2000 613/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti sääd

§:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy 1) maataloustuotteiden jalostukseen lukuun ottamatta perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden valmistusta; 2) metsätaloustuotteiden jalostukseen, ei kuitenkaan kemialliseen puunjalostukseen; 3) palvelujen tai tavaroiden tuottamiseen käyttäen hyväksi yhteistoimintaa maaseutuyritysten kanssa; 4) edellä 1―3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa; 5) edellä 27 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen välittämistä ja markkinointia; 6) yrityspalvelujen tuottamiseen tässä asetuksessa tarkoitetuille yrityksille tai; 7) muuhun 1―6 kohdassa rinnastettavaan toimintaan, jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa. Mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin. 4 luku Yritysten kehittämis- ja käynnistystuki 36 § Yritysten kehittämistuki Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:

§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 48 §:ssä säädetään. Tuki voidaan myöntää maatilojen muuhun yritystoimintaan sekä rahoituslain 3 §:

§:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Maatalouteen tuki myönnetään kuitenkin kansallisesti rahoitettavana. 37 § Yritysten käynnistystuki Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun toiminnan sekä rahoituslain 3 §:

§:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään. Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä kuin 33 §:n 2 momentissa säädetään. 5 luku Maanhankinta 38 § Tuettavat kohteet Maanhankintaan voidaan myöntää ainoastaan lainaan liittyvää tukea. Tukea voidaan myöntää 1) pelto- ja metsälisäalueen hankintaan; 2) maatilan tai sen osan hankintaan; 3) tuotantorakennuksen hankintaan maapohjineen; 4) yhteismetsäosuuden hankintaan; 5) hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskevan, osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen maatilasta tai sen osasta; 6) hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuvan tasingon maksamiseen; sekä 7) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuvan lakiosan täydennyksen suorittamiseen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää sellaisen tuotantorakennuksen hankintaan, joka sijaitsee vuokramaalla. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 6 §:n 2 momentissa. Tukea voidaan myöntää lisämaan hankintaan vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa. 39 § Maanhankinnan hyväksyttävät kustannukset Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan 1) vastikkeeseen sisältyvä luovutuskirjassa maksettavaksi tai hakijan vastattavaksi siirtyväksi sovittu rahoituslain, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990), maatilalain (188/1977) ja muun maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukainen laina tai edellä mainitun lainsäädännön tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) mukainen myyntihintasaaminen; 2) hankittavaan tilaan kohdistuva muu vastikkeeseen sisältyvä luovutuskirjassa maksettavaksi tai siirtyväksi sovittu luotto; sekä 3) rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset on viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa maksettava ja maksusta esitettävä tositteet siten kuin siitä valtioneuvoston asetuksella erikseen säädetään. 40 § Maanhankinnan enimmäiskustannukset Tukea ei myönnetä sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ylittää paikkakunnan käyvän hinnan. Jos paikkakunnalla kuitenkin on tehty vähän luovutuksia luovutusta edeltäneen kahden vuoden aikana tai luovutukset muusta syystä eivät anna luotettavaa kuvaan maatilataloudellisiin tarkoituksiin hankitun maan hintatasosta, hyväksyttävä hinta arvioidaan hankitun tilan tai alueen tuotannollisen arvon perusteella. Jos alue tai kiinteistö hankintaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, on alueen käypä hinta arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon alue tai kiinteistö hankintaan. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankitun tilan tai alueen tai kiinteistön 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta käyvästä arvosta esitetään puolueettoman arvioijan todistus. Tukea ei myönnetä maanhankintaan, jossa vastike ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän hinnan. 6 luku Nuorten viljelijöiden aloitustuki 41 § Aloitustuen määrä Nuorten viljelijöiden aloitustuen avustusosuutena voidaan myöntää enintään 22 000 euroa. Valtionlainaan liittyvänä korkoetuutena aloitustukea voidaan lisäksi myöntää enintään 22 000 euroa. 42 § Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset Mitä 40 §:ssä säädetään maanhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan. Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään 1) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen kahden vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia; sekä 2) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen kahden vuoden aikana hankittujen, tilan tuotannossa tarpeellisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksia, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan. 7 luku Asuinympäristön parantaminen 43 § Perinneympäristön vaalimiseen liittyvät investoinnit Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset sekä perinneympäristössä laiduntavan enintään kolmen lampaan hankinta. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys. Tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään, jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita tahoja, sovelletaan investointiin, mitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään. 44 § Rakennusten peruskorjaukset Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen. 45 § Asuinympäristön parantamisen tuettavat toimenpiteet Tukea voidaan myöntää maatilojen asuinympäristön parantamista varten toimenpiteisiin, joilla parannetaan rakennusten ja alueen ympäristöllistä laatua korjauksin ja muutostöin. Muutoksiin voi sisältyä vähäisiä rakennusten ja rakennelmien laajentamis- tai purkutöitä, jos sanotut toimenpiteet ovat rakennusryhmän ja alueen kokonaisilmeen kannalta tarpeellisia. Tukea voidaan myöntää myös rakennusosien, rakennelmien ja muiden piha-alueen osien palauttamiseen alkuperäiseen tai muuhun alueen historian kannalta sopivaan asuun, jos se kulttuurihistoriallisista syistä on tarkoituksenmukaista. Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla rakennusten ulkoverhoukset ja muut julkisivun ulkoasuun vaikuttavat rakenneosat, katot, ovet ja ikkunat sekä niiden ulkomaalaukset, aidat, portit, katokset sekä muut rakennelmat. Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla myös piha-alueen ajoväylät ja kulkutiet mahdollisine ojineen sekä viherrakennelmien kuntoon saattaminen. Tukea ei kuitenkaan myönnetä hyötykasvimaata eikä siihen kuuluvia hedelmäpuita tai marjapen- saita varten. 46 § Tuettavan investoinnin vähimmäismäärä Sellaiseen asuinympäristön parantamiseen, joka ei liity muuhun asuntorakentamishankkeeseen tai maatilainvestointiin, voidaan myöntää tukea vain, jos investoinnin määrä on vähintään 5 000 euroa. 8 luku Asumisen tukeminen 47 § Asuntorakentaminen Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen. 48 § Asuntotilojen hankinnan enimmäiskauppahinta Asuntotilan hankintaan voidaan myöntää tukea vain, jos hankitun kiinteistön koko kauppahinta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella on enintään 76 000 euroa ja muualla maassa enintään 59 000 euroa. Tukea määräosan hankintaan asuntotilasta voidaan myöntää vain, jos kauppahinta ei ylitä koko asuntotilan enimmäiskauppahinnasta laskettua määräosaa vastaavaa määrää. Mitä edellä 39 §:ssä hyväksyttävästä hankintahinnasta säädetään, koskee myös asuntotilojen hankintaa. Jos hakija ennestään jo omistaa asunnon, hyväksyttävänä hankintahintana pidetään kuitenkin enintään kyseisestä asunnosta saadun luovutushinnan tai, jos asuntoa ei vielä ole luovutettu, sen arvon ja hankittavan asuntotilan hankintahinnan välistä erotusta, kuitenkin niin, että asunnon luovutushinnasta tai arvosta vähennetään asuntoon kohdistavat luotot. 49 § Lainan enimmäismäärä Lainaa asuntotilan hankintaan voidaan myöntää enintään 17 000 euroa. Enimmäismäärä on asuntotilakohtainen. Lainan enimmäismäärään ei vaikuta se, hankitaanko asuntotila useampana kuin yhtenä osuutena. 9 luku Eräät tukikelpoisuuden rajoitukset 50 § Yhteisön päätökset ja määräykset tukikelpoisista kustannuksista Edellä 5―26, 28―32, 34 ja 38―42 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä on noudatettava, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2000/C 28/02) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansalliseen samoin kuin EMOTR:n ohjausosastosta rahoitettavaan 35―37 §:ssä tarkoitettuun tukeen on vastaavasti noudatettava, mitä pienten ja keskisuurten yritysten valtion tukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (96/C 213/04) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneenä kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnetäessä on noudatettava, mitä komission tiedonannossa vähämerkityksisestä tuesta (96/C 68/03) (de minimis-tuki) määrätään tai sen korvaavassa komission asetuksessa säädetään. Jos kysymys on osarahoitettavasta tuesta, tukea myönnettäessä on kuitenkin edellä sanottujen komission suuntaviivojen sijasta noudatettava, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa ja komission soveltamisasetuksessa maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin osalta määrätään. 51 § Väliraha Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan välinen erotus. 