Maa- ja metsätalousministeriön asetus lihantarkastuksesta

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä asetus säätelee lihantarkastusta eläinten pitopaikoissa, teurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa Suomessa, täydentäen EU:n asetuksia elintarvikehygieniasta ja eläinperäisten tuotteiden valvonnasta. Se määrittelee tarkastushenkilökunnan tehtävät ja pätevyysvaatimukset sekä lihantarkastuksen menettelyt eri eläinlajeille.

Kenelle: Eläinten pitopaikkoja, teurastamoita ja riistan käsittelylaitoksia; Tarkastuseläinlääkäreitä, lihantarkastajia ja teurastamon henkilökuntaa, jotka osallistuvat lihantarkastukseen.

Määräajat:

Tarkastuseläinlääkärin on pidettävä kirjaa lihantarkastuksista ja valvonnasta, ja kirjanpitoa on säilytettävä 10 vuotta.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Prosessioikeus
Pykälät: 18
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-17
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Lihantarkastuksen suorittamista ja siihen liittyviä päätöksiä.
Tarkastushenkilökunnan, kuten tarkastuseläinlääkärin ja lihantarkastajien, tehtäviä ja pätevyysvaatimuksia.
Lihantarkastukseen liittyvää kirjanpitoa ja valvontaa.
Erityisehtoja lihalle, joka on hyväksytty ihmisravinnoksi, sekä hylätyn lihan käsittelyä.

Ketä säädös koskee?

Eläinten pitopaikkoja, teurastamoita ja riistan käsittelylaitoksia.
Tarkastuseläinlääkäreitä, lihantarkastajia ja teurastamon henkilökuntaa, jotka osallistuvat lihantarkastukseen.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Asetusta sovelletaan nauta- ja hevoseläinten, sikojen, lampaiden, vuohien, siipikarjan, tarhatun riistan, poron ja luonnonvaraisen riistan lihantarkastukseen.
Asetusta ei sovelleta alkutuotannon toimijan omistaman eläimen teurastamiseen hänen yksityiseen kotikäyttöönsä.
Kaikille kuljetuksen aikana tai teurastamossa itsestään kuolleille eläimille on suoritettava raadonavaus.
Lihantarkastuspäätös tehdään tarkastuksen päätyttyä, ja se voi johtaa lihan hyväksymiseen tai hylkäämiseen ihmisravinnoksi.
Tarkastuseläinlääkärin on pidettävä kirjaa lihantarkastuksista ja valvonnasta, ja kirjanpitoa on säilytettävä 10 vuotta.

Prosessioikeus

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös yksinkertaisista painesäiliöistä

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki pakkokeinolain muuttamisesta

Laki kilpailulain muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus maatalouden rakennetuesta

Koltta-asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen…

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja…

Prosessioikeus

Lakiteksti

Sisällys (18)

1 § Soveltamisala
2 § Soveltamisalan rajoitukset
3 § Määritelmät
4 § Teurastamon henkilökunta
5 § Tarkastuseläinlääkärin läsnäolo
6 § Itsestään kuolleet ja tuotannosta poistetut eläimet
7 § Lihantarkastus
8 § Lihan arvostelu
9 § Laboratoriotutkimukset
10 § Muut lihantarkastustutkimukset
11 § Lihantarkastuspäätös
12 § Eläintautilain nojalla annettujen rajoitusten alaisen lihan merkintä
13 § Tarkastuseläinlääkärin lihantarkastuskirjanpito
14 § Tarkastuseläinlääkärin todentamiskirjanpito
15 § Lihantarkastukseen liittyvä tarkastuseläinlääkärin ilmoittamisvelvolli
16 § Alkutuotannon toimijalle ilmoitettavat tiedot
17 § Lihantarkastusyhteenveto
18 § Voimaantulo

2014 590/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lihantarkastuksesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään elintarvikelain (23/2006) 18 §:n 3 momentin ja 43 §:n 4 momentin, sellaisina kuin niistä on 43 §:n 4 momentti laissa 503/2014, nojalla:

1 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan lihantarkastukseen eläinten pitopaikoissa ja elintarvikelain 6 §:n 22 ja 23 kohtien mukaisissa teurastamoissa sekä riistan käsittelylaitoksissa.

Tässä asetuksessa säädetään tarkastushenkilökunnan tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista sekä kotieläiminä pidettävien nauta- ja hevoseläinten, sikojen, lampaiden, vuohien, siipikarjan, tarhatun riistan, poron ja luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksesta, lihantarkastuspäätöksistä, lihantarkastuskirjanpidosta ja lihantarkastukseen liittyvästä valvonnasta.

Asetuksella täydennetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämisestä koskevista erityissäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004, jäljempänä eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005, jäljempänä toimeenpanoasetus, ja virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2075/2005, jäljempänä trikiiniasetus, vaatimuksia.

2 §Soveltamisalan rajoitukset

Tätä asetusta ei sovelleta:

1)alkutuotannon toimijan omistaman eläimen teurastamiseen hänen yksityiseen kotikäyttöönsä;

2)eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1258/2011) 2—4 §:n mukaiseen toimintaan.

3 §Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan elintarvikelain ja seuraavien asetusten määritelmiä:

1)elintarvikehygieniasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, jäljempänä yleinen elintarvikehygienia-asetus;

2)eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, jäljempänä eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus;

3)eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus ;

4)toimeenpanoasetus;

5)elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1368/2011), jäljempänä alkutuotantoasetus;

6)laitosten elintarvikehygieniasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1369/2011), jäljempänä laitosasetus.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)lihantarkastajalla eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 2 artiklan kohdassa 1 h tarkoitettua virallista avustajaa;

2)lihantarkastuksella elintarvikeketjutietojen ja eläinten tunnistamisen todentamista, eläinten elävänä tarkastusta (ante mortem -tarkastus) sekä ruhoille ja muille eläinten osille teurastuksen jälkeen tehtävää tarkastusta (post mortem -tarkastus) ja niihin liittyviä tutkimuksia sekä edellä mainituista todentamisesta, tarkastuksista ja tutkimuksista johtuvia eräitä toimenpiteitä;

3)lihantarkastusavustajalla teurastamon henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, joka voi avustaa lihantarkastuksessa eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklan kohdan 6 a mukaisesti;

4)tarkastuseläinlääkärillä eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 2 artiklan kohdassa 1 f tarkoitettua virkaeläinlääkäriä.

