 0,73 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Lihasiat ja nuoret siitossiat 0,73 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kanat, mukaan lukien emokanat 0,73 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Lihasiipikarja Broilerit ja lihasiipikarjaemot 0,73 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Muu lihasiipikarja 0,73 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 *) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo 14 § Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytykset Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa ja että; 1) hakijalle on vahvistettu neuvoston tilatukiasetuksen 116 artiklassa määritelty uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä; 2) emolehmät ja emolehmähiehot kuuluvat lihakarjarotuun tai ovat syntyneet tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä; 3) hevosista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö; 4) uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä; 5) tuen hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä uuhien pitoaika, hakuajan viimeistä päivää seuraavasta päivästä laskettuna; 6) kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö; 7) kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän syyskuuta 2007 ja 31 päivän elokuuta 2008 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2007 tuen hakuajan jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2008 ja 31 päivän elokuuta 2008 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti; 8) tuen hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 1 päivän toukokuuta 2008 ja 8 päivän elokuuta 2008 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä. Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuna hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti. 15 § Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen rajoitukset Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 300, tukialueella C3 enintään 200 ja tukialueella C4 enintään 100 maatilaa kohti. Tukeen oikeuttavia kanoja voi olla tukialueilla C1, C2 ja C2 pohjoinen ja saaristo enintään 260 eläinyksikköä maatilaa kohti. Kanojen pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 2,18 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan. Lihasiipikarjan pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 4,69 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan. Sikojen pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 27,96 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan. Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2007. Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta. 16 § Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettavat tuet Vuoden 2008 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti: Hiehot Tukialue euroa/teurastettu eläin C1 269 C2 269 C2 pohjoinen ja saaristo 318 C3 360 C4 446 Sonnit ja härät Tukialue euroa/teurastettu eläin C3―P1, P2 131 C3―P3, P4 182 C4―P4 182 C4―P5 333 Tukea ei makseta sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 13 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea. 17 § Teurastetun eläimen tukikelpoisuus Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että: 1) eläimistä on pidetty kirjaa; 2) eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin; ja 3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; 4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa, sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa; sekä 5) hieho, sonni tai härkä on ollut tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta. Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin, härän tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen. 18 § Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus Nuoren siitossian tuki maksetaan vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on täyttänyt kolme kuukautta. 19 § Kotieläintuen määräytyminen Kotieläintuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti: 1) emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki 12 laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; 2) karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki kahtena laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; 3) uuhista maksettava tuki uuhien pitoajan täyttävien uuhien lukumäärän perusteella; 4) kutuista maksettava tuki yhtenä laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; 5) hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella; 6) emolehmistä, emolehmähiehoista sekä sonneista ja häristä maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; 7) teurastetuista hiehoista, sonneista, häristä, lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki vuonna 2008 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella; 8) nuorista siitossioista maksettava tuki vuonna 2008 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella. Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko oli laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä. Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan. 20 § Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365. Kun emakoiden keskimääräistä lukumäärää lasketaan, huomioon ei oteta yhtä suurinta eikä yhtä pienintä lukumäärää. Kun lasketaan kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää, huomioon ei oteta yhtä suurinta eikä neljää pienintä lukumäärää. Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljän ensimmäisen tällaisen laskentapäivän lukumäärä voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tuen määräytymisajanjakson vaihtuessa keskimääräinen lukumäärä lasketaan vastaavasti. 21 § Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen kotieläintuotantoa aloitettaessa ja lopetettaessa Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona. 22 § Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus. Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa. Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään kymmenen prosenttia normaalia pienempi ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä luvulla 0,98. Jos tilalla on useampia broilereiden kasvatusosastoja ja tilan broilereiden yhteislukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään kymmenen prosenttia normaalia pienempi, tuottajan tulee ilmoittaa erikseen kunkin osaston broilereiden lukumäärä laskentapäivänä. Vakiintunut eläinmäärä voidaan laskea siten kuin 3 momentissa säädetään sellaisille osastoille, joissa broilereiden lukumäärä on normaalia pienempi. Untuvikot kuuluvat samaan kasvatuserään, jos ne on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan antamat tositteet, joista käyvät ilmi toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärä. 23 § Kotieläintuen ennakon määräytyminen Kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2007 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2008 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä. Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2008 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2007 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2007 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2008, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2008 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2007 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä. Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita. Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella. 24 § Kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen Kotieläintuen ennakkoa maksetaan 80 prosenttia lopullisesta tuesta nuorista siitosemakoista ja nuorista siitoskarjuista sekä teurastetuista hiehoista, sonneista, lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista. Muista tukikelpoisista eläimistä tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia. Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea. 4 luku Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet 25 § Kasvihuonetuotannon tuki Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2008 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena. Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -lehtitillin ja -persiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista. 26 § Kasvihuonetuotannon tuen määrä Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti: euroa/m 2 Tukialueet C1 ja C2 Tukialue C2p Tukialueet C3―C4 Viljelykausi Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk 4,8 5,0 4,3 Pitkä: yli 7 kk 12,7 13,3 11,3 Tukiyksikkökerroin 0,89 0,85 1,00 Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2008 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin. Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella. Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 20,71 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan. 27 § Puutarhatuotteiden varastointituki Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2008, 14 päivänä marraskuuta 2008 ja 15 päivänä joulukuuta 2008 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti: Varastotyyppi euroa/m 3 Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,2 Muu varasto 8,8 Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet tulee säilyttää normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään. Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Puutarhatuotteiden varastoinnille voidaan maksaa pohjoista tukea enintään 0,9 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan. 28 § Metsämarjojen ja -sienten varastointituki Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2008 varastointimäärän perusteella. Varastointitukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen 1 päivänä tammikuuta 2008 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna. Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti: Varastoitu tuote senttiä/kg Lakka 34 Muut metsämarjat 10 Metsäsienet 42 5 luku Erinäiset säännökset 29 § Rekisterit Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) naudat on rekisteröity nautarekisteriin ja ne on merkitty; 2) uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin eläintenpitäjäksi ja että uuhet ja kutut, joista tukea haetaan, on merkitty kyseisen asetuksen 8 §:n mukaisesti; 3) sikatuen hakija on rekisteröitynyt tuottajaksi sikarekisteriin; 4) kanatuen hakija on tarvittaessa rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi eläinsuojelulain (247/1996) 26 a §:ssä tarkoitettuun kanalarekisteriin; 5) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin. 6 luku Voimaantulo 30 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä helmikuuta 2008. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Esa Hiiva Liite 1 POHJOISEN TUEN ALUEJAKO Alue C1 Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Jämsänkoski, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki sen alueeseen C2 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vilppula, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Ylihärmä ja Ylistaro. Alue C2 Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski. Alue C2 pohjoinen Eno, Ilomantsi, Joensuun kaupungista entisen Kiihtelysvaaran kunnan alue ja entisen Tuupovaaran kunnan alue, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo ja Mustasaaren kunnasta Björköby ja Raippaluoto sekä Vöyri-Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet. Alue C3 P1 Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Ylikiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella. P2 Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii. P3 Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio. P4 Kuusamo ja Posio. Alue C4 P4 Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta. P5 Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilän ja Sodankylän kunnista vastaavat alueet, jotka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluviksi Kittilän osalta maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96 ja Sodankylän osalta maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95. Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista alueiden C1 ja C2 kunnista: C1-alue Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Kerimäki, Kesälahti, Korpilahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Varkaus ja Vilppula. C2-alue Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski. Liite 2 KOMISSION PÄÄTÖKSEN 2002/404/EY (MUUT. K (2005)122) ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET eläinyksikköä (ey)/ tuen määrä hehtaaria (ha)/ tonnia (t) (miljoonaa euroa) Maito 1 776 765 t 225,22 Nautaeläimet 167 274 ey 91,17 Uuhet ja kutut 5 886 ey 3,50 Siat ja siipikarja 139 200 ey Hevoset 6 000 ey 2,52 Sokerijuurikas 3 750 ha 1,34 Tärkkelysperuna 6 580 ha 1,24 Viljat ja muut peltokasvit 557 700 ha 15,14 Kasvihuonetuotanto 202,9 ha Avomaanvihannekset ja omena 2 095 ha 0,90 Varastointituet 2,86 Yleinen hehtaarituki nurmille, kesannoille ja eräille muille kasveille 846 812 ha 27,87 Nuorten viljelijöiden tuki 16,66 Liite 3 KOMISSION PÄÄTÖKSEN 2002/404/EY (MUUT. K(2005)122) ALUEITTAISET ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET eläinyksikköä/hehtaaria/tonnia C1 C2 C2p C3 C4 Maito 517 525 952 108 107 597 175 126 24 409 Nautaeläimet 52 984 87 412 9 928 15 264 1 686 Uuhet ja kutut 2 027 2 116 540 827 376 Siat ja siipikarja 87 400 45 300 2 950 3 505 45 Hevoset 2 400 2 800 340 390 70 Sokerijuurikas 3 230 520 - - - Tärkkelysperuna 4 490 2 090 - - - Viljat ja muut peltokasvit 286 780 237 500 20 720 12 600 100 Kasvihuonetuotanto 143 49 3,7 6,3 1,2 Avomaanvihannekset ja omenat 1 290 683 52 68 2 Yleinen hehtaarituki nurmille, kesannoille ja eräille muille kasveille 239 322 405 546 60 868 121 464 19 612 tuen määrä miljoonaa euroa C1 C2 C2p C3 C4 Maito 58,94 110,25 14,38 35,15 6,50 Nautaeläimet 26,16 44,52 5,84 12,92 1,74 Uuhet ja kutut 0,94 1,00 0,29 0,79 0,47 Siat ja siipikarja 37,87 20,03 1,54 1,86 0,03 Hevoset 1,01 1,18 0,14 0,16 0,03 Sokerijuurikas 1,14 0,20 - - - Tärkkelysperuna 0,80 0,45 Viljat ja muut peltokasvit 4,07 9,43 0,75 0,88 0,01 Avomaanvihannekset ja omenat 0,54 0,31 0,02 0,03 - Yleinen hehtaarituki nurmille, kesannoille ja eräille muille kasveille - 14,55 2,18 8,44 2,68 Liite 4 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Emolehmät 1 Emolehmähiehot, yli 2 vuotta 1 Emolehmähiehot, 8 kk―2 vuotta 0,6 Sonnit ja härät, yli 2 vuotta 1 Sonnit ja härät, 6 kk―2 vuotta 0,6 Uuhet 0,15 Kutut 0,48 Emakot, karjut 0,7 Kanat, mukaan lukien emokanat 0,013 Broilerit 0,0053 Broileriemot 0,025 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot 0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut 0,013 Hevoset - siitostammat (hevoset ja ponit) 1 - suomenhevoset, vähintään 1 vuotta 0,85 - 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,6 ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, NUORIEN SIITOSEMAKOIDEN, NUORIEN SIITOSKARJUJEN, KALKKUNOIDEN, HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA 13 teurastettua lihasikaa 1 ey 13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua 1 ey 223 teurastettua kalkkunaa 1 ey 325 teurastettua hanhea 1 ey 585 teurastettua ankkaa 1 ey 1 375 teurastettua tarhattua sorsaa 1 ey 1 375 teurastettua tarhattua fasaania 1 ey