52 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin: 1) arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajan antamaa hyväksyttävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta; 2) kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin yrityksen harjoittaessa suhdetoimintaa; tai 3) muihin toimintakustannuksiin, jotka johtuvat yrityksen tavanomaisen liiketoiminnan harjoittamisesta. 53 § Oman työn osuus rakennus- ja muussa työssä Maksettaessa ja valvottaessa myönnettyä investointitukea pidetään oman työn arvona 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito. 54 § Omien tuotantopanosten käyttö Omaa puutavaraa käytettäessä otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan ottaa huomi oon vain, jos ulkopuolinen riittävän ammattitaidon omaava henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, kyseisen puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä. Tukikelpoisissa kustannuksissa ei oteta huomioon muiden omien tuotantopanosten käyttöä. 10 luku Investointien ja maanhankinnan tuen muoto ja enimmäismäärä 55 § Tuen muoto ja enimmäismäärä Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin tarkoituksiin tuki myönnetään avustuksena, valtionlainan korkoetuutena, korkotukilainan korkotukena tai niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä 57―60 §:ssä säädetään. Tuki maanhankintaan myönnetään aina lainaan liittyvänä tukena. Osarahoitettu tuki myönnetään 6 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuja rakentamisinvestointeja ja 6 luvussa tarkoitettua nuorten viljelijöiden tuen lainaosuuteen myönnettävää tukea lukuun ottamatta avustuksena. Tukea ei myönnetä valtiontakaukseen liittyvänä tukena eikä valtionlainan vakuudettomuuteen liittyvänä tukena. 56 § Nuoret viljelijät Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten, kuin 57 §:ssä säädetään. Nuoreksi viljelijäksi katsotan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohtaan sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä säädetään. 57 § Tuen enimmäismäärä ja tukimuoto Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon tämän asetuksen liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot. 58 § Avustuksena myönnettävä tuki Jos edellä 2 ja 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, voidaan tuki myöntää vain avustuksena. Avustuksen määrään sovelletaan, mitä edellä 57 §:ssä tuen enimmäismäärästä säädetään. Avustusta ei saa myöntää, jos sen määräksi tulisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26 ja 27 §:ssä sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden irtaimistoavustuksesta, edellä mainittuja vähimmäisrajoja ei sovelleta. 59 § Korkotukilainana myönnettävä tuki Sen estämättä, mitä 55 ja 58 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuihin työympäristön parantamista koskeviin investointeihin, 38 ja 48 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan, 44 ja 45 §:ssä tarkoitettuun asuinympäristön parantamiseen, 47 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen, sekä 48 §:ssä tarkoitettuun asuntotilojen hankintaan voidaan tukimuotona käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea. 60 § Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa Tukea 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää enintään: 1) tavoite 1 -alueella 50 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; 2) tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa syrjäiseen ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin syrjäiseen tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa 25 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. 61 § Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa 1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella III tukialueeseen kuuluvissa syrjäisen ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; 4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella III tukialueeseen kuuluvissa muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa kunnissa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista; ja 5) tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissakuin III tukialueeseen kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan muulla kaava-alueella, kuin yleiskaava-alueella: Espoo, Hanko, Helsinki, Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kouvola, Kuusankoski, Lohja, Raisio, Tampere ja Turku. 11 luku Erinäiset säädökset 62 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Asetuksen 2―10 luvut tulevat kuitenkin voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana. Tätä päätöstä sovelletaan sellaisiin 1 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin tukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 3 päivänä huhtikuuta 2000 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000. Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa Liite 1 ja 2