4 §Teurastamon henkilökunta

Lihantarkastusavustajat voivat avustaa lihantarkastuksessa sellaisissa siipikarjan ja tarhattujen jäniseläinten teurastamoissa, joille Elintarviketurvallisuusvirasto on antanut siihen luvan. Lihantarkastusavustajina voivat toimia vain henkilöt, jotka suorittavat hyväksytysti eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson III luvun III kohdan A mukaiset tarkastuseläinlääkärin järjestämät säännölliset suoritusarvioinnit.

Tarkastuseläinlääkäri voi hyväksyä teurastamon henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden osallistumisen viranomaisvalvonnan näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklan ja liitteen I jakson III luvun III kohdan B mukaisesti.

5 §Tarkastuseläinlääkärin läsnäolo

Tarkastuseläinlääkärin läsnäolosta ante mortem ja post mortem -tarkastuksissa säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson III luvussa II sekä post mortem -tarkastuksessa toimeenpanoasetuksen liitteessä VI b.

Elintarviketurvallisuusvirasto määrää tarkastuseläinlääkärin läsnäolosta lihantarkastuksessa teurastamoiden ja riistankäsittelylaitosten ja aluehallintovirasto poroteurastamoiden osalta.

6 §Itsestään kuolleet ja tuotannosta poistetut eläimet

Kaikille kuljetuksen aikana tai teurastamossa itsestään kuolleille eläimille on suoritettava raadonavaus. Lisäksi eläinsuojelullisista syistä lopetetuille eläimille on suoritettava raadonavaus, jos niissä epäillään eläimestä ihmiseen tai toiseen eläimeen tarttuvaa tautia. Siipikarjasta ja tarhatuista jäniseläimistä voidaan vaihtoehtoisesti tutkia edustava otos.

Jos teurastamotoimija haluaa tuotannosta johtuvasta syystä sulkea eläimiä pois teurastamon tuotantoprosessista, on tarkastuseläinlääkärin valvottava tätä toimintaa. Tällaisille eläimille on kuitenkin aina suoritettava ante mortem -tarkastus.

7 §Lihantarkastus

Lihantarkastuksesta ja siihen liittyvistä päätöksistä sekä terveysmerkinnöistä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklassa ja liitteessä I, toimeenpanoasetuksen liitteessä I, trikiiniasetuksessa sekä neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 504/2008, jäljempänä hevoseläinten tunnistusasetus. Lisäksi on noudatettava tämän asetuksen liitteen 1 vaatimuksia.

Eläinten pitopaikassa tehtävän ante mortem -tarkastuksen voi teurastamoon lähetettävien eläinten osalta suorittaa ainoastaan Elintarviketurvallisuusviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri tai kunnan virkaeläinlääkäri ja poroteurastamoon lähetettävien eläinten osalta aluehallintoviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri tai kunnan virkaeläinlääkäri.

Tarkastuseläinlääkärin on todennettava, että teurastamotoimija on täyttänyt elämistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II jaksojen II ja III velvoitteet.

Ante mortem -tarkastuksen yhteydessä on eläimet, karsinat tai kuljetuserä merkittävä niin, että voidaan todeta, mitkä eläimet on hyväksytty teurastukseen tai toimijalla on oltava tarkoitusta varten teurastamossa tarkastuseläinlääkärin ja pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen suorittavan eläinlääkärin hyväksymä järjestelmä.

Post mortem -tarkastuksen osalta tarkastuseläinlääkärin tulee todentaa, että trikiinitutkimukset on tehty trikiiniasetuksen ja tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi myöntää luvan nuorten nautaeläinten, lampaiden ja vuohien silmämääräisen lihantarkastuksen suorittamiseen teurastamossa toimenpanoasetuksen liitteen VI b kohdan 3 alakohdan b mukaisesti.

8 §Lihan arvostelu

Lihantarkastuslöydösten sekä mahdollisten laboratoriotutkimusten ja muiden tutkimusten perusteella liha hyväksytään ihmisravinnoksi kelpaavaksi tai se hylätään.

Tarkastuseläinlääkärin on määrättävä lihantarkastuksessa hyväksytyn lihan käsittelylle erityisehtoja tämän asetuksen liitteen 1 mukaisesti. Lisäksi tarkastuseläinlääkäri voi määrätä lihan käsittelylle erityisehtoja muulloinkin, jos hän katsoo, että se on elintarviketurvallisuuden vuoksi tarpeen. Tällaisen lihan merkinnöissä ja käsittelyssä noudatetaan tämän asetuksen liitteen 1 vaatimuksia.

9 §Laboratoriotutkimukset

Lihantarkastukseen kuuluvat näytteet on tutkittava elintarvikelain 39 §:n 1 momentin mukaisessa laboratoriossa. Menetelmän valinnassa on otettava huomioon elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia suorittavista laboratorioista annetun valtioneuvoston asetuksen (1174/2006), jäljempänä laboratorioasetus, 8 §, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu.

Trikiinitutkimuksista säädetään trikiiniasetuksessa. Lisäksi on noudatettava tämän asetuksen liitteen 2 vaatimuksia.

10 §Muut lihantarkastustutkimukset

Lihantarkastuksessa voidaan laboratoriotutkimusten lisäksi käyttää apuna lihan keittokoetta ja lihan pH:n mittaamista.

Keittokokeen avulla lihan aistinvaraiseen arviointiin osallistuvien henkilöiden haju- ja makuaistin on oltava testattu. Testi voidaan suorittaa Elintarviketurvallisuusvirastossa tai sen hyväksymässä laboratoriossa. Hyväksytty testin tulos on voimassa kolme vuotta.

11 §Lihantarkastuspäätös

Lihantarkastuspäätös tehdään lihantarkastuksen päätyttyä. Jos eläin hylätään ante mortem -tarkastuksessa, katsotaan lihantarkastus päättyneeksi ja hylkäyksestä tehdään lihantarkastuspäätös.

Lihantarkastuspäätöksen tekee teurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa Elintarviketurvallisuusviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri ja poroteurastamoissa aluehallintoviraston määräämä tarkastuseläinlääkäri. Pitopaikassa tehtävän ante mortem -tarkastuksen osalta lihantarkastuspäätöksen tekee 7 §:ssä mainittu eläinlääkäri.

12 §Eläintautilain nojalla annettujen rajoitusten alaisen lihan merkintä

Liha, jota ei eläintautilainsäädännössä annettujen rajoitusten vuoksi voida toimittaa ilman kuumennuskäsittelyä markkinoille kotimaassa eikä toisiin jäsenvaltioihin, on merkittävä terveysmerkillä tai tunnistusmerkillä, joka on ylileimattu vinoristillä. Vinoristi koostuu kahdesta toisensa suorassa kulmassa kohtaavasta suorasta viivasta siten, että viivat yhtyvät keskellä leimaa ja leimassa olevat tiedot ovat luettavissa.

13 §Tarkastuseläinlääkärin lihantarkastuskirjanpito

Tarkastuseläinlääkärin kirjanpidosta on käytävä ilmi:

1)tiedot puutteellisesti merkityistä ja rekisteröidyistä eläimistä, niiden lukumäärä ja niihin kohdistuneet toimenpiteet;

2)tarkastuseläinlääkärin myöntämät poikkeusluvat koskien elintarvikeketjutietojen toimittamisajankohtaa sekä elintarvikeketjutiedoista johtuvat toimenpiteet;

3)eläinten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet;

4)teurastamossa tehdyn ante mortem -tarkastuksen tulos ja siitä seuranneet toimenpiteet sekä pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen tehneen eläinlääkärin antamat todistukset;

5)luonnonvaraisen riistan mukana mahdollisesti olevat koulutetun henkilön ilmoitukset tai muut tiedot;

6)post mortem -tarkastuksen yhteydessä otetut näytteet ja niiden tutkimustulokset sekä tutkimustodistukset;

7)lihan arvostelu ja lihantarkastuspäätökset;

8)raadonavauksien tulokset;

9)lihantarkastukseen liittyvät muut toimenpiteet, ilmoitukset viranomaisille ja alkutuotannon toimijalle annetut tiedot;

10)tarkastuksen suorittaja ja päivämäärä sekä ante mortem -tarkastuksen osalta myös kellonaika;

11)tarkastettujen eläinten määrä ja tarvittaessa yksilöinti.

Kirjanpidossa on yksilöitävä eläimet, joille on tehty toimenpiteitä. Jos toimenpiteet kohdistuvat eläinryhmään, on eläinryhmän tunnistaminen riittävä.

Pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen suorittaneen eläinlääkärin on pidettävä kirjaa 1 momentissa luetelluista asioista soveltuvin osin.

Kirjanpitoa on säilytettävä 10 vuotta.

14 §Tarkastuseläinlääkärin todentamiskirjanpito

Tarkastuseläinlääkärin on valvottava teurastamotoimijan toimintaa otannan perusteella. Tarkastuseläinlääkärin on pidettävä kirjaa suorittamastaan valvonnasta sekä toimenpiteistään epäkohtien poistamiseksi seuraavien asioiden osalta:

1)elintarvikeketjutiedot sekä toimijan suorittama tietojen arviointi;

2)luonnonvaraista riistaa koskevat koulutetun henkilön ilmoitukset tai muut tiedot;

3)eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti;

4)eläinten puhtauden varmistaminen;

5)eläinten hyvinvointia koskevat toimet ja että toimijalla on eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009, jäljempänä lopetusasetus, edellyttämät kelpoisuustodistukset;

6)eläinten kelpoisuus silmämääräiseen post mortem -tarkastukseen;

7)trikiinitutkimusnäytteiden ottaminen ja tutkiminen trikiiniasetuksen ja tämän asetuksen liitteen 1 mukaisesti;

6 §ssä tarkoitettu eläinten poistaminen tuotantoprosessista;

9)laboratoriotutkimuksiin ja muihin lihantarkastustutkimuksiin lähetettävät näytteet ja niiden tutkiminen;

10)sellaisen lihantarkastuksessa hyväksytyn lihan, jolle tarkastuseläinlääkäri on määrännyt erityisehtoja, käsittely ja käyttö erityisehtojen mukaisesti;

11)eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 4 artiklassa määritellyt toiminnan tarkastamistehtävät;

12)teurastamotoimijan alkutuotannon toimijalle lähettämät lihantarkastuspäätösten tiedot sekä sairastuvuustiedot.

Kirjanpitoa on säilytettävä 10 vuotta.

15 §Lihantarkastukseen liittyvä tarkastuseläinlääkärin ilmoittamisvelvollisuus

Tarttuvien eläintautien ilmoitusvelvollisuudesta säädetään eläintautilain (441/2013) 16 §:ssä ja 84 §:n 3 momentissa. Eläinten hyvinvointiin liittyvistä ilmoituksista säädetään eläinsuojelulain (247/1996) 41 §:ssä.

Tarkastuseläinlääkärin on ilmoitettava puutteellisesti merkityistä tai rekisteröidyistä eläimistä viipymättä aluehallintovirastolle.

Jos lihantarkastuksesta ja laitosvalvonnasta ei vastaa sama tarkastuseläinlääkäri, on lihantarkastusta suorittavan tarkastuseläinlääkärin ilmoitettava havaitsemistaan elintarviketurvallisuutta vaarantavista seikoista laitosvalvonnasta vastaavalle viranomaiselle.

16 §Alkutuotannon toimijalle ilmoitettavat tiedot

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson II luvussa I ja toimeenpanoasetuksen liitteen I luvussa II säädetään tarkastuseläinlääkärin velvollisuudesta ilmoittaa alkutuotannon toimijalle merkittävistä elintarviketurvallisuuteen, eläintauteihin ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavista löydöksistä.

17 §Lihantarkastusyhteenveto

Tarkastuseläinlääkärin on laadittava lihantarkastuksesta kalenterikuukausittain teurastamokohtainen yhteenveto. Kuukausiyhteenveto on toimitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle ja tiedoksi aluehallintovirastolle seuraavan kuukauden kymmenen ensimmäisen arkipäivän aikana.

Tarkastuseläinlääkärin on laadittava ja toimitettava vuosiyhteenveto seuraavan vuoden tammikuun aikana Elintarviketurvallisuusvirastolle ja tiedoksi aluehallintovirastolle.

Kunnan virkaeläinlääkärin on toimitettava vuosiyhteenveto pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen perusteella tekemistään hylkäyksistä seuraavan vuoden tammikuun aikana Elintarviketurvallisuusvirastolle ja tiedoksi aluehallintovirastolle.

Poroteurastamon tarkastuseläinlääkärin on vastaavasti laadittava ja toimitettava kuukausi- ja vuosiyhteenvedot aluehallintovirastolle, jonka on toimitettava vuosiyhteenveto Elintarviketurvallisuusvirastolle.

Elintarviketurvallisuusviraston on koottava vuosittain trikiiniasetuksen liitteen IV luvun II kohdassa b vaaditut tiedot ja toimitettava ne maa- ja metsätalousministeriölle.

18 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus lihantarkastuksesta (1470/2011).

Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Eläinlääkintöylitarkastaja Anna-Maija Grönlund SISÄLLYSLUETTELO LIITE 1. LIHANTARKASTUS.

7 Luku 1. Elintarvikeketjutiedot 7 1.1. Elintarvikeketjutietoihin liittyvät päätökset 7 Luku 2.

Ante mortem -tarkastus 8 2.1. Kotieläiminä pidettävien ja tarhattujen sorkka- ja kavioeläinten sekä poron ante mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset 8 2.2.

Ante mortem -tarkastukseen liittyvät päätökset 8 Luku 3.

Post mortem -tarkastus 9 3.1. Kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten post mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset 9 3.2. Tarhatun riistan ja poron post mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset 10 3.3. Luonnonvaraisen riistan post mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset 10 Luku 4. Hyväksytyn lihan käsittely ja merkintä 10 4.1. Merkintävälineet 11 4.2. Hyväksytyn lihan merkintä terveysmerkillä 11 4.3. Hyväksytyn lihan erityiset käsittelyvaatimukset 11 4.3.1. Kotieläiminä pidettävien ja tarhattujen sorkka- ja kavioeläinten poron ja luonnonvaraisen riistan liha 11 4.3.2. Siipikarjan liha 11 4.3.3. Muun sellaisen lihan käsittely ja merkintä, jolle tarkastuseläinlääkäri on määrännyt erityisiä käsittelyvaatimuksia 12 Luku 5.

Post mortem -tarkastukseen liittyvät toimenpiteet 12 5.1. Kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten, tarhatun riistan ja poron lihaa koskevat erityisvaatimukset 13 5.2. Luonnonvaraisen riistan lihaa koskevat erityisvaatimukset 13 5.3. Trikiinitutkimukseen liittyvät toimenpiteet 13 Luku 6. Alkutuotannon toimijalle ilmoitettavat tiedot 13 LIITE 2. TRIKIINITUTKIMUS 14 Luku 1.

14 1.1. Trikiinitutkimusmenetelmät 14 1.2. Trikiinitutkimuksia suorittavien henkilöiden pätevyysvaatimukset 14 Luku 2.

14 2.1. Trikiinitutkimusnäytteet 14 2.2. Positiivinen trikiinitutkimustulos 14 2.3. Tutkimustuloksen varmistus 15 2.4. Ilmoittaminen 15 Liite 1 LIHANTARKASTUS Tämän liitteen vaatimukset täydentävät eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen, toimeenpanoasetuksen ja trikiiniasetuksen vaatimuksia.

Teurastamoon vastaanotettuja eläimiä, lihantarkastusolosuhteita, eläinten teurastusjärjestelyitä sekä muita teurastamon vastuulla olevia lihantarkastukseen liittyviä järjestelyitä koskevista vaatimuksista säädetään laitosasetuksessa.

Tässä liitteessä teurastamolla tarkoitetaan elintarvikelain 6 §:n kohdissa 22 ja 23 tarkoitettuja teurastamoita, pienteurastamoita ja poroteurastamoita.

Luku 1. Elintarvikeketjutiedot Elintarvikeketjutietojen tarkastamisesta säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklassa ja liitteen I jakson I luvun II kohdassa A, toimeenpanoasetuksen liitteessä I sekä hevoseläinten tunnistusasetuksen 15 ja 20 artiklassa. Mahdollisista eläinlajikohtaisista elintarvikeketjutietolomakkeista säädetään toimeenpanoasetuksessa.

Tarkastuseläinlääkärin mahdollisuudesta myöntää poikkeuksia elintarvikeketjutietojen toimittamisajankohdasta säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II jakson II kohdassa 7.

Elintarvikeketjutiedot voidaan tarkastuseläinlääkärin luvalla säilyttää pienteurastamon sijasta sen yhteydessä olevassa pitopaikassa. Järjestely on mahdollinen vain kyseisessä pitopaikassa kasvatettuja eläinten osalta.

1.1. Elintarvikeketjutietoihin liittyvät päätökset Elintarvikeketjutietoihin liittyvistä toimenpiteistä ja päätöksistä, mukaan lukien eläimen elävänä hylkäämisestä, säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklassa ja liitteen I jakson II luvussa II sekä hevoseläinten tunnistusasetuksen 20 artiklassa.

1.Jos ante mortem -tarkastuksessa todetaan, että eläimestä tai eläinryhmästä annetut tiedot eivät pidä paikkaansa esimerkiksi sairaaksi epäiltyjen eläinten osalta, tarkastuseläinlääkärin on tapauskohtaisesti joko ryhdyttävä itse eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson II luvun II kohdan 5 mukaisiin toimenpiteisiin tai kehotettava teurastamotoimijaa ryhtymään toimenpiteisiin alkutuotannon toimijan suhteen puutteiden korjaamiseksi.

2.Tarkastuseläinlääkärin on tarkastettava teurastamotoimijan elintarvikeketjutiedoista tekemä arviointi jokaisen eläimen ja eläinryhmän osalta ennen teurastamossa tehtävää ante mortem -tarkastusta. Elintarvikeketjutietojen perusteella on eläimet tarvittaessa ohjattava tarkempaan ante ja post mortem -tarkastukseen.

Luku 2.

Ante mortem -tarkastus Ante mortem -tarkastuksesta säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklassa ja liitteen I jakson I luvun II kohdassa B.

Eläinten pitopaikassa suoritettavasta ante mortem -tarkastuksesta säädetään lisäksi sikojen osalta eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson IV luvussa IV, siipikarjan osalta luvussa V, tarhattujen jäniseläinten osalta luvussa VI ja tarhatun riistan ja poron osalta luvussa VII. Biisonien ante mortem -tarkastukseen sovelletaan tarhattua riistaa koskevia vaatimuksia.

Luvussa X säädetään pitopaikassa elävänä tarkastettuja eläimiä koskevista todistusmalleista. Tarhatun riistan todistuksista säädetään lisäksi luvun VII kohdan A alakohdassa 4.

1.Poroerotuspaikka rinnastetaan ante mortem -tarkastusten osalta eläinten pitopaikkaan. Pienteurastamon yhteydessä oleva eläinten pitopaikka voidaan ante mortem - tarkastusten osalta rinnastaa teurastamon navettaan niiden eläinten osalta, jotka ovat peräisin kyseisestä pitopaikasta.

2.Lihantarkastaja voi avustaa tarkastuseläinlääkäriä teurastamolla tehtävän ante mortem -tarkastuksen käytännön suorittamisessa, kuten eläinten tarkastamisessa niiden liikkuessa, terveiden eläinten ja sairaiksi epäiltyjen eläinten alustavassa tarkastuksessa sekä sairaiksi epäiltyjen eläinten erottelussa.

3.Lihantarkastaja voi tarkastaa ante mortem -todistukset, elintarvikeketjutiedot sekä eläinten terveydentilan ja hyvinvoinnin eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson III luvun II kohdan 2 alakohdan a mukaisesti niiden eläinten osalta, joiden ante mortem -tarkastus on suoritettu eläinten pitopaikassa.

4.Pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen suorittavan eläinlääkärin on todennettava, että pitopaikassa tainnutuksen suorittavalla henkilöllä on lopetusasetuksen mukainen kelpoisuus.

2.1. Kotieläiminä pidettävien ja tarhattujen sorkka- ja kavioeläinten sekä poron ante mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset Teurastamossa tehtävistä ante mortem -tarkastuksista vähintään 10 prosenttia on tehtävä tarkastettavien eläinten liikkuessa.

2.2.

Ante mortem -tarkastukseen liittyvät päätökset Ante mortem -tarkastukseen liittyvistä päätöksistä mukaan lukien eläinten hylkäämisestä elävänä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklassa ja liitteen I jakson II luvuissa III ja IV sekä hevoseläinten tunnistusasetuksen 19 artiklassa.

1.Eläimet on hylättävä, jos ante mortem -tarkastuksessa todetaan, että eläimestä saatavat tuotteet eivät sovellu elintarvikkeeksi.

2.Eläimet on hylättävä ante mortem -tarkastuksessa, jos ne tuodaan teurastettavaksi estrogeenisesti, androgeenisesti tai gestageenisesti vaikuttavaa ainetta tai beta-agonisteja sisältävän lääkkeen varoajan aikana.

3.Eläimet on hylättävä, jos ne tuodaan teurastettavaksi varoajan aikana ilman eläinsuojelullista syytä. Hevoseläimet on kuitenkin hylättävä, jos ne tuodaan teurastamoon ennen kuin kuuden kuukauden varoaika on päättynyt silloin, kun ne on lääkitty hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1950/2006 muuttamisesta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 122/2013 luetelluilla aineilla.

Luku 3.

Post mortem -tarkastus Post mortem -tarkastuksen suorittamisesta säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklassa ja liitteen I jakson I luvun II kohdissa D ja F, jakson IV luvussa IX sekä kotieläiminä pidettyjen sorkka- ja kavioeläinten osalta lisäksi eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson IV luvuissa I—IV, siipikarjan osalta luvussa V, tarhattujen jäniseläinten osalta luvussa VI ja tarhatun riistan ja poron osalta luvussa VII sekä luonnonvaraisen riistan osalta luvussa VIII.

Laboratoriotutkimuksista säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 5 artiklan ja liitteen I jakson I luvun II kohdan D alakohdassa 2 ja jakson II luvun III kohdassa 5. Trikiiniasetuksessa säädetään mahdollisten trikiinien isäntäeläinten trikiinitutkimuksista.

Post mortem -tarkastus on suoritettava erityisen yksityiskohtaisesti, jos kyseessä on elintarvikeketjutietojen tai ante mortem -tarkastuksen perusteella sairaaksi epäillyn eläimen tai eläinryhmän ruho ja elimet ja myös silloin, jos ruhossa ja elimissä todetaan muutoksia.

3.1. Kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten post mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset 1. Mahdollisten trikiinin isäntäeläinten liha on aina tutkittava trikiinien varalta lukuun ottamatta trikiiniasetuksen 2 ja 3 artiklan mukaisia poikkeuksia.

Virallisesti tunnustetuista valvotuista pito-olosuhteista peräisin olevat siat on tutkittava trikiinien varalta Elintarviketurvallisuusviraston määräämässä laajuudessa ja määräämällä tiheydellä.

2.Bakteriologinen tutkimus on suoritettava silloin, kun eläimen terveydentila, esitiedot tai lihantarkastuslöydökset viittaavat lihan välityksellä eläimistä ihmisiin tarttuvaan tautiin tai bakteerien aiheuttamaan yleisinfektioon. Bakteriologista tutkimusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos liha hylätään muiden tutkimustulosten tai patologisanatomisten löydösten perusteella.

3.Tutkimus mikrobilääkeaineiden varalta on aina suoritettava bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä sekä aina kun epäillään mikrobilääkejäämien esiintymistä.

4.Keittokoe on suoritettava silloin, kun epäillään vieraan hajun tai värin esiintymistä lihassa ja lisäksi bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä.

5.Lihan pH on mitattava keittokokeen yhteydessä sekä silloin, kun epäillään lihan pH:n jääneen korkeaksi. Pelkästään pH-mittauksen tuloksen perusteella ei voida hylätä ruhoja ja muita eläimen osia.

3.2. Tarhatun riistan ja poron post mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset 1. Tarhattujen sorkka- ja kavioeläinten ja poron post mortem -tarkastukseen sovelletaan tämän liitteen luvun 3.1. vaatimuksia. Tarhatun villisian post mortem -tarkastukseen sovelletaan sian post mortem -tarkastuksesta annettuja säännöksiä, lukuun ottamatta silmämääräistä lihantarkastusta. Lisäksi kaikki tarhatut villisiat on tutkittava trikiinien varalta. Muiden tarhattujen sorkkaeläinten ja porojen post mortem -tarkastukseen sovelletaan lampaan post mortem -tarkastuksesta annettuja säännöksiä. Tarhattujen kavioeläinten post mortem -tarkastukseen sovelletaan hevosen post mortem -tarkastuksesta annettuja säännöksiä. Poron lihantarkastuksessa ei kuitenkaan tarvitse viiltää maksan viskeraalipuolta sappitiehyiden tutkimiseksi.

2.Tarhattujen sileälastaisten lintujen post mortem -tarkastukseen sovelletaan siipikarjan post mortem -tarkastuksesta annettuja säännöksiä.

3.Muiden tarhattujen eläinlajien post mortem -tarkastukseen sovelletaan lähinnä vastaavien eläinlajien lihantarkastuksesta annettuja säännöksiä.

3.3. Luonnonvaraisen riistan post mortem -tarkastusta koskevat erityisvaatimukset 1.

Post mortem -tarkastuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisen riistan mukana toimitettu eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jaksossa IV säädetty koulutetun henkilön ilmoitus tai koulutetun henkilön toimittamat tiedot, jos sellaiset ovat saatavilla sekä muut alkutuotantoasetuksen edellyttämät lihantarkastukseen toimitettavaa luonnonvaraista riistaa koskevat tiedot.

2.Suurriistan (mukaan lukien hylje) post mortem -tarkastukseen sovelletaan tämän liitteen luvun 3.1. vaatimuksia. Luonnonvaraisen villisian post mortem -tarkastukseen sovelletaan sian post mortem -tarkastuksesta annettuja säännöksiä, lukuun ottamatta silmämääräistä lihantarkastusta. Lisäksi kaikki luonnonvaraiset villisiat on tutkittava trikiinien varalta. Muun luonnonvaraisen suurriistan kuin villisian post mortem -tarkastukseen sovelletaan lampaan post mortem -tarkastuksesta annettuja säännöksiä. Pienriistaan kuuluvien eläinlajien post mortem -tarkastukseen sovelletaan lähinnä vastaavien eläinlajien lihantarkastuksesta annettuja säännöksiä. Mahoja ja suolia ei kuitenkaan tarvitse tarkastaa tässä kohdassa mainituilta eläinlajeilta.

3.Mahdollisten trikiinien isäntäeläinten, kuten villisika, karhu, mäyrä, rämemajava, majava, hylje ja ilves, liha on tutkittava trikiinien varalta.

Luku 4. Hyväksytyn lihan käsittely ja merkintä Kotieläiminä pidettävien ja tarhattujen sorkka- ja kavioeläinten, poron ja luonnonvaraisen suurriistan ruhojen merkitsemisestä terveysmerkillä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson I luvussa III.

Siipikarjan, tarhattujen jäniseläinten, tarhattujen sileälastaisten lintujen ja luonnonvaraisen pienriistan lihan merkitsemisestä tunnistusmerkillä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 5 artiklassa ja liitteen II jaksossa I.

4.1. Merkintävälineet 1. Terveysmerkkileimasimet sekä sileälastaisten lintujen ruhojen tunnistusmerkkileimasimet on säilytettävä tarkastuseläinlääkärin valvonnassa.

2.Leimasinvärinä saa käyttää ainoastaan elintarvikkeissa ja alkoholijuomissa käytettävistä väreistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (1756/1995) mukaisia hyväksyttyjä väriaineita.

4.2. Hyväksytyn lihan merkintä terveysmerkillä 1. Ruhoja ei saa leimata ennen kuin lihantarkastus on suoritettu loppuun. Tarkastuseläinlääkäri voi kuitenkin sallia mahdollisten trikiinien isäntäeläinten lihan leimaamisen ennen trikiinitutkimustulosten saamista eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson I luvun III ja trikiiniasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.Lihantarkastuksessa hylätyt eläimen osat on poistettava ennen ruhon leimaamista.

4.3. Hyväksytyn lihan erityiset käsittelyvaatimukset 4.3.1. Kotieläiminä pidettävien ja tarhattujen sorkka- ja kavioeläinten, poron ja luonnonvaraisen riistan liha 1. Tarkastuseläinlääkärin on määrättävä liha erityisesti käsiteltäväksi silloin, kun

a)eläin on peräisin pitopaikasta, jota koskee todetun tai epäillyn salmonellatartunnan takia tehty päätös taudin leviämisen estämiseksi. Vaatimus ei kuitenkaan koske eläimiä, jotka ovat peräisin pitopaikan osasta, jota koskien aluehallintovirasto on myöntänyt poikkeusluvan kiellosta viedä eläimiä pois pitopaikasta;

b)eläimessä on post mortem -tarkastuksen yhteydessä suoritetussa bakteriologisessa tutkimuksessa todettu salmonella muusta kuin steriilisti lihaksen sisältä otetusta näytteestä;

c)kliinisesti terveen eläimen ruhon pintanäytteestä on todettu EHEC-bakteeri.

2.Kohdassa 1 tarkoitettu liha tai sitä sisältävät valmisteet on kuumennettava kotimaassa sijaitsevassa lihavalmistelaitoksessa vähintään 70 °C:een. Merkitsemisessä on noudatettava kohdan 4.3.3. vaatimuksia.

4.3.2. Siipikarjan liha 1. Tarkastuseläinlääkärin on määrättävä liha erityisesti käsiteltäväksi silloin, kun

a)salmonellatutkimustulokset puuttuvat salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvalta lintuerältä tai lintuerässä on todettu salmonellabakteeri;

b)lintuerä on peräisin pitopaikasta, jota koskee todetun tai epäillyn salmonellatartunnan takia tehty päätös taudin leviämisen estämiseksi. Vaatimus ei kuitenkaan koske lintueriä, jotka ovat peräisin pitopaikan osasta, jota koskien aluehallintovirasto on myöntänyt poikkeusluvan kiellosta viedä lintuja pois pitopaikasta.

4.3.3. Muun sellaisen lihan käsittely ja merkintä, jolle tarkastuseläinlääkäri on määrännyt erityisiä käsittelyvaatimuksia 1. Tarkastuseläinlääkäri voi määrätä lihan käsiteltäväksi seuraavalla tavalla silloin, kun se on tarpeen elintarviketurvallisuuden takaamiseksi:

a)liha tai sitä sisältävät valmisteet kuumennetaan lihavalmistelaitoksessa kauttaaltaan vähintään 70 °C:een. Lisämerkintä on KUUMENNUS;

b)liha pakastetaan. Lisämerkintä on PAKASTUS.

Yllä mainitut käsittelyt on tehtävä kotimaassa sijaitsevassa laitoksessa.

2.Lisämerkinnät on painettava ruhossa terveysmerkkien tai sileälastaisten lintujen osalta tunnistusmerkkien välittömään läheisyyteen ja muiden eläinten osalta kääreissä tai pakkauksissa olevien tunnistusmerkkien välittömään läheisyyteen. Lisämerkintöjen kirjainten tulee olla vähintään 1,5 cm korkeita isoja kirjaimia.

Leikatun lihan lisämerkintöjen on oltava lihassa olevan terveysmerkin tai lihan kääreessä taikka pakkauksessa olevan tunnistusmerkin läheisyydessä.

3.Kohdan 1 mukaisen kuumennus- tai pakastuskäsittelyn jälkeen elintarvikkeessa ei enää käytetä lisämerkintää.

Luku 5.

Post mortem -tarkastukseen liittyvät toimenpiteet Lihaa koskevista päätöksistä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson II luvussa V ja jakson IV luvussa IX. Hevoseläinten lihan arvostelusta säädetään lisäksi hevoseläinten tunnistusasetuksen 19 artiklassa ja toimeenpanoasetuksen liitteen VIb kohdassa 4. Luonnonvaraisen riistan lihan arvostelusta säädetään lisäksi eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson IV luvun VIII kohdassa B.

1.Ruho ja elimet on lisäksi hylättävä kokonaan silloin, kun

a)todetaan, että eläin on teurastettu eläimelle annetun lääkkeen varoajan aikana, jollei Elintarviketurvallisuusvirastossa tai sen hyväksymässä laboratoriossa suoritettujen tutkimusten perusteella pystytä osoittamaan, ettei lihassa tai muissa eläimen osissa ole lääkejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien;

b)a-kohdasta poiketen eläimen ruhoa ja muita elintarvikkeeksi kelpaavia eläimen osia ei kuitenkaan hylätä lääkkeen varoajan aikana silloin, kun eläintä on lääkitty farmakologisesti vaikuttavista aineista ja niiden eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien jäämien enimmäismääriä koskevasta luokituksesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 37/2010 liitteen taulukossa 1 luetelluilla lääkeaineilla, joiden jäämille ei edellytetä MRL-arvoa ihmisen terveyden suojelemiseksi;

c)todetaan jokin sellainen seikka, jonka perusteella eläin olisi pitänyt hylätä elintarvikeketjutietojen tai ante mortem -tarkastuksen perusteella;

d)lainsäädännön edellyttämiä trikiinitutkimuksia ei ole tehty.

2.Elimet on hylättävä, jos lihantarkastuspäätös tehdään yli kolmen vuorokauden kuluttua eläimen teurastamisesta.

3.Ruho ja elimet on hylättävä osittain silloin, kun todetaan sellaisia paikallisia muutoksia, jotka eivät vaikuta jäljelle jäävän lihan laatuun ja jotka voidaan poistaa kokonaan.

4.Liha, jonka käsittelylle on asetettu kohdan 4.3. mukaisia erityisiä käsittelyvaatimuksia, on hylättävä, jos sitä ei käsitellä kyseisten vaatimusten mukaisesti.

5.1. Kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten, tarhatun riistan ja poron lihaa koskevat erityisvaatimukset 1. Elimet on hylättävä seuraavissa tapauksissa:

a)hevoseläimen maksa ja munuaiset;

b)yli neljävuotiaiden nautojen munuaiset;

c)maksa ja munuaiset silloin, kun on perusteltua syytä epäillä, että niihin on kertynyt raja-arvot ylittäviä määriä raskasmetalleja tai muita vieraita aineita.

5.2. Luonnonvaraisen riistan lihaa koskevat erityisvaatimukset 1. Elimet on hylättävä seuraavissa tapauksissa:

a)yli vuoden ikäisen luonnonvaraisen hirvieläimen maksa ja munuaiset;

b)luonnonvaraisten jänisten ja kanien munuaiset;

c)hylkeen kaikki elimet sekä nahanalainen ja vatsaontelon rasva.

5.3. Trikiinitutkimukseen liittyvät toimenpiteet Trikiiniasetuksen 12 §:ssä säädetään toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä silloin kun todetaan, että virallisesti tunnustetuista valvotuista pito-olosuhteista peräisin olevista sioista todetaan trikiinitartunta. Ruhon ja elinten hylkäämisestä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen I jakson IV luvussa IX ja tämän asetuksen liitteen 1 luvun 5 kohdassa 1(d).

Luku 6. Alkutuotannon toimijalle ilmoitettavat tiedot 1. Tarkastuseläinlääkärin on ilmoitettava alkutuotannon toimijalle silloin kun toimijan eläimissä on todettu muita kuin tavanomaisia lihantarkastuslöydöksiä, jotka liittyvät elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin tai eläintauteihin.

2.Tarkastuseläinlääkärin on toimitettava toisesta jäsenvaltiosta teurastukseen tulleita eläimiä koskeva palaute viipymättä käyttäen toimeenpanoasetuksen liitteen I palautemallia.

3.Tarkastuseläinlääkärin on annettava lihantarkastuspäätös elintarvikelain 43 a §:n mukaisesti. Silloin kun teurastamotoimija on lain tarkoittama asianosainen, jolle lihantarkastuspäätös toimitetaan, on tarkastuseläinlääkärin varmistettava, että teurastamotoimija toimittaa lihantarkastuspäätöksen tiedot ja muut lainsäädännön edellyttämät tiedot alkutuotannon toimijalle.

Liite 2 TRIKIINITUTKIMUS Tämän liitteen vaatimukset täydentävät trikiiniasetuksen vaatimuksia.

Luku 1.

1.1. Trikiinitutkimusmenetelmät Trikiinitutkimus tulee tehdä trikiiniasetuksen liitteen I mukaisilla menetelmillä. Trikinoskooppitutkimusmenetelmää eli puristuslasimenetelmää ei kuitenkaan saa käyttää.

1.2. Trikiinitutkimuksia suorittavien henkilöiden pätevyysvaatimukset Trikiinitutkimuksia tekevien henkilöiden koulutusvaatimuksista säädetään trikiiniasetuksen 5 artiklassa.

Koulutus koostuu käytännön harjoittelusta trikiinitutkimusten tekemiseen hyväksytyssä laboratoriossa, Elintarviketurvallisuusviraston järjestämästä kurssista sekä kuulustelusta, joka on suoritettava hyväksytysti. Harjoitteluaika on 10 työpäivää ja sen aikana harjoittelijan tulee perehtyä näytteiden ottamiseen ja trikiinitutkimusmenetelmiin. Elintarviketurvallisuusvirasto voi antaa harjoitteluajan suhteen poikkeuksen niille henkilöille, joilla on riittävästi kokemusta trikiinitutkimuksesta tai laboratoriotyöskentelystä.

Trikiinitutkimuksia tekevien henkilöiden pätevyysvaatimuksista säädetään laboratorioasetuksen 10 §:ssä.

Luku 2.

2.1. Trikiinitutkimusnäytteet Trikiininäytteiden ottamisesta eri eläinlajeilla säädetään sikojen osalta trikiiniasetuksen liitteen I luvussa I ja muiden eläinlajien kuten hevosen, karhun ja villisian osalta trikiiniasetuksen liitteessä III.

Hylkeeltä otetaan kaksi vähintään 25 g lihasnäytettä, joista kumpikin eri näytteenottopaikasta, joita ovat: pallea, kieli ja takajalan lihakset. Mäyrän, rämemajavan, majavan, ilveksen ja muiden mahdollisten trikiinin isäntäeläinten ruhoista otetaan kaksi vähintään 25 g lihasnäytettä, toinen poskilihaksista ja toinen palleapilareista. Jos näytettä ei saada edellä mainituista ruhon osista, otetaan näytteeksi kaksi vähintään 25 g palasta pallean kylki- tai rintaosista tai kieli-, poski- tai vatsalihaksista.

2.2. Positiivinen trikiinitutkimustulos Positiiviseksi trikiinitutkimustulokseksi katsotaan jo ensimmäisen näytteen tai usean eläimen yhdistetyn näytteen tutkimuksesta todettu trikiini, vaikka löydöstä ei pystyttäisi varmistamaan jatkotutkimuksissa tiettyyn ruhoon kuuluvaksi ja vaikka Elintarviketurvallisuusvirastoon kohdan 2.3. mukaisesti lähetetyssä näytteessä ei todettaisi trikiinejä.

2.3. Tutkimustuloksen varmistus Positiiviksi todetut trikiinitutkimusnäytteet on lähetettävä Elintarviketurvallisuusvirastoon varmistettavaksi ja lajintunnistusta varten.

Sioista otetun näytteen mukana on toimitettava tieto siitä, onko pitopaikan virallisesti tunnustettu täyttävän valvottujen pito-olosuhteiden vaatimukset.

2.4. Ilmoittaminen Laboratorion on ilmoitettava positiivisesta trikiinitutkimustuloksesta välittömästi tarkastuseläinlääkärille. Tarkastuseläinlääkärin on ilmoitettava trikiinilöydöksestä teurastamotoimijalle ja sille aluehallintovirastolle, jonka alueella pitopaikka sijaitsee, tai riistan käsittelylaitoksen toimijalle.

Elintarviketurvallisuusvirasto ilmoittaa varmistetun positiivisen tutkimustuloksen tarkastuseläinlääkärille sekä sille aluehallintovirastolle, jonka alueella pitopaikka sijaitsee.

